Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESKP/263

Keskustapuolue

Keskustapuolueen yhdyskuntasuunnitteluohjelma


  • Puolue: Keskustapuolue
  • Otsikko: Keskustapuolueen yhdyskuntasuunnitteluohjelma
  • Vuosi: 1972
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KESKUSTAPUOLUEEN YHDYSKUNTASUUNNITTELUOHJELMA

Turku 2.-3.12.1972

SISÄLLYSLUETTELO

YHDYSKUNTASUUNNITTELUN YLEISTAVOITTEET

VALTAKUNNANSUUNNITTELU
Valtakunnanosasuunnittelu
Valtakunnansuunnitteluelimet

VÄLIASTEEN SUUNNITTELU
Väliasteen hallintoelimet
Väliasteen kaava
Vapaa-ajanviettoalueet
Väliasteen suunnittelun taloudelliset perusteet

KUNTATASON SUUNNITTELU
Toimintojen suunnittelu
Talouden suunnittelu
Maankäytön suunnittelu
Kunnan sisäinen keskusjärjestelmä
Elinkeinotoimintojen sijoittuminen
Vapaa-ajanviettoalueet

YKSITYISKOHTAINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
Yksityiskohtainen liikennesuunnittelu
Asuminen - perustarve

OIKEUS JA VASTUUKYSYMYKSET

SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA JA TIEDOTTAMINEN

PERUSTAVOITE

KESKUSTAPUOLUEEN YHDYSKUNTASUUNNITTELUOHJELMA

YHDYSKUNTASUUNNITTELUN YLEISTAVOITTEET

Keskustapuolue edellyttää suunnitelmallista yhteiskuntapolitiikkaa kansakunnan henkisten ja taloudellisten voimavarojen tehokkaan hyväksikäytön sekä maan eri osien tasapainoisen kehittämisen aikaansaamiseksi. Yhdyskuntasuunnittelun pitää pystyä luomaan viihtyvyyttä, tyytyväisyyttä ja turvallisuutta sekä muuttotappioalueille että ruuhka-Suomeen. Kokonaisvaltaisen yhteiskuntasuunnittelun perusteella valittaville eri kokoisille ja eri tasoisille kasvuyhdyskunnille pitää voida järjestää luontaiset kehittymismahdollisuudet. Samanaikaisesti tulee kuitenkin varsinaisille haja-asutusalueille turvata riittävät lähipalvelut ja joustavat yhteydet palvelukeskuksiin.

Suunnitteluasiantuntijain tulee esitellä suunnittelun perusteet ja ratkaisuvaihtoehdot poliittisille päätöksentekijöille. Yksityisen kansalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman yhteisönsä suunnittelun sisältöön ja täytäntöönpanoon on lisättävä.

Suunnittelun tulee kaikissa vaiheissaan pyrkiä estämään luonnonolosuhteiden tarpeetonta muuttamista ja saavutettujen kulttuuriarvojen loukkaamista.

Suunnittelutavoitteissa on otettava huomioon se, minkä aikavälin olosuhteisiin kulloinkin vireillä oleva suunnittelutapahtuma vaikuttaa. Niin välittömästi toteutettavilla kuin pitkän aikavälin suunnitelmilla voi olla vaikutusta useiden vuosikymmenien ajan. Tästä johtuen pitää myös nuorten ikäluokkien mielipiteille antaa arvoa suunnittelutavoitteiden valinnassa.

VALTAKUNNANSUUNNITTELU

Kokonaisvaltaisen yhteiskuntasuunnittelun aikaansaamiseksi on laadittava koko valtakuntaa koskevia perusselvityksiä ja runkosuunnitelmia. Tällaisia selvityksiä ja suunnitelmia on tehtävä erityisesti hallinnon, elinkeinoelämän, koulu- ja muun sivistystoimen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon aloilta. Niiden perusteella on luotava pitkän aikavälin tavoiteohjelmia sekä alueellista kehittämistä että paikallista yhdyskuntasuunnittelua varten.

VALTAKUNNANOSASUUNNITTELU

Valtakunnansuunnittelulla on vaikutettava siihen, että maan eri osiin kehittyy elinvoimaisia valtakunnanosakeskuksia, ja että kunkin valtakunnanosan alueelle sijoitetaan sen omia luonnonvaroja ja muita perusolosuhteita vastaavaa jalostus- ja muuta elinkeinotoimintaa. Toimintojen sijoituspolitiikassa on tällöin otettava huomioon paitsi liiketaloudelliset myös yhteiskunnalliset näkökohdat. Hajakeskitysperiaatetta suunnitelmallisesti soveltaen voidaan valtakunnanosakeskuksiin sijoittaa myös valtakunnan tasoisia hallintoyksiköitä, kuten korkeakouluja ja muita sivistyslaitoksia sekä erityishuoltotiloja.

