Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/250

Suomen Keskusta

Eduskuntavaalit 2003 - Valoisampi vaihtoehto


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Eduskuntavaalit 2003 - Valoisampi vaihtoehto
  • Vuosi: 2002
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Kannanotto
Puoluevaltuuskunta 24.11.2002 Vantaalla

Keskusta eduskuntavaaleissa 2003:

Valoisampi vaihtoehto

Suomen Keskustan Hämeenlinnan puoluekokous hyväksyi Keskustan vaaliohjelman kesäkuussa. Puoluevaltuuskunta toteaa, että puoluekokouksen asettamat yksityiskohtaiset tavoitteet ja sitoumukset ovat voimassa niin eduskuntavaalien alla kuin mahdollisissa hallitusneuvotteluissakin.

Keskustan puoluevaltuuskunnan mielestä kestämättömäksi kiihtynyt alueellinen ja jyrkkä sosiaalinen eriarvoistuminen sekä sen mukanaan tuoma kahtiajako repivät hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia.

Hallituspuolueilla on lähes kahdeksan vuoden ajan ollut kaikki mahdollisuudet käydä käsiksi näihin ongelmiin. Yleisin vastaus ongelmiin on ollut vaikeneminen tai niiden hautaaminen työryhmiin. Ratkaisut ovat parhaimmillaankin olleet vähäistä näpertelyä pahimpien epäkohtien paikkaamiseksi.

Valtiolla pitää olla vahva rooli yhteiskunnan epäkohtien korjaamisessa. Puuttumattomuus ja vahvemman tukeminenkin ovat arvovalintoja.

Keskusta lupaa olla muutoksen kanava seuraavalla vaalikaudella. Poliittisilla päätöksillä sekä äänestämällä asioihin voidaan yhä vaikuttaa ja valita valoisampi vaihtoehto.

1. Oikeudenmukaisuus on tahdon asia

Oikeudenmukaisuus toteutetaan kohtelemalla kansalaisia yhdenvertaisesti, syrjimättä ja ihmisarvoa kunnioittaen.

Jokaisella tulee olla aineellisen hyvinvoinnin lisäksi mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun. Koulutus on paras keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Suomi rakentuu tavallisten ihmisten omatoimisuuden ja yritteliäisyyden varaan. Jotta koko Suomen ja kaikkien suomalaisten voimavarat saadaan täysimittaisesti käyttöön yhteiskunnan rakennustyöhön, tarvitaan sekä mahdollisuutta yksilöllisiin vaihtoehtoihin että inhimillisesti kestävää kehitystä ja riittävää turvallisuutta.

2. Todellisiin toimiin työttömyyden nujertamiseksi

Työllisyyden merkittävä parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat seuraavan vaalikauden keskeisiä ja ratkaisevia kysymyksiä. Työttömyydestä on tullut poliittisen järjestelmän koetinkivi: työttömyyden puolittamislupaus on yhä täyttämättä.

Työttömyys on kaikkien suomalaisten ongelma. Jokainen meistä osallistuu siitä aiheutuvan laskun maksamiseen riippumatta siitä, onko työttömyys koskettanut henkilökohtaisesti.

Työttömyyttä alennetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla sekä verotusta, työnantajamaksuja ja sosiaaliturvaa uudistavilla toimilla.

Matalan tuottavuuden työn kysyntää on lisättävä alentamalla huomattavasti työnantajamaksuja näillä aloilla. Vaikutusta tehostetaan lisäksi valikoivalla työllistämistuella.

Alle 25-vuotiaiden avointa työttömyyttä ei pidä hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen on vastattava paremmin työnantajien tarpeita. Työvoimapolitiikassa tarvitaan paikallisen päätösvallan lisäämistä sekä valtion erityispanostuksia vaikeimman työttömyyden alueilla.

Alueellisten erojen vuoksi tarvitaan työvoimapolitiikassa paikallisen päätösvallan lisäämistä. Valtion omia investointeja tarvitaan erityisesti vaikeimman työttömyyden alueilla.

