Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESKP/232

Keskustapuolue

Keskustapuolueen lähiajan tavoitteet


  • Puolue: Keskustapuolue
  • Otsikko: Keskustapuolueen lähiajan tavoitteet
  • Vuosi: 1970
  • Ohjelmatyyppi: tavoiteohjelma

LÄHIAJAN TAVOITTEET

KESKUSTAPUOLUE

hyväksytty 53. puoluekokouksessa Mikkelissä 7.6.1970

KESKUSTAPUOLUEEN LÄHIAJAN TAVOITTEET

Periaateohjelmaansa toteuttaen Keskustapuolue toimii kansan aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kohottamiseksi, kansalaisten ja eri väestöryhmien yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden toteuttamiseksi ja kansojen välisen yhteisymmärryksen edistämiseksi.

Keskustapuolueen politiikalle antaa suunnan Santeri Alkion vaatimus ihmisyyden ja sen kehitystarpeiden asettamisesta kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamispolitiikan pohjaksi. Keskustapuolue on uudistaja, jonka tavoite on ihmiskeskeinen, ihmistä palveleva yhteiskunta.

Ihminen on toiminnan keskeinen kohde. Tällöin puolue ensisijaisesti tukee heikoimmassa asemassa olevaa, jokaista vähäosaista ja vaikeuksissa kamppailevaa ihmistä ja väestöryhmää. Puolue ei halua rakentaa raja-aitoja ihmisten välille ammatin tai asuinpaikan mukaan. Jokainen ihminen on yhtä arvokas asuipa hän maaseudulla tai kaupungissa, olipa hän perheenemäntä, omaa työtään tekevä viljelijä, yrittäjä, palkanansaitsija tai tuotantotoimintaan osallistumaton.

Teollistuvassa ja kaupungistuvassa yhteiskunnassa syntyy syrjäalueita ja syrjäryhmiä, joiden puolesta Keskustapuolueen on erityisesti työskenneltävä. Niiden ongelmat ratkaistaan tasapainoisella kehityspolitiikalla; sosiaali-, talous-, maatalous- ja sivistyspolitiikalla. Ihmisten taloudellinen turvattomuus on kasvanut, koska yhteiskunta on näyttänyt hyljeksivän monia kansalaisryhmiä. Heidän luottamuksensa suomalaisen yhteiskunnan kykyyn ratkaista työllisyys- ja toimeentulo-ongelmat on palautettava.

Kansanvaltainen toiminta edellyttää, ettei todellinen valtiollinen päätösvalta luisu pois eduskunnalta.

Yhteiskuntamme kehitys on johtamassa siihen, että vaikeudet kasaantuvat ylivoimaisina maaseudun, erityisesti sen pienviljelijäväestön ylle. Pienten tilojen viljelijät muodostavat syrjäryhmän, jonka aineellinen ja henkinen ahdinko jäytää uhkaavasti koko yhteiskuntamme perustuksia. Tämän väestönosan ja samalla koko maaseudun väestön tulevaisuuden uskon vahvistamisessa ja sen kokeman turvattomuuden tunteen poistamisessa on Keskustapuolueella edessään velvoittava kansallinen tehtävä.

Keskustapuolueen tavoitteena on yksityiseen omistusoikeuteen ja yrittämisen vapauteen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen, eikä puolue hyväksy sosialisointia. Tasapainoinen taloudellinen kehitys vaatii kuitenkin yhteiskunnan aktiivista myötävaikutusta aloilla, jotka ovat kansallisesti tai alueellisesti merkittäviä. Vuosisataiselle talonpoikaiselle, kansalliselle perinteelle rakentaen ja kristillisiin elämänarvoihin nojaten Keskustapuolue tahtoo, yhteiskuntaa rohkeasti uudistaen, luoda isänmaastamme kansankodin, jonka jokainen tuntee omakseen ja missä ihmiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Tähän työhön puolue kutsuu kaikkia: työhön ihmisyyden puolesta yhteiskuntamme perusteiden lujittamiseen kansalaisten aineellista ja henkistä hyvinvointia edistäen.

TURVALLISUUSPOLITIIKKA

Ulkopolitiikka

Suomen valtiollinen itsenäisyys, sen kansalaisten turvallisuus ja valtakunnan alueen loukkaamattomuus ovat kansallisen turvallisuuspolitiikkamme päämäärät. Perustan tälle luo rauhantahtoinen ulkopolitiikka, jota puolustuspolitiikka tukee.

Turvallisuutemme riippuu keskeisesti kansainvälisen rauhan säilyttämisestä. Sen tähden on Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista aktiivista rauhanpolitiikkaa ajettava kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä. Erityisesti Euroopan ongelmille on löydettävä pysyvä rauhanomainen ratkaisu ja siksi on ponnisteltava Euroopan turvallisuuskokouksen aikaansaamiseksi.

Luottamukselliset suhteet kaikkiin valtioihin, erityisesti yhteisille eduille ja yya-sopimukseen perustuvat suhteet Neuvostoliittoon ovat maallemme tärkeät. Näitä suhteita on jatkuvasti kehitettävä ja saatava tähän työhön mukaan kaikki kansalaispiirit.

Suomen ja Neuvostoliiton kauppaa on lisättävä ja monipuolistettava. Samalla on turvattava muunkin ulkomaankaupan suotuisa kehitys.

