KOKOOMUKSEN TYÖLISTA

ME SUOMALAISET OLEMME TYÖLLÄMME RAKENTANEET TASA-ARVOISEN, VAURAAN JA SIVISTYNEEN YHTEISKUNNAN. MEILLÄ ON VELVOLLISUUS PITÄÄ HUOLI SIITÄ, ETTÄ SUOMI ON YHTÄ HYVÄ MAA MYÖS TULEVILLE POLVILLE.

Suomi valmistautuu kevään 2015 vaaleihin poikkeuksellisen huonojen talousnäkymien oloissa. Talous ei ole juuri kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kokonaistuotanto henkeä kohden on noin vuoden 2005 tasolla - käsissämme on menetetty vuosikymmen. Tulevien vuosien kasvu on Suomen Pankin arvion mukaan jäämässä keskimäärin yhteen prosenttiin vuodessa. Valtion velka on kaksinkertaistunut noin 50 miljardista eurosta noin 100 miljardiin euroon. Valtion ja kuntien velkaantuminen jatkuu. Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje.

KOKOOMUS VALITSEE TYÖN.

Kokoomus valitsee työn siksi, että uskomme, että työllä on itseisarvo. Kasvun ja aineellisen hedelmän lisäksi työ tuo ihmisille vahvuutta, henkistä kanttia ja sisäistä hyvinvointia. Työ tuo merkityksellistä sisältöä elämäämme. Se on tapa toteuttaa itseämme ja unelmiamme. Se antaa mahdollisuuksia itse päättää omasta elämästämme.

Mutta työ on myös ainoa tapa, jolla voimme säilyttää meille suomalaisille tärkeän hyvinvointiyhteiskunnan. Haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tekemällä määrätietoisia, vaikeitakin uudistuksia, joilla saadaan työllisyys nousuun. Sillä jos työtä ei aseteta etusijalle, niin tulevina vuosina rahat eivät riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa: maailman parasta koulua, laadukkaita terveyspalveluita, vanhusten hyvää hoivaa. On leivottava isompi kakku, josta riittää jaettavaa.

Suomessa on virheellisesti jumiuduttu ajatukseen, että työmarkkinat olisivat nollasummapeliä. Että yhden työnteko on pois joltakin toiselta. Näin ei ole. Työ luo työtä. Mitä useampi meistä on työelämässä, sitä enemmän syntyy työtä ja hyvinvointia.

Tässä työlistassa on esitetty joukko uudistuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät työllisyyttä yli 100 000 hengellä. Nämä uudistukset täydentävät Kokoomuksen strategisen hallitusohjelman esityksiä. Yhdessä mm. kilpailukykyä, yrittäjyyttä, tuottavuutta ja investointeja edistävien toimien kanssa Kokoomuksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin.

Tehdään joukko uudistuksia, jotka lisäävät työntekoa Suomessa. Laitetaan yhdessä Suomi liikkeelle!

1 MALTILLISET PALKKARATKAISUT TUOVAT TYÖTÄ

• Työmarkkinaosapuolten on sovittava palkkaratkaisuista, jotka parantavat suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa muuhun euroalueeseen. Kannustetaan työmarkkinaosapuolia sopimaan työllisyyttä lisäävistä, äärimaltillisista palkkaratkaisuista heti vaalikauden alussa. Tämän vastineeksi valtio sitoutuu keventämään palkkaverotusta ostovoiman vahvistamiseksi.¹

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 44 000 työpaikkaa

2 TYÖN TEKEMISESTÄ KANNATTAVAMPAA

• Mikäli työllisyyttä lisäävissä palkkaratkaisuissa onnistutaan, kevennetään työn verotusta kaikilla tulotasoilla yhteensä 2 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.²
• Kevennys rahoitetaan kiristämällä välillistä verotusta 1 miljardin euron edestä sekä veropohjan vahvistumisella kohentuneen työllisyyden, työn määrän lisääntymisen ja paremman ostovoiman myötä.³