Suomi tarvitsee jokaisen ihmisen työpanoksen ja jokaisen uuden työllistyneen ihmisen verorahat kouluihin, terveydenhoitoon, alueellisen kehityksen tasapainottamiseen ja julkisen velan maksuun.

3. Tasa-arvo palkkoihin

Työelämässä epäkohdat ja turvattomuus kasautuvat. Pätkätöistä saadut ansiot eivät riitä kunnolliseen toimeentuloon ja työttömyyskaudet seuraavat usein lyhyitä, epäsäännöllisiä työsuhteita.

Massatyöttömyyden ongelman kääntöpuolella on työelämässä mukana olevien kova työtahti ja työssä jaksamisen ongelma. Nämä ongelmat vaativat paitsi lainsäädännön muutoksia myös työmarkkinajärjestöjen yhteisiä ratkaisuja.

Sukupuoleen perustuvien palkkaerojen poistaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Asia kyetään hoitamaan kuntoon, jos me yhdessä niin tahdomme.

On laadittava pitkän tähtäimen tasa-arvosopimus, jossa eri osapuolet sitoutuvat toteuttamaan käytännössä periaatteen "sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä". Tässä myös hallituksen ja eduskunnan on oltava mukana.

4. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille

Ennätyksellisestä taloudellisesta vauraudesta huolimatta suomalaisten sosiaaliset ja alueelliset erot ovat kärjistyneet äärimmilleen, suuremmiksi kuin koskaan sotien jälkeen. Samoin on käynyt myös huono-osaisuuden, joka on muuttumassa periytyväksi. Valtio on siirtynyt vahvimpien puolelle.

Keskustan tavoitteena on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat parantaa omaa elämäntilannettaan ja vaikuttaa elintasoonsa. Toiveikkaan ja terveen yhteiskunnan merkki on myös se, että suomalaisilla on aito mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.

Pitkäjänteisen verolinjan rakentaminen lisää mahdollisuutta hoitaa yhteiskunnan kunnolliset palvelut ja tulonsiirrot suunnitelmallisesti. Keskustan mielestä verotuksen uudistamisessa pitää olla yhteiskunnallinen tavoite. Veroratkaisuilla pitää tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aluekehitystä ja perheitä.

Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistusten päämäärä on mahdollistaa työllä ansaittu kunnollinen toimeentulo. Työllistyvien ihmisten verotulot ovat tervetulleita erityisesti kunnille, jotka yrittävät järjestää palvelut parhaalla mahdollisella tavalla puutteellisilla resursseilla.

5. Suomen aluekehityksen suunta muutettava

Alueellisen, taloudellisen ja poliittisen keskittämisen ideologia rehottaa Suomessa. Tämä on jyrkässä ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa, joilla lisätään maakuntien päätösvaltaa sekä korostetaan niiden taloudellisia ja kulttuurisia erityispiirteitä.

Muuttopaineen purkaminen ja työpaikkojen synnyttäminen koko maahan edellyttää poliittisen suunnanmuutoksen lisäksi asennemuutosta: työllisyyden paraneminen ja taloudellinen kasvu eivät vaadi keskittämistä. Tasapainoinen aluekehitys on koko kansantalouden ja kasvukeskusten etu sekä lisää myös ihmisten hyvinvointia.

Alueiden kilpailukyky vaatii riittävän vahvaa ja vakaata taloutta kaikissa Suomen kunnissa. Valtion on osallistuttava vahvemmin peruspalveluiden rahoitukseen. Tarvitaan myös riittävää kuntien välistä tasausta sekä pitkäjänteistä sopimuspolitiikkaa valtion ja kuntakentän välillä.

Tarvitaan yhteiskunnan panostuksia ja kannustimia yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi muuallekin kuin markkinoiden lihottamiin kasvukeskuksiin. Teknologian kehittämisvaroja tulee jakaa ja kohdentaa tasaisemmin maan eri osiin. Verotukseen ja sosiaaliturvamaksujärjestelmään on kehitettävä toimivia kannustimia niitä yrityksiä ja osaajia varten, jotka ovat valmiita toimimaan keskusten ulkopuolellakin. Teknologian ja nopean tietoliikenteen hyödyt on otettava käyttöön koko maassa yhteiskunnan kaikilla toimialoilla.