Valtakunnallista liikenneverkkoa (maantie-, rautatie-, vesi- ja lehtoliikennettä) on kehitettävä valtakunnanosakeskusten palveluedellytyksiä edistäen. Tasa-arvoa valtakunnan eri osa-alueiden kesken voidaan parhaiten toteuttaa yelisiä liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä tehostaen.

Keskustapuolue edellyttää että rautateiden liikennepalveluksia on käytettävä tehokkaasti hyväksi myös paikallisliikenteessä.

Vastaavasti yhteiskunnan ylläpitämää tieverkostoa on suunniteltava ja rakennettava siten, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisimman yhtäläiset edellytykset saada seudullisen keskuksen (kaupunkitaso), aluekeskuksen (kuntataso) ja lähipalvelukeskuksen (kylätaso) palveluksia.

VALTAKUNNANSUUNNITTELUELIMET

Valtakunnansuunnittelu ja valtakunnanosasuunnittelu ovat valtion keskushallintotoimintaa, jonka tulee koordinoida eri hallintosektoreitten perusselvitys- ja suunnittelutyötä. Näin ollen valtakunnansuunnitteluelinten pitää olla eri hallintosektoreista riippumattomia toimintayksiköitä.

Valtakunnansuunnittelun on oltava kiinteässä vuorovaikutuksessa alempitasoiseen suunnitteluun. Erittäin tärkeiden perusratkaisujen kohdalla tulisi varata kansanäänestysmahdollisuus sekä valtakunnallisissa että valtakunnanosan puitteissa.

VÄLIASTEEN SUUNNITTELU

Väliasteen suunnittelu hajaantuu nykyisin valtion viranomaisten (lääninhallitus ja piirihallintoelimet), kuntainliittojen (seutukaavaliitto, keskussairaalapiiri, ammattikoulupiiri jne) sekä julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen (maakuntaliitto, maatalouskeskus, piirimetsälautakunta, hiippakunta, kauppakamari, osuuskauppapiiri jne.) kesken. Mitään koordinoivaa järjestelmää ei näiden keksen ole olemassa, eivätkä niiden rajat ole yhteneväisiä.

Keskustapuolue toteaa, että väliasteen hallinto- ja suunnittelualueitten rajat tulee saada yhtenäisiksi. Tällöin julkisen hallinnon suunnittelun ja toteutumisen pitää rakentua talousmaakunnittain järjestettävän itsehallinnon pohjalle.

VÄLIASTEEN HALLINTOELIMET

Mahdollisimman suuri osa väliasteen hallinnosta ja sen perusteeksi tarvittavasta toimintojen, talouden ja maankäytön suunnittelusta tulee järjestää kansanvaltaiselle itsehallintoperiaatteelle. Joka on toteutettava valtion väliportaan hallinnosta erillisenä maakuntaitsehallintona.

Tyypillisinä väliasteen hallintotehtävinä voidaan pitää terveydenhoidon, sosiaalihuollon, opetus- ja sivistystoimen sekä luonnonsuojelun ja matkailun alueellista järjestämistä.

Kun väliasteen itsehallinto on taloudellisinta ja tarkoituksenmukaisinta järjestää nykyisten talousmaakuntien rajojen mukaisesti, pitää lääninhallinnon rajat sopeuttaa yhden tai useamman väliasteen hallintoyksikön rajoihin. Väliasteenhallinnon ja lääninhallinnon sekä erityisesti niitä koskevan suunnittelun yhteenniveltämiseksi on harkittava yhteisen toimielimen asettamista.

Väliasteen hallinnon päättävät toimielimet ja tärkeimmät virkamiehet tulee valita yleisellä kansanvaalilla. Nykyinen epädemokraattinen kuntainliittojärjestelmä tulisi tällöin pääosaltaan tarpeettomaksi.

VÄLIASTEEN KAAVA

Kun on määritelty väliasteen hallinnon tehtävät ja ryhdytty niiden edellyttämien toimintojen ja talouden suunnitteluun, pitää aloittaa myös väliasteen maankäytön suunnittelu. Tämän vuoksi seutukaavoitus on siirrettävä yhtenäisen väliasteen hallinnon alaiseksi.

