Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/1039

Kansallinen Kokoomus

Muutos ei odota - Pelastetaan maailma ja ihminen kasvupolitiikalla!


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Muutos ei odota - Pelastetaan maailma ja ihminen kasvupolitiikalla!
  • Vuosi: 2018
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Muutos ei odota.

Pelastetaan maailma ja ihminen kasvupolitiikalla!

"Digitalisaatio ja meneillään oleva teknologiamurros ovat pääsääntöisesti muutosta parempaan. Kaiken edistysoptimismin keskellä meidän on pidettävä mielessä vanha hyvä kokoomuslainen periaate: Tärkein on ihminen."
- Petteri Orpo,
Kokoomuksen tulevaisuuspäivillä Tampereella 17.3.2018

Mitä tämä sisältää?

Prologi: kokoomuslaisia keinoja kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi
1 Parempaan työelämään
2 Kannustava yhteiskunta palkitsee järkevistä ratkaisuista
3 Osaamisella kestävää kasvua
4 Cleantech, biotalous ja terveysteknologia - pelastetaan maailma kasvupolitiikalla!
5 Työn muutoksen hyödyt kaikkien hyväksi
Epilogi: pidetään kaikki mukana

Kokoomuslaisia keinoja työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi

Elämme aikaa, jota leimaa nopea ja kiihtyvä muutos. Muutos on seurausta ihmisen omasta luovuudesta ja ahkeruudesta. Edistyksen pyörä pyörii. Sen moottorina on ihmisen halu saada aikaan yhä enemmän yhä vähemmällä, tehdä elämä yhä helpommaksi ja ratkaista pienet ja suuret ongelmat. Suunta on kohti yhä korkeampaa tuottavuutta, runsaampaa hyvinvointia ja korkeampaa sivistystä.

Työ muuttuu ja teknologia kehittyy. Globalisaatio luo uutta kilpailua ja haasteita. Kaupungistuminen jatkuu. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien torjumiseksi on ratkaistava laaja joukko ympäristö- ja energiakysymyksiä. Digitalisaatio avaa isoja mahdollisuuksia. Toistaiseksi tiedämme hyvin vähän siitä, mitä kaikkea esineiden internet, bioteknologia, tekoäly tai robotisaatio tuovat tullessaan. Ihmisten arvotkin näyttävät välillä kulkevan eri suuntiin.

SATAVUOTIAS SUOMI on noussut kehityksen kärkeen kovalla työllä ja sijoittamalla osaamiseen. Kärjessä pysyminen edellyttää aktiivista tarttumista muutosten tuomiin mahdollisuuksiin. Meitä väistämättä kohtaavien muutostrendien edessä paikalleen jämähtäminen merkitsee varmaa tietä kutistuvaan hyvinvointiin ja alenevaan elintasoon.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokaisen on voitava kokea pysyvänsä mukana. Jokaiselle on mahdollistettava välineet oman osaamisensa päivittämiseen ja hyvinvointinsa kohentamiseen. On yhdessä etsittävä keinoja, joiden avul la teknologian kehityksen hyödyt saataisiin leviämään mahdollisimman laajalle.

Muutoksen aiheuttama epävarmuus näkyy turhautumisena ja pettymyksenä. Tämä haastaa jopa demokratiaa. Kaikenlaisen työn riippuvuus paikasta vähenee jatkuvasti samalla, kun automatisointi vähentää suorittavaa työtä kaikkialla. Moni kysyy, jakaantuvatko työmarkkinat hyväpalkkaisiin ja kilpailukykyisiin sekä epävarmoihin ja huonopalkkaisiin. Onko uhkana niin sanotun keskiluokan kutistuminen - siis niiden ihmisten osuuden väheneminen, jotka elättävät itsensä ja perheensä omalla työllään, maksavat veronsa ja hoitavat asiansa tunnollisesti?

Politiikan liikkumatila ei ole enää sama kuin ennen. Kansainväliset markkinat, yritykset ja pääoman virrat vaikuttavat ratkaisuillaan ihmisten elämän jokapäiväisiin kysymyksiin enemmän kuin koskaan.

Kuluttajien ratkaisuilla on iso merkitys, ja kansainväliset yhteisöt asettavat reunaehdot kansallisille päätöksillemme.

Ongelmia ei enää ratkota yksittäisillä poliittisilla päätöksillä tai laeilla. Suurten taikatemppujen perään haikailun sijaan tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja monia pieniä, oikeaan suuntaan vieviä ratkaisuja. Tarvitsemme uuden tavan ajatella vaikkapa työstä, oppimisesta, yrittäjyydestä tai sosiaaliturvasta. Tarvitsemme vuorovaikutusta ja yhteistyötä meillä kotona, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Suomen on oltava mukana kaikissa päätöksenteon pöydissä kansainvälisesti.

TURVALLISET, hyvin harkitut ja tietoon perustuvat uudistukset ovat paras tie eteenpäin. Uudet teknologiat ja tieteen tulokset voivat tarjota valtavia mahdollisuuksia, mutta ilman järkevää politiikkaa nopea teknologian murros lisää epävarmuutta liikaa. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten oikeudenmukaiseksi ihmiset yhteiskunnan kokevat. Siksi osa kansalaisista suhtautuu epäillen tai kriittisesti kaikkeen uuteen, myös teknologian ruokkimaan talouden kasvuun ja innovaatioiden käyttöönottoon. On omista ratkaisuistamme kiinni, miten yhteiskunta sopeutuu muutokseen ja miten hyvin uudistukset lopulta palvelevat ihmistä.

Uudistaminen on Kokoomukselle väline siihen, että Suomi olisi vieläkin parempi maa tulevaisuudessa. Jo vuoden 1920 puoluekokouksessa hyväksyttiin periaate: "Kokoomuksen arvomaailmaa hallitsee kansan kokonaisetua edistävä uudistusmielisyys." Tuo periaate pitää. Haluamme tarjota ratkaisuja, joiden avulla Suomi voi menestyä myös tulevaisuudessa, ja jotta kasvun hyödyt tulisivat kaikkien hyväk si. Kestävä talouskasvu voi perustua vain osaamiseen ja jatkuvaan pyrkimykseen tehdä asiat aiempaa paremmin.

