Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/252

Suomen Keskusta

Keskustan talous-, työllisyys- ja vero-ohjelma


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Keskustan talous-, työllisyys- ja vero-ohjelma
  • Vuosi: 2011
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Keskustan talous-, työllisyys- ja vero-ohjelma 17.2.2011

Oikeus työhön ja osallisuuteen toimettomuuden ja syrjäytymisen sijaan

Yhteiskuntasopimuksella kohti kasvua, eheyttä ja vakautta

Keskustan lähiajan tärkeimpänä tehtävänä on työllistävän talouskasvun edistäminen ja siihen kaikin voimin paneutuminen. Yhteiskuntapolitiikan ohjenuoraksi ei riitä yksin se, että menot ja tulot saadaan tasapainoon. Politiikan on oltava myös sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Keskusta esittää yhteiskuntasopimusta kasvupolitiikan rakentamiseksi. Sen päämäärä on talouden vakaa kasvu ja uudet työpaikat. Yhteiskuntasopimus on myös sopimus oikeudenmukaisuudesta. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille suomalaisille. Verotuksen pitää pysyä kohtuullisella tasolla. Suuremmista tuloista pitää tulevaisuudessakin maksaa enemmän veroa kuin pienistä tuloista.

Suomalaiset ovat selvinneet sopimalla ennenkin. Suomalaiset tietävät kokemuksesta, että irrallinen yksilöllisyys ei tuota parasta mahdollista tulosta. Erityisesti myllerryksen ja muutoksen aikoina tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteisiä ponnistuksia.

Keskustan tavoitteena on, että

  1. talous saadaan vahvalle, työllistävälle kasvun uralle, jonka myötä valtion velkaantuminen pysäytetään ensi vaalikaudella.
  2. Suomeen syntyy 150 000-200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
  3. kaikille suomalaisille tarjotaan mahdollisuus työntekoon ja yrittämiseen.
  4. suomalaisen työn pärjääminen maailmalla varmistetaan pitäen samalla huolta palkansaajien ostovoimasta.
  5. Suomen asema korkean teknologian ja osaamisen edelläkävijämaana varmistetaan
  6. viime laman virheet, heikoimmilta leikkaaminen ja sen seuraukset, vältetään.
  7. säästämisen ohjenuorana on oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus.
  8. kaikille suomalaisille varmistetaan tasa-arvoinen ja laadukas koulutus, terveydenhuolto ja ikääntyvien hoiva.
  9. ihmisten omatoimisuutta, elämänhallintaa ja omaa vastuuta tuetaan.
  10. käytetään koko Suomen, eri alueiden ja kaikkien suomalaisten voimavaroja edistämään Suomen hyvinvointia ja menestystä.

Yhteinen etu ennen omaa etua

Keskustan tavoitteena on yhdistää työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut kaikkien suomalaisten parhaaksi.

Tie menestyvän Suomen rakentamiseksi on löydettävissä vain yhdessä sopien. Menestyäksemme meidän on pidättäydyttävä omien etujemme yksisilmäisestä ajamisesta.

Keskustan päämääränä on elävä ja tekevä Suomi näivettymisen ja leikkauslistojen torjumiseksi.

Yrittäjällä on oltava nykyistä suurempi luottamus tulevaisuuteen sekä valmiutta ja mahdollisuuksia riskinottoon. Suomalaisten työpaikkojen paras turva on maltti palkankorotuksissa. Työttömille on oltava töitä ja niitä on ammatin ja taitojen mukaisesti myös otettava vastaan. Verovaroin toimiva julkinen sektori on uudistettava nykyistä paremmaksi.

Onnistuminen sopimisessa, uudet investoinnit ja työpaikat auttavat saamaan velkaantumisen kestävästi kuriin ensi vaalikaudella. Velkaantumisen pysäyttäminen on tehtävä talouden kasvua ja työllisyyttä tukien.

Näiden toimien onnistuneen toteuttamisen jälkeen työn tekemisen ja teettämisen verotusta voidaan keventää.