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 12 500 työpaikkaa

3 MAAILMAN PARASTA TYÖELÄMÄÄ, LISÄÄ TASA-ARVOA

• Uudistetaan vanhempainvapaajärjestelmä siten, että se tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja lisää pienten lasten vanhempien työllisyyttä. Pidennetään ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja kannustetaan isiä pitämään siitä merkittävämpi osuus. Lyhennetään kotihoidon tuen kestoa.⁴
• Jaetaan vanhemmuuden kustannukset nykyistä tasaisemmin työnantajien välillä. Äidin työnantajalle korvataan vanhemmuudesta johtuvia epäsuoria kustannuksia kertakorvauksena, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen.
• Panostetaan sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn ja valmistellaan paremman johtamisen ohjelma yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
• Luodaan lomalla sairastamiselle omavastuu, joka on EU:n säännösten mukainen. Työntekijälle taataan vähintään neljän viikon vuosiloma, mutta tämän ylittävältä osalta otetaan käyttöön omavastuu, eli sairauspäiviä ei voisi korvata uudella lomalla.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 5 000 työpaikkaa

4 JOKAISELLE SUOMALAISELLE PIDEMPI JA EHEÄMPI TYÖURA

• Annetaan kaikki työmarkkinajärjestöjen sopimaan eläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset eduskunnalle vuoden 2015 loppuun mennessä.
• Pidennetään suomalaisten työuria siten, että jatkossa vuorotteluvapaalle olisi mahdollista jäädä vain perustellusta syystä, kuten esim. omaisen hoitamista tai opiskelua varten.⁵
• Työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu työttömyysputki kannustaa tällä hetkellä työnantajia irtisanomaan ikääntyneitä työntekijöitä. Poistetaan työttömyysputki ja luodaan tilalle malli, joka vähentää ikäsyrjintää ja takaa pitkän työuran tehneille turvatun siirtymän eläkkeelle.⁶
• Parannetaan työnvälitystä uusien toimintamallien avulla. Laajennetaan kokeilua yksityisistä työnvälityspalveluista, joissa korvaus maksetaan tuloksista eli työpaikan löytämisestä työttömälle. Otetaan käyttöön parempia asiakaslähtöisiä, sähköisiä työnvälitystyökaluja.
• Räätälöidään työnvälityspalveluita korkeasti koulutetuille työttömille.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 8 000 työpaikkaa (jo sovitun eläkeuudistuksen lisäksi)

5 TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN HELPOMMAKSI YRITTÄJÄLLE

• Alennetaan työllistämisen kynnystä pidentämällä uuden työntekijän koeaika 4 kuukaudesta 6 kuukauteen.⁷
• Luodaan uusia työpaikkoja helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista aivan pieniin yrityksiin nostamalla koeaika yhteen vuoteen.
• Kannustetaan yrityksiä palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä siten, että määräaikainen työsuhde pitkäaikaistyöttömän kanssa on mahdollinen ilman erityisiä perusteluita.⁸
• Kevennetään palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa sekä asiointia viranomaisten kanssa. Luodaan yksi verkkopalvelu, jossa hoituvat kaikki työntekijän ja työnantajan velvoitteet.
• Työperusteista maahanmuuttoa lisätään luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 10 000 työpaikkaa

6 TYÖNTEON ON OLTAVA JOUTENOLOA KANNATTAVAMPAA

• Sosiaaliturvaa ja verotusta uudistetaan siten, että työllä ansaitusta eurosta jää pienillä tuloilla selvästi enemmän käteen. Tämä vaatii verotuksen keventämistä, työttömyysturvan suojaosuuksien korottamista sekä yleisimpien tulonsiirtojen ehtojen muuttamista siten, että tukia saavan kannattaa ottaa vastaan työtä.
• Etuudet eivät vaalikauden aikana voi nousta nopeammin kuin palkat. Työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin kotiin jäämisen.
• Luodaan parempi, mutta enimmäiskestoltaan lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan.
• Pitkäaikaistyöttömälle on tarjottava tehostetusti työtä, työharjoittelua tai koulutusta jo 300 työttömyyspäivän kohdalla.⁹