Pohjoismaiden taloudellista, sivistyksellistä ja sosiaalista yhteistoimintaa on edelleen kehitettävä pyrkien siihen, että yhteistoiminnan tulokset koituvat tasapuolisesti kaikkien pohjoismaiden hyväksi.

Pohjoismaiden keskinäisessä yhteistyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota maasta toiseen liikkuvan työvoiman taloudellisiin, kielellisiin ja koulutuksellisiin ongelmiin. Erityisesti on turvattava Suomesta Ruotsiin siirtyvän väestön oikeudet. Tähän väestöön on pidettävä kiinteää yhteyttä ja sen Suomeen paluumahdollisuuksia on helpotettava.

Suomen kehitysaputoimintaa on voimakkaasti tehostettava pääasiassa kansainvälisten kehitysyhteistyöohjelmien kautta.

Puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikan tehtävänä on ulkopolitiikan tukena edistää ja lujittaa puolueettomuuttamme. Puolustusvoimiamme on kehitettävä siten, että ne kykenevät estämään puolueettomuutemme loukkaamiset ja puolustamaan koskemattomuuttamme sekä että niiden rauhanaikainen valmius saa ulkopuoliset vakuuttuneeksi kyvystämme suojella puolueettomuuttamme.

Näitä tehtäviä varten on puolustusvoimiemme materiaalista valmiutta nykyisestä voimakkaasti vahvistettava. Puolustusvalmiuteen ei saa päästä syntymään aukkoja, joiden korjaamiseen ei kriisitilanteessa ole enää mahdollisuuksia.

Materiaalihankintoja on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan keskittämään kotimaiselle teollisuudelle.

Puolustusvoimiemme koulutustasoa on nostettava karsimalla toisarvoisia palvelustehtäviä, lisäämällä kertausharjoituksia ja laajentamalla esimieskoulutusta.

Varusmiesten perheiden toimeentuloon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Varusmiehille on maksettava erityinen kotiuttamisraha ja heidän ilmaisia lomamatkojaan lisättävä.

Polttoaineiden varmuusvarastointia on kehitettävä. Elintarviketuotannon omavaraisuutta on ylläpidettävä riittävässä laajuudessa sekä hintapoliittisin toimenpitein että riittävin varmuusvarastoin. Puolustuksen kannalta tärkeitä teollisuuslaitoksia on sijoitettava maan eri puolille.

Ihmishenkien ja omaisuuden pelastamiseksi sodan ja rauhanajan onnettomuuksien tuhoilta on kehitettävä väestön suojelua. Eri järjestöjen yhteistoimintaa väestönsuojelussa on kehitettävä jo rauhan aikana.

Osallistuminen maanpuolustukseen on koko kansan asia. Puolustuslaitoksesta ja puolustuspolitiikasta on annettava riittävästi tietoa.

MAATALOUSPOLITIIKKA

Maatalous on ja tulee vastaisuudessakin olemaan yksi peruselinkeinoistamme. Tästä syystä kaikkien maatalouspoliittisten ratkaisujen on vahvistettava maataloutemme asemaa ja kohotettava sen tuottavuutta.

Eräät maatalouspoliittiset toimenpiteet ja maataloutta mustaava propaganda ovat aiheuttaneet maaseudulla turvattomuutta ja vieraantumista. Maatalouden harjoittajien usko elinkeinonsa mahdollisuuksiin on palautettava. Tehokkailla maatalous- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä on osoitettava, että yhteiskunta pitää arvossa maatalousväestön työtä ja turvaa maatalouden kannattavuuden. Tilapäiset ja osittain keinotekoiset maataloustuotteittemme tämänhetkiset ylijäämät eivät saa johtaa elintarvikehuoltomme kannalta hätiköityihin ratkaisuihin. Maataloustuotantomme tasapainottumisen ratkaisuja on haettava mm. alueellisia tuotanto-ohjelmia määrätietoisesti toteuttamalla, tuotannon jalostusastetta kohottamalla, erikoistumista edistämällä, uusia tuotantomuotoja ja tuotantoa keskittämällä. Kotimaan markkinat on varattava omalle karjataloustuotannolle ravintorasvojen tuontia jyrkästi rajoittamalla, nostamalla margariinin hintaa ja alentamalla voin kuluttajahintaa. Jyrkästi ja tarvittaessa äärimmäisiin keinoihin turvautuen on estettävä maataloustuotannon tilakohtaiset rajoitukset.

Maataloustuotteiden markkinointia varten on varattava riittävän suuret määrärahat.

Maatalouden tulotaso

On saatava aikaan pysyvä maatalouden hintalaki, joka turvaa viljelijäväestölle maatalouden omaa tuottavuuden nousua vastaavan reaalitulon kehityksen ja saman tulotason kuin vastaavissa muissa ammateissa työskenteleville. On säädettävä pysyvä, tähänastista oikeudenmukaisempi sokerilaki sekä viljakauppalaki.

Maatalouteen liittyvien erikoistuotannonalojen, kuten puutarhatuotannon, turkistarhauksen, lammastalouden, poronhoidon ja kalastuksen taloudellinen kannattavuus on erityistoimenpitein turvattava.

Alueellisten tukitoimenpiteiden ja pinta-alalisien soveltamisessa on otettava huomioon sekä oikeudenmukaisen tulonjaon vaatimukset että valtakunnallisen tuotantopolitiikan tavoitteet.

