Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/106

Kansallinen Kokoomus

Vaaliohjelma Matkaopas hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltioon


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Vaaliohjelma Matkaopas hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltioon
  • Vuosi: 2011
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

MATKAOPAS HYVINVOINTIVALTIOSTA PAREMMINVOINTIVALTIOON

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2011

MIKÄ ON MATKAOPAS PAREMMINVOINTIVALTIOON?

VALTION TEHTÄVÄ on turvata kansalaistensa hyvinvointi silloinkin, kun ajat ovat vaikeat. Kokoomus sitoutuu siihen. Pelkkä paikoillaan pysyminen ei kuitenkaan riitä, ja menneisyyttäkään on turha haikailla. On siis katsottava eteenpäin. Kokoomuksen ohjelma eduskuntavaaleissa 2011 on Matkaopas Paremminvointivaltioon.

Paremminvoinnin rakentamiseen ei riitä pelkkä poliitikkojen panostus - siihen tarvitaan kaikkia suomalaisia. Paremminvointi rakennetaan työllä, yrittämisellä ja välittämisellä. Innostuksella, eteenpäinkatsomisella ja suvaitsevaisuudella.

Paremminvointivaltiossa hyvä työ kannattaa aina. Paremminvointivaltiossa heikoimmassa asemassa olevilta ei oteta, vaan heitä autetaan. Paremminvointivaltiossa me kaikki kannamme vastuuta oikeudenmukaisuudesta.

Matkaopas Paremminvointivaltioon on suunnitelma siitä, kuinka hyvinvointivaltiosta päästään Paremminvointivaltioon. Sillä suomalaiset ovat sen ansainneet. Tervetuloa matkalle.

Kokoomuksen puheenjohtaja
Jyrki Katainen

SISÄLLYSLUETTELO

1.0 Kutsu matkalle
2.0 Matkakohde: Paremminvointivaltio
3.0 Matkanjärjestäjän vastuu
  Millaisin keinoin hyvinvointi turvataan?
4.0 Paremminvointivaltion esittelyä
  Maantiede
  Liikenneyhteydet
  Sää ja ilmasto
  Turvallisuus
  Asuminen
  Talkoot
  Kieli ja kuunteleminen
  Ruoka
  Työelämä ja yrittäjyys
  Lapset ja perheet
  Toimeentulo ja terveyspalvelut
  Koulutus
5.0 Paremminvointivaltion nähtävyydet
6.0 Arvot
7.0 Loppusanat: Miksi matkalle juuri nyt?
Hakusanat
Lisätietoa

[sivunumerointi poistettu]

1.0 KUTSU MATKALLE

Turisteina hyvinvointivaltiossa.

Meille suomalaisille hyvinvointivaltio on läheinen ja tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunta takaa, että meillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle ja heikompaa ei jätetä. Pohjoismainen hyvinvointimalli on hieno osoitus siitä, kuinka yhteiskunnasta voi tulla reilu, vakaa ja turvallinen.

Kaikki ei kuitenkaan ole hyvinvointivaltiossa hyvin, vaikka niin väittäisimme. Tuhannet tositarinat Suomesta kertovat, että nykyinen hyvinvointivaltio ei aina takaa hyvinvointia. Tulevaisuudessa meitä uhkaavat myös suuret taloudelliset haasteet.

Mitä siis on tehtävä?

Ei ainakaan turvautua nostalgiaan. Helposti voi taipua ajattelemaan, että ennen kaikki oli paremmin.

»Kotikuntani vanhukset olivat tyytymättömiä kaupungin järjestämään ruoan kotiinkuljetukseen, koska se oli kallis ja piti aina maksaa keskustassa sijaitsevaan pankkiin. Minulle tuli idea: voisin koota ringin ystäviäni, jotka vapaaehtoisvoimin ja maksutta hoitaisivat vanhuksille kätevästi ruoan kotiin. Olin innostunut. Kävin asiasta keskusteluja kaupungin kanssa, mutta lopulta väsyin, kun ehdotukseni aina todettiin mahdottomaksi joillain byrokraattisilla syillä.»
Eläkeläinen, 75 vuotta

Jos vain pääsisimme takaisin auvoisalle 80-luvulle, jos voisimme kieltää EU:n, poliitikot, markkinavoimat tai kaikki ne, joiden kanssa olemme eri mieltä, silloin kaikki olisi hyvin. Me emme kuitenkaan ajattele näin. Peruutuspeiliin katsomisen sijaan pitää mennä eteenpäin.

Toinen lähellä oleva houkutus on haikailla kaikkivaltiasta valtiota: Jos valtio hoitaa asiat, kaikki on hyvin. Jos valtio puuttuu asioihin kielloin ja säännöin, meille ei tapahdu mitään pahaa. Odotamme saavamme kaiken valmiina. Olemme vieraantuneet omasta hyvinvoinnistamme ja panoksestamme sen rakentamiseen. Meistä on tullut turisteja hyvinvointivaltioon.

Turistia ei kiinnosta

Millainen Suomi on huomenna, neljän vuoden vaalikauden jälkeen tai kymmenen vuoden kuluttua? Turisti ei jaksa nähdä päänvaivaa. Turisti ei näe oman toimintansa merkitystä maan tulevaisuudelle. Eikä se oikeastaan turistin tulevaisuus olekaan. Turisti käy vain kääntymässä ja ajattelee, että asioiden tekeminen kuuluu muille, maan oikeille asukkaille. Turisti valittaa hotellin huonoa tasoa ja basaarin korkeita hintoja - ja heittää roskat tienpientareelle ja lähtee kotiin.

Kääritään hihat

Entä jos ryhtyisimme turisteina olemisen sijasta taas hyvinvointivaltion asukkaiksi, jotka aktiivisesti ja reippaasti kantavat vastuuta itsestään, toisista ja maansa tulevaisuudesta?

»Ehkä sitten hyvinvointivaltio romahtaa, jos sen kehittäminen lopetetaan», totesi 26-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta viime syksynä. Juuri niin. Siksi lähdetään matkalle! Otetaan lapiot, stetoskoopit, karttakepit ja tietokoneen näppäimistöt käteen ja ryhdytään toden teolla tekemään Suomesta parempaa.

Sen sijaan, että tyytyisimme nurisemaan ja happamin naamoin tilkitsemään hyvinvointivaltion aukkoja, me uskomme, että on mahdollista luoda Paremminvointivaltio.

2.0 MATKAKOHDE: PAREMMINVOINTIVALTIO

Valtion tulee turvata hyvinvointivaltio, ja me kokoomuslaiset sitoudumme siihen. Mutta Paremminvointivaltio - sen voivat tehdä vain ihmiset.