Kestävän talouskasvun ja laadukkaiden palveluiden varassa voimme edelleen jatkaa hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämistä ja perusturvan parantamista. Keskusta haluaa kaikkien osallistuvan hyvinvoinnin rakentamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin lähtökohtien on oltava tasavertaiset koko Suomessa. Lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhempien lompakon koon tai kodin postinumeron perusteella.

Seuraavan vaalikauden aikana on päätettävä kahdelle kaudelle ulottuvista toimista, jotka saattavat talouden kestävälle tasolle myös pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ellemme pysty vakauttamaan eurooppalaista rahoitusmarkkinaa.

Mikäli Keskustan tavoittelema kasvupolitiikka ei toteudu, ovat edessä menoleikkaukset, palveluiden heikentyminen tai työntekoa ja yrittämistä heikentävät verojen korotukset.

Toimet kasvun, eheyden ja vakauden rakentamiseksi

1. Yrittäjyyden kannusteet on säilytettävä vahvoina

Suomi nousee vain ahkeruudella ja vahvalla yrittäjyydellä. Uuden kasvun ja työpaikkojen synnyttämiseksi meidän on sitouduttava pitkäjänteiseen yrittäjämyönteiseen politiikkaan. Yrittäjiksi tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat valmiita kantamaan riskiä ja työllistämään.

Nykyinen yhdenkertainen, taseita vahvistava veromalli on osoittanut toimivuutensa. Yrittäjyyden ja maatalousyrittäjyyden kannusteet on säilytettävä vahvoina. Ahkeruudesta ja kovasta työstä tulee palkita. Yrittäjän verotus kaipaa lähinnä täsmennyksiä suuren remontin sijaan.

Yrittäjällä on oltava onnistumisen lisäksi oikeus myös epäonnistua. Velkajärjestelyssä on vielä arvioitava, olisivatko nopeammat menettelyt mahdollisia. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa on kehitettävä ja yrittäjän jaksamista tuettava. Yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa on edelleen vähennettävä. Pienyrittäjien tukemiseksi arvonlisäverosta vapaan liiketoiminnan alaa on laajennettava nostamalla verovelvollisuuden alarajaa sekä huojennuksen ylärajaa.

Perhevapaista ja sairaan lapsen hoidosta aiheutuvaa kustannusten tasausta on jatkettava, sillä kustannusten epätasainen jakautuminen rasittaa naisvaltaisten alojen yrityksiä. Mikroyrityksissä palkalliset perhevapaat on kompensoitava täysin. Yksinyrittäjän tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulee laajentaa koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin.

2. Kasvuyrittäjyyttä on vauhditettava tukemalla innovaatioita ja korkeaa osaamista

Suomen aseman säilyttäminen ja vahvistaminen korkean teknologian edelläkävijänä edellyttää meiltä kykyä uudistua. Tarvitsemme kansainvälistymiseen kykenevää laajaa ja monialaista kasvuyritysten kärkeä. Kansainvälistymisen eväät ovat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden avulla maailmanlaajuinen työnjaon muutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi ja kasvuksi uusille sektoreille.

Suomalaisten yritysten suurimmat haasteet ovat kaupallistamisessa, kansainvälistymisessä ja tuotteistamisessa. Julkisesta tuotekehitystuesta on nykyistä suurempi osa suunnattava pk-yritysten toimintaan ja tuotteiden ja palveluiden markkinoille saattamiseen. Julkiseen rahoitukseen perustuva tieto tulisi saattaa kaikkien saataville vain pientä korvausta vastaan.

Suorien tukien lisäksi meidän on otettava käyttöön tutkimus- ja tuotekehitykseen myönnettävä Keskustan ajama korkeampi verovähennysoikeus eli innovaatiokannustin. Näin on mahdollista keskittää Tekesin tuet vaikuttavasti yrityksiin. Innovaatiokannustimen myötä suora tuki voidaan kohdentaa yritysten kansainvälistymiseen ja täysin uusien riskialttiiden liikeideoiden synnyttämiseen.