KOKOOMUS uskoo vahvasti, että osaamista ja ahkeruutta suosivilla ratkaisuilla sekä tarttumalla rohkeasti eteen tuleviin mahdollisuuksiin pääsemme oikeaan suuntaan. Emme kuvittele, että poliitikoilla olisi valmiit vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Tulevaisuutta ei kukaan voi ennustaa, mutta viisaasti toimimalla voimme varautua siihen. Tyytymällä nykytilanteeseen luovumme vapaaehtoisesti huomisen pärjäämisestä.

Avainasemassa on yhteinen tahto löytää ratkaisuja ja toteuttaa ne. Tämä on ajatuspaperi, joka hahmottelee näitä ratkaisuja. Se perustuu kokoomusministereiden keväällä 2017 julkaisemaan kasvuohjelmaan.

1 Parempaan työelämään

Työ on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta uutta synnyttävä, arvoa lisäävä ja merkitystä antava voima. Ei liene hetkeä sitten höyrykoneen keksimisen, jolloin työ ei olisi ollut muutoksessa. Mutta muutoksen nopeus on kiihtynyt valtavasti, eikä vauhdin lisääntymiselle näy loppua.

Automatisaatio, digitalisaatio ja globalisaatio siirtävät työtä maantieteellisesti - ja ihmisiltä koneille. Vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Häviävätkö autonkuljettajat ja kirjanpitäjät, tuleeko tilalle data-analyytikkoja ja elämäntapavalmentajia?

Ennen rakennemuutos tarkoitti sitä, että isoisä oli työskennellyt maatilalla, isä tehtaassa ja poika toimistossa. Nykyään nuoren suomalaisen on viisasta varautua jopa kolmeen tai neljään erilaiseen työuraan, koska rakennemuutos on niin nopeaa. Olemme jo nähneet, miten paperitehtaan suljettua kouluttau dutaan hoitajaksi tai kännykkäsuunnittelija siirtyy pelimaailmaan.

TEKNOLOGIA on aina muuttanut työtä, mutta nyt muutosvauhti alkaa olla ihmisille niin nopea, että sopeutuminen vaatii erityistä huomiota koko yhteiskunnalta. Tarvitsemme osallistavaa muutosturvaa niinä hetkinä, kun työpaikka lähtee yllättäen alta. Tarvitsemme elinikäistä oppimista ja joustavia uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia jo ennen kuin olemassa oleva osaaminen lakkaa tuomasta elantoa. Lisäksi tarvitsemme osallistavaa sosiaaliturvaa ja ehkä joitain palkkatuen muotoja, jotta mahdollisimman moni pysyy työelämässä.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla näköpiirissä on, että korkean tuottavuuden töiden palkkataso nousee entisestään, matalan tuottavuuden töiden palkat eivät nouse, ja keskipalkkaisia työpaikkoja katoaa. Tätä jakautumista voidaan ja pitää ehkäistä esimerkiksi edellä mainituilla keinoilla.

TYÖSSÄ ei ole kyse ainoastaan palkasta ja urasta. Työ on tärkeä osa elämää. Toistaiseksi on mahdotonta ajatella, että voisimme kovassa kansainvälisessä kilpailussa tehdä vähemmän töitä, vielä kun väestömme ikääntyy. Sen sijaan voimme tehdä työelämästä parempaa, tehdä asioita ihmisläheisemmin, joustavammin ja fiksummin. Etätyö lisääntyy, ihmiselle rutiininomaisia tehtäviä automatisoidaan ja aikaa jää enemmän luovaan ja sosiaaliseen työhön. Nykyiset työaikamallit eivät vielä riittävästi tunnista muutosta, jossa useat asiantuntijatyössä olevat elävät jo nyt.

Työelämästä voidaan tehdä parempi. Parempi työelämä tarkoittaa muun muassa työntekijään luottamista, uuden työn tunnistamista, kuormittavuuden huomioimista, osaamisen kehittämistä ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä. Työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin panostaminen maksavat itsensä takaisin. Työssä viihtyminen ja työurien pidentäminen tuottavat yrityksille kasvua.

Mitä pitäisi tehdä

Mahdollistetaan ikääntyneiden työntekijöiden jatkaminen työelämässä nykyistä pidempään.

Jos joku tahtoo jatkaa, sen tulee olla mahdollista joustavalla sopimuksella. Torjutaan ikäsyrjintää työmarkkinoilla ja kehitetään ikäjohtamista. Otetaan hiljainen tieto käyttöön esimerkiksi kehittämällä mentorointia. Poistetaan eläkkeelle siirtymisen yläikärajat.

Parannetaan mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ, perheelämä ja vapaa-aika.

Uudistetaan työaikalakia siten, että se tunnistaa paremmin työn, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Lisätään mahdollisuuksia liukuvaan työaikaan, etä- ja osa-aikatyöhön sekä opintovapaaseen. Luotetaan työntekijään. Annetaan työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa enemmän omiin työaikoihinsa. Se vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työmotivaatiota.

Aletaan mitata työhyvinvointia järjestelmällisesti.

Työhyvinvoinnin mittarina voisimme käyttää jaksamisen jalanjälkeä. Mittaamme jo hiilijalanjälkeämme. Jaksamisen jalanjäljessä voitaisiin sopia esimerkiksi jaksamiseen, motivaatioon ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä asioista. Kerättyä tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi työhyvinvointisopimuksissa, jossa viranomaiset, työntekijät ja työnantaja etsivät yhteisiä keinoja parantaa työhyvinvointia.

Annetaan työntekijöille parempi edustus yhtiön hallintoon.

Sopiminen edellyttää luottamusta. Luottamuksen lisääminen edellyttää tiedon jakamista. Työntekijöillä on paljon annettavaa yhtiön johtamisessa. Nykyajan johtaminen on harvoin ylhäältä alas käskyttämistä, vaan yhteisen näkemyksen näyttämistä ja työkalujen tarjoamista sen toteuttamiseen.

Päivitetään työvoimapalvelut tähän päivään.

On tunnustettava, että nykyään työmarkkinat ovat hyvin monitahoiset. Samanlainen työnvälitys ei sovi kaikille. Moninaistetaan työnvälitystä esimerkiksi yksityisillä palveluntarjoajilla ja kokeillaan erilaisia tapoja. Mitataan tuloksia ja otetaan parhaat käytännöt muuallakin käyttöön. Kuunnellaan ihmisten palautetta palveluista. Työvoimapalveluiden pitää kannustaa ja tukea, ei sitoa byrokratiaverkkoon tai kytätä.