Millaisessa maassa on hyvä elää? Sellaisessa, jossa on toimivat terveyspalvelut, tasa-arvoinen koulutus, toimiva oikeuslaitos, mahdollisuus vaikuttaa omilla teoilla tulevaisuuteensa. Valtio voi taata ja sen pitääkin taata se, että terveyspalveluihin on riittävät määrärahat ja muut puitteet, jotta hoitajat ja lääkärit jaksavat työssään. Poliitikkojen pitää taata, että meillä on riittävät opetusmäärärahat ja hyvin koulutetut opettajat.

Poliitikko ei kuitenkaan ole siinä luokkahuoneessa, missä jonkun lapsen koko elämä saattaa muuttua, ura löytyä ja elämä saada suunnan.

Politiikalla taataan liikennemäärärahat, mutta poliitikot eivät aja sitä bussia, joka odottaa ennen kiihdytystä, että kyytiin noussut vanhus on päässyt turvallisesti istumaan. Poliitikot eivät ole jokaisessa autossa, jossa päätetään ajaa hitaammin, ettei lasten tarvitse kokea turvattomuutta koulutiellä. Poliitikot eivät ole jokaisessa vanhustentalossa istumassa yhtä ylimääräistä hetkeä yksinäisen vanhuksen luona. Poliitikko tai valtio ei aina osu harhailevan lapsen kohdalle saattamaan tätä turvallisesti kotiin, auttamaan vinoon mennyttä pyöräilykypärää suoraan tai kysymään, voiko auttaa.

Me kysyimme suomalaisilta, mitä hyvinvointi heille merkitsee. Saimme mm. seuraavanlaisia vastauksia:

»Tokaluokkalaiseni voi isossakin kaupungissa kävellä turvallisesti itse kouluun ja takaisin. Suomi ei ole maa, missä tarvitsee pelätä.»

»Sitä, että isoäitini palvelutalossa on Aino-hoitaja, joka ehtii aina istua isoäitini ja muiden vanhusten luona juttelemassa.»

»Että minulla on yliopistossa innostava opettaja, joka on saanut minut suuntaamaan ihan toiselle alueelle kuin olin koskaan ajatellut.»

»Ettei minun taksikuskina tarvitse pelätä öisillä keikoilla.»

»Sitä, että sairaanhoitajana minulla olisi enemmän aikaa itse potilastyöhön.»

»Sitä, että yrittäjänä voin luoda itse omat työaikani.»

»Sitä, että muutettuani Afganistanista Suomeen, en ole joutunut aggression kohteeksi. Suomalaiset ovat kyllä aika uteliaita.»

Paremminvointivaltiossa valtio takaa hyvinvoinnin perustan, edellytykset turvalliseen ja hyvään elämään ja mahdollisuudet toteuttaa itseämme.

Hyvä työ kannattaa aina

Mutta vain ihmiset voivat olla keskenään tekemisissä tavalla, joka luo parempaa. Joko työssään, kadulla kohdatessaan, järjestöissä, yhdistyksissä tai talkooporukassa.

»Kotikirjastostani on vaikea saada muumivideoita, koska ne ovat aina lainassa. Kerran kuitenkin näin niitä hyllyssä kolme! Minulle tuli houkutus: nyt nopeasti lainaan kaikki kerralla! Mutta sitten mietin, mitä jos kaikki toimivat näin? Ehkä juuri siksi niitä ei koskaan ole siellä. Otin vain yhden, ja jätin kaksi paikoilleen.»
38-vuotias porvoolainen äiti ja omaishoitaja

Paremminvointivaltiossa ei ole tavatonta nähdä »koko kylää kasvattamassa lapsia» tai eri ammatinharjoittajien tekevän työssään vielä vähän ylimääräistä, sellaista missä otetaan ihmiset ihmisinä eikä vain numerolappuina, jotka pitää hoitaa pois jonoista.

Ihmiset ovat Paremminvointivaltiossa myös tottuneet tekemään asioita yhdessä, talkoovoimin. Asioista ei purnata vaan ne hoidetaan kuntoon. Meidän yhteinen maahan tämä on.

Paremminvointivaltio perustuu arvoihin. Arvot eivät ole irrallisia sanoja, vaan kaiken toiminnan perusta.

Kun ihmisellä on hätä, hänen pitää saada apua valtiolta ja toisilta ihmisiltä. Kun oma avuntarve on ohi, on aika kysyä: mitä minä voin nyt tehdä muille?

Paremminvointivaltiossa otetaan vastuu omasta elämästä. Paremminvointivaltiossa kysytään: mitä minä voin antaa toisille?

Paremminvointivaltiossa ei olla kyynisiä, vaan innostuneita. Paremminvointivaltio on ihmisten eikä byrokratian puolella. Paremminvointivaltiossa ei roikuta menneessä vaan rakennetaan tulevaisuutta. Paremminvointivaltiossa ihmiset tekevät eivätkä vain viisastele.

3.0 MATKANJÄRJESTÄJÄN VASTUU

Jos matkanjärjestäjä ei hoida hommiaan, matka epäonnistuu varmasti. Mutta vaikka matkanjärjestäjä tekisi kaikkensa, se ei vielä tee matkasta hauskaa - sen voi tehdä vain matkustaja itse.

Hyvällä matkalla on luotettava matkanjärjestäjä, sellainen, jonka seuraan voi lähteä, vaikka ei puhuisi kieliä tai olisi mitenkään kokenut pallontallaaja. Kovina aikoina ja töyssyisillä teillä tarvitaan matkanjärjestäjää, jolla on näyttöjä, halua ja luotettavuutta. Me suosittelemme lämpimästi Kokoomusta.

Kokoomus on tunnettu siitä, että se huolehtii valtiontaloudesta niin, että meillä on pitkälläkin aikavälillä hyvinvointia. Paremminvointivaltio ei ole vain meille, se on myös lapsillemme. Kokoomusta moititaan vähän tylsäksikin, liian rehelliseksi puolueeksi, jossa poliitikot kertovat ikävätkin tosiasiat ja jossa päätä ei laiteta ongelmien edessä pensaaseen vaan asioihin etsitään ratkaisut. Monet maailmalla kiitosta saaneet suomalaiset valtiovarainministerit ovat olleet kokoomuslaisia.

Tällä hetkellä hyvinvointiamme uhkaa valtiontalouden kestävyysvaje. Hyvinvointimme ei ole kestävällä pohjalla. Tulot eivät riitä rahoittamaan kaikkia paremminvointiin tarvittavia menoja. Mittaluokaltaan tämä vaje on nykyarvion mukaan noin 5 prosenttia kokonaistuotannosta, euroissa noin 10 miljardia. Matkamme Paremminvointivaltioon edellyttää tämän vajeen kuromista umpeen. Mikäli näin ei tehdä, päätyy Suomi velkakierteeseen, joka vaarantaa kaikkien hyvinvoinnin.