Omaleimaisten maakuntien taloudellinen nousu edellyttää niille jo sälytetyn vastuun lisäksi myös omaa päätösvaltaa.

Suomalaista maa- ja elintarviketaloutta ei ole ilman elinvoimaista maaseutua. Elinvoimaiset perheviljelmät ovat oman, turvallisen elintarviketalouden perusta. Turvallinen ruoka ei synny itsestään: tuottajien kunnollinen tulotaso pitää turvata myös kansallisin päätöksin. Sukupolvenvaihdosten kynnystä ja tekemistä on helpotettava. Pienimmilläkin tiloilla on voitava tehdä sukupolvenvaihdos. Nyt tilakokorajat ovat liian korkeat.

Keskustan tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle oikeus valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elinympäristönsä itse. Tämä tarkoittaa kaupunkien ja maaseudun tasavertaista kohtelua valtiovallan taholta.

6. Yrittämisen ja osaamisen Suomea rakentamaan

Vuoden 2001 aikana yrittäjien lukumäärä on vähentynyt noin 15 000 henkilöä. Hallituksen paljon mainostamassa yrittäjyyshankkeessa ei ole tartuttu erityisesti pienyrittäjyyttä vaivaaviin isoihin asioihin.

Uuden yrittäjyyden synnyttäminen on olennainen keino parantaa työllisyyttä. Yrittäjyyttä edistetään korkean verokiilan alentamisella, työnantajabyrokratiaa keventämällä, ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta parantamalla ja yritysten sukupolvenvaihdoksia helpottamalla.

Seuraavan vaalikauden veroratkaisut on tehtävä niin, että perhe- ja pk-yritysten kasvun sekä työllistämisen edellytykset turvataan.

Palvelualojen yritystoiminnan elvyttämiseksi tarvitaan myös yleistä yrittäjyyden ja erityisesti itsensä työllistävän yrittäjyyden houkuttelevuuden parantamista. Tässä yksi keino on pienempien yritysten arvonlisäverotuksen huojentaminen sekä yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen.

Naisyrittäjyyttä on tuettava erityistoimin. Lainsäädännöllä on huomioitava nykyistä paremmin perhe-elämän tarpeet naisyrittäjän sosiaaliturvassa.

Suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen ydin on osaamisessa ja sivistyspääoman kasvattamisessa. Jokaisella kansalaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, sivistyä ja tuoda oma panoksensa hyvinvoivan Suomen rakentamiseen.

7. Peruspalvelut turvattava kaikille ja kaikkialla

Kuntien talous heikkeni merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Se oli seurausta valtion toimenpiteistä, joilla vähennettiin kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuitenkin lisättiin kuntien menoja antamalla niille uusia tehtäviä.

Kuntatalouden yleistä heikkenemistä paljon rajumpi on ollut kuntien välisten taloudellisten erojen kasvu. Suurin syy siihen on ollut hallituksen valtionosuus- ja verotuloleikkausten kohdistuminen heikon tulopohjan kuntiin.

Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava. Henkilöstöpula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja terveysasemien väliaikaiset sulkemiset vaikeuttavat potilaiden pääsyä hoitoon.

Perusopetus on vaarantunut kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Kuntien vaikeuksista perusopetuksen järjestämisessä kertoo oppimistulosten erilaistuminen.

Peruspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien välille vakautta ja ennakoitavuutta eli kuntasopimus, joka takaa palvelujen rahoitukseen pitkäjänteisyyden.

Valtiolle on palautettava perustuslain mukainen rahoitusvastuu siitä, että ihmiset asuinpaikastaan tai varallisuudestaan huolimatta saavat peruspalvelut.