Lisätään työpaikkakohtaista sopimista ja uudistetaan yhteistoimintatavat.

Työpaikoilla tunnetaan asiat parhaiten. Annetaan työntekijöille ja työnantajille mahdollisuus sopia työehdoista ja palkoista parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, mennään nykyiseen tapaan työehtosopimuksen mukaan. Tämä toisi joustavuutta kaikille ja turvaisi työpaikkoja. Samalla pitää uudistaa yritysten yhteistoiminnan tavat uutta sopimiskulttuuria tukeviksi. Yhteistoimintalain uudistamisella päästään alkuun.

Uudistetaan perhevapaat nykyistä tasa-arvoisemmiksi.

Suomessa nuorten naisten osallistuminen työelämään on huomattavasti heikompaa kuin Ruotsissa. Tämä haittaa uralla etenemistä, pienentää naisten eläkekertymiä ja saa työnantajat miettimään kahdesti nuorten naisten rekrytointia. Parannetaan työelämän tasa-arvoa ja perheiden tilannetta toteuttamalla vihdoin perhevapaauudistus, joka kannustaisi kumpaakin vanhempaa tasa-arvoisesti jäämään kotiin lasten kanssa. Erilaisten perheiden tarpeet on otettava huomioon ja varhaiskasvatusta edelleen uudistettava.

2 Kannustava yhteiskunta palkitsee järkevistä ratkaisuista

Vaikka työ muuttuukin, ei tulevaisuudessakaan ole mitään muita teitä hyvään yhteiskuntaan kuin kova työnteko. Tulevaisuudessa menestyksen määrittää ahkeruuden lisäksi yhä enemmän osaamisemme - sekä tahtomme menestyä.

On lakattava ajattelemasta, että yhden menestys olisi toiselta pois. Menestyvät osaajat ja yritykset työllistävät, parantavat maailmaa ja maksavat veroja. Tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman yksilö- ja yrityskohtaisen toimeliaisuuden, kekseliäisyyden ja omaisuudesta huolehtimisen varaan rakentuvaa vaurautta. Suomessa pitää arvostaa menestyviä ja kannustaa jokaista menestymään.

MENESTYKSEEN liittyy myös vastuu. Menestyksen mukana täytyy muistaa eettinen toiminta - niin kansalaisten kuin yritysten. Todelliset voittajat eivät välttele veroja, kohtele ihmisiä kaltoin tai vahingoita ympäristöä. Luonnon kestävyyden ja inhimillisyyden reunaehdot ovat kaiken taloudellisen toiminnan lähtökohtina - tämän on nykyään oltava itsestäänselvyys.

Menestys ei myöskään tarkoita pelkästään taloudellista menestystä. Menestystä on yhtä lailla lähimmäisenrakkaus, arjen sankaruus kuin tieteelliset tai taiteelliset saavutuksetkin, vaikka niitä ei mitatakaan rahassa. Inhimillistä pääomaa ja henkistä kasvua ei saa laiminlyödä. Suomessa pitää arvostaa kaikkea vilpitöntä työtä ja kannustaa kaikenlaiseen menestykseen.

Mitä pitäisi tehdä

Vauhditetaan asuntorakentamista ja kaupunkiympäristöjen kehitystä.

Asuntojen hinnat erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat aito kasvun este. Rakentamista pitää lisätä rajusti. Kaupungeille pitää etsiä kannustimia kaavoittaa lisää ja keventää rakentamismääräyksiä. Aloitetaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus normeja purkaen. Nostetaan kuntien ja valtion välisten MAL-sopimusten asuntotuotannon kunnianhimoa. MAL-sopimus voi toimia myös työkaluna kunnallisten rakennusnormien purussa.

Puretaan kunnissa tiukkaa asumisen sääntelyä esimerkiksi pysäköintipaikkanormin ja rakennusten ulkoasuvaatimusten osalta. Tehdään suunnitelma kaupunkien välisten ratayhteyksien kehittämisestä sekä osallistutaan kuntien raidehankkeisiin. Uudistetaan tuetun asumisen periaatteet siten, että asunnot kohdistuvat niitä tarvitseville.

Päivitetään yritysverotusta osaamiseen ja kasvuun kannustavaksi.

Suomen yritysverotus on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Sen rakenne on pääosin kunnossa. Verotusta tulee korjata maltillisesti siten, että se aidosti kannustaa kasvuun, ei kiinteän omaisuuden hankkimiseen.

Kansainvälisen kilpailun maailmassa yhteisövero on pidettävä kilpailukykyisenä. Suomen on kehitettävä yritys- ja pääomaverotustaan tavalla, joka vahvistaa Suomen houkuttelevuutta maana, jossa yrityksen kannattaa toimia, investoida, kasvaa ja näyttää voittoja.

Vauhditetaan omistajanvaihdoksia ja pk-yritysten kasvua.

Pienen tai keskisuuden yrityksen omistajanvaihdos tarjoaa mahdollisuuksia uuden teknologian käyttöön ottoon, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Omistajavaihdoksia kannattaa edistää.

Selvitetään varainsiirtoveron poistaminen tai muuttaminen maksuperusteiseksi henkilöiden tekemissä kaupoissa yritysvarallisuuden osalta. Parannetaan Finnveran aktiivisuutta ja toimintaedellytyksiä omistajanvaihdoskysymyksissä.

Lisätään yritysten välistä kilpailua.

Terve ja reilu kilpailu kirittää yrityksiä entistä parempiin suorituksiin. Tuskin millään alalla esimerkiksi tarvitaan viranomaisen harkintaa sen suhteen, montako toimijaa alalle mahtuu. Tunnistetaan ja poistetaan markkinoille pääsyn esteitä.

Mahdollistetaan digitaalisten markkinoiden avaaminen ja uuden yritystoiminnan synty kaikilla aloilla Suljetuista aloista seuraavaksi apteekkialalla on toteutettava hallittu ja suunnitelmallinen siirtymä kohti reilua ja avointa kilpailua. Kilpailun kautta myös kustannustaso alenee, mikä hyödyttää suhteessa kaikkein eniten pienituloisia.

Nopeutetaan ja sujuvoitetaan lupaprosesseja.