Maatalouden verotus

Maatalousverotuksen epäkohdat on viipymättä korjattava ja räikeimmät todettavissa olevat epäoikeudenmukaisuudet hyvitettävä seuraavissa verotuksissa. Maatalousyhtymiä on verotettava samoin kuin yksityisiä maatalouden harjoittajia.

Traktorilla, työkoneella tai hevosella hankitun ajotulon verottamisesta maatilatalouden tulona on luovuttava ja siirryttävä ajotulon yhteydessä henkilökohtaisesta työstä maksetun korvauksen verottamiseen saajan palkkatulona. Maatilatalouden omaan käyttöön otettujen tilalla tuotettujen elintarvikkeiden verottamisesta on luovuttava.

20 prosentin karjanhoitajavähennys omalla tilalla tehdystä työstä on viipymättä toteutettava.

Pinta-alalisät on saatava verovapaiksi.

Maatalouden omaisuusvero on tuotantopääomaan kohdistuvana poistettava, kuten muilla tuotantoaloilla on tehty.

Maatalouden tuotantotarvikkeet ja jalostamattomat maataloustuotteet on pidettävä liikevaihtoverotuksen ulkopuolella.

Työtulosta on saatava samansuuruinen vähennysoikeus kuin muillakin elinkeinoaloilla ja emännän työtulon on oltava vähennyskelpoinen.

Metsäajossa saadusta tulosta on sekä hevosmiehelle että maataloustraktorin käyttäjälle tuleva vähennysoikeus palautettava aikaisemman 60 % suuruiseksi. Sama koskee ns. moottorisahavähennystä, joka olisi korvattava 40 %:iin.

Maatalousyrittäjien on voitava maksaa palkkaa myös alle 16-vuotisille perheenjäsenilleen näiden tilalla suorittamasta työstä.

Maatalouden kehittäminen

Maatilatalous on säilytettävä itsenäisen ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saavan viljelijäväestön käsissä. Teollisuusmaisesti harjoitettuna maataloustuotantoa on rajoitettava, esimerkiksi jättämällä valtion tuki pois.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon siirrettävien varojen määrä on vähintään kaksinkertaistettava ja käytettävä lainoina tuotantorakennusten rakentamiseen, lisämaiden ostoon, sisarosuuksien lunastamiseen, koneistamiseen ja perusparannustöihin.

Pientilojen, erityisesti asutustilojen, lainamahdollisuuksia vapailta rahamarkkinoilta on helpotettava ja kiireesti aikaansaatava maatalousluottojen vakauttamislainalaki, jolla luotot voidaan vakauttaa pitkäaikaisiksi ja alentaa korkotasoa.

Pinta-alalisään oikeuttavaa tilan viljeljän tulon alarajaa on korotettava.

Viljan ja erityisesti rehuviljan varastointitiloja on tuntuvasti lisättävä ja varastoja saatava eri puolille maata.

Maatalouden satovahinkojen korvaaminen on saatava lakisääteiseksi.

Leipäviljan markkinointi on järjestettävä siten, että viljatilitysten pääosa voidaan suorittaa vuosittain 31. 10. mennessä.

Viljan ja erityisesti rehuviljan varastointitiloja on tuntuvasti lisättävä ja turvattava alituottoisten alueiden rehuviljan saanti kotimaasta.

Maatalouden aluetukea on lisättävä huomattavasti.

Kansainvälisissä kauppapoliittisissa järjestelyissä on turvattava Suomen maatalouden asema siten, että maamme voi itsenäisesti määrätä tuottajahintatasonsa.

Asutustoiminnalla alkuun saatua maataloutta on järkevästi kehitettävä pientilojen edut huomioon ottavalla maatilalailla. Peltojen paketoinnin ja muiden vastaavien toimenpiteiden sijaan on saatava luopumiskorvausjärjestelmä, joka tehokkaasti edistää maatilojen rakennetta ja erikoistumismahdollisuuksia.

Muita erityistehtäviä

Juurikasvien ja aivan erityisesti sekä ruoka- että teollisuusperunan hinta-, viljely-, varastointi- ja markkinointi on järjestettävä siten että perunan ja tärkkelyksen tarve voidaan täyttää kotimaisella tuotannolla.

Vesistöjärjestelytöiden jatkaminen ja niiden tehostaminen on välttämätöntä erityisesti Pohjanmaan tulva-alueilla. Siksi tulee näihin töihin osoitettuja määrärahoja lisätä.

Vesihallitus on pidettävä maa- ja metsätalousministeriössä. Maataloushallitus ja asutushallitus on yhdistettävä.

Kalataloutta on kehitettävä. Kokonaisohjelma on toteutettava. Kalan markkinointimahdollisuuksia on tehostettava, kalavesien likaantumista estettävä ja kalanviljelyä tehostettava. Ammatti- ja sivuammattikalastajien oikeusturvaa voimalaitostöiden yhteydessä on lisättävä.

Porotalouden asemaan on kiinnitettävä erityinen huomio tutkimustoimintaa ja neuvontaa tehostamalla, jalostustoimintaa taloudellisesti tukemalla, poronlihan tarkastustoimintaa laajentamalla ja kenttäteurastamojen rakentamista tukemalla. Petojen poroille aiheuttamat vahingot on korvattava täydestä arvosta ja valtakunnan rajoilla olevien esteaitojen kunnossapitoa ja rakentamista jatkettava.

METSÄTALOUS

Puulla ja puunjalosteilla on edelleen avainasema kansantaloudessamme. Siksi puun jalostusteollisuuden kehittäminen ja puuvarojen tehokas hyväksikäyttö ovat taloudellisen kasvun perusedellytyksiä.