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 15 000 työpaikkaa

7 NUORET NOPEAMMIN TÖIHIN

• Luodaan oppisopimuskoulutuksen rinnalle uusi koulutussopimus, josta tehdään sekä nuorelle että yritysten kannalta joustava ja houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään.
• Uudistetaan opintotukea siten, että se palkitsee nykyistä nopeammasta valmistumisesta. Korotetaan opintolainan kuukausittaista valtiontakausta, jotta täysipäiväinen opiskelu on varmasti mahdollista.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 3 000 työpaikkaa

8 KONSENSUKSELLE TULOSVASTUU

• Työmarkkinauudistuksista neuvotellaan kolmikantaisesti siten, että uudistuksille asetetaan yhdessä tavoitteet ja määräaika, jossa neuvotteluissa tulee löytää riittävät ratkaisut. Mikäli tavoitteet toteuttavia ratkaisuja ei konsensuksen kautta löydy, kantavat hallitus ja eduskunta vastuun välttämättömien uudistusten toteuttamisesta.
• Kannustetaan työmarkkinaosapuolia jatkamaan neuvotteluja työrauhan parantamiseksi.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: Ei arvioitavissa

9 TYÖPAIKOILLA TIEDETÄÄN, MITÄ KILPAILUKYKY VAATII

• Edistetään yrityskohtaisten neuvottelurakenteiden syntymistä työpaikoille. Työntekijät ja yrittäjä voisivat väliaikaisesti sopia työajasta ja palkasta työehtosopimuksen estämättä, mikäli yhteisymmärrys löytyy. Mikäli sopua ei löydy, mennään TES:n mukaan.
• Laajennetaan ja joustavoitetaan työaikapankkien käyttöä, jotta työtä voidaan tehdä silloin, kun sitä on, ja hiljaisempana aikana ollaan vapaalla.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: 20 000 työpaikkaa

10 KAIKKI MUKAAN TYÖELÄMÄÄN

• Lisätään osa-aikatyön mahdollisuuksia, jotta erityisesti pienten lasten vanhemmat, osatyökykyiset, vanhuuseläkkeellä olevat ja työeläkkeellä olevat voivat osallistua nykyistä joustavammin työelämään. Tämä vaatii toisaalta yrityksissä uudenlaisia työjärjestelyitä, toisaalta verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista palkan kanssa siten, että osa-aikainenkin työ kannattaa.
• Kehitetään osallistavaa sosiaaliturvaa siten, että se mahdollistaa työkokemusta heille, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella.

Tavoiteltu työllisyysvaikutus: Ei arvioitavissa

¹ VM:n kansantalousosaston arvio: Simuloidussa palkkamalttilaskelmassa työllisyys paranee peruslaskelmaan verrattuna yhteensä noin 44 000 hengellä.
² VATTAGE-mallinnus: Veronkevennys voisi lisätä pitkällä aikavälillä työllisyyttä n. 10 000 - 15 000 hengellä.
³ VM:n vero-osaston arvio: Välillisen verotuksen kiristäminen alentaisi BKT:ta hieman, mutta sillä ei olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen pitkällä aikavälillä.
⁴ VM:n arvio: Kuluvalla vaalikaudella esitetyn kotihoidon tuen jakamista koskevan mallin työllisyysvaikutukset olivat noin 4 600 henkeä.
⁵ TEM:n arvio: Enimmäisvaikutus työllisyyden lisääntyminen 2 000 hengellä.
⁶ Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman työuraryhmän laskelmat: Työttömyysputken poisto nostaisi työllisyysastetta pitkällä aikavälillä jopa 0,4 prosenttiyksiköllä.
⁷ Suomen Yrittäjien arvio: Alentaisi työllistämiskynnystä ja lisäisi työllisyyttä noin 4 000 hengellä suhteessa perusuraan.
⁸ TEM:n arvio: Lisäisi työllisyyttä joillakin tuhansilla työpaikoilla.
⁹ STM:n arvio: Jos ansiopäivärahan käyttö vähenisi 10 prosentilla keston lyhenemisen vaikutuksesta, työllisyysvaikutus olisi noin 12 400 henkeä.