Sääntelytaakan lisäksi yrityksiä ja esimerkiksi talonrakentajia rasittaa erilaisten lupien saamisen hitaus. Viranomaisen lupapäätöstä odottavien investointien kokonaisvolyymi oli äskettäisen arvion mukaan yli kaksi miljardia.

Lupaprosesseja koskeva palvelulupaus on toteutettava siten, että jokaisessa luvassa on joko sitova käsittelyaika tai painava ja perusteltu syy poiketa siitä. Annetaan kansainvälisille investoijille ja kasvuyrityksille englanninkielisen asioinnin palvelutakuu.

Puretaan elämää haittaavia normeja.

Sääntelytaakka koostuu monenlaisista velvoitteista ja kustannuksista, jotka yritys ja toisinaan kansalainenkin joutuu kantamaan pelkästään viranomaisvaatimusten ja hallinnollisten velvoitteiden täyttämisestä.

Kaikki siihen käytetty aika ja raha ovat pois varsinaisesta tarkoituksesta eli asiakkaan tarpeisiin vastaamisesta tuotteilla ja palveluilla. Norminpurkua on jatkettava kaikilla rintamilla.

Tehdään päätöksiä pienyritysten näkökulmasta.

Kun tehdään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä, huomio kannattaa kiinnittää erityisesti pieniin yrityksiin. Jos pienet pärjäävät, kyllä isotkin pärjäävät. Sääntelytaakka painaa suhteessa eniten juuri pienyrittäjiä. Uuden lainsäädännön ja normitukseen vaikutukset pienyrittäjiin on arvioitava erityisen huolellisesti.

Kansalliset joustomahdollisuudet EU-sääntelyn toimeenpanossa on otettava täysimääräisesti käyttöön. Tuetaan yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen kehittymistä esimerkiksi mahdollistamalla Tekesin osallistuminen myös myynnin kehitysprojekteihin.

Puretaan kannustinloukkuja.

Työn tekemisen pitää aina olla joutenoloa kannattavampaa! Tuhansiin työpaikkoihin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalla ei löydy riittävästi suomalaisia työntekijöitä. Työtä on tarjolla, mutta ihmisillä ei välttämättä ole sen vaatimaa osaamista, tai työ ei ole siellä, missä ihmiset.

Kannustinloukkuja tulee purkaa keventämällä pienituloisten verotusta, järkevöittämällä tiettyjä etuuksia - erityisesti vuokria jatkuvasti korottavaa asumistukea - sekä ennen kaikkea alentamalla varhaiskasvatuksen maksuja. Myös työn perässä muuttamisen esteitä on purettava.

Suunnataan yritystuet paremmin uudistumista tukeviksi.

Tällä hetkellä valtaosa valtion maksamista yritystuista menee olemassa olevan toiminnan säilyttämiseen. Kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen on tärkeää, mutta pitkällä aikavälillä tulee pyrkiä siihen, että painopistettä siirretään innovaatiotukiin.

Tuista suuremman osan voi muuttaa lainoiksi. Tukien vaikutuksia tulee seurata säännöllisesti ja niiden tulee olla pääasiassa määräaikaisia.

3 Osaamisella kestävää kasvua

Suomi voi pysyä menestyvimpien maiden joukossa vain osaamisella. Työmarkkinoilla korkean osaamisen alat ovat merkittäviä kasvun moottoreita, ja koulutetun työvoiman saatavuus on elinkeinoelämälle kriittinen kysymys. Vain vahvan sivistyspääoman turvin voidaan tehdä vaikuttavaa tutkimusta, kehittää uusia innovaatioita, synnyttää ja markkinoida tuotteita sekä johtaa organisaatioita.

Uuden kasvun edellytyksenä ovat jatkuva uuden tiedon luominen ja osaamisen uudistaminen.

Maailmalla Suomen koulutusjärjestelmä on vetovoimainen esikuva. Olemme Suomessa onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden. Kaikkien suomalaisten lahjakkuus on nyt ja tulevaisuudessakin otettava käyttöön, jotta saamme aikaan kestävää talouskasvua, hyvinvointia ja uudistumista.

KOULUTUSJÄRJESTELMÄMME suuria haasteita ei voi kieltää: oppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet, koulutuksellisen tasa-arvon kehityksestä kuuluu huolestuttavia viestejä, koulutustason nousu näyttää pysähtyneen. On merkkejä sosiaalisen liikkuvuuden hidastumisesta ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrän kasvusta. Myös sukupuolten tasa-arvon tulee toteutua paremmin kouluissamme.

Tämä kaikki alleviivaa koulutusjärjestelmämme muutoksen tarvetta: emme voi lakata hetkeksikään uudistumasta. Tämä koskee koko koulutuskenttää ja kaikkia tasoja. Samalla on pidettävä kirkkaana mielessä tavoite: jokainen suomalainen lapsi ja nuori ansaitsee maailmanluokan koulutuksen.

ENSIMMÄISELLÄ TASOLLA eli varhaiskasvatuksessa on paljon annettavaa. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan sangen vähän: olemme tilastojen peränpitäjiä. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen etu: se parantaa oppimistuloksia, ehkäisee syrjäytymistä ja pienentää koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä myöhemmin elämässä. Varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä kaikkein haavoittuvimmissa oloissa eläville lapsille. Varhaiskasvatus on erittäin vaikuttava, hyvä panostus.

Suomessa erilaisista taustoista tulevat lapset kohtaavat peruskoulussa. Se on suomalainen vahvuus ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta tärkeä peruskallio. Niin tulee olla jatkossakin. Monipuolinen perusosaaminen on edelleen peruskoulun ydintehtävä, mutta samalla tarvitaan muitakin valmiuksia. Tulevaisuuden avaintaitoja ovat muun muassa ongelmanratkaisu, analyyttinen päättelykyky, tiedon hankinta- ja hallintataidot, kriittinen ajattelu ja informaation lukutaito. Myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta sekä oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeitä. Myös luovuudelle pitää antaa tilaa.

KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA korkeakoulujärjestelmämme on sirpaloitunut. Emme yllä kärkeen, vaikka meidän pitäisi. Korkeakoulujen kehittämiseksi tarvitaan edelleenkin vahvuuksiin keskittymistä, rakenteellista kehittämistä, työnjakoa ja päällekkäisyyksien poistamista. Meidän on edelleen rakennettava alue- ja alakohtaisia osaamiskeskittymiä, joissa syvennetään osaamista.