Yksityisen pääoman houkuttelemiseksi perustetaan valtion osittain pääomittamia kasvurahastoja.

3. Suomeen on saatava lisää investointeja

Menestyäksemme meidän on luotava ensin edellytykset menestykselle.

Uusien investointien ja työpaikkojen synnyttämiseksi yritysveroa on kevennettävä heti vaalikauden alussa. Kilpailukykyä tulee parantaa myös yritysverotuksemme rakenteellisilla muutoksilla.

Yrityksillä annetaan oikeus tuotannollisten investointien nopeutettuihin kaksinkertaisiin poistoihin vaalikauden alusta kahdeksi vuodeksi. Runsaasti sähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä parannetaan kehittämällä tuotannossa käytetyn sähkön veroleikkuria.

Elinkeinoelämän tukemisen vastineeksi yrityksiltä odotetaan uusia työpaikkoja. Mikäli työpaikkoja syntyy ja investointeja tulee, voidaan syntynyttä liikkumavaraa käyttää yritysveron edelleen keventämiseen.

4. Suomalaisen työn kilpailukyky on turvattava

Tässä taloustilanteessa olisi vakava virhe hinnoitella itsemme ulos maailmanmarkkinoilta. Suomalaisilta pitää nyt löytyä malttia menestyä: siksi tarvitsemme useamman vuoden maltillisia palkkaratkaisuja.

Palkkamaltin vastineeksi yhä useampi saa töitä. Samalla vältetään työn ja eläkkeiden verotuksen kiristäminen ja pidetään kiinni palkansaajien ostovoimasta.

Mikäli tässä onnistumme ja työttömyys saadaan alas, voidaan työn ja eläkkeiden verotusta jatkossa keventää ja lisätä myös siten kaikkien ostovoimaa.

Malttia on vaadittava myös suurituloisilta. Verotuksen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta on lisättävä kiristämällä pääomien ja erityisesti suurimpien osinkojen verotusta.

5. Vihreä talous on suuri mahdollisuus Suomelle

Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset tekivät historiallisen merkittäviä päätöksiä Suomen energiantuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi. Päätetyt investoinnit kotimaiseen energiaan on toteutettava.

Kotimaisen, uusiutuvan energian käyttäminen ja rakentaminen on Keskustan mielestä kannattavaa, välttämätöntä ja nopeasti toteutettavissa. Kotimaiseen energiaan investoimalla tuotamme energiaa puhtaasti itse, jolloin myös eurot jäävät Suomeen.

Tavoitteena on rakentaa Suomesta vihreän, puhtaan talouden ja bioenergian edelläkävijämaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön väistämättä hiipuessa tämä sijoitus tulevaisuuteen kantaa Suomea hyvin ja pitkälle. Erityisesti vesiosaaminen, materiaali- ja energiatehokkuus sekä uudet älykkäät teknologiat ja toimintamallit auttavat ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia. Samalla Suomelle avautuu aivan uusia vientimarkkinoita.

Luonnonvarat ovat Suomelle iso suhteellinen etu ja uuden tuotannon mahdollisuus. Luonnonvarojemme kestävän hyödyntämisen varaan voimme luoda uutta hyvinvointia ja vaurautta. Tämä tarjoaa koko maahan uuden, työhön perustuvan tulevaisuuden näkymän.

Keskustan tavoitteena on irrottautua hiilen ja öljyn poltosta Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on luopua fossiilisesta energiasta, vähentää ekosysteemin köyhtymistä, edistää kestävää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja

Erityinen paino on oltava kansallisen huoltovarmuuden kehittämisessä. Hajautetut tuotantomallit mahdollistavat paikallisten resurssien jalostamisen kestävästi, lähellä loppukäyttöä.

Vihreä talous luo paikallista hyvinvointia. Paikallinen lähituotanto mahdollistaa suljettuja kiertoja.