MILLAISIN KEINOIN HYVINVOINTI TURVATAAN?

Paremminvointivaltion perusta on siinä, että kaikista otetaan vastuu ja ketään ei jätetä. Yhteiskunnan pitää olla sellainen, jossa hyvä työ kannattaa aina.

Kokoomus, sinun matkanjärjestäjäsi, on vahvasti sitoutunut siihen, että:
1) Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei pidä leikata.
2) Työn verotusta ei pidä ainakaan kiristää.

Kestävyysvajeen purkamisessa Kokoomus asettaa etusijalle seuraavat kolme keinoa.

1 PAREMPI TYÖELÄMÄ, PIDEMMÄT TYÖURAT

Tarvitsemme työpaikkoja, joissa työntekijä jaksaa, pärjää ja pystyy parhaimpaansa. On tärkeää, että jokainen kokee työnsä ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja mielekkääksi. Tässä avainasemassa on myös se, miten työpaikoilla pystytään huomioimaan kunkin työntekijän elämäntilanne ja sen asettamat vaatimukset. Työn ilo on tekemisen tärkein voimavara. Kun töissä viihtyy, silloin työelämässä jaksaa ja jopa haluaa jatkaa pidempään.

Paremminvointivaltiossa työntekijät ja työnantajat etsivät yhdessä keinoja jaksamisen, työn mielekkyyden ja uusien tekemisen tapojen löytämiseksi. Tällainen työelämä paitsi luo paremminvointia, myös korjaa uhkaavaa kestävyysvajetta.

Työurien pidentäminen ei voikaan tapahtua pelkästään eläkeikää nostamalla, vaan aivan yhtä tärkeässä roolissa on jaksamisen tukeminen, työelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen, koulutuksen suuntaaminen vastaamaan työvoiman kysyntää ja opiskeluaikojen lyhentäminen.

2 PALVELUT VOIDAAN TEHDÄ PAREMMIN

Paremmat palvelut eivät lähtökohtaisesti tarkoita kalliimpia palveluja. Oleellisinta on, miten fiksusti palvelut on järjestetty. Yksittäisissä kunnissa olevien parhaiden toimintatapojen levittäminen koko Suomeen ratkaisisi koko kestävyysvajeen. Kuntalaiset ovat itse avainasemassa palveluja suunniteltaessa. Parempien palvelujen mittari on se, onko yksittäinen kuntalainen tyytyväinen ja kokeeko hän saavansa riittävän turvaverkon sitä tarvitessaan.

Kokoomukselle tärkeää on ihmistä lähellä olevien palvelujen toimivuus ja korkea laatu. Palvelujen järjestämisen on oltava riittävän leveillä harteilla, siksi kuntia autetaan uudistumaan ja tekemään entistä enemmän yhteistyötä. Kuntien määrää on vähennettävä ja menojen kasvu on saatava kuriin. Byrokratiaa on karsittava.

Paremminvointivaltiossa ongelmien ennaltaehkäisystä palkitaan ja palvelut ovat helposti saavutettavissa. Yksinkertaisesti: palveluihin tarkoitetuilla rahoilla on saatava enemmän ja parempia palveluja.

3 TYÖLLISTÄVÄ VEROUUDISTUS

Verotuksen tasolla ja rakenteella vaikutetaan talouskasvuun, työllisyyteen ja yrittäjyyteen. Kokoomus kannattaa työllistävää verouudistusta. Verotusta on muutettava vahvistamaan suomalaista työtä ja vauhdittamaan talouskasvua, jolloin tarvittavat verotulot voidaan kerätä ilman suuria veronkorotuksia tai menoleikkauksia.

Verotuksen painopistettä on siirrettävä pois työn tekemisen ja työllistämisen verottamisesta kohti ympäristöä kuluttavan toiminnan verotusta. Verotuksen kohteet on valittava siten, että verotus kannustaa tekemään työtä, työllistämään, yrittämään ja menestymään. Samalla ohjataan luonnonvarojen viisaampaan käyttöön. Kokoomus vastustaa tasaveroa ja on aina ensimmäisestä vaaliohjelmastaan lähtien kannattanut verotusta, joka peritään maksukyvyn mukaan.

Mitä paremmin näissä kolmessa keinossa onnistutaan, mitä rohkeammin luomme kasvun edellytyksiä, uudistamme työelämää sekä kuntien ja valtion hallintoa, sitä pienemmäksi jää tarve veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin.

Kokoomus lähtee siitä, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan yksityiskohtainen suunnitelma koko kestävyysvajeen poistamiseksi. Kaikkein vaikuttavimmat toimet vajeen paikkaamiseksi ovat rakenteelliset muutokset työelämässä ja julkisten palvelujen järjestämisessä. Tämän kaltaisten muutosten vaikutukset näkyvät käytännössä vasta vuosien - jopa vuosikymmenien - päästä. Tämän vuoksi päätösten tekemisellä on kiire.

Tilanne on sen verran vakava, että tulojen ohella on välttämättä katsottava myös julkisia menoja. Valtion menoja ei pidä uusilla päätöksillä lisätä ilman, että samalla tehdään tarkka harkinta ja suhteutetaan uusi meno jo olemassa oleviin kuluihin. Tämä on vastuullista verovarojen käyttöä.

Uusia päätöksiä menonlisäyksistä voidaan tehdä vain, jos tarvittavat määrärahat löytyvät uudelleen kohdentamalla jo olemassa olevista menoista. Toisaalta, jos talouskasvu lähtee ennakoitua vahvempaan nousuun, on kasvun tuomat lisätulot laitettava ensisijaisesti velan lyhentämiseen eikä, menojen kasvattamiseen.

4.0 PAREMMINVOINTIVALTION ESITTELYÄ

Kun hyvinvoinnin perusta on turvattu viisaalla talouspolitiikalla, matka Paremminvointivaltioon voi alkaa! Millaista siellä on? Seuraavassa on esitelty elämää Paremminvointivaltiossa sekä Kokoomuksen tavoitteita.

Maantiede

Paremminvointivaltio ei ole saari erillään muusta maailmasta. Sellaiset asiat kuin vaikkapa Saksan taloustilanne, Kiinan energiavalinnat tai Afganistanin rauhoittuminen vaikuttavat myös suomalaisten hyvinvointiin. Olemme kaikki entistä tiiviimmin samassa veneessä. Maailmaan on myös syntynyt uusia valtakeskuksia, kun nopean talouskasvun maat ovat saaneet poliittista itsevarmuutta.

Matka Paremminvointivaltioon edellyttää, että Suomi ymmärtää maailman muutosta ja viilaa toimintatapojaan tarpeen mukaan. Yhtä tärkeää on nähdä, mikä ei ole muuttunut. 2010-luvun ulkopolitiikka edellyttää sekä uudenlaista ketteryyttä että kansainvälisen politiikan pitkien linjojen ymmärrystä. Paremminvointivaltiossa ulkopolitiikka ei ole salatiedettä. Siitä voi puhua kuka tahansa.