Omat strategiset valinnat ja paikallisten vahvuuksien alleviivaaminen vaativat rohkeutta, päätöksentekokykyä ja kritiikin sietämistä, sillä tarvittavat päätökset eivät ole aina helppoja.

Korkeakoulut ja tiede ovat sivistystä luovia ja ylläpitäviä instituutioita. Tieteen perusmotiivi on päästä alati lähemmäs totuutta ja ymmärrystä maailmasta. Samalla se luo mahdollisuuksia myös uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittämiseen. Yhden uuden tuotteen taustalla voi kuitenkin olla vuosien puurtaminen perustutkimuksen parissa. Tieteen ja yritysmaailman vilkkaampi kanssakäyminen ei ole uhka, vaan valtava mahdollisuus.

Mitä pitäisi tehdä

Poistetaan varhaiskasvatusmaksut asteittain.

Varhaiskasvatus on vaikuttavin osa koulutuksen kaarta. Se on yksi parhaita tapoja parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena pitää olla maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus. Koulutusjärjestelmämme kulmakivi on maksuttomuus; tämän täytyy päteä myös vaikuttavimpaan koulutuksen muotoon.

Näin mahdollisimman moni lapsi voi päästä varhaiskasvatuksen piiriin. Samalla pitää varmistaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on riittävä osaaminen ja mahdollisuudet lapsen täysipainoisen kehityksen tukemiseen. Maksuton varhaiskasvatus edistää myös naisten työllisyyttä ja työelämän tasa-arvoa, se on tervetullut kädenojennus lapsiperheille

Lisää kansainvälisyyttä ja kielitaitoa: vaihto-ohjelma kaikille.

Maailmankansalaisiksi kasvetaan; kansainvälisyys on taito, joka opitaan. Tämän taidon pitää olla kaikkien saavutettavissa - ei vain niiden, joiden perheet matkustelevat. Aloitetaan kielten opetus jo ekaluokalla, monipuolistetaan kielivalikoimaa ja tuodaan kielikylvyt ja kielisuihkut jo varhaiskasvatukseen kaikkien ulottuville.

Otetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi se, että jokaisella suomalaisella kuuluu koulutukseen kansainvälisyysjakso - joko vaihtona tai kotikansainvälistymisenä. Tavoitteen tukemiseksi myös opettajia on kannustettava kansainvälistymään.

Innovaatiojärjestelmän uudistaminen.

Kun tiede ja tutkimus ovat vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa, molempien kasvuun ja kehitykseen saadaan uutta virtaa. Koulutus ja tutkimus, innovaatiotoiminta sekä elinkeinoelämä muodostavat jo nyt Suomen rajat ylittäviä verkostoja - ne ovat luonnostaan kansainvälisiä.

Valtion strategisilla investoinneilla on luotava tähän verkostoon tihentymisen paikkoja meille Suomeen sekä annettava kannustimia vuorovaikutuksen lisäämiselle ja kiihdyttämiselle. Näin synnytetään osaamiskeskittymiä, joissa elinkeinoelämä, kaupunkiseutujen julkinen sektori, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat yhteistyössä kaikkien hyödyksi.

Tämä vaatii fiksuja innovaatioinstrumentteja ja taitoa ohjata niiden käyttöä. EU-rahoitteisia projekteja on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti, ja niiden hakuun on järjestelmällisesti panostettava.

Lisätään valmiuksia yrittäjyyteen ja oppimista työpaikoilla.

Uudistetaan ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tunnistetaan opiskelijoiden aikaisemmin hankittu osaaminen ja luodaan sekä nuorille että työelämässä pitkään olleille yksilöllisiä opintopolkuja. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen tutkinnot tulevaisuuden työelämää varten ja mahdollistamaan erikoistuminen jo opintojen aikana.

Lisätään oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa ja otetaan käyttöön uusi joustava koulutussopimus, joka on erityisesti nuorille käytännönläheinen tapa tutkinnon suorittamiseksi. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että se kannustaa huolehtimaan jokaisesta opiskelijasta. Rahoitusmalli palkitsee suoritetuista tutkinnoista ja opiskelijoiden työllistymisestä sekä siirtymisestä jatko-opintojen pariin.

Korkeakoulujen pitää keskittyä vahvuuksiinsa.

Autonomisille korkeakouluille on annettava työkalut ja mahdollisuudet tehdä omia strategisia valintoja ja rakentaa huippuosaamista. Korkeakoulut ovat tieteen ja tutkimuksen kotipesiä, ja siksi niiden autonomista asemaa on vahvistettava esimerkiksi pääomasijoituksin.

Lukiokoulutusta uudistetaan niin, että se antaa entistä vahvemman yleissivistyksen ja valmiudet jatko-opintoihin. Lisätään lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä. Työtä avoimen tieteen, avointen tutkimusaineistojen hallinnan ja tutkimuspalvelujen kehittämiseksi on tehostettava.

Tulevaisuuden työ on uuden oppimista: kehitetään täydennyskoulutusta.

Isoin koulutusjärjestelmän haaste on, miten turvataan uran aikainen koulutus. Täydennyskoulutuksessa tärkeintä ei ole aina uuden tutkinnon suorittaminen, vaan uuden osaamisen hankkiminen.

On mahdollistettava muuntokoulutuksia uuden pätevyyden hankkimiseksi sekä osaamisen täydentämiseksi vastaamaan uusiin haasteisiin. Positiivisen rakennemuutoksen tilanteissa on nopeasti reagoitava osaamistarpeisiin myös etupainotteisella työvoimakoulutuksella, valmennuksilla ja koulutussopimus- ja oppisopimuskoulutuksilla.

Tehdään Suomesta maailman teknologiainnostunein kansakunta.

Alennetaan lehtien ja kirjojen digitaalisten sisältöjen arvonlisävero samalle tasolle perinteisten ja painettujen sisältöjen kanssa. Hyödynnetään teknologiaa ennakkoluulottomasti muun muassa hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa.

Luodaan kansallinen sähköinen yleiskirjasto, jossa kaikille suomalaisille on tarjolla e-kirjoja. Avataan julkiset palvelut ja aineistot avoimiksi alustoiksi, joiden pohjalle voidaan rakentaa uusia käyttöliittymiä ja sovelluksia. Suomen pitää aktiivisesti edistää EU:ssa datatalouden kasvumahdollisuuksia.

Tehdään Suomesta houkutteleva työskentelymaa kansainvälisille osaajille.

Meillä Suomessa haasteena on syrjäinen sijainti, outo kieli ja kolea ilmasto. Suomea rakentamaan tarvitaan kuitenkin myös kansainvälisiä osaajia. On tehtävä aktiivisesti töitä huippujen houkuttelemiseksi maahan. Kaikki lähtee siitä, että Suomi on kilpailukykyinen, hyvä ja turvallinen paikka tehdä työtä, opiskella, opettaa ja tutkia. Luovutaan työlupien tarveharkinnasta, puretaan työperäiseen maahantuloon liittyvää byrokratiaa ja järjestetään myös riittävä määrä kansainvälisiä ja englanninkielisiä koulupaikkoja tulijoiden lapsille.

Luovien alojen kasvumahdollisuudet.

Televisio, elokuva, musiikki, design, taideteollisuus, muoti ja peliala ovat esimerkkejä luovista aloista, jotka ovat voimakkaassa kasvussa kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Lontoossa luovat alat tarjoavat enemmän työpaikkoja kuin pankkisektori.

Luovat alat eivät myöskään ole vaarassa kadota automatisaation myötä, ja niillä on syvä sidos yhteiskunnan kulttuuriseen pääomaan. Luovien alojen kehittymiseksi on tärkeää, että yritysten rahoittajat osaisivat arvostaa oikein luovan pääoman (immateriaalioikeudet, IP) rahallisesti.

Meiltä Suomesta puuttuvat toistaiseksi tähän oikeat mallit. Luovia aloja ei sovi unohtaa Suomen ja EU:n vienti- ja rahoitusohjelmista. Myös verokäytäntöjä pitää kehittää ja selkeyttää.

Panostetaan opettajien osaamiseen ja täydennyskoulutukseen.

Peruskoulu on suomalainen menestystarina. Menestyksen avaimet tulevaisuudessa ovat oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Maailman parhaita opettajia pitää arvostaa, heidän autonomiaansa kunnioittaa ja heidän osaamiseensa ja sen täydentämiseen panostaa.

Jokaiselle opettajalle pitää turvata mahdollisuus uran aikaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Suunnataan kohdennettua tasa-arvorahoitusta haastavimpien alueiden koulujen avuksi, sillä se on tehokas keino korjata laskevia oppimistuloksia. Avataan koulujen ovet ympäröivään yhteiskuntaan ja viedään oppimista ulos luokkahuoneista.

4 Cleantech, biotalous ja terveysteknologia - pelastetaan maailma kasvupolitiikalla!

Ihmisen ja ympäristön kestävä suhde on aikamme suurimpia kysymyksiä. Vanhakantaisen ajattelun mukaan talouskasvu ja ympäristön tai ihmisten hyvinvointi ovat vastakkaisia tavoitteita. Tämä ei voisi nykyaikana olla kauempana totuudesta. Suurimmat ympäristöhaasteet ovat taloudellisen toiminnan aiheuttamia, mutta niin ovat myös ratkaisut.

Suomessa on valtavan paljon ympäristöteknologian osaamista, jolla voidaan ratkoa ympäristöongelmia ilmastonmuutoksesta puhtaan veden puutteeseen. Mitä enemmän kaupallistamme ja myymme näitä ratkaisujamme maailmalle, sen paremmin myös ainoa maapallomme voi.

KIERTOTALOUDEN laajamittainen läpilyönti loisi arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Muuttuvassa maailmassa uudet, kestävällä pohjalla olevat työpaikat toisivat merkittävästi helpotusta rakennemuutokseen. Kiertotalouden myötä työpaikkoja syntyisi etenkin uudelleenvalmistukseen, kierrätykseen, korkeaan teknologiaan ja palveluihin liittyvillä aloilla. Suomessa on poikkeuksellinen resurssi- ja teknologiapohja kiertotalouden ratkaisuille erityisesti biomassassa eli eloperäisissä materiaaleissa.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa liikenteen päästöjen vähentämisellä on keskeinen rooli. Sähkö- ja robottiautojen sekä digitalisaation myötä koko autoteollisuus ja liikennetoimiala kokevat rajun muutoksen. Tuossa muutoksessa on mahdollisuuksia, jotka Suomen tulee pyrkiä hyödyntämään.

SUOMI ON johtavia maita myös terveysteknologiassa ja lääketutkimuksessa. Näitä viemällä ympäri maailman voimme pelastaa henkiä ja parantaa ihmisten elämää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on aina kyse ennen kaikkea ihmisten terveydestä ja parhaasta mahdollisesta hoivasta. Meidän parhailla innovaatioillamme on kuitenkin myös kasvupotentiaalia. Väestön ikääntyminen haastaa löytämään kestäviä ratkaisuja kustannuksien säästämiseksi ja uusien teknologioiden omaksumiseksi osaksi hoitoprosesseja.

Teknologia mullistaa hoitoa ja hoivaa. Kokonaisia työvaiheita jää pois, palvelut virtaviivaistuvat ja tulevat vaikuttavimmiksi. Seurauksena on enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman sairauden hoitajaksi. Sote-innovaatioiden kasvupotentiaali voidaan hyödyntää, mikäli teemme rohkeita ratkaisuja ja mahdollistamme kokeiluilla tilan niille kasvaa.

Mitä pitäisi tehdä

Edistetään sähköautoilua ja liikenteen digitaalisia ratkaisuja.

Jatketaan robottiliikenteen kokeiluja. Mahdollistetaan se, että ihmiset voivat jakaa matkoja nykyistä helpommin. Helpotetaan autonjakopalveluiden kehittymistä.

Edistetään päästöttömien autojen hankkimista luomalla parempia kannustimia. Avataan julkiset liikennehankinnat monipuolisille liikennepalveluille. Luodaan liikennepalvelujen työsuhde-etu.

Luodaan edelläkävijämarkkinat kiertotalousratkaisuille Suomessa.

Etsitään keino toteuttaa kiertotalousjakeen sekoitevelvoite lannoitteissa. Esimerkiksi polttoaineen sekoitevelvoitteella ja pakkauspussien kiertojaevaatimuksilla luodaan markkinoita skaalattaville kiertotalousratkaisulle.

Kevennetään normeja, jotka vaikeuttavat kiertojakeiden hyödyntämistä. Nostetaan lannan prosessointiaste 50 prosenttiin 2025 mennessä.