Metsätalous perustuu edelleenkin ratkaisevasti talonpoikaisomistuksessa oleviin yksityismetsiin, joiden tuoton kohottaminen on metsätaloutemme tärkein tehtävä.

Puun tuotannon perusedellytys on vakaa maanomistus. Ensiarvoisen tärkeää on turvata talonpoikaisväestölle mahdollisuus omistaa metsää. Lainsäädäntöä on tarkistettava ja estettävä keinottelu metsäomaisuudella sekä sen siirtyminen teollisuuden ja säätiöiden sekä yksityisten keinottelijoiden käsiin.

Metsänparannustoimintaa varten on luotava koko 1970-luvun kattava rahoitussuunnitelma, jota myös valtion tulee osaltaan noudattaa.

Metsänomistajain yhteistoimintaa puun kauppa- ja korjuutehtävissä on kehitettävä rajoittamatta kuitenkaan yksityisen metsänomistajan päätäntävaltaa.

Metsän uudistusalojen verovapaus on palautettava Lapin läänissä 25 vuoteen, Oulun läänissä 20 vuoteen ja muualla maassa 15 vuoteen uudistustöiden valmistumisesta lukien.

Metsänomistajien on saatava osuutensa rationalisoimishyödystä.

Puunjalostustuotteiden kansainvälisen hintatason nousun täytyy vaikuttaa myös kantohintoja kohottavasti. Kantohintasopimuksissa on turvattava metsätalouden kannattavuus ja kohtuullinen tuotto puun tuotannon hyväksi tehdyille sijoituksille sekä poistettava perusteeton ja kohtuuton kantohintojen erotus etelä- ja pohjois-Suomen väliltä.

On mitä jyrkimmin torjuttava pyrkimykset metsäverotuksen muuttamisesta myyntituloon perustuvaksi.

Metsätyömahdollisuuksia on pyrittävä järjestämään edelleen sekä viljelijöille että maatilojen käytössä oleville koneille. Metsätyöntekijöille on taattava sama ansiotaso kuin vastaavissa teollisissa ammateissa työskenteleville. Palkkaus on järjestettävä nykyistä paremmin työn vaikeusastetta vastaavaksi. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota metsätyöntekijöiden ammatistaan johtuvien terveydellisten haittojen torjumiseen.

ALUEELLINEN KEHITYSPOLITIIKKA

Alueellisen kehittämispolitiikan avulla pyritään vähentämään maan eri alueilla asuvien ihmisten olojen eroavuuksia.

Kehitysalueiden väestöä ja elinkeinoelämää sekä kehityspoliittisten toimenpiteiden mitoitusta varten on viipymättä valmisteltava tavoiteohjelma, jossa määritetään, miten paljon väestöä ja millaisissa elinkeinoissa kullakin alueilla voi toimia. Tavoitteena tulee olla muuttoliikkeen pysäyttäminen.

Kehitysaluepoliittisten päämäärien toteuttamiseksi on seutu- ja yhdyskuntasuunnittelua tehostettava ja nopeutettava. Suunnittelussa on kansanvaltainen päätöksentekomenettely turvattava. Suunnittelun eri vaiheissa on koko ajan kansantajuisesti tiedotettava kaikille niille, joita varten suunnitelmia ja kaavoja laaditaan demokraattisen valvonnan toteuttamiseksi.

Aluepolitiikan tehostamiseksi on perustettava erityinen kehitysaluerahasto riittävien lainapääomien varmistamiseksi siten, että kullekin maakunnalle varataan siinä oma kiintiönsä. Rahaston on pystyttävä ottamaan myös taloudellisia riskejä sekä ohjaamaan, neuvomaan ja ideoimaan yrittäjiä. Rahastoon on siirrettävä budjettivaroja vv. 1970-73 vähintään yhteensä 400 milj. mk.

Etupäässä taloudellisiin toimenpiteisiin rajoittuvaa kehitysaluepolitiikkaa on välttämättä täydennettävä ja käytettävä kaikkia sopivia yhteiskuntapoliittisia keinoja. Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä on parannettava sekä opetustoimen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelusten määrää ja tehoa parannettava.

Tariffipolitiikkaa on muutettava poistamalla VR:n arvotariffijärjestelmä ja saattamalla tuotannon lähtökohdat kehitysalueille muutenkin samoiksi kuin muualla.

Sähköenergian ja nestemäisten polttoaineiden hinnat sekä tietoliikennemaksut on saatettava saman suuruisiksi koko maassa.

Maaseudun sähköistys on valtion tukea lisäten suoritettava loppuun ja maaseudun vesihuoltotöitä tehostettava mm. halpakorkoisin lainoin.

Kehitysalueiden elinkeinorakenteen monipuolistamisessa on erityinen huomio kiinnitettävä työvoimavaltaiseen pienteollisuuteen, turkistarhaukseen, matkailumahdollisuuksien tehokkaaseen hyväksikäyttöön, sekä kalastukseen ja kalanviljelyyn sekä poronhoitoon.

Kehitysalueilla jo olevien vanhojen yritysten tuotantoedellytykset on turvattava. Yrittäjille on tiedotettava selvästi ja tehokkaasti kehityslakien suomista eduista. Lainoituksesta, muiden etuisuuksien myöntämismenettelystä ja neuvonnasta on viipymättä poistettava valtion laitosten virkavaltainen jäykkyys. Tässä yhteydessä on aivan erityisesti kiinnitettävä nuorten yrittäjien huomio kehitysaluelakien suomiin mahdollisuuksiin.