Paremminvointivaltio ajaa yhteistä etua olemalla aktiivinen, luotettava ja kekseliäs yhteistyökumppani kansainvälisillä kentillä. Sen arvoihin kuuluu ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja sosiaalisesti vastuullisen markkinatalouden edistäminen. Kokoomus haluaa, että Suomi pyrkii sitouttamaan kaikki maat yhteisten haasteiden ratkaisemiseen.

Vahva EU - suomalaisen etu

Euroopan unioni on Suomen tärkein kansainvälisen yhteistyön kenttä, vaikka sen toiminta jättää välillä toivomisen varaa. Vahva EU on jokaisen suomalaisen etu. Siksi Kokoomus haluaa määrätietoisesti kehittää EU:ta suomalaisten kannalta järkevään suuntaan. Kokoomus on viimeisen neljän vuoden aikana nostanut Suomen asemaa EU:ssa - olemme kohonneet mallioppilaasta arvostetuksi asiajohtajaksi. Suomea kuunnellaan jälleen suomalaisille tärkeissä asioissa, etenkin talouskysymyksissä ja ulkopolitiikassa. Suomen tavoitteena on, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan ja niistä lipsujia rangaistaan.

Kokoomus haluaa Suomen jatkavan aloitteellista, mutta pitkäjänteistä ulkopolitiikkaansa. Siihen kuuluu aktiivisuus niin EU:n ja Venäjän, kuin EU:n ja Yhdysvaltojenkin suhteissa. Siihen kuuluu myös tiivis yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa sekä aktiivisuus arktisilla alueilla. Suomen tulee terävöittää toimintaansa nousevissa talouksissa ja edistää suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä kasvavilla markkinoilla. Meidän tulee kantaa vastuumme köyhimmistä kehitysmaista ja tarjota apuamme siellä, missä tarvitaan suomalaisten rauhanrakennustaitoja. Kaiken perustana ovat hyvät kahdenväliset suhteet naapureihin.

Liikenneyhteydet

Paremminvointivaltiossa liikkuminen paikasta toiseen on vaivatonta, tehokasta, turvallista ja ympäristöystävällistä. Väylähankkeissa huomioidaan kaikkien liikennemuotojen tarpeet ja toteutetaan aina koko liikennejärjestelmän kannalta toimivin ratkaisu.

Joukkoliikenteestä tulee tehdä uskottava ja kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolla ajamiseen verrattuna siellä, missä se on mahdollista. Rautatieliikenteen palvelutasoa, tehokkuutta ja säänkestävyyttä on parannettava.

Liikenteen päästöjä vähennetään tukemalla autokannan uudistumista, suosimalla biopolttoaineita ja vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Autoilun verotuksessa siirrytään enenevästi hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen.

Paremminvointivaltiossa kohtuuhintaiset ja laadukkaat tietoliikenneyhteydet on taattu myös haja-asutusalueilla.

Sää ja ilmasto

Jokainen meistä tarvitsee hengityskelpoista ilmaa keuhkoihinsa, ja tuskinpa kellään on mitään esimerkiksi uimakelpoista Itämerta vastaan. Siksi ympäristön kannalta fiksuja tekoja tarvitaan kaikilta, olimmepa sitten katumaasturilla ajavia yritysjohtajia, globalisaatiokriittisiä fennovegaaneja tai aivan tavallisia suomalaisia.

Arkipäivän vihreät teot ovat pitkään olleet merkki tekijänsä sivistyneisyydestä ja edistyksellisyydestä. Nyt on korkea aika tehdä niistä jokanaisen ja -miehen arkea, puoluekirjaan ja vihreyden sävyyn katsomatta. Tarvitaan konkreettisia tekoja, joista tulee pysyviä toimintatapoja, ei vain tilapäisiä mielenilmauksia tai hyviä aikeita. Muutos alkaa yksilöistä ja saa lisää puhtia reippaasta talkooasenteesta.

Me kokoomuslaiset olemme aina uskoneet, että ihmisten ja ympäristön kohtalo kulkevat käsi kädessä. Teot ympäristön hyväksi ovat tekoja myös ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Meidän mielestämme talouskasvu on ympäristötekojen edellytys ja vastuullinen markkinatalous luonnonsuojelijan työkalu.

Ilman toimivaa taloutta ei nimittäin ole hyvinvointia, ja vain hyvinvoiva kansakunta pystyy toimimaan kestävän kehityksen oppien mukaan. Samoin vain menestyvä yritys pystyy kehittämään ympäristöystävällisempiä tapoja toimia.

Paremminvointivaltiossa ympäristölle haitallista toimintaa ja kuluttamista verotetaan enemmän kuin työtä ja työllistämistä. Tällä tavoin suomalaisia kannustetaan ympäristöfiksuihin valintoihin - kukin omalla tavallaan ja itse valitsemillaan keinoilla.

Suomesta pitää tehdä maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta. Ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä ekologisen jalanjäljen pienentäminen ovat osa tämän päivän sivistysajattelua.

Ympäristöfiksu yhteiskunta huomioi luonnon kantokyvyn, käyttää mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja, tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä ja jätteitä sekä toimii kustannustehokkaasti. Näin voimme jättää Suomen ja maapallon tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin ne nyt ovat.

Turvallisuus

Jokaisella suomalaisella on oikeus turvalliseen arkeen. Paremminvointivaltiossa ketään ei jätetä yksin sairauden, työttömyyden tai muun elämänmuutoksen kohdatessa, vaan meillä jokaisella on kokemus kuulumisesta omaan yhteisöön ja tunne omasta arvosta ja roolista yhteiskunnassa. Osallisuus luo turvallisuutta.

Paremminvointivaltio pitää huolen siitä, etteivät kansainvälistyvän maailman kielteiset ilmiöt pääse juurtumaan Suomeen. Jokaisella on varmuus siitä, että hädän hetkellä saa apua - myös harvaan asutuilla alueilla, joissa yhteistyötä vapaapalokuntien, poliisin, rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten kesken on lisätty.

Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Paremminvointivaltiossa huomiota on kiinnitettävä erityisesti perheväkivallan ehkäisyyn ja rikoksen uhrin asemaan.

Asuminen

Paremminvointivaltio rakentuu seutukunnista, jotka perustuvat eheisiin työssäkäyntialueisiin ja joissa voidaan nostaa kuntalaisten palvelutasoa. Paremminvointivaltiossa asutaan onnellisesti ja ekologisesti niin maalla kuin kaupungissa, niin kerrostalossa kuin omakotitalossa. Talot suunnitellaan hyvin, niistä tehdään energiatehokkaita ja ne rakennetaan laadukkaasti.

Jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen. Asuntojen hintojen ja vuokrien rakettimainen nousu etenkin suurissa kaupungeissa laitetaan kuriin turvaamalla riittävä asuntojen rakentaminen. Kenenkään ei myöskään pidä jäädä ilman kotia, joten menestyksekästä työtä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan.

Talkoot

Talkoot ovat yhä suositumpi tekemisen muoto Paremminvointivaltiossa. Talkootyö on perinteinen suomalainen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne.

Paremminvointivaltiossa parannetaan vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoistyöllä ei pidä korvata peruspalveluja eikä peruspalveluilla vapaaehtoistyötä, vaan molempia tarvitaan. On löydettävä uusia keinoja, miten yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteispeliä ja yhteistyötä parannetaan.

Kieli ja kuunteleminen

Kapulakieli ei kuulu Paremminvointivaltion kielivalikoimaan. Poliitikot kertovat tavoitteistaan selkokielellä, vailla kiertelyä ja kaartelua. He suosivat positiivista ja rakentavaa viestintää, jossa ei keskitytä kinasteluun tai toisten tekemiin virheisiin. Sen sijaan puhutaan rehellisesti isänmaan tulevaisuudesta ja esitetään ratkaisuja ongelmiin. Omat virheet tunnustetaan, eikä kiusallisiakaan totuuksia peitellä. Jos edessä on haasteita, otetaan härkää sarvista ja kannetaan vastuuta. Paremminvointivaltiossa poliitikot puhuvat vähemmän ja tekevät enemmän, sillä teot ovat kaikkein kauneinta puhetta.

Ruoka

Paremminvointivaltiossa kotimainen, puhdas ja terveellinen ruoka on arvokas asia, jota vaalitaan. Kotimaisen ruoan saatavuus edellyttää kannattavaa maataloutta ja sen myötä elinvoimaista maaseutua. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa pitää saada Suomen tavoitteet läpi ja tuoda jatkuvuutta ja kannustavuutta maatalousyrittäjien työhön.

Paremminvointivaltiossa ruokakulttuuria kehitetään edistämällä niin luomuruoan tuotantoa kuin lähiruoan käyttöä muun muassa kouluruokailussa. Suomalaisesta ruoasta on ainesta menestyksekkääksi vientituotteeksi.

Työelämä ja yrittäjyys

Menestyvät yritykset ja niiden työpaikat muodostavat Paremminvointivaltion perustan. Yrittäjän intoa ei saa rajoittaa hankalalla lainsäädännöllä tai väheksyvällä asenteella. Yrityksen ja erehdysten kautta oppiminen on meille kaikille luontaista. Yrittäjälle on annettava mahdollisuudet onnistua epäonnistumisen jälkeen. Ideoiden muuttamista menestyviksi tuotteiksi ja kasvavaksi liiketoiminnaksi on tuettava määrätietoisesti yksityisten sijoitusten vetämänä.

Paremminvointivaltiossa kaikki työ on arvokasta. Työnteko on aina ja kaikissa tilanteissa kannattavaa. Työn verotusta on myös jatkossa kevennettävä maltillisesti. Pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista parannetaan eikä byrokratian anneta estää työllistymistä.

Parhaimmillaan työ antaa ison osan elämänsisällöstä. Kenenkään ei pidä joutua jättämään työelämää kokonaan vain sen vuoksi, että työn tekeminen on omassa elämäntilanteessa liian raskasta. Jokaiselle suomalaiselle on annettava mahdollisuus osallistua työelämään omien voimavarojensa mukaan.

Paremminvointivaltiossa joustavat työajat, toimiva päivähoitojärjestelmä ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat monen suomalaisperheen arkea. Työn tekeminen ei estä huolehtimasta pienistä lapsista tai hoitoa tarvitsevista vanhemmista.

Monien joustavien ratkaisujen avaimet löytyvät työpaikoilta, eikä niitä voida sanella tai lailla säätää. Johtamisen on oltava kunnossa, on pystyttävä keskittymään olennaiseen, ongelmiin on puututtuva ajoissa, motivaatiota on pidettävä yllä ja kiusaamiseen sekä ikärasismiin on otettava nollatoleranssi. Perusteettomista pätkätöistä on päästävä eroon esimerkiksi sijaispankkijärjestelmien avulla.

Harmaa talous ja veronkierto ovat varastamista Paremminvointivaltiolta. Harmaa talous vie rehellisten työpaikkoja ja niitä verotuloja, joilla rahoitetaan päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset. Harmaan talouden torjunta edellyttää riittäviä voimavaroja poliiseille ja syyttäjille, sääntöjen noudattamisen valvontaa sekä riittäviä rangaistuksia. Harmaan talouden vastaiset toimet eivät saa hankaloittaa kohtuuttomasti rehellisten yrittäjien toimintaa.

Pitkällä tähtäimellä Paremminvointivaltion rakentaminen edellyttää, että saamme työttömät takaisin työelämään ja lisäksi uusia työntekijöitä ja veronmaksajia myös ulkomailta. Jokainen on tervetullut Suomeen tekemään töitä suomalaisilla työehdoilla. Suomesta saa myös hakea suojelua. Humanitaarinen maahanmuutto tulee kuitenkin mitoittaa Suomen valmiuksiin kotouttaa tulijat huolella.

Lapset ja perheet

Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla oikeus aikaan perheensä kanssa. Paremminvointivaltiossa työn ja perheen yhteensovittamista helpotetaan. Työelämän joustavuus erilaisissa elämäntilanteissa on monilta osin ratkaistavissa sopimalla siitä työpaikoilla. Perheystävällinen työpaikka on sekä työnantajan että työntekijän etu.

Päivähoidosta ja päivähoitomaksuista on saatava joustavampia niin että perheen tarvitsema hoitoaika otetaan huomioon. Osittaista hoitorahaa ja pienten lasten yksityisen hoidon tukea on korotettava. Isyysrahakaudesta on tehtävä nykyistä joustavampi ja yksinkertaisempi.

Perheiden arkeen saadaan helpotusta myös parantamalla lapsiperheiden kotipalveluja. Työelämän on joustettava paitsi ruuhkavuosina, myös silloin kun vaikkapa ikääntyvästä vanhemmasta huolehtiminen vie aikaa ja voimavaroja.

Toimeentulo ja terveyspalvelut

Paremminvointivaltiossa ihmisten terveydestä huolehditaan. Kaikilla on tässä oma roolinsa - niin ihmisillä itsellään, lähiyhteisöillä kuin ammattilaisilla. Ihmiset saavat tarvitsemansa terveyspalvelut lähipalveluina terveyskeskuksista.