Biomassapohjaisten tuotteiden kysynnän kasvu sekä uudet tavat hyödyntää materiaali- ja sivutuotevirtoja edellyttävät erilaisten yritysten - myös maatilojen - yhteisiä arvoketjuja sekä hallinnollisten esteiden poistamista.

6. Koko maahan on luotava vahvan kasvun edellytykset

Maailmanlaajuinen ilmasto- ja energiapolitiikka, ruoan puute, mineraalien kysynnän kiihtyvä kasvu, ihmisten halu virkistäytymiseen ja vapaa-aikaan sekä nykyteknologia tarjoavat uusia mahdollisuuksia koko Suomen aluekehitykselle ja kasvulle.

Yritysten elinvoimaisuutta on vahvistettava koko maassa. Yhteiskunnaan on rohkeasti panostettava teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan, innovaatioihin ja suomalaisten osaamiseen, opettajiin ja kouluihin.

Uuden teknologian vahvistaminen edellyttää edelleen suomalaisille opiskelijoille maksuttoman korkeakouluverkoston ja sen ympärille syntyneiden maakunnallisten korkean teknologian keskittymien elinvoimaisuuden vahvistamista.

Nopeat tietoliikenneyhteydet on toteutettava määrätietoisesti ja nopeutetulla aikataululla koko Suomeen. Kaikilla suomalaisilla on koko maassa oikeus toimivaan ja riittävään laajakaistayhteyteen kohtuuhinnalla.

Tarvitsemme nykyistä nopeammat tie- ja ratayhteydet läpi Suomen. Toimivat lentoyhteydet tärkeimpiin maakuntakeskuksiin mahdollistavat yritysten kansainvälisen liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kaikkialla Suomessa. Samoin on huolehdittava viennille tärkeistä meriväylistä.

Hankkeiden toteutukseen on saatava pitkäjänteisyyttä, tehokkuutta ja kustannussäästöjä perustamalla valtion infrayhtiö näitä hankkeita hoitamaan.

Arktisten alueiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Ympäri vuoden käytössä olevat meriväylät yhdistävät Euroopan ja Aasian. Isot energiahankkeet lisäävät toimintaa lähialueellamme. Arktisessa yhteistyössä Suomi tulee nähdä kokonaisuutena.

Meillä on alan osaamista eri puolilla Suomea. Meillä on jo nyt maailman huippuosaamista esimerkiksi alusten ja porauslauttojen suunnittelussa. Kysyntä osaamisellemme lisääntyy lähitulevaisuudessa.

Koko Suomen kehittämisellä voidaan osaltaan vastata kasvukeskusten nouseviin asuinkustannuksiin. Asumisen hintaa on painettava alas myös ihmisten toiveita vastaavalla ja riittävällä tonttitarjonnalla sekä asuntorakentamisella.

Maan eri osien palvelutarjontaa on parannettava uuden teknologian keinoin.
Ikääntyville ja väestöään voimakkaasti menettäville alueilla tulisi harkita erityistä palkkatukea varmistamaan palveluiden ja osaavan työvoiman saatavuutta nykyisten sosiaaliturvamaksukokeilujen sijaan.

7. Valtion on oltava entistä aktiivisempi omistaja

Myös valtionomistajuuden pitää tukea kasvua ja työllisyyttä. Historiaan perustuvan omistajuuden ohessa tulee etsiä uusia kasvun lähteitä. Hyviä investointikohteita löytyy luonnonvarojen ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän huipputeknologian osaamisen hyödyntämisestä.

Edistämme kansallisvarallisuutemme hyödyntämistä Suomen parhaaksi perustamalla kaivostoimintaan sijoittavan valtion rahastoyhtiön.

Valtion tulee olla joustava omistaja yhtiöissään. Omistuksia voidaan myydä osittain, mutta valtio voi myös perustaa uusia yhtiöitä huolehtimaan kansallisesta tärkeätä tuotannosta tai palveluista. Keskustalle valtionomistajuus on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei poliittisen ideologian asia.