Ammattikoulutusta kehitysalueilla on voimakkaasti tehostettava. Työllisyystöihin hyväksytyille on tarjottava tilaisuus osallistua valtion varoin järjestettäville ammatteihin valmistaville kursseille ja muuhun ammattikoulutukseen. Yrittäjäkoulutusta on kiireesti tehostettava ja valtion osallistuttava siihen riittävän suurilla osuuksilla.

Taloudelliseen työllistämispolitiikkaan pyrittäessä on tutkittava pysyvän työpaikan perustamispalkkion maksamisen vaikutukset sekä selvitettävä liikevaihtoveron poistamisen vaikutukset kehitysalueilla eri elinkeinojen piirissä. Kehitysalueelle siirtyvälle korkeatasoiselle työvoimalle on maksettava muutto-, perhe ym. avustuksia.

Linja-autoliikenteen liikennelupia myönnettäessä on valtiovallan huolehdittava siitä, että myös harvaan asutun maaseudun liikenneyhteydet tulevat tyydyttävästi hoidetuiksi. Eduskunnan on tarkoin seurattava VR:n henkilöliikennepolitiikkaa, jotta vältettäisiin rautatieliikenteen vähentämistä seuduilla, joilla se aiheuttaa väestölle kohtuuttomia vaikeuksia.

On laadittava kutakin talousaluetta varten omat kehittämisohjelmat ja annettava kullekin niille luontaisimmat elinkeinopoliittiset tavoitteet niin maa- ja metsätaloutta, teollisuutta kuin palveluelinkeinoja varten.

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Taloudellinen kasvumme ja elintasomme kohoaminen on ratkaisevasti riippuvainen yritystoiminnan kehityksestä. Tuotantotoimintamme perustuu valtaosaltaan yksityisyritteliäisyyteen ja on olennaisesti riippuvainen talouselämän yleisestä vireydestä. Julkisen talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä takaamaan tuotannon mahdollisimman nopea ja tasainen kasvu.

Vakaa taloudellinen kasvu on kaikkien uudistusten edellytys. Sen vuoksi Keskustapuolue vaatii, ettei hintojen ja palkkojen kilpajuoksua saa päästää valloilleen. Etujärjestöjen sopimuksilla on taattava tuottavuuden nousua vastaavat palkkojen korotukset ja aiheettomat hinnankorotukset estettävä. Indeksiehtoja ei saa palauttaa käyttöön.

Uusien työpaikkojen tarjoajina teolliset ja palveluelinkeinot ovat ensisijaisen tärkeitä. Siksi Niitä on voimakkaasti laajennettava ja edistettävä niiden mukautumista kansainvälisen työnjaon vaatimuksiin.

Teollisuutemme kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi on toimialarationalisointia nopeutettava ja tuotantotoimintaa monipuolistettava. Tässä on tutkimustoiminnalla keskeinen merkitys ja siksi valtion on voimakkaasti lisättävä osuuttaan teollisuuden tutkimustoiminnassa.

Pienyrittäjien toimintamahdollisuudet on yhteiskunnassamme turvattava.

Valtion rahoittamat pienteollisuuslainat on otettava uudelleen tulo- ja menoarvioon ja niiden koroista ja kuoletuksista muodostettava pienteollisuuden kehitysrahasto.

Työllisyysvaroja on voitava sijoittaa lainoituksena yksityisen pienteollisuuden tarpeisiin. Valtion takaustoimintaa on laajennettava.

Verotusmenettelyä on yksinkertaistettava ja harkintaverotuksesta kokonaan luovuttava.

Oman työn arvosta on yrittäjille myönnettävä verotuksessa 20 prosentin vähennysoikeus.

Kuorma-autojen, maataloustraktoreiden ym. vastaavien työkoneiden esinekohtainen vero on poistettava. Yksityisten ammattiautoilijoiden ammatinharjoittaminen on turvattava.

Aliurakoitsijain saatavat on lakisääteisesti turvattava.

VEROPOLITIIKKA

Verotus on kehitettävä nykyistä oikeudenmukaisemmaksi siten, että verotuksen toimittaminen on riippumaton tulojen hankintatavasta ja että verojen määräämisen perusteet ovat samat kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

Vähätuloisten kansalaisten tulot, joiden voidaan katsoa kuluvan välttämättömään toimeentuloon, on vapautettava veroista.

Verotusmenettely on kehitettävä yksinkertaisemmaksi siten, että se nykyistä paremmin pyrkii kansalaisten oikeusturvan lisäämiseen verotuksessa.

Verotuksen kautta julkisen vallan käyttöön kertyneet varat on sijoitettava siten, että ne tehokkaasti pyrkivät turvaamaan voimakkaan kansantaloudellisen kokonaiskasvun, tasoittavat alueellisia ja elinkeinoryhmien välisiä tulo- ja varallisuuseroja sekä pyrkivät ehkäisemään rajuja suhdannevaihteluja.

Perheverotuksen osalta on suoritettava seuraavat uudistukset:

Aviopuolisoiden yhteisverotus ja verovelvollisten jako kolmeen veroluokkaan on poistettava.