Tehdään Suomesta energian kysyntäjouston ja varastoinnin edelläkävijä.

Suomessa sähkö- ja lämpömarkkinoiden pullonkaula ei enää ole vuositason tarjonta ja kysyntä, vaan tasapaino huippukulutustilanteissa. Kulutuspiikkien leikkaaminen on keskeinen ratkaisu päästöjen ja kustannusten minimoinnissa. Avataan harkitusti esimerkiksi lämpöverkko aidosti avoimeksi riippumattomille lämmönsyöttäjille.

Sähkön ja lämmön kysyntäjoustojen edellytykset rakennuksiin tulee varmistaa rakennusmääräyksissä. Myös erilaisten varastointimuotojen käyttö pitää mahdollistaa niin, että se on verotuksellisesti järkevää (mm. ajoneuvot, kodin muut pienet varastot, teollisuuden energiavarastot).

Nostetaan sote-liiketoiminta kansanterveyden palvelijaksi.

Vapautetaan harkitusti sote-palveluita kilpailulle. Valjastetaan julkiset hankinnat kasvun ajureiksi. Ohjataan julkisen sektorin hankintoja innovatiivisiin tuotteisiin. Huolehditaan valinnanvapaudessa monituottajamallin toteutumisesta siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät markkinoille.

Vauhditetaan digipalvelujen käyttöönottoa omahoidossa ja diagnosoinnissa valtakunnallisella etälääkärikokeilulla ja tuetaan potilaita sen käyttöön ottamisessa.

Edistetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vaikuttavaa yhteistyötä yritysten kanssa verkostomaisesti. Nimetään vastuutaho yliopistoista ja tutkimuslaitoksista edistämään terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategiaa.

5 Työn muutoksen hyödyt kaikkien hyväksi

Teknologian kehityksen ja globalisaation hyödyt ovat kiistattomia. Maailman vauraus on kasvanut viime vuosikymmeninä ennennäkemättömällä vauhdilla. Miljardit ihmiset ovat nousseet köyhyydestä, sadat miljoonat vaurastuneet ja kymmenet miljoonat rikastuneet. Markkinatalous ja vapaakauppa ovat osoittautuneet parhaiksi köyhyyden poistajiksi.

Kehityksessä on kuitenkin ollut myös häviäjiä. Tehtaita länsimaissa on suljettu. Työpaikkoja on kadonnut. Maiden sisäiset alueelliset erot ovat saattaneet kärjistyä. Muutos ja kansainvälinen kilpailu ovat provosoineet tyytymättömyydestä ja vastakkainasettelun lietsonnasta voimansa ammentavaa poliittista liikehdintää.

Kehityksessä lyhyellä aikavälillä häviäjiksi joutuneiden asema on otettava paremmin huomioon. Avaimia ovat riittävä muutosturva, kannustus uuteen alkuun sekä uusien mahdollisuuksien tarjoaminen muun muassa laajan, monipuolisen ja joustavasti toimivan aikuiskoulutustarjonnan avulla.

Kaikkein tärkeintä on pitää huolta mahdollisuuksien tasa-arvon kovasta ytimestä: hyvästä koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus rakentuu sen peri- aatteen varaan, että jokaiselle taataan yhdenvertaiset lähtökohdat. Tästä ei voida tinkiä piiruakaan.

TULEVAISUUDESSA entistä suuremman osan nykyisen kaltaisista töistä tekevät koneet - älykkäämmät ja kyvykkäämmät kuin osaamme edes ajatella. Samalla syntyy sellaisia uusia työtehtäviä, joita välttämättä edes mielikuvituksella ei vielä nykyhetkessä osata kuvitella. Tiedosta tulee arvokas resurssi, jonka hyödyntäminen sekä kasvattaa huikeasti joidenkin töiden tuottavuutta että mahdollistaa kokonaan uusien töiden syntymistä. Tekoälyn mahdollisimman kattava hyödyntäminen vaatii olemassa olevan suomalaisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tämä edellyttää suomalaisten yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja julkisten organisaatioiden yhä syvenevää yhteistyötä ja alan koulutuksen lisäämistä.

Muutos tapahtuu vuosien ja vuosikymmenien mittaisissa ajanjaksoissa, mutta kehitys jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Jo nyt urheilutoimittajien töitä tekevät kokeellisesti algoritmit. San Franciscossa toimii täysin automatisoitu apteekki, jossa ei ole ainuttakaan työntekijää. Hong Kongin metroa hallinnoi tekoäly, joka muun muassa suunnittelee vuorot ja huollot. Se siis toimii myös huoltomiesten esimiehenä. Logistiikka- alalla esimerkiksi satamien automatisoituminen mahdollistaa entistä tehokkaammin ja tarkemmin toimivat kuljetusketjut ja sitä kautta merkittävästi nykyistä korkeamman huoltovarmuuden. Kirjanpidon sähköistyminen säästää yrityksiltä tulevaisuudessa valtavia summia.

TÄLLAISESSA MAAILMASSA meidän tulee suunnitella uudelleen suhtautumisemme työhön ja koko sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan tarkoitus on olla turvaverkko elämän yllättävissä tilanteissa. Parhaimmillaan verkko nostaa nopeasti pystyyn ja takaisin työelämään. Meidän on voitava luottaa sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan tulee tukea tilanteissa, jossa tukea tarvitaan ja vahvasti kannustaa kaikkia työkykyisiä palaamaan töihin tai muilla tavoin osallistumaan yhteiskuntaan.

Sosiaaliturvan pitää edistää työmarkkinoille osallistumista. Tämä ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole mahdollista, vaikka miten ihminen yrittäisi. Tällöin sosiaaliturvan tulee kannustaa osallistumaan yhteiskuntaan muilla tavoin. Tämä voi olla itsensä kehittämistä tai hyödyllistä työtä esimerkiksi julkisten palvelujen tukemiseksi. Pahinta on toimettomuuteen ajautuminen, joka nopeasti heikentää ihmisen osaamista ja aloitekykyä. Se on tie syrjäytymiseen ja köyhyyteen, ja tällaista kehitystä on torjuttava määritietoisesti.

Mitä pitäisi tehdä

Helpotetaan eri elämäntilanteiden yhteensovittamista.