Kansallisesti tärkeät erityisesti energianhuoltoon, liikenteeseen ja puolustukseen liittyvät yhtiöt on kuitenkin pidettävä tiukasti valtion määräysvallassa ja omistuksessa.

8. Taistelu talousrikollisuutta vastaan on voitettava

Harmaan talouden torjuntaan lisätään resursseja ja viranomaisten suorittaman valvonnan tulee näkyä ja tuntua. Talousrikollisuuden sanktioita pitää tiukentaa.

Rakennusalan valvonnan tehostamiseksi pitää ottaa käyttöön työntekijöiden kantamat pakolliset verotunnisteet. Myös toimilupajärjestelmän käyttöönotto on mahdollista.

Eri viranomaisten välistä tiedonkulkua on tehostettava ja vastuullisesti toimivien yritysten rekisteri pitää olla ajantasainen.

Kaupan alalla tulisi harkita kuitinantopakkoa sekä kokeilua ostokset rekisteröivistä kassakoneiden mustista laatikoista. Ensi vaiheessa mustien laatikoiden käyttöä voisi edellyttää vastineena starttirahan saannille.

9. Parempi työelämä, pidempi työura

Työ ja osaaminen luovat turvaa. Työn ja muun elämän on pelattava paremmin yhteen sekä tarjottava mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja oltava aina taloudellisesti kannattavampaa kuin työelämästä sivussa oleminen.

Jokainen peruskoulun päättävä nuori on saatava jatkokoulutukseen tai työharjoitteluun. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä edelleen erityisesti nuorten osalta. Yksikään nuori ei saa jäädä ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Tästä päävastuun kantavat kunnat.

Suunnittelemattomista välivuosista on päästävä eroon korkeakoulujen opiskelijavalintaa kehittämällä. Opintoaikoja nopeutetaan poistamalla opintojen suorittamiseen liittyviä esteitä. Opintotukea ja opintokokonaisuuksia on muutettava täysipäiväiseen opiskeluun kannustavaksi. Vapaaehtoinen kolmas lukukausi on otettava käyttöön. Koulutuksen vastaavuudesta työelämän tarpeisiin tulee huolehtia.

Työelämän viihtyvyys, työn hallinta, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työn joustavuus työntekijän elämäntilanteen mukaan, tasa-arvo, hyvä johtamiskulttuuri ja hyvät työelämätaidot turvaavat kaikki sitä, että töissä jaksetaan olla eläkeikään asti.

Työlainsäädäntöä on kehitettävä esimerkiksi lomien osalta soveltuvaksi myös määräaikais-, pätkä- tai silpputöitä tekevien erilaisiin tilanteisiin.

Työterveyshuoltoa kehittämällä ja kuntoutusjärjestelmiä uudistamalla ehkäistään ennalta työkyvyttömyyttä.

Eläkkeiden taso on turvattava kohtuullisella maksutasolla sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioiden. Työtä samapalkkaisuuden saavuttamiseksi sukupuolten välillä on jatkettava määrätietoisesti.

10. Kaikkien kyvyt käyttöön

Päämääränä on jokaisen työttömän työllistyminen. Kaikille on annettava mahdollisuus osallistua työelämään omien kykyjensä mukaan.

Työelämään osallistumisen mahdollisuus jokaiselle suomalaiselle maksaa, mutta vielä kalliimpaa on antaa ihmisten nyrjähtää syrjään suomalaisesta elämänmenosta.

Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä ja niiden käytön on johdettava työllistymiseen. Erityisesti nuoret on otettava toimien painopisteeksi.

Aktiiviseen työelämään kuuluu jatkuva kouluttautuminen ja työtaitojen kehittäminen. Työttömyysjaksojen pitkittyminen on estettävä kaikin keinoin. Siirtyminen vanhasta työpaikasta uuteen on tehtävä mahdollisimman nopeaksi ja joustavaksi.