Samalla kun aviopuolisoiden yhteisverotus poistetaan, on järjestettävä elinkeinotulon ja maataloustulon verotuksessa mahdollisuus vähentää puolisolle maksettu palkka verotettavasta tulosta.

Veroa määrättäessä on otettava huomioon tosiasiallisesti suoritetut elatus- ja koulutuskustannukset läheisten omaisten ja lasten osalta.

Palkkaverotus on järjestettävä siten, että palkasta tehtävä ennakonpidätys on lopullinen vero. Palkansaajien veroilmoituksen tekeminen on jätettävä riippumaan tällöin siitä, katsooko verovelvollinen etunsa sitä vaativan.

Asuntoedun verottamisesta tulisi oman asunnon osalta luopua.

Liikevaihtoverotuksessa on kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi jatkettava tutkimuksia lisäarvoverojärjestelmään siirtymiseksi. Ennen siirtymistä uuteen verojärjestelmään on tarkoin tutkittava sen vaikutukset eri kansalaisryhmien toimeentuloedellytyksiin. Samalla on selvitettävä keinot, joilla siirtymisen mahdolliset haittavaikutukset voidaan estää.

Verotusmenettely on uudistettava siten, että tasapuoliseen verotukseen pyrkien suojataan nykyistä paremmin kansalaisten oikeudet verotuksessa. Tässä tarkoituksessa verolakien säännökset on laadittava niin selväkieliseen muotoon, että kansalaisilla on mahdollisuus saada tieto oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä että veroviranomaiset velvoitetaan nykyistä paremmin niistä tiedottamaan kansalaisille.

Veronmaksajan asemaa verotuksessa on kaikin puolin parannettava ja saatettava hänet verotuksessa ja valitusmenettelyssä samanvertaiseen asemaan valtion, kunnan ja muiden veronsaajien edustajien kanssa. Tässä tarkoituksessa on verotoimistoihin asetettava veronmaksajan etua valvomaan verovelvollisten asiamiehet.

SOSIAALIPOLITIIKKA

Koko sosiaalipolitiikan järjestelmää ja hallintoa on viipymättä ryhdyttävä uudistamaan ja yhtenäistämään.

Eläkelainsäädäntö on kiireesti uudistettava päämääränä yhtenäiseläkejärjestelmä. Lähiajan tavoitteeksi on asetettava vähimmäistoimeentulon takaava peruseläke kaikille.

Sairausvakuutusjärjestelmä on uudistettava siten, että sairauspäiväraha on samansuuruinen kaikille henkilökohtaisesta tulosta riippumatta.

Pienten yritysten eläketurvakustannuksia on alennettava.

Maatalousyrittäjien eläkelain puutteellisuudet on korjattava ja samalla emäntien eläketurvan perusteena olevaa tuloa on nostettava.

Kansaneläkelaitoksen yhteyteen on luotava työttömyysvakuutusjärjestelmä sosiaaliturvavakuutukseen liitettynä.

Lapsilisät on tällä vaalikaudella kaksinkertaistettava ja porrastusta jyrkennettävä. Suuriperheisten toimeentuloturva on korjattava erityistoimenpitein.

Sosiaalihallitukseen on saatava myös maatalouden asiantuntemusta.

On luotava äidinpalkkajärjestelmä, joka koskee kaikkia äitejä ja joka antaa perheenäideille mahdollisuuden valita kodin ja ansiotyön välillä.

Kodinhoitojärjestelmää on kehitettävä, lomaemäntäjärjestelmä on sisällytettävä kunnallisen kodinhoitojärjestelmän piiriin ja lasten päivähoitojärjestelmä on aikaansaatava.

Perheenemäntien kansaneläkkeeseen oikeuttava työkyvyttömyysaste on määriteltävä. Perheenemäntien sosiaali- ja työeläketurva on hoidettava.

On saatava aikaan halpakorkoinen, valtion takaama kodinperustamislainoitus.

Rintamamiesten eläketurva on heti hoidettava erityislainsäädännön avulla. Sen lisäksi rintamamiesten kansaneläkeikäraja on alennettava 55 vuoteen. Rintamamiehille on myönnettävä v. 1971 alusta ilmainen terveyden- ja sairaanhoito. Taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville ja terveydeltään heikentyneille rintamamiehille on järjestettävä tarvittavaa erityistukea. Rintamatehtäviin osallistuneet naiset on asetettava eläketurvan sekä terveyden ja sairaanhoidon suhteen samaan asemaan rintamamiesten kanssa.

On lailla turvattava vaikeuksissa kamppailevien pienipalkkaisten ja muiden vähätuloisten, vanhusten sairaiden, työkyvyttömien ja muiden taloudellisesti jälkeenjääneiden vähimmäistoimeentuloturva.

Terveyspolitiikan päämääränä on terveyden ja sairaanhoitopalvelusten turvaaminen jokaiselle kansalaiselle asuinpaikasta riippumatta.

Terveys- ja sairaanhoitopalvelusten kehittämisessä on avohoitoa tehostettava. Tämän aikaansaamiseksi on terveyskeskusverkoston rakentaminen aloitettava. Näin voidaan erityisesti syrjäseutujen terveydellisiä oloja parantaa.

Hammashoito on asteittain otettava sairausvakuutuksen piiriin.

Maaseudun vaikea lääkäripula on valtion toimenpitein nopeasti poistettava.