Madalletaan työttömyyden ja työllistymisen välistä kuilua siten, että aktiivisuudesta ja oma-aloitteisuudesta ei menetä heti sosiaaliturvaa.

Työ- ja yrittäjätulojen sekä sosiaaliturvan ja verotuksen reaaliaikainen mukautuminen toisiinsa mahdollistetaan tietojärjestelmien kuten tulorekisterin avulla. Pienyrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvan tasossa pitää pyrkiä samaan turvan tasoon.

Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoa valinnanvapaudella.

Ihmisellä pitää olla mahdollisuus valita laajemmin sote-palvelun tuottajansa. Vahvistuneet, yhdenvertaiset perustason sosiaali- ja terveyspalvelut lisäävät hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jonot lyhenevät ja laatu paranee.

Kehitetään henkilöverotusta kannustavasti mutta oikeudenmukaisesti.

Henkilöverotuksen pitää kannustaa osallistumaan ja ahkeroimaan kaikilla tulotasoilla. Suomessa on liian korkea työn verotus ja liian kireä progressio. Säästämiseen pitää kannustaa, ja siitä voidaan verotuksella palkita.

Toisaalta verotuksen painopistettä voidaan siirtää esimerkiksi ansiottomaan arvonnousuun sekä ympäristöhaittojen ja muiden negatiivisten ulkoisvaikutusten hinnoitteluun. Vaurastumisen ja oman panoksen yhteyttä on vahvistettava veropoliittisilla ratkaisuilla.

Kehitetään toimivat aikuiskoulutusmarkkinat.

Uusiin tehtäviin kouluttautumisen on oltava joustavaa, nopeaa ja vaivatonta. Siihen on oltava tarjolla mahdollisuuksia julkisrahoitteisten koulutuksen järjestäjien kautta, mutta myös yksityisten toimijoiden tarjonnalla on kasvava merkitys.

Valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten on yhdessä tunnistettava keinoja mahdollistaa ihmisille joustavat ja saavutettavat mahdollisuudet osaamisensa jatkuvaan päivittämiseen jo työssä ollessaan.

Siirrytään asteittain osallistavaan sosiaaliturvaan.

Uudistuksen tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja parantaa elämänlaatua. Työttömien sosiaaliturvan perustaksi tulee ottaa ihmisen osallistuminen.

Tämä voi olla työnhakua, opiskelua tai hyödyllistä vapaaehtoistyötä. Jokainen ansaitsee mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden olla hyödyksi yhteiskunnalle, vaikka ei pystyisikään olemaan sillä hetkellä työelämässä.

Pidetään kaikki mukana

Tässä kirjasessa on esitelty ajatuksia siitä, miten Suomeen voidaan saada uutta kasvua, osaamista, työtä ja menestystä. Se vaatii toimia laajalla rintamalla. Nykyään ei voi pärjätä olemalla hyvä vain yhdessä asiassa, on pärjättävä kaikissa lajeissa vähintään hyvin - ja muutamassa erinomaisesti sekä jatkuvasti kyettävä oppimaan uutta.

Tälle pärjäämiselle on muutamia reunaehtoja, joita ei sovi unohtaa. Ensinnäkin, toimiva demokratia ja hyvä hallinto ovat elinehtoja hyvälle yhteiskunnalle. Niitä on suojeltava ja kehitettävä aktiivisesti. Politiikka tarvitsee kokoavia voimia, yhteisymmärryksen etsimistä ja päätöksentekokykyä. Kompromisseihin usein petytään, mutta ne ovat parempia kuin riitaisa päättämättömyys. Päätökset tulee myös perustaa parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon ja hyvään harkintaan. Nykymaailma on monimutkainen. Yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat harvoin hyviä. Harkinta on entistä tärkeämpää - vaikka se onkin entistä vaikeampaa nopean julkisuuden paineissa.

TERVE JULKINEN TALOUS on menestyksen ehto. Demokratia ei ole sampo. Emme voi äänestää kassaan lisää rahaa, emme saa rahaa kunnan kirstusta eikä sähkö tule pistorasiasta. Emme pääse karkuun sitä tosiasiaa, että tällä hetkellä julkiset menot ylittävät tulot. Velkaantuminen on pakko lopettaa. Kehittämisen pitää tapahtua suurin piirtein nykyisten menojen puitteissa. Nykyisiä rahoja sen sijaan voi ja pitää käyttää järkevämmin.

Automatisaatio ja globalisaatio muuttavat työtä ja ohjaavat varallisuutta uusille urille todella nopeasti. Uudet teknologiat ja tieteen tulokset voivat tarjota valtavia mahdollisuuksia, mutta nopea teknologian murros ilman järkevää ja inhimilliset lähtökohdat huomioon ottavaa politiikkaa voi aiheuttaa liikaa epävarmuutta. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten oikeudenmukaiseksi ihmiset yhteiskunnan kokevat.

KASVUN JA HYVINVOINNIN edellytyksien lisäksi ei siis voi tarpeeksi korostaa, että tulevaisuuden huikean tuottavuuskasvun hyötyjen on tultava reilulla tavalla kaikkien hyväksi. Maailmassa tulee aina olemaan paremmin pärjääviä ja heikommin pärjääviä. On sivistyneen ja välittävän yhteiskunnan mittari, miten hyvin pidämme huolen heistä, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää.

Tasa-arvoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta oli helppo pitää kiinni, kun ylivoimaista enemmistöä kansalaisista tarvittiin sen ylläpitoon ja kehittämiseen. Maailman muutos haastaa voimakkaasti tätä lähtökohtaa. Riskinä on, että osalle ihmisistä muutokset ovat liian suuria ja tapahtuvat liian nopeasti. Tämän takia ihmisyytemme tullaan vakavasti punnitsemaan tulevien vuosikymmenien aikana. Kokoomuksen tavoitteena on kaikkien pitäminen mukana muutoksessa. Olemme epäonnistuneet, jos sallimme sen, että osa putoaa kyydistä.

Toivottavasti tämä kirjanen on herättänyt ajatuksia - mutta ennen kaikkea toivoa. Tulevaisuudessa menestyminen vaatii turvallista muutosta ja rohkeaa etunojaa, mutta kaikki viittaa siihen, että huominen on mahdollisuuksia täynnä. Tähän mennessä elämämme on parantunut joka sukupolvi. Pidetään huoli, että jätämme tuleville suomalaisille vähintään yhtä hienon Suomen!