8. Todellista tukea perheille

Lapsiperheiden vaikeudet näkyvät kasvavina lasten ja nuorten ongelmina. Lapsiperheiden tukien ostovoimaa on heikennetty koko Lipposen hallituksen kauden ajan. Myös tästä syystä syntyvyys on kääntynyt laskuun.

Vanhemmuuden arvostaminen on Keskustan perhepolitiikan tavoitteiden ydin. Vanhemmat tarvitsevat kasvatustehtäväänsä myös lähiyhteisön tukea esimerkiksi Laukaan kunnassa toteutetun mallin "Koko kylä kasvattaa" mukaan. Neuvolan, päiväkodin ja koulun on autettava tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.

Kansantalouden kilpailukyky rapautuu pitkällä tähtäimellä, jos perheet voivat pahoin. Työelämän ja perheen yhteensovittaminen edellyttää myös elinkeinoelämältä sosiaalista vastuuta. Työnantajamaksujen perintää on korjattava niin, että äitiyslomien ja hoitovapaiden kustannukset eivät kasaudu pienten lasten äitien työnantajille.

Tavoite tulee olla, että isät ja äidit voivat entistä sujuvammin yhdistää kotityön, ansiotyön sekä perhevelvoitteiden hoitamisen. Erityisesti yksinhuoltajien kohdalla tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta työssäkäynti ja perhe-elämä voidaan aidosti yhdistää.

Keskusta haluaa korottaa pienintä äitiys- ja vanhempainrahaa, lapsilisiä ja sekä laajentaa että korottaa kotihoidontukea. Lapsiperheet tarvitsevat todellista tukea, puheet eivät riitä.

9.Turvallisuus on perusoikeus

Turvallisuus on ihmisten perusoikeus, joka on taattu myös Suomen perustuslaissa. Julkisen vallan, viime kädessä valtion, tehtävänä on taata kansalaisten turvallisuus ja yleinen järjestys maassa.

Kansalaisten yhdenvertaisuus poliisipalvelujen saatavuudessa on joutunut koetukselle. Vaikka esimerkiksi hälytysajat eivät keskimäärin ole juuri kasvaneet, ovat palvelut alueellisesti eriytyneet. Muuttoliike lisää poliisipalveluiden tarvetta kasvukeskuksissa, mutta ei vähennä sitä samassa suhteessa haja-asutusalueilla.

Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on investointi, joka tuottaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti. Muun muassa liikenneturvallisuutta on parannettava teiden riittävällä kunnossapidolla. Suomen sijoitus kansainvälisten kilpailukykymittausten kärjessä on perustunut osaltaan yhteiskuntamme yleiseen turvallisuuteen.

Sosiaalisen perusturvan pohja on rikki. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava syrjäytymistä ehkäisevä vähimmäisetuuksien selvä parannus.

Ehyt yhteiskunta, jossa ihmiset voivat tehdä työtä ja yrittää, estää tehokkaimmin syrjäytymistä ja on paras tapa lisätä ihmisten turvallisuutta.

Suomen ympäristön kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät Itämereen ja lähialueisiin. Yhteistyö Venäjän kanssa ympäristö- ja energiakysymyksissä edistää turvallisuutta omalla lähialueellamme, tuo kaupallisia mahdollisuuksia omalle talouselämällemme sekä vakauttaa globaalia tilannetta.

10. Itsenäinen ja uskottava puolustus

Keskusta kannattaa Suomen turvallisuuspoliittista peruslinjaa eli sotilaallista liittoutumattomuutta, joka nojaa itsenäiseen, uskottavaan puolustukseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen.

Euroopan unionia on kehitettävä jäsenvaltioidensa liittona avoimemmaksi ja tehokkaaksi välineeksemme vaikuttaa asioihin, joissa tarvitaan yli rajojen menevää päätöksentekoa. Suomen on hyödynnettävä EU:n laajenemisen tuomat mahdollisuudet ja samalla varjeltava omat etunsa.

Suomen tehtävä maailmanlaajuisessa yhteistyössä on edesauttaa kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.