ASUNTOPOLITIIKKA

Valtion asuntolainoituksessa on päähuomio kiinnitettävä suuriperheisten ja nuorten parien asuntotarpeen tyydyttämiseen, vähävaraisten omakotirakentamista on voimakkaasti tuettava ja oman asunnon saantia ja halpojen vuokra-asuntojen tuotantoa on voimakkaasti lisättävä. Asumiskustannusten alentamiseksi on asuntotuotantoa tehostettava mm. rationalisoimalla.

Vuokralaisten asema on turvattava lainsäädännöllä ottaen huomioon myös vuokran antajien kohtuulliset edut.

Asuntolainat on myönnettävä pääasiassa henkilö- ja perhekohtaisina.

Omistusasuntojen tuotannon lisäämiseksi on säädettävä sosiaalisesti oikeudenmukainen verohuojennuslaki.

Asumistukimäärärahoja pienituloisia perheitä, vanhuksia ja työkyvyttömiä varten on tuntuvasti lisättävä ja vanhainkotien rahoitusta tehostettava.

Opiskelija-asuntojen tuotantoon tarkoitettua osuutta asuntotuotantomäärärahoista on lisättävä.

Valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että kaavoitettua ja rakennuskelpoista maata on riittävästi käytettävissä, jotta tonttikeinottelua ei syntyisi. Kuntien on hankittava rakennusmaa pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin. Milloin tällä tavalla ei ole riittävästi mahdollisuuksia maa-alueiden saantiin, on tehtävä mahdolliseksi maan hankkiminen muilla keinoilla, kuitenkin kohtuullisin ehdoin.

Maa- ja metsätalousmaana käytettävän maan tonttiverotuksesta on luovuttava.

Asuntoedun kohtuuton verotus on poistettava.

KOULUTUSPOLITIIKKA

Keskustapuolueen pyrkimyksenä kulttuuripolitiikassa on alueellisten, taloudellisten ja sosiaalisten erojen poistaminen sekä tasa-arvoisuuden toteuttaminen. Kulttuurin alalla vallitsevat alueelliset erot on poistettava ja jokaiselle syntyperästä, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta taattava mahdollisuus lahjojensa ja taipumustensa mukaiseen opillisen ja ammatillisen sivistyksen saamiseen.

Peruskoulu

Peruskoulun toteuttaminen on lähiajan tärkein koulutuspoliittinen tehtävä. Ennen peruskouluun siirtymistä on kuitenkin nykyinen oppivelvollisuuskoulu muutettava kaikkialla yhdeksänvuotiseksi ja koulunkäynti pyrittävä saattamaan maksuttomaksi.

Maaseudun lasten koulutuksen turvaamiseksi on tehtävä mahdolliseksi normaalia pienempien koulujen ja luokkien joustava ylläpitäminen.

Uskonnonopetuksen asema on uudessa peruskoulussa ja lukiossa turvattava perustamalla kouluihin uskonnonopettajan vakinaiset virat.

Tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi on kuntien peruskoulusta aiheutuvat kustannukset tasoitettava riittävillä valtion osuuksilla.

Kuntien kustannusten säästämiseksi ja maaseudun kulttuuritilojen tarpeen tyydyttämiseksi on koulujen monikäyttöisyyttä lisättävä ja poistettava nykyiset joustamattomat normaalihintasäädökset.

Paikallisille elimille on annettava mahdollisimman suuri päätösvalta peruskoulun hallinnossa ja maakuntatason hallintoa vahvistettava keskushallinnon kustannuksella jo ennen maakuntaitsehallinnon toteutumista.

Nuorisoasteen koulutus - Lukio

Peruskoulun jälkeen on jokaisella nuorella oltava samanarvoiset mahdollisuudet opintojen jatkamiseen lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ja jokaiselta opintosuunnalta on oltava oikeus siirtyä korkeakouluopiskeluun.

Ammattikoulutuksen linjavalikoimaa on tuntuvasti lisättävä. Ammatinvalinnan ohjaustoiminnan organisaatio on kiireellisesti toteuttava.

Maataloudellinen ammattikoulutus on saatettava myös kustannuksiltaan samaan asemaan muun ammattikoulutuksen kanssa. Työllisyysvaroin on voitava järjestää myös maataloudellista ammattikurssikoulutusta.

Maaseudun lukioiden asema on turvattava ja jyrkästi torjuttava suunnitelmat, jotka tähtäävät suurten keskuslukioiden muodostamiseen. Esitetty kehitys johtaisi maaseudun lukioasteen koulutuksessa takaisin viisi vuosikymmentä sitten vallinneisiin oloihin.

Opintotukijärjestelmä on ulotettava kaikkeen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen valtion apurahoja lisäämällä.

Vammaisten koulutus on järjestettävä tehokkaasti. Vammaisten arvokkaan työpanoksen saamiseksi yhteiskunnan käyttöön on perustettava suojatyöpaikkoja.

Aikuiskasvatus ja uudelleenkoulutus

Aikuis- ja uudelleenkoulutuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää takaisin työmarkkinoille siirtyvien perheenäitien ja maatalousammatista poissiirtyvien koulutukseen vallitsevat työllisyysnäkymät huomioonottaen.

Jatkokoulutusta on ammattikurssimuotoisena tarjottava sielläkin, missä opetus ei ole mahdollista olemassaolevissa ammattikouluissa.

Kesäyliopistoja, kansanopistoja ja kansalaisopistoja on käytettävä täysitehoisesti myös jatko- ja uudelleenkoulutuksessa.

Maaseudun taidepalvelusten tehostamista koskevat suunnitelmat on tasapuolisesti toteutettava.

