PALKANSAAJIEN KESKUSTALINJA

Keskustapuolue pyrkii tasapuolisesti parantamaan kaikkien väestöryhmien elinehtoja ja lisäämään kansalaisten taloudellista ja sosiaalista turvallisuutta. Palkansaajaväestön kohdalla keskustapuolue kiinnittää erityisesti huomiota palkkapolitiikkaan, ammattiyhdistystoimintaan ja yritysten omistuksen, voiton ja päätösvallan jakamiseen työntekijöille.

Palkkapolitiikka

Palkkapolitiikassa keskustapuolue tukee työntekijöiden pyrkimyksiä, jotka tähtäävät reaaliansioiden ja elintason jatkuvaan kohottamiseen taloudellisen kasvun ja tuottavuuden nousun asettamissa puitteissa. Palkat ia muut työehdot on sovittava työmarkkinajärjestöjen välisissä työehtosopimuksissa, joita kummankin osapuolen tulee noudattaa.

Palkkapolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteeksi keskustapuolue asettaa ns. palkkahaitarin supistamisen. Työntekijöitten palkkauksessa on otettava huomioon kokemus, ammattitaito ja vastuu. Nykyään valtion virkamiespalkoissa alimpien ja korkeimpien palkkojen välinen ero on suunnilleen kymmenkertainen. Yksityisillä työaloilla esiintyy vielä suurempiä eroja. Esimerkit muista maista osoittavat, että palkkaerot tasoittuvat sitä mukaan kuin hyvinvointi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus lisääntyvät.

Palkankorotuksissa on otettava huomioon tuottavuuden nousu kullakin työalalla, mutta samalla on pidettävä kiinni solidaarisesta palkkapolitiikasta siinä mielessä, että mitään työalaa ei jätetä jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä. Viljelijöille ja muille pienyrittäjille työajan lyhentäminen on pyrittävä hyvittämään muulla tavoin. Heikoimmin palkatuilla aloilla palkkataso on tarpeen vaatiessa turvattava minimipalkkalailla. Sellaisilla työaloilla, joilla työn tuottavuuden nousu on vaikea todeta, kuten esim. monissa palveluelinkeinoissa, sekä valtion ja kuntien viran- ja toimenhaltijoiden kohdalla palkkoja on korotettava muiden alojen ansiotason keskimääräistä nousua vastaavasti.

Palkannauttijoiden tulotason kehitykseen vaikuttaa rahapalkkojen ohella ratkaisevasti yleinen hintatason kehitys ja harjoitettava sosiaalipolitiikka. Koko kansantalouden ja etenkin palkansaajien etujen mukaista on, että yleinen hintataso pysyy vakaana. Ratkaisevaa on reaaliansioiden nousu. Jos esim. asumiskustannukset saataisiin kohtuullisiksi, olisi sillä ratkaiseva merkitys palkansaajien elintason parantamiseksi.

Keskustapuolue suhtautuu myönteisesti yleisen työajan lyhentämiseen asteittain 40 viikkotuntiin. Työaika on voitava järjestää joustavasti eri työalojen tarpeet huomioon ottaen. Lapin ja muiden syrjäisten seutujen erikoisolosuhteet on otettava huomioon palkkapolitiikassa.

Ammattiyhdistystoiminta

Ammattiyhdistystoiminnassa keskustapuolue pyrkii siihen, että ammattiyhdistykset omistautuisivat jäsenistönsä yhteisten taloudellisten ja sosiaalisten etujen ajamiseen ja luopuisivat nyt sangen yleisestä sekaantumisesta puoluepolitiikkaan. Ammattiyhdistyspolitiikassa olisi pyrittävä luopumaan suljetuista ammattijärjestöistä. On tärkeää, että kaikki asianomaisen alan työntekijät liittyvät ammattiyhdistyksiin ja osallistuvat niiden toimintaan. Toisaalta on välttämätöntä, että ammattiyhdistykset eivät millään tavoin vaikeuta jäsentensä osallistumista puolueiden toimintaan kunkin jäsenen omaksuman vakaumuksen mukaisesti.

Taajamiin muuttaneella väestöllä on sopeutumisvaikeuksia myös ammattiyhdistystoiminnan alalla, sillä kestää aikansa, ennenkuin uudet tulokkaat pääsevät sisälle järjestöjen toimintaan. Kun lisäksi monissa ammattiyhdistyksissä puoluekannaltaan poikkeavat työntekijät joutuvat poliittisen painostuksen alaisiksi, jäävät monet kokonaan ammattiyhdistysten ulkopuolelle tai liittyvät niihin vain muodon vuoksi. Taajamiin muuttaneen väestön erityistarpeet on Keskustapuolueen käsityksen mukaan otettava huomioon ammattiyhdistysten toiminnassa.

Työntekijöillä on oikeus lakkoon taloudellisten ja sosiaalisten etujensa puolustamiseksi, mutta lakko-oikeutta on käytettävä harkiten. Keskustapuolue ei pidä oikeana lakkojen käyttämistä puoluepoliittisten tarkoitusperien ajamiseen. Tosiasioihin perustuvan taloudellisen valistuksen levittäminen johtanee meilläkin siihen suuntaan, että erimielisyydet työmarkkinoilla kyetään entistä useammin ratkaisemaan neuvotteluteitse avoimeen työtaisteluun turvautumatta.

Omistuksen, voiton ja päätösvallan uusi jako

Keskustapuolue vaatii nopeasti selvitettäväksi, millä tavoin työntekijöiden osuutta yritysten omistuksessa, voitonjaossa ja päätösvallan käytössä voitaisiin nykyisestään lisätä. Päämääränä on pidettävä järjestelmää, jonka puitteissa kukin saa itselleen kohtuullisen osan työnsä tuloksista ja halutessaan tilaisuuden osallistua yrityksen omistukseen ja päätösvallan käyttöön. Tällä tavoin voitaisiin laajentaa kansanvaltaa taloudellisen toiminnan alalla ja lisätä ihmisten riippumattomuutta.