Työkyvyttömyyden arvioinnista on siirryttävä työkykyisyyden arviointiin. Tähän suuntaan tulee kehittää lainsäädännön lisäksi koko yhteiskunnan asenteita.

Osatyökykyisten työllistymiseen suunnataan uusia kannustimia. Käyttöön otetaan alueellisia työvoimapooleja, jotka kantavat työnantajariskin vuokraten osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä yrityksille.

Työkyvyttömyyseläke tulisi voida muuttaa nykyistä joustavammin osaeläkkeeksi. Pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä ei tulisi myöntää kuin tapauksissa, joissa vamma tai sairaus on pysyvä tai kun vanhuuseläke on joka tapauksessa lähellä.

Työttömiksi jääneiden mahdollisuudesta laadukkaaseen ja säännölliseen terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen pitää huolehtia.

11. Perusturva tukee - ja kannustaa työhön

Köyhyyteen on pureuduttava työn kautta.

Eri etuuksien kannustinloukkuja on purettava ja sosiaaliturvaa selkiytettävä. Työttömiä tulisi kannustaa kokopäivätyön ohella myös osa-aikatyöhön. Ero työttömyyden ja osa-aikatyön välillä on paljon suurempi kuin osa-aikatyön ja kokopäivätyön välillä.

Työmarkkinatuen varassa oleville työttömille on annettava mahdollisuus ansaita pieniä lisätuloja ilman, että se vaikuttaa heidän etuuksiinsa. Tulisi kokeilla työmarkkinatukeen vaikuttamattoman etuoikeutetun ansiotulon käyttöön ottamista toimeentulotuen etuoikeutetun ansiotulon tavoin. Samoin tukien ja työtulojen yhteensovitusta on uudistettava siten, että työnteko olisi kannattavampaa. Byrokratialoukkujen purkamisessa auttaisi myös etuuksien täysimääräisen nostamisen mahdollistava työttömän verokortti.

Työmarkkinatukea on parannettava purkamalla sen riippuvuus vanhempien tai puolison tuloista. Puhtaasti työttömyysperusteinen ja riittävä etuus estää luisumista toimeentulotukeen ja tuloloukkuun.

Taloustilanteen parannuttua, on mahdollista nostaa perusturvan tasoa. Samalla toimeentulotuki on palautettava sen alkuperäiseen rooliin eli tilapäiseksi kriisiavuksi.

12. Hyvinvointipalvelut on tuotettava tehokkaasti ja laadukkaasti

Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen vaatii toimintatapojen muutosta. Pelkästään rakenteeseen keskittyvät muutokset kuten kuntaliitokset tai yksityistäminen eivät ratkaise ongelmaa. Tarvitaan tätä huomattavasti laajempi, syvemmälle ulottuva julkisen sektorin uudistus.

Hyvinvointipalveluiden parantamiselle on asetettava selkeät tavoitteet. Parhaat palvelukäytännöt on otettava kunnissa laajasti käyttöön. Tietojärjestelmiä on uudistettava hoitoketjun parantamiseksi. Tiettyjen sairauksien ja vammojen hoito on keskitettävä nimettyihin sairaaloihin.

Terveydenhuollon rahoitusta on uudistettava nykyisen monikanavarahoituksen ongelmien vähentämiseksi. Palvelujen varmistaminen on Keskustalle tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tarvitsemme sekä julkisesti tuotettuja palveluja että yritysten ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Tehokkuuden lisäämiseksi on erotettava palvelujen tilaaja sen tuottajasta.

Erityisesti sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien terveellisiä elintapoja on tuettava terveyserojen kaventamiseksi. Tässä kouluterveydenhuollolla on suuri merkitys.

13. Kansalaisten omatoimisuutta on tuettava

Hyvinvointiyhteiskuntaa on kehitetty viimeisten vuosikymmenien aikana julkista sektoria laajentaen. Hyvinvointi lisääntyy myös oman tekemisen ja itsenäisen elämänhallinnan kautta. Keskusta uskoo suomalaisten kykenevän parantamaan elämänlaatuaan paljon omin toimin.