Väliasteen kaavan perustana tulee olla valtakunnansuunnittelun ja valtakunnanosasuunnittelun avulla asetetut yleistavoitteet.

Kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja sen puitteissa laadittavalla kaavalla pitää luoda yleisperusteet alueen kuntien suunnittelulle ja tarkoituksenmukaiselle keskusjärjestelmälle.

Väliasteen suunnittelun tulee erityisesti tukea kunnallisen itsehallinnon toteuttamismahdollisuuksia alueellaan. Tiestö- ja peruspalvelujärjestelmää on pyrittävä kehittämään siten, että tarpeettomilta kuntaliitoksilta ja itsehallintoperiaatetta heikentävien suurkuntien muodostamiselta vältytään.

Väliasteen kaavan laatijain tulee olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa muihin saman alueen suunnitteluyksikköihin, erityisesti peruskuntien suunnittelijoihin ja päätöksentekijöihin.

VAPAA-AJANVIETTOALUEET

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa ihmisten vapaa-aika lisääntyy jatkuvasti. Näin ollen yhteiskunnan on järjestettävä erilaisia vapaa-ajanviettokohteita ja varattava niitä varten tarpeelliset alueet. Yksityisen loma-asutuksen lisäksi on suunniteltava palvelukykyisiä lomakyliä, osoitettava leirintäalueita sekä tehtävä mahdolliseksi yrittäjämuotoinen loma-asuntopalvelu. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäville vapaa-ajanviettokeskuksille on löydettävä sopivia sijaintipaikkoja.

Koska useiden vapaa-ajanviettoyksiköiden vaikutusalueet ja mittasuhteet muodostuvat suuriksi, on niiden aikaansaaminen otettava huomioon väliasteen suunnittelussa. Vähävaraisia väliasteen hallintoyksiköitä ja niiden alueella toimivia matkailualan yrityksiä tulee tukea valtion varoin.

Keskustapuolue katsoo edelleen, että vapaa-ajanviettoalueet on pyrittävä varaamaan yhteiskunnan omistamilta mailta. Mikäli yksityisiä alueita joudutaan hankkimaan yhteiskunnan toimesta vapaa-ajanviettotarkoituksiin, on pyrittävä vapaaehtoisin kaupoin tapahtuvaan maanhankintaan. Laajojen yhtenäisten vapaa-ajanviettoalueiden hankkimiseksi tulee tarvittaessa perustaa säätiöitä tai muita yhtymiä kuntien, väliasteen hallintoyksiköiden, valtion ja mahdollisesti yksityisten kesken.

Mikäli yksityisten omistamia maa-alueita käytetään yleisiin virkistystarkoituksiin, on tutkittava alueiden samanaikainen käyttömahdollisuus esim. puun tuotantoon. Yleisen virkistyskäytön aiheuttama puun tuotannon tai muun tuotoksen vähentyminen on korvattava ja otettava huomioon alentavana tekijänä verotuksessa.

VÄLIASTEEN SUUNNITTELUN TALOUDELLISET PERUSTEET

Keskustapuolue edellyttää, että väliasteen toimintojen suunnittelu ja toteuttaminen suoritetaan valtion ja kuntien yhteistyönä siten, että valtakunnan eri osa-alueiden erilaiset taloudelliset voimavarat ja toimintojen erilainen tarve selvitetään. Harvaan asuttujen seutujen ongelmat tulee tällöin ottaa riittävästi huomioon.

Samalla on huolehdittava siitä, että ruuhka-alueilla suoritetaan tehokasta väliasteen kokonaissuunnittelua kunnollisen asuttavuustason turvaamiseksi. Riittävän peruspalvelutason aikaansaamiseksi ja eräissä tapauksissa myös alueiden väljentämiseksi saattaa tungosalueidenkin kohdalla olla tarpeen valtion lainoituksen järjestäminen.

KUNTATASON SUUNNITTELU

Kuntatason suunnittelun avulla pyritään kunnan kaikkien toimintojen, taloudellisten voimavarojen ja maankäytön koordinoituun kokonaishallintaan.

TOIMINTOJEN SUUNNITTELU

Kuntatason toimintojen suunnittelun tavoitteena on, että kaikkia kunnallisia palveluja järjestetään riittävän määräisinä ja oikeaan aikaan mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten saavutettavaksi. Kunnan omien toimintojen ohella on tutkittava ja suunniteltava myös muiden julkisten yhteisöjen toiminnot sekä yksityinen yritys- ja palvelutoiminta.

Keskustapuolueen mielestä tulee jokaiselle kuntalaiselle taata asuinalueellaan tietyt peruspalvelut, kuten peruskoulun ala-aste, kirjasto- ja postipalvelut, päivittäiset vähittäiskauppapalvelut sekä tiloja vapaa-ajanviettoa varten.

Korkeampaan palvelutasoon pystyvät keskukset on saatettava liikennepalveluja tehostamalla kaikkien kuntalaisten käyttöön. Yleistä tieverkkoa tulee kehittää tätä perustavoitetta suosivaksi. Lisäksi yhteiskunnan tukemaa kuljetusjärjestelmää on kehitettävä koululais- ja postinkuljetustoimintaa monipuolistaen tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

TALOUDEN SUUNNITTELU

Kuntatason taloussuunnittelun tulee käsittää vuotuisen talousarvion lisäksi myös pitemmän ajanjakson perusselvityksiä ja suunnittelua. Pitkän aikavälin taloussuunnitelmien pitää olla rakenteeltaan joustavia, ja niitä on voitava yksityiskohdiltaan jatkuvasti tarkistaa. Taloussuunnittelun tulee sisältää vaihtoehtoisia laskelmia siitä miten erilainen verorasitus ja lainanotto vaikuttavat eri alojen ja alueiden palvelutasoon sekä investointien määrään, ajoitukseen ja ryhmittelyyn.

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Nykyistä yleiskaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä on kehitettävä siten, että kunnan alueen maankäytön yleissuunnitelma muodostuu tasapainoiseksi osaksi kuntatason kokonaissuunnitelmaa.

Kuntatason maankäyttösuunnittelua tulee tehdä yhteistyössä naapurikuntien kanssa sellaisissa tapauksissa, joissa kuntalaisten palvelutason parantamiseksi on tarpeen käyttää eri kuntayksiköiden alueella olevia palvelupisteitä.

Edelleen on välttämätöntä, että maankäytön suunnittelu suoritetaan rinnan kunnan toimintojen ja taloussuunnittelun kanssa ja kiinteässä vuorovaikutuksessa kunnallisiin luottamusmieselimiin sekä kunnan alueen elinkeinoelämän edustajiin.

Uudet asuntoalueet on kuntatason maankäyttösuunnitelmassa esitettävä paikalliset olosuhteet, asuntotarve ja kunnan taloudelliset voimavarat huomioonottaen.

Asuntotuotantoa ja asumistasoa edistävää lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että kuntakohtaisissa asuntotuotanto-ohjelmissa ja vastaavissa selvityksissä voidaan tarjota viihtyisiä asumisvaihtoehtoja kuntalaisille sekä taajamissa että haja-asutusalueille.

Rakentamispaineen ja asumistason tasoittamiseksi tulisi säätää asuntotuotannon verohuojennuslaki, jonka vaikutukset kohdistuisivat ensisijassa maan kehitysalueille.

KUNNAN SISÄINEN KESKUSJÄRJESTELMÄ

Kuntatason maankäyttösuunnitelmassa on osoitettava yksityiskohtaisella kaavoituksella suunniteltavat keskusalueet. Kunnassa voi paikallisten olosuhteiden vuoksi olla pääkeskuksen lisäksi sivukeskuksia.

Suunnitelmassa on osoitettava myös kyläkeskusten paikat sekä niihin haja-asutusalueelta johtava liikenneverkko.

ELINKEINOTOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN

Kun perinteiset maaseutuelinkeinot työllistävät yhä pienempiä määriä alueen työkykyisestä väestöstä, tulee kuntasuunnittelussa selvittää ne mahdollisuudet, mitkä voisivat olla käytettävissä uusien teollisten ja palvelutyöpaikkojen luomiseksi oman kunnan alueella.

Asuntojen, työpaikkojen ja palvelupisteiden välisistä kulkuyhteyksistä pitää huolehtia tehokkaasti. Tällöin on otettava huomioon toisen kuntayksikön alueelle sijoittuvat työpaikat tai palvelupisteet.

VAPAA-AJANVIETTOALUEET

Kuntatason maankäyttösuunnitelmassa on esitettävä sekä kuntalaisten omaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajantilat että matkailuelinkeinoa varten varattavat alueet.

Virkistyssuunnitelmia ja rantakaavoja laadittaessa tulee yleisen tarpeen rinnalla ottaa huomioon alueiden maanomistus ja mahdollinen tuoton menetys. Kuntien rakennuslautakunnille on annettava päätösvaltaa mm. rantakaavoja laadittaessa.

YKSITYISKOHTAINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Kaupunkityyppisissä kunnissa luodaan kaavoituksella koko kuntayksikön rakenne- ja kehitysmuodot. Harvaanasutuissa kunnissa yksityiskohtaisen kaavoituksen tehtävät rajoittuvat pääasiassa palvelukeskusten tarkoituksenmukaiseen järjestelyyn. Kuntakeskuksella on kaikille kuntalaisille tärkeä merkitys ostos-, asioimis- ja vapaa-ajanviettomatkojen kohteena sekä maatilataloudelle tuotteiden luovutuspaikkana. Se toimii haja-asutusalueelle suuntautuvan keräily- ja palveluliikenteen keskuksena.

Haja-asutusalueilla olevien maa- ja metsätalousalueiden suunnittelu on toistaiseksi ollut puutteellista ja vailla riittävää yhtenäisyyttä. Näiden alueiden kehittämistavoitteena tulee olla maatilojen tuotantokustannusten alentaminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Tällöin pitää pyrkiä luomaan viljelijöille edellytykset tilakoon suurentamiseen ja tilussijoitussuhteiden parantamiseen. Tämä maatalouden rakennerationalisointi vaatii kuitenkin valtion lainoitusjärjestelyjä sekä muita tehokkaita ohjaus- ja tukitoimenpiteitä.

YKSITYISKOHTAINEN LIIKENNESUUNNITTELU

Taaja-asutusalueiden liikenneverkon suunnittelussa on otettava huomioon kaikkien liikenneväyliä käyttävien tarpeet. Jalankulkua, pyöräilyä ja erilaista moottoriajoneuvoliikennettä varten on tarpeen mukaan varattava omat alueensa. Asuntoalueilla on liikenneverkko tehtävä nimenomaan lasten, vanhusten ja liikuntaesteisten edellytyksiä vastaavaksi. Joukkokuljetusliikenteen käyttömahdollisuuksia on pyrittävä edistämään.

Haja-asutusalueen liikenne- ja kuljetuspalveluksia on pyrittävä siten kehittämään, että kuntalaiset saataisiin palvelujen saavuttavuuteen nähden mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan.

ASUMINEN - PERUSTARVE

Asuntoalueiden suunnittelussa on lähdettävä siitä, että asuminen on kaikille perustarve. Tällöin on annettava tärkeä osuus yksilön valinnanvapauden säilyttämiselle varaamalla keskusta-alueilla tonttimaata sekä kerrostalo- että pientaloasutusta varten. Kun pientaloasuminen on kuitenkin useampien ihmisten tavoitteena, on yksityiskohtaisessa suunnittelussa pyrittävä osoittamaan taloudellisia ja toteuttamiskelpoisia pientaloalueita.

Kunnan tulee pyrkiä siihen, että vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla riittävästi. Samalla on helpotettava siirtymistä vuokra-asunnoista omistusasuntoihin. Edelleen on varattava mahdollisuuksia omatoimiseen rakentamiseen sekä erilaisten rakennuttamistapojen käyttämiseen.

Tehokkaalla maapolitiikalla ja kunnallistekniikan suunnittelulla on pyrittävä vähentämään kuntalaisten asumiskustannuksia. Taaja-asutusalueella on asumiseen liittyviä toimintoja varten luotava mahdollisuuksia yhteiskäyttöalueiden ja -tilojen perustamiseen jalankulkuetäisyydelle. Yhteiskäyttökohteina voivat tulla kysymykseen suojatut pienliikenneväylät, leikkikentät, erilaiset harrastustilat, lämpökeskukset, autopaikoitustilat jne.

Yksityiskohtaisessa maankäyttösuunnittelussa on jokainen uusi toteutusvaihe voitava liittää kiinteästi jo oleviin olosuhteisiin. Taloudellisimmat, tarkoituksenmukaisimmat ja vanhojen kulttuuriarvojen kannalta suositeltavimmat ratkaisut saattavat olla löydettävissä vanhoja asuntoalueita tai yksittäisiä asuinrakennuksia peruskorjaamalla. Yhteiskunnan rahoitustukijärjestelyissä tulee tällainen peruskorjaustoiminta saattaa samanarvoiseen asemaan uudisrakentamisen kanssa.

Myös haja-asutusalue tulisi kokonaisuudessaan saattaa peruskorjaustuen ja muiden asumistasoa kohottavien järjestelymahdollisuuksien piiriin.

Vanhusten ja muiden erityisessä asumistuen tarpeessa olevien kansalaisten mahdollisuuksia asua heille luontaisissa olosuhteissa tulee pyrkiä edistämään.

OIKEUS JA VASTUUKYSYMYKSET

Suunnittelun ja sen toteuttamisen kustannusten jakautumista määriteltäessä on yleisperiaatteena pidettävä sitä, että saavutetusta hyödystä maksetaan. Keskusten yleinen palvelumerkitys voidaan kuitenkin ottaa kohtuullisessa määrin huomioon yhdyskunnan toteuttamiskustannuksia jaettaessa.

Asutuskeskusten rakennusmaahankinnoissa tulee yksityistä omistusoikeutta tarpeettomasti loukkaamatta etsiä sellainen maanhankintamenettely, jolla voidaan edistää tarkoituksenmukaista taajamakehitystä. Toisaalta maanomistajan tulee saada suunnittelun ja toteutuksen viivästymisen aiheuttamasta haitasta, vahingosta ja menetyksistä viivytyksettä korvaus.

Kulloinkin suunnittelutyön alaisena olevan alueen kaavat pitää saada mahdollisimman nopeasti hyväksymiskäsittelyyn rakennuskieltovaiheen haittavaikutusten eliminoimiseksi.

Kaiken tasoisessa suunnittelussa pitää alueen maanomistajien, asukkaiden ja elinkeinoelämän saada valita edustajiaan suunnittelijoiden ja päätöksentekijäin kanssa yhteisiin neuvotteluelimiin.

SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA JA TIEDOTTAMINEN

Tavoiteasettelun ja suunnittelun tuloksena tulee asiantuntijoiden toimittaa päätöksentekijäin ratkaistavaksi vaihtoehtoisia toiminta- ja rakennemalleja, sillä vastuu suunnitelmista jää viimekkädessä luottamusmieselimille. Ottaen huomioon päätöksentekijäin ja suunnittelualueen asukkaiden vähäisen ajankäyttömahdollisuuden ja perehtyneisyyden tulee suunnitteluasiakirjojen olla esitystavaltaan selkeitä ja ilman asiantuntija-apua luettavia.

Kaikissa suunnittelutyön vaiheissa tulee suorittaa tehokasta tiedottamista. Suunnittelun päätöksentekoon osallistuvien luottamusmiesten kautta kulkevan suunnittelutiedon lisäksi on käytettävä hyväksi julkisten tiedotusvälineiden apua, laadittava tarvittaessa selostuksia, otteita tai tiivistelmiä yleisölle jaettavaksi sekä järjestettävä tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia.

Kun kaikkia suunnitelmia on tarkistettava ja pidettävä ajan tasalla, on myös tiedotustoiminnan oltava jatkuvaa.

PERUSTAVOITE

Tasa-arvon tulee keskustapuolueen mielestä olla yhteiskuntasuunnittelussa ehdoton perustavoite. Elämisen ja viihtyvyyden kannalta välttämättömät peruspalvelukset tulee saada kaikilla alueilla mahdollisimman samanlaisin perusedellytyksin. Myös valinnaisten palvelujen osalta pitää etäisyystekijäin haittavaikutukset pyrkiä eliminoimaan mahdollisimman vähiin. Asumistasoa ja koko ihmisen elinympäristöä tulee kaikkialla pyrkiä kehittämään yhä kasvavien vaatimusten mukaisesti.

Elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen nopeasti muuttuessa on kuntamuodosta riippumatta voitava rakentaa suunnittelun osoittamiin paikkoihin palvelukykyisiä toimintayksiköitä, jotta myös haja-asutusalueina säilytettävät kunnanosat saataisiin mahdollisimman täydellisten julkisten ja yksityisten palvelujen piiriin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee kaavoituksen ja muun kuntasuunnittelun laatimis- ja toteuttamisperusteet yhtenäistää kaikkia kuntamuotoja koskeviksi. Näin ollen myös suunnitelmat yhteen peruskuntamuotoon siirtymiseksi ovat oikeutettuja.