Korkeakoulut ja tutkimustyö

Tieteellisen tutkimuksen edistäminen on kansallisen kulttuuripolitiikkamme keskeisimpiä tehtäviä. Tätä varten on luotava kansallinen tiedepoliittinen kokonaisohjelma.

Alueellista tutkimusta on edistettävä tukemalla alueellisia tutkimuslaitoksia ja maakunnallisia tutkimuselimiä.

Tutkimusmäärärahoja on lisättävä ja erityisesti nuorten tieteenharjoittajien työmahdollisuudet turvattava.

Korkeakoululaitosta kehitettäessä on yhä enemmän otettava huomioon alueelliset tarpeet ja alueellinen tasa-arvoisuus ja liitettävä korkeakouluopetus joustavasti alueen muuhun opetukseen ja koulutukseen.

Yliopistojen ja korkeakoulujen käytön tehostamiseksi on selvitettävä mahdollisuudet siirtyä kolmen lukukauden järjestelmään tai pidentää lukukausia.

Korkeakoulujen hallinto on kiireellisesti uudistettava. Kaikkien korkeakouluyhteisössä työskentelevien on päästävä osallistumaan kansanvaltaisten periaatteiden pohjalla toimivaan hallintoon. Korkeakouluja koskevissa uudistuksissa on varmistuttava siitä, että opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus säilyy.

YLEISRADIO

Radion ja television on välitettävä tosiasioita ja ylläpidettävä vapaata julkista keskustelua. Toimittajien henkilökohtaiset mielipiteet eivät saa vaikuttaa ohjelmien suuntaan. Yksipuolisen mielipiteen tarjonnan sijasta on annettava tietoja vapaan mielipiteen muodostuksen rakennusaineiksi.

Television ja radion ohjelmassa on kunnioitettava kaikkien kansalaisten vakaumuksia, erityisesti uskonnollisia ja aatteellisia.

Yleisradion ohjelmien tulee olla ehdottoman tasapuolisia ja erityisesti maatalouteen kohdistettu asiaton arvostelu on lopetettava.

Yhtiön hallintoelimien on suoritettava valvonta- ja ohjelmapolitiikan suuntaa osoittavaa tehtäväänsä entistä tehokkaammin.

TV:n 2-verkosto on rakennettava pikaisesti koko maan kattavaksi. Tämä tehtävä on asetettava väritelevisiotoiminnan edelle.

Television käyttöä opetustarkoituksessa on tehostettava.

KUNTIEN ASEMA

Maan kaikilla alueilla on pyrittävä tarjoamaan kunnan asukkaille samaan hintaan samantasoiset peruspalvelukset.

Kuntauudistusta toteutettaessa on kunnioitettava kuntien ja kuntalaisten mielipiteitä ja pakkoliitoksista ehdottomasti luovuttava. Kuntauudistuksessa on pyrittävä lisäämään kuntien vapaaehtoisen yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Yhteistoiminta-alueiden keskukset on jätettävä kuntien itsensä määrättäviksi.

Valtion ja kuntien kustannusten jako on perusteellisesti uusittava. Valtionosuudet on määriteltävä kuntien kantokyvyn mukaan ja lainat porrastettava kuntien kantokykyluokituksen mukaisesti.

Valtionosuudet terveydenhoito- ja sairaalakustannuksissa on porrastettava nykyistä jyrkemmin ja lisättävä samalla valtion osuutta sairaalain rakentamis- ja käyttökustannuksissa. Tavoitteena tulee pitää, ettei sairaalakustannus minkään kunnan kohdalla nousisi yli 2,5 penniä veroäyriä kohti.

Avoterveydenhuoltoa tehostamalla kevennetään kuntien ja valtion sairaalakustannuksia.

Kuntien lainansaantimahdollisuuksia on ratkaisevasti parannettava.

Kunnat on vapautettava työhönsijoitusvelvollisuuksista sekä kansaneläkkeiden tukiosakustannusten maksamisesta. Kunnat on myös vapautettava paikallisteiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista.

On suoritettava tutkimus paikkakuntakalleusluokituksen muuttamisesta siten, että koko maa kuuluisa samaan kalleusluokkaan.

MAAKUNTAITSEHALLINTO

On viipymättä toteutettava maakuntaitsehallinto, joka nykyisen kuntainliittojärjestelmän korvaten ottaa vastatakseen maakuntatasolla mm. kulttuurihallinnosta, opetus- ja sivistystoimesta, terveyden- ja sairaanhoitotoimesta, sosiaalihuollosta, kaavoituksesta, yhteiskuntasuunnittelusta, luonnonsuojelusta ja matkailusta.

Maakuntaitsehallintoalueet olisi muodostettava talousalueitten rajoja noudatellen. Läänien ja piirihallintoviranomaisten toimialueet on mukautettava aluejakoon.

LUONNONSUOJELU

Erityisesti Suomessa on vielä hyvät mahdollisuudet välttää ne korvaamattomat vahingot, joita luonnon saastuminen on monissa maissa aiheuttanut. Luonnonsuojelu on järjestettävä siten, että eri alueille toimivien perinteellisten ja elintärkeiden elinkeinojen toimintamahdollisuudet säilyvät. Keskustapuolue vaatii, että maahan on perustettava luonnonhoitovirasto, jonka johtoon kootaan elinympäristön hoitoon ja suojeluun kuuluva tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoiminta.