Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/101

Kansallinen Kokoomus

Kokoomus: Vaalikampanjan avaus - vaalitavoitteita


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kokoomus: Vaalikampanjan avaus - vaalitavoitteita
  • Vuosi: 1995
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

KANSALLINEN KOKOOMUS

Järvenpää 28.1.1995

Vaalikampanjan avaus - vaalitavoitteita

Vastuuta Suomesta

Kuluneen vaalikauden aikana Suomi on kokenut sodanjälkeisen historiansa syvimmän lamakauden. Nyt lama - talouskasvun pysähtyminen - on kääntynyt nousukaudeksi ja Suomen talous kasvaa hyvää vauhtia.

Lama on kuitenkin jättänyt kipeitä jälkiä: työttömyys on edelleen tavattoman korkealla tasolla ja hyvinvointi on jakautunut nyt paljon epätasaisemmin kuin ennen lamaa. Valtion ja kuntien talous on epätasapainossa: julkiset menot ovat paljon tuloja suuremmat vaikka verotus on sietämättömän kireää.

Politiikalta ja poliitikoilta vaaditaan nyt suorituskykyä. Nousukausi ei ole puheilla alkanut eikä se puheilla jatku Suorituskyky on kykyä tekoihin; kykyä toteuttaa niitä tavoitteita, joiden toteuttamiseksi ihmiset äänensä ja tukensa antavat. Politiikka perustuu tahtoon, mutta se ei riitä. Pitää olla myös kykyä.

Kokoomuksen 225 kansanedustajaehdokasta ovat käytettävissäsi. He ovat kaikki tahtovia ja kyvykkäitä, vastuuta Suomesta tuntevia ihmisiä. Kokoomuslaiset edustavat kaikkia ikäryhmiä ja toimivat kaikenlaisissa ammateissa - he ovat edustava ja monipuolinen joukko.

Kokoomus kutsuu kaikki suomalaiset mukaan yhteiseen kovaan, mutta palkitsevaan työhön kaikkien suomalaisten ja koko Suomen hyväksi. Lamasta on lähdetty nousuun sinnikkyydellä ja uskolla - laman ikävät seurauksetkin ovat voitettavissa samalla tavalla.

Kokoomus toimii tulevalla vaalikaudella muun muassa seuraavien tavoitteiden toteuttamiseksi:

Työllisyyden parantaminen ensisijainen tavoite

Kokoomuksen ensisijainen tavoite tulevalla vaalikaudella on työllisyyden parantaminen. Se vaatii uhrauksia meiltä kaikilta koko ensi vaalikauden ajan.

Kokoomus on valmis yhteisvastuuseen. Kokoomus on ainoana puolueena sitoutunut Pekkasen työryhmän esittämään työllisyyttä parantavaan talouskokonaisuuteen

Me kokoomuksessa tiedämme, että tätä linjaa on jatkettava. Me haluamme kantaa vastuuta ja olla rehellisiä todeten sen ääneen ja osoittaen sen myös käytännön teoilla. Kokoomus on esittänyt säästöpolitiikan varmistavan takuulain säätämistä ja laajoja kaikkien eri eturyhmien välisiä neuvotteluja Pekkasen työryhmän muidenkin esitysten toteuttamiseksi.

Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen edellyttää tehokasta tukityöllistämistä ja työvoimakoulutusta, työn uudelleen jakamista sekä lyhytkestoisten työsuhteiden hyödyntämistä.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi osa-aikatyön joustavaa käyttöä tulee lisätä. Työn uudelleenjako on mahdollistettava niillä aloilla, joilla se on tarkoituksenmukaista.

Työttömyysturvassa on tehtävä kokonaisuudistus mm. siten, että se kannustaa työnhakuun. Työmarkkinatuella on voitava tilapäisesti opiskella sekä hakea työtä myös ulkomailla.

Turvallinen perusta elämälle

Mahdollisuuksien tasa-arvon takaaminen on kokoomuksen keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Ihmisille on taattava aineellinen ja henkinen perusturvallisuus. Hyvinvointiyhteiskunnassa peruspalvelut täydentävät ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja perusturvaa.

Perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan nykyperusteinen työnjako on säilytettävä. Ansioturvan on oltava jatkossakin lakisääteinen. Perusturvaa on edelleen kehitettävä syyperusteiselta pohjalta etuuksien tasoja lähentämällä. Päällekkäisyydet, köyhyysloukut ja väliinputoamiset on poistettava.

Perusturvan ylittävästä ansioon sidotusta hyvinvoinnista on jokaisen kannettava kohtuullinen osuus. Palkansaajien osuutta ansioturvan - lähinnä työttömyysturvan ja eläkkeiden - rahoituksesta voidaan lisätä samanaikaisesti kun ansiotulojen verotusta kevennetään.

Tukijärjestelmiä on kehitettävä niin, että työn tekeminen ja yrittäminen ovat huomattavasti nykyistä houkuttelevampia vaihtoehtoja. Koulutuksen tulee myös olla kannattavampaa kuin pelkän sosiaaliturvan varassa olemisen. Sosiaalietuuksien, asiakasmaksujen, ansiotulojen kasvun ja verotuksen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työn tekemiseen ja estää nk. tuloloukkujen syntymisen.

Yhteiskunnan on turvattava ja tarvittaessa itse tuotettava peruspalvelut taloudellisista olosuhteista riippumatta. Palvelurakennetta on kehitettävä ja laitoshoidon supistamisesta syntyviä säästöjä on siirrettävä avohoidon tehostamiseen. Lapsiperheille on taattava turvalliset päivähoitopalvelut toteuttamalla kaikille alle kouluikäisille kunnallinen päivähoito tai vaihtoehtoisesti palveluraha vuoden 1996 alusta lukien.

Kohti koulutuksen perusturvaa

Koulutuksellinen perusturva on määriteltävä ja taattava. Tämä tarkoittaa, että kaikille lapsille ja nuorille on taattava koulutuksen laadullinen, määrällinen ja sisällöllinen vähimmäistaso riippumatta siitä, mitä koulua hän käy tai missä kunnassa hän asuu.

Laadukas ja maksuton opetus esiopetuksesta korkea-asteen koulutukseen on oltava jokaisen oikeus. Jatkuva laadun ja tuloksellisuuden arviointi on otettava osaksi koulutus- ja tiedetoimintaa.

Päivähoito, esiopetus ja peruskoulu on sovitettava nykyistä paremmin yhteen niin, että peruskoulun voi aloittaa joustavasti 6-8-vuotiaana Korkeakouluissa on toteutettava joustavampi opiskeluoikeus vapaan sivuaineoikeuden muodossa.

Ammatillinen kehittyminen ja erikoistuminen on toteutettava entistä enemmän työelämän myötävaikutuksella käytännön työtehtävien, täydennyskoulutuksen ja näyttötutkintojen avulla. Ammatillisen koulutuksen on pohjauduttava nykyistä enemmän koulutuspaikkojen kysyntään. Samalla oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa ja vastuuta vastavalmistuneiden työllistymisestä on lisättävä.

Lähtökohtien tasa-arvon toteutumiseksi opintotukea pitää parantaa. Opintotuessa kiireellisimpänä tavoitteena on täysimääräisen opintotuen 20 vuoden ikärajan poistaminen ja sen yhteensovittaminen työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.

Osaaminen hyvinvoinnin tae

Korkeatasoinen sivistys, koulutus ja kulttuuri luovat edellytykset henkiselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille. Koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen on Suomen tulevaisuusstrategian ydin, eikä niiden tasosta ja laadusta voida tinkiä. Osaaminen ja sivistys ovat hyvinvoinnin tae

Rakenteellisella kehittämisellä säästettävät voimavarat on suunnattava uusille, innovaatiojärjestelmän kannalta tärkeille koulutus- ja tutkimusaloille. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava. Tiede- ja ammattikorkeakoulujen työnjako on selkiytettävä, jotta ei rakenneta päällekkäistä järjestelmää.

Suomeen on luotava kansallinen innovaatiojärjestelmä. Tähän kuuluu täysipainoinen osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin, teknologiakeskusten ja -yritysten toiminnan edistäminen sekä tutkimus- ja tuotekehitysmenojen korottaminen kolmeen prosenttiin BKT:sta.

Terve talous on hyvinvoinnin perusta

Kokoomus haluaa rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa yhä paremmalla koulutuksella, kansainvälisesti erikoistuneella huippuosaamisella, korkeatasoisella teknologialla ja ympäristöystävällisyydellä. Terveellä yrittämisellä ja avoimella kilpailulla luodaan työpaikkoja, hyvinvointia ja varallisuutta.

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkana eivät ole valtiontalouden säästöt, vaan se, että ne jätettäisiin tekemättä. Pitemmällä aikavälillä hyvinvointipalvelut ja sosiaaliset tulonsiirrot on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin. Mitä myöhemmin tämä tehdään, sitä vaikeammaksi se käy. Säästöjä tehtäessä on tiedostettava hyvinvointipalvelujen, mm. koulutuksen ja päivähoidon, sekä elinkeinoelämän keskinäinen, toisiaan tukeva yhteys.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden turvaamiseksi on pysäytettävä julkinen velkaantuminen, lisättävä vientituloja, nostettava tuottavuutta, tehostettava kotimarkkinoiden toimintaa sekä edistettävä uutta yritystoimintaa. Julkisen velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää tiukkaa menotaloutta, jotta välttämättömät julkiset palvelut voidaan säilyttää jatkossakin. On myös hyväksyttävä se tosiasia, että kaikkia nykyisiä palveluja ja tulonsiirtoja ei voida säilyttää.

Pieni ja keskisuuri yritystoiminta luo parhaiten uusia pysyviä työpaikkoja

Suomi tarvitsee uutta vientiä harjoittavaa ja sitä tukevaa yritystoimintaa. Seuraavalla vaalikaudella painopisteen on kokoomuksen mielestä oltava pienen ja keskisuuren teollisuuden toimintaedellytysten parantamisessa, sillä uusien työpaikkojen luominen on lähitulevaisuudessa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Näiden riskipääoman hankintaa on edelleen helpotettava sekä monipuolistettava elinkeinorakennetta.

Yritysverotusta on uudistettava siten, että yritykseen jäävän voiton verotusta kevennetään ja luodaan näin lisää edellytyksiä henkisiin ja aineellisiin investointeihin.

Elinkeinotukia on yhtenäistettävä ja nykyistä tukiviidakkoa on karsittava. Tuen painopisteen on oltava tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa sekä markkinoinnissa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksuissa on siirryttävä kohti järjestelmää, jossa maksut kohdistetaan nykyistä tasapainoisemmin työpanokseen ja pääomapanokseen. Työhönoton kynnystä on madallettava edistämällä työelämän joustavuutta yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Harmaaseen talouteen on puututtava voimakkaasti.

Verotuksen kannustettava työhön ja yrittämiseen

Henkilöverotuksen keventäminen edellyttää pitkän aikavälin määrätietoista ja sitovaa ohjelmaa. Kokoomus edellyttää, että koko vaalikauden ajaksi sovitaan valtion kokonaismenojen leikkaamisesta ja henkilöverotuksen asteittaisesta keventämisestä.

Verojärjestelmämme on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä työtä ja yrittämistä kannustava. Verotusta on yksinkertaistettava ja kokonaisveroastetta on alennettava sitä mukaa kun työllisyyden paraneminen ja valtion velka antavat liikkumavaraa. Tilanteet, joissa tuloverotus, verotettavat sosiaalietuudet ja tulosidonnaiset palvelumaksut johtavat jopa yli 100% rajaveroasteeseen, on estettävä. Ansioiden nousun on johdettava käytettävissä olevien tulojen selvään nousuun.

Verotuksen rakennetta uudistetaan siten, että verotuksen painopistettä siirretään kulutuksen, tuotannon ja toimintojen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Myös pääomaverotuksen tasoa voidaan jonkin verran korottaa osana laajempaa veroratkaisua. Palkka- ja pääomatulojen verotuksen tasoeroa on kuitenkin kavennettava lähinnä palkkaverotusta alentamalla. Suomi ei saa ottaa riskiä pääomien karkottamisesta liian kovalla verotuksella.

Vastuullista asuntopolitiikkaa

Asuntorakentamisessa on lähivuosina kiinnitettävä huomiota asumisviihtyisyyden parantamiseen ja peruskorjaukseen. Peruskorjauksen rahoittamiseksi on mahdollistettava rahastointi. Puurakentamista on edistettävä.

Asumistukea on uudistettava osana perusturvan, sosiaalisten tulonsiirtojen ja verotuksen parempaa yhteensovittamista.

Tavoitteeksi on asetettava toimivat asuntomarkkinat, jotka toteutuvat, jos asukas voi hankkia asuntonsa kohtuukorkoisella ja riittävän pitkäaikaisella pankkilainalla, valtion korkotuella tai aravalainalla, asua omassa asunnossaan tai vuokralla. Vuokramarkkinat on varmistettava siten, että valtion tukemien vuokra-asuntojen lisäksi myös yksityiset sijoittavat vuokra-asuntojen rakentamiseen ja hankintaan.

Asuntojen lisärakentaminen on suunnattava riittävän suuriin taajamiin toimivien markkinoiden aikaansaamiseksi. Rakennusalan tervettä kilpailua on edistettävä asuntojen hintatason pitämiseksi kohtuullisena.

Korkea ympäristönsuojelutaso hyvinvoinnin ehto

Talouden on toimittava vastuullisen markkinatalouden periaatteen mukaisesti luonnon hyvinvoinnin rajoissa ja ihmisten perusturvan taaten. Kaikessa merkittävässä hallinnollisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa ympäristövaikutukset on arvioitava kattavasti ennen päätöksentekoa. Ympäristönsuojelusta on tehtävä houkuttelevaa ja pilaamisesta kallista.

Pohjoisen herkkä luontomme ja teollisuutemme kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät korkeaa ympäristönsuojelutasoa. Ympäristöteknologia on yksi voimakkaimmin kasvavista tuotannonaloista maailmalla. Teknologiamäärärahoja on suunnattava tuotekehittelyyn ja ympäristökeksintöihin, joilla pyritään tuotantoa ja tuotteita koskeviin, luonnonvaroja, energiaa ja ympäristöä säästäviin ja ympäristöongelmia korjaaviin ratkaisuihin.

Kulttuurilla henkistä kasvua

Suomi harjoittaa itsenäistä kulttuuripolitiikkaa myös Euroopan unionissa. Kulttuurisesti vahva Suomi on vahva myös eurooppalaisessa yhteistyössä.

Monipuolista kansallista kulttuuria on vaalittava ja kehitettävä sekä laajennettava kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Alueiden Eurooppa antaa mahdollisuuksia suomalaisen kulttuurin vientiin ja monipuoliseen kulttuurivaihtoon.

Monipuolisten liikuntapalvelujen avulla voidaan saavuttaa ennaltaehkäiseviä säästöjä terveysmenoissa. Liikuntapalveluinvestoinnit ovat tärkeä tekijä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin vaatimisessa.

Ilmaisun vapaus on demokratian edellytys

Ilmaisunvapaus on henkisen kasvun ja demokratian perusedellytys. On huolehdittava siitä, että moniarvoisuus viestinnässä toteutuu.

EU:n arvonlisäveropäätöksissä Suomen on ajettava linjaa, joka pitää lehdistön ja muun perusviestinnän minimiverokannassa. Painetussa ja sähköisessä viestinnässä on sallittava vapaa kilpailu EU:n yleis-periaatteen mukaisesti. Viestinnän liiallinen keskittyminen on estettävä.

Maatalouteen kestävää kilpailukykyä tilakohtaisin ratkaisuin

Menestyvän maatalousyrityksen tärkein voimavara on osaava yrittäjä. Asiakkaiden tarpeet sekä yrityksen vahvuudet ja heikkoudet niiden tyydyttäjinä antavat puitteet yrityskohtaisille ratkaisuille. Maatalouspolitiikan luonne muuttuukin entistä enemmän toimintaedellytysten antajaksi maatilayrityksen kestävän kilpailukyvyn perustuessa yrittäjän omiin, itsenäisiin ratkaisuihin.

Maatalouden kestävä kilpailukyky saavutetaan entistä useammin erikoistuotteilla ja -tuotannolla. Pysyvät kilpailuedut perustuvat esimerkiksi pohjoisiin kasvuolosuhteisiin, hyvälaatuisuuteen ja puhtauteen sekä pitkien kesäpäivien kasveille aikaansaamiin erityisominaisuuksiin. Tuotannon jatkojalostus tilatasolla on keino saada takaisin maaseudulla kaupunkeihin kadotettetua maataloustuotannon arvonlisää.

Naisten ja miesten tasa-arvoa on edelleen parannettava

Naisten ja miesten osaamista ja arvoja ei suomalaisessa yhteiskunnassa vielä arvosteta yhtälailla. Naisten palkkataso on yhä selvästi miesten palkkatasoa alhaisempi. Naisten urakehitys on hitaampaa kuin miesten ja naisia valitaan yhteiskunnallisiksi päätöksentekijöiksi vähemmän kuin miehiä.

Kokoomus pyrkii todelliseen tasa-arvoon. Se merkitsee työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden turvaamista, samapalkkaisuutta, yhtäläisiä oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia kaikilla elämän aloilla.

Tulevan hallituksen välttämättä eteensä saavat uudet säästöpäätökset ja rakenteelliset uudistukset on tehtävä siten, että ne kohtelevat tasavertaisesti niin eri sukupuolia kuin sukupolvia. Kokoomuksen selkeä näkemys on, ettei pakollinen tinkiminen nykyisistä tulonsiirroista ja hyvinvointipalvelusta saa tapahtua tasa-arvon kustannuksella.

EU-jäsenyys parantaa omalta osaltaan pyrkimystä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Erityisesti naisten miehiä parempi koulutustaso pääsee uudessa tilanteessa oikeuksiinsa. Myös Suomen ja kokoomuksen tavoite esittää tasa-arvoa koko EU:n alueella asettaa meille yhä suuremmat vaatimukset tasa-arvokäsitysten edelläkävijämaana.

Suomalaisina Euroopassa

Tähänastiset kokemukset EU-jäsenyydestä ovat myönteisiä. Suomen vaikutusmahdollisuudet Euroopassa ovat vahvistuneet.

Kokoomus lupasi EU-keskustelussa mm. parempaa talouskasvua ja alempia elintarvikkeiden hintoja. Talouskasvumme on nyt Euroopan nopeimpia ja elintarvikkeiden hinnat ovat alentuneet keskimäärin 10 prosenttia.

Ensi vaalikauden tärkein Eurooppa-politiikan haaste on Suomen valmistautuminen EU:n hallitustenväliseen konferenssiin vuonna 1996.

Yhdessä eurooppalaisten veljespuolueidemme (EPP) kanssa Kokoomuksella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa keskeisesti Euroopan tulevaisuuteen, erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, laajentumispolitiikkaan ja instituutioihin. Osallistumme eurooppalaiseen yhteistyöhön kansalliselta, itsenäiseltä perustalta. Edellytämme, että tehtäessä institutionaalisia uudistuksia pienten jäsenvaltioiden asema ja vaikutusmahdollisuudet turvataan sekä luodaan toimivat puitteet EU:n laajentumiselle.

Korostamme koko Euroopan rauhanturvaamista, työllisyyden parantamista, kilpailukyvyn vahvistamista ja korkealuokkaista ympäristöpolitiikkaa.

Ulkomaankaupassa EU:n tulee edustaa vapaata kauppapoliittista linjaa. EU:n tulee vahvistaa Maailman kauppajärjestön toimintamahdollisuuksia Ja tehokasta roolia mm. kauppa ja ympäristö -teeman toteuttamiseksi.

Lähiympäristössämme tuemme läheistä pohjoismaista yhteistyötä sekä maamme aktiivista roolia Baltian maiden ja Venäjän kanssa sekä koko Itämeren piirissä.