Siellä on vastassa motivoituneita ammattilaisia, joiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Terveyttä edistetään tekemällä terveellisempien elämäntapojen valitsemisesta helpompaa ja houkuttelevampaa.

Jokaisella ikäihmisellä on oikeus turvalliseen vanhuuteen ja hyvään hoivaan asuinpaikasta riippumatta. Puitteet turvalliselle vanhuudelle tulee luoda ihmisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta yksilön elämäntilannetta kunnioittaen. Eläkkeiden riittävyys ja eläkeläisten ostovoima on turvattava. Eläkeläisten verotus pidetään oikeudenmukaisena. Eläkeläiselle ja palkansaajalle on jäätävä samasta tulosta saman verran rahaa käteen.

Paremminvointivaltion perustan ovat rakentaneet itsenäisyyttämme puolustaneet veteraanit. On kunnia-asia pitää heidän hyvinvoinnistaan huolta.

Omaishoito on erittäin tärkeää välittämistyötä ja sen vuoksi omaishoidon tukea kehitetään niin, että siitä tulee nykyistä kattavampi. Omaishoidon tuen saantiedellytyksiä yhdenmukaistetaan. Omaishoitajien mahdollisuuksia vapaapäiviin parannetaan mm. palvelusetelein.

Paremminvointivaltiossa hyvinvointierot eivät kasva kohtuuttomiksi. Pienituloisten elintaso ei saa liiaksi poiketa hyvin toimeentulevien elintasosta. Köyhyyttä on torjuttava monin keinoin, kuten työmarkkinoiden, palveluiden ja etuuksien kehittämisellä.

Koulutus

Lähikoulusta on saatava maailman parasta opetusta. Suomalaisten lasten koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehditaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta opettajalla on aikaa oppilaille ja mahdollisuus huomioida paremmin erilaisten lasten tarpeet. Opetuksen tulee antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa.

Suomessa on maailman parhaimmat opettajat. Opettajan työtä pitää arvostaa. Opettajien lomautuksia säästösyistä ei voida hyväksyä. Opettajien jaksamisesta ja osaamisesta on pidettävä huolta.

Paremminvointivaltiossa yksikään nuori ei tipu koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan riittävä opintojen ohjaus ja jatkokoulutuspaikka.

Opiskelijoiden hyvinvoinnista on kannettava huolta. Opintojen edistymiselle luodaan hyvät edellytykset turvaamalla opiskelijan toimeentulo ja opintojen tukipalvelut. Edistämällä opiskelijaliikuntaa sekä panostamalla opiskelijaruokailuun ja -terveydenhuoltoon voidaan opiskelijoiden hyvinvointia edistää merkittävästi.

5.0 PAREMMINVOINTIVALTION NÄHTÄVYYDET

Matka kohti Paremminvointivaltiota on aloitettu eri puolilla Suomea.

Meillä on mahtavia esimerkkejä siitä, mitä suomalaisten luovuus, tarmo ja aloitteellisuus ovat saaneet aikaan, kun ei ole katsottu taaksepäin vaan eteenpäin, kun ei ole odotettu, että kaikkivaltias järjestelmä hoitaa kaiken, vaan on ryhdytty itsekin tuumasta toimeen.

Matkanjärjestäjänä suosittelemme lämpimästi seuraavien kohteiden sisällyttämistä matkaohjelmaasi:

1. Vaasan kaupunginkirjasto sai Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Kirjastonkehittäjäpalkinnon vuonna 2010. Ansioina on yhdessä henkilöstön kanssa tehty pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehitystyö. Vaasaan on mm. perustettu neljä yhdistelmäkirjastoa, jotka toimivat sekä asukkaiden lähikirjastona että koulukirjastona.

2. Tampere palkittiin vuonna 2011 pohjoismaiden ilmastoystävällisimpänä kuntana. Kaupunki palkittiin ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeesta, jonka tavoitteena on hiilineutraali kaupunki. Tuomaristo antoi kiitosta kunnianhimoisuudesta sekä selkeästi määritellyistä tavoitteista. Hankkeen avulla Tampere kehittää niin vähähiilistä kaupunkisuunnittelua kuin ympäristöliiketoimintaa. Keskeisellä sijalla on yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kaupunkilaisten saaminen mukaan ilmastotalkoisiin.

3. Kustaankartanon vanhustenkeskus Helsingissä pärjäsi vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertailussa parhaiten. Vertailussa oli mukana 546 vanhustenhuollon yksikköä 160 laitoksesta ympäri Suomen - kaksi parhaista oli Kustaankartanosta.

4. Kihniön terveyskeskus oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan Suomen tehokkain ja tuottavin terveyskeskus vuonna 2009.

5. Kiimingin Urheilijat ry palkittiin Urheilugaalassa 2011 vuoden urheiluseurana. Perustelujen mukaan KiimU on »suuri seura pienessä kunnassa». Osoituksena vahvasta tekemisen hengestä on se, että vuonna 2006 tuhopoltossa tuhoutunut monitoimitalo rakennettiin uudelleen talkoohengellä.

6. Anjalan Vapaaehtoinen Palokunta ry palkittiin vuoden 2010 vapaaehtoispalokuntana. Valintaa perusteltiin mm. Anjalan VPK:n monipuolisella toiminnalla ja aktiivisesti toimivilla harrastus- ja nuoriso-osastoilla. Anjalan VPK voitti vuonna 2010 myös palokuntien Suomen mestaruuden.

7. Helsingin joukkoliikenne todettiin EuroTest-selvityksessä 2010 Euroopan toiseksi parhaimmaksi.

8. Klinkbackan koulu palkittiin OAJ:n Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti -palkinnolla vuonna 2010. Palkinnon perusteluissa kiitettiin kyläkoulun hyvää yhteishenkeä ja positiivista tekemisen ilmapiiriä. »Koulussa painotetaan kestävää kehitystä ja koulu on mukana Vihreä lippu -ympäristöohjelmassa. Kanssakäynti oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä on mutkatonta ja ongelmiin tartutaan heti, kun ne huomataan.»

9. Salo valittiin vuoden 2010 terveeksi kunnaksi. Erityistä kiitosta Salo sai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämisestä, mitä on jatkettu kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeenkin. »Terveyden edistäminen näkyy Salossa esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, päihdehuollossa ja maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa.»

10. Huittinen, Kotka, Kuopio, Uusikaupunki ja Vantaa aikovat puuttua nuorisotyöttömyyteen ja vähentää 17-24-vuotiaiden syrjäytymisriskiä työllistämällä jokaisen työttömän nuoren vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Hanke on ideoitu yritysjohtajien Yllätetään yhteiskunta -yhteisössä, joka korostaa ja edistää yritysten yhteiskuntavastuuta.