Väestön ikärakenteenkin muutoksen vuoksi kansalaisia on kannustettava vahvempaan vastuuseen itsestään ja läheisistään. Kansalaisia on kannustettava kehittämään palveluja ja lisäämään vaihtoehtoja myös omin toimin. Entistä tärkeämpää on tuottaa palveluja joustavasti, asiakaslähtöisesti ja yksilölliset tarpeet huomioivasti.

Jo nyt omaishoitajat huolehtivat läheisistään keventäen muiden suomalaisten verotaakkaa. Tämän arvokkaan työn tukemiseksi ja kannustamiseksi Keskusta haluaa tehdä omaishoidosta paremman, inhimillisemmän ja toimivamman vaihtoehdon. Omaishoidon tuki siirretään Kelan maksettavaksi. Tavoitteena on omaishoidontuen verottomuus.

Lisäksi on perusteltua kannustaa kansalaisia vertaispalvelujen tuottamiseen. Esimerkiksi ikäihmiset voivat auttaa ja tukea toisiaan arjessa. Kyse on paitsi palvelun tuottamisesta myös yhteisöllisyyden, osallisuuden ja turvallisuuden vahvistamisesta.

14. Verotuloja on lisättävä maltillisesti ja oikeudenmukaisesti

Kasvu, työ ja toimeliaisuus lisäävät verotuloja. Verotulot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Keskusta vastustaa tasaveroa. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi pääomien verotusta on kiristettävä. Osinkoja on verotettava progressiivisesti eli suurempia osinkoja verotetaan ankarammin.

Kotitalouksien energiaveroja ei tule kiristää tulevalla vaalikaudella. Jo tehtyjen korotusten vaikutuksia on seurattava.

Jotta voimme turvata riittävän verokertymän ja palveluiden sekä etuuksien rahoittamisen, meidän on vaikea välttää yleisen arvonlisäverokannan korottamista. Sitä onkin korotettava kahdella prosenttiyksiköllä muiden Pohjoismaiden tasolle. Ruoan ja lääkkeiden keveämmällä verotuksella on kuitenkin vahvistettava pienituloisten toimeentuloa. Kansalaisten terveyttä edistäviä veroja, kuten makeis- ja leivonnaisveroja, on nostettava.

Päästökaupasta aiheutuvia ansiottomia voittoja ryhdytään verottamaan. Runsaasti sähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä kuitenkin parannetaan kehittämällä tuotannossa käytetyn sähkön veroleikkuria.

Alkoholin verotusta korotetaan varoen tuonnin merkittävää kasvua.

Yleistä veropohjaa on laajennettava ja veronkantoa tehostettava. Korko- ja kotitalousvähennys säilytetään, mutta niitä voidaan maltillisesti rajata. Kiinteistöveroa ei laajenneta koskemaan maa- ja metsätalousmaata.

15. Kunnille ja valtiolle asetettava tiukka menokuri

Keskusta on aina kannattanut tervettä säästäväisyyttä. Menojen kasvua on hillittävä. Kehysmenettely, jolla rajataan menojen kasvua, tulee ulottaa myös kuntiin.

Menoinventaarioon perustuen tehostetaan verovarojen käyttöä ja parannetaan eri toimintojen vaikuttavuutta. Verovaroja on kohdennettava uudelleen entistä tärkeämpiin ja vaikuttavampiin kohteisiin.

Valtion talouden tasapainotus on ajoitettava ja mitoitettava siten, että se tukee talouden kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Liian nopea ja kireä tasapainotus kääntyy helposti itseään vastaan.

Julkisen talouden menolisäyksiin on suhtauduttava erittäin pidättyväisesti. Tämän estämättä meidän on toteutettava sellaisia investointeja, jotka edesauttavat tulevaisuuden talouskasvua.

Suomea ei saa säästää hengiltä. Perhe- ja perusturvaetuuksia ei leikata, vaan päinvastoin niitä voidaan oikein kohdentaen jopa nostaa.