11. Jyväskylän Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden Huippuyksikkö, jossa työskentelemällä omassa tiimiyrityksessä opitaan tekemällä oikeaa liiketoimintaa, oikeiden asiakkaiden kanssa ja oikealla rahalla. Opiskelijoista 47 prosenttia toimii yrittäjänä kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen. Tiimiakatemian vastuuhenkilöt palkittiin ensimmäisellä Y4 Yrittäjyysteko -palkinnolla 2010.

12. Kuopion lähiliikuntapaikkaverkosto palkittiin Vuoden liikuntapaikka 2010 -palkinnolla. Erityistä tunnustusta annettiin sille, että Kuopion kaupungin kaikessa toiminnassa on keskitytty terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Liikuntapaikat sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja ovat helposti asukkaiden saavutettavissa.

13. Suomen vanhin lasten ja nuorten teatteri Unga Teatern Espoosta palkittiin Vuoden teatterina vuonna 2010. Palkinnon perusteluissa kiiteltiin Unga Teaternin varsin niukoilla resursseilla tekemää kunnianhimoista ja korkeatasoista taiteellista työtä kahdella kielellä. Teatteri kasvattaa yhä uusia katsojasukupolvia.

14. Kahvila Korva, ympäri Suomea: Paremminvointivaltiossa politiikot todella kuuntelevat ihmisiä ennen päätöksentekoa. Ympäri Paremminvointivaltiota on perustettu Korvakahviloita, joihin ihmiset tulevat kertomaan huolistaan ja murheistaan sekä ideoistaan yhteiskunnan parantamiseksi.

6.0 ARVOT

Tutki seuraavia arvoja, Paremminvointivaltion arvoja! Mikäli olet niistä samaa mieltä, meillä on hyvät edellytykset rakentaa yhdessä Suomesta maailman parasta maata millä mittarilla mitattuna tahansa.

KANNUSTAVA YHTEISKUNTA

Kannustava yhteiskunta on sellainen, että jokainen pystyy omilla valinnoillaan ja työnteollaan - omista lähtökohdistaan - vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Meistä on oikein, että heikoista pidetään huolta ja että ihmisen ahkeruudesta ja onnistumisesta palkitaan.

SIVISTYNYT YHTEISKUNTA

Sivistynyt yhteiskunta vaalii tietoa, ymmärrystä ja osaamista. Sivistys on myös paras tapa lisätä tasa-arvoisuutta. Sivistys on ennen kaikkea asenne, tapa suhtautua maailmaan ja elämään.

Sivistykseen kuuluu olennaisena myös halu vaalia luontoa ja kantaa vastuuta luonnon tilasta. Ympäristöä ei vaalita, luontoa suojella tai ilmastonmuutosta torjuta syyllistämällä, pelottelulla tai tuomiopäivän julistuksilla. Tosiasiat on tunnustettava, mutta parhaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää tilaa eri näkökulmille. Käyttämällä luonnonvaroja säästäväisemmin, tekemällä tietyt arkipäiväiset asiat paremmin ja muuttamalla elintapojamme kestävämmiksi luomme edellytyksiä paremmalle elämälle.

SUVAITSEVA YHTEISKUNTA

Suvaitsevassa yhteiskunnassa kunnioitetaan kanssaihmisten erilaisia eettisiä valintoja, elämän päämääriä ja vakaumuksia. Nähdään ne rikkautena, josta luovuus ja kehitys syntyvät. Suvaitsevaisuus on sitä, että osaamme olla sivistyneesti eri mieltä. Tämä taito on yhä tärkeämpi.

Me ennen niin sopuisat suomalaiset olemme alkaneet olla kovasti mieltä kaikenlaisista asioista. Facebook-ryhmät syntyvät ja sammuvat, tärkeintä on samastua nopeasti omaan pienryhmään. Väittely lainehtii sukupuolivähemmistöistä, maahanmuutosta, kerjäläisistä, pakkoruotsista.

Kun keskustelu kiehuu, on vaarana, että huudamme omaa mielipidettämme niin kovaa, ettemme malta enää kuunnella toista. Alamme pitää toisin ajattelevaa jotenkin huonompana ihmisenä. Vedämme aidan oman ryhmän ympärille, vetäydymme aidatun alueen keskelle, jotta olisi turvallinen olo, ja ajattelemme, että kaikki ongelmat aiheutuvat aidan tuolla puolen.

Suvaitsevaisuus ei ole sitä, että omat perinteet lopetetaan kohteliaisuudesta muita perinteitä kohtaan vaan ymmärryksen lisäämistä myös omia tapoja kohtaan. Erilaisia ajatuksia tarvitaan, ketään ei saa työntää ulos. Paremminvointivaltion pitää tuntua kodilta jokaiselle sen jäsenelle.

VÄLITTÄVÄ YHTEISKUNTA

Välittävässä yhteiskunnassa heikommista huolehditaan. Välittämistä on laadukas ja kaikille avoin terveydenhuolto sekä se, että takaamme tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Välittäminen on sitä, että annamme jokaiselle mahdollisuudet pärjätä elämässä ja tavoitella päämääriään. Paremminvointivaltio kiteytyy kuitenkin ajatukseen, että välittäminen ei voi olla vain viranomaistoimintaa.

Välittävä yhteiskunta kantaa tosissaan huolta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta. Mutta välittämistä ei Suomessa voi arvioida yksin hyvinvointivaltioon käytettyinä miljardeina.

Voimme panostaa kymmeniä miljoonia, satoja miljoonia vaikka peruskoulun opetukseen, mutta loppujen lopuksi kaikki on kiinni yhdestä opettajasta, joka haluaa ja jolla on kaikki edellytykset tehdä työnsä kunnolla. Välittävää yhteiskuntaa ei ole ilman välittäviä ihmisiä.

7.0 LOPPUSANAT: MIKSI MATKALLE JUURI NYT?

Juuri nyt olemme historiallisessa taitekohdassa, jossa tarvitsemme vastuullisia valintoja ja viisaan näkemyksen siitä, millainen Suomi on tavoitteemme.

Mennyt vuosi oli hyvinvointiyhteiskunnalle haastava. Kansainvälisen talouden ja Euroopan kriisimaiden myllerrysten myötä olemme kansana olleet uudenlaisten tilanteiden edessä.

Yhdysvalloissa syksyllä 2008 alkanut pankkikriisi ja sen synnyttämä epäluottamus levisi kulovalkean lailla maailmalle. Taantuma rantautui nopeasti myös vientivetoiseen Suomeen. Vuonna 2009 Suomessa koettiin vuoden 1918 sodan jälkeisen ajan suurin talouspudotus. Romahdus oli 1990-luvun lamaa synkempi ja syvempi. Verotulot vähenivät ja työttömyysmenot kasvoivat. Jouduimme tekemään vaikeita päätöksiä. Onneksi Suomen taloutta oli hoidettu hyvin. Aiemmin otettua valtionvelkaa oli maksettu pois. Koska olimme nyt mukana eurossa, eivät velanoton kustannukset pompanneet taivaisiin, kuten kävi 1990-luvulla.

Elvytyksellä turvattiin työpaikat

Niinpä meillä oli rankan talouskuurin rinnalle toinenkin vaihtoehto: elvyttäminen. Elvytys merkitsi kotimaisen kulutuksen pitämistä yllä veronkevennyksillä, työn teettämisen kustannusten alentamista työnantajien kela-maksusta luopumalla sekä erilaisten työllistävien investointien tukemista. Elvytyksellä haluttiin turvata suomalaisten työpaikkoja ja suomalaisten perheiden hyvinvointia. Kaikella on kuitenkin hintansa. Valtion 50 miljardin euron budjetista 8-10 miljardia katetaan ulkomaisella velkarahalla.

Elvytys oli kuitenkin menestystarina. Kuluttajien luottamus pysyi korkeana ja ennustetulta laajalta massatyöttömyydeltä vältyttiin. Työttömyys on laskenut noin seitsemään prosenttiin, mikä on vain 1-2 %-yksikköä enemmän kuin syksyllä 2008 ennen talouskriisin alkua.

Pelkkä välttämätön ei meille suomalaisille riitä

Haasteet jatkuvat. Julkinen talous on saatava takaisin kestävälle pohjalle. Velkaantuminen on pysäytettävä. Työkykyiset ja työhaluiset on saatava takaisin töihin. Hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaavat julkisen talouden kestävyysvaje, totuttua hitaampi talouskasvu sekä työvoiman vähentyminen ja palvelutarpeiden lisääntyminen, kun väki vanhenee. Tulevina vuosina on tehtävä määrätietoisia toimia, jos haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja luoda yhä parempaa hyvinvointia.

Mutta pelkät valtion minimitoimet eivät riitä. Tarvitsemme parempaa. Ansaitsemme parempaa.

Olemme viime vuosina tavanneet erilaisia ihmisiä niin suuremmissa kuin pienemmissä tilaisuuksissa, toreilla ja turuilla, kaupungeissa ja maaseudulla. Olemme vaihtaneet ajatuksia Suomen nykytilasta ja maamme tulevaisuudesta. Puolin ja toisin on kuunneltu ja kyselty, oltu joistain asioista eri mieltä ja toisista samaa mieltä.

Nuo kohtaamiset ovat antaneet meille valtavasti voimaa ja uskoa, sillä vaikeista asioista ja ajoista huolimatta joka puolella on ollut aistittavissa hyvä, vahva henki. On ollut optimismia, yritteliäisyyttä ja luottamusta. Ehkä me suomalaiset olemme parhaimmillamme silloin, kun haasteet ovat suuria ja pitää kantaa vastuuta.

Tämän kansan voima on yritteliäisyydessä, tekemisessä, vastuunkannossa. Kääritään hihat, otetaan haasteet vastaan, tehdään mitä voidaan eikä syytellä tai selitellä.

Nykypäivän inhimilliset ongelmat, kuten työelämän rasittavuus, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, nuorten syrjäytyminen, masentuneisuus ja pahoinvointi ovat ongelmia, joiden ratkaiseminen onnistuu vain, jos niitä ei jätetä yksin järjestelmän tai talouskasvun murheeksi. Tarvitsemme inhimillisyyttä, välittämistä, uutta yhteisöllisyyttä. Tarvitsemme yhdessä tekemisen henkeä. Tarvitsemme erilaisia ajatuksia. Kenenkään ääni ei saa jäädä kuulematta.

Samalla kun voimme luottaa hyvinvointivaltion säilymiseen valitessamme matkanjärjestäjäksi Kokoomuksen, meidän tulee matkailijoina myös sitoutua omaan osaamme.

Me matkailijoina sitoudumme tällä matkalla hyviin töihin. Me sitoudumme miettimään, mitä voimme kanssamatkailijoiden hyväksi tehdä. Kuinka me voimme omalta osaltamme ottaa ohjat omiin käsiimme ja tehdä matkasta yhä paremman. Me voimme tehdä pieniä suuria tekoja joka päivä vaikka itseksemme, tai sitten voimme lyöttäytyä muiden matkailijoiden kanssa erilaisiin yhdistyksiin, talkoisiin tai ihan vaan kaveriporukalla tehdä hyviä töitä.

Kokoomus haluaa yhdessä kaikkien suomalaisten kanssa tehdä Suomesta kiistatta maailman parhaan maan asua, opiskella, tehdä työtä ja elää vanhaksi.

Me haluamme tehdä Suomesta yhdessä suomalaisten kanssa Paremminvointivaltion, jossa ihmisten tarpeet ovat lähtökohta, eivät järjestelmän säännöt ja byrokratian kiemurat.

»Välittäminen ei saa jäädä vain viranomaistoiminnaksi. Tarvitsemme kohtuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Eli aitoa välittämistä, jotta emme voisi vain hyvin, vaan paremmin.»
JYRKI KATAINEN
valtiovarainministeri
Kokoomuksen puheenjohtaja

»Tasa-arvoiset tietoliikenneyhteydet ovat parasta aluepolitiikkaa. Alueita ei pidä asettaa vastakkain. Niillä on kullakin erilaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia ja haasteita.»
SUVI LINDÉN
viestintäministeri

»Hyvä koulu on paikka, jonne on mukava tulla tekemään työtä ja oppimaan. Jokaisella on oikeus saada koulusta iloa ja intoa opiskeluun. Se synnyttää läpi elämän kestävän halun uusien asioiden oppimiseen.»
HENNA VIRKKUNEN
opetusministeri

»Nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitsemme voimakkaampaa otetta nuorison ohjaamiseen koulutukseen ja työelämään.»
JYRI HÄKÄMIES
puolustusministeri

»Työssä kohdattu väkivalta on yleisin naisiin kohdistuvan väkivallan muoto. Tähän ongelmaan on puututtava.»
ANNE HOLMLUND
sisäasiainministeri

»Tarvitsemme dialogia monologin sijaan. On reilua kunnioittaa toisia, vaikka olisikin joskus eri mieltä. Avoimuudella ja suomalaisella rehellisyydellä pärjää aina ja missä vaan.»
ALEXANDER STUBB
ulkoasiainministeri

»Vapaaehtoistyötä tekevät ansaitsevat suuren kiitoksen. Pyyteetöntä työtä tarvitaan, sillä yhteiskunnan voimat eivät tule koskaan riittämään läheskään kaikkeen tärkeään.»
PAULA RISIKKO
peruspalveluministeri

»Rakentamisen laatuun ja asuinympäristöjen kehittämiseen on panostettava - sillä, miten ja missä asumme, on merkitystä meidän kaikkien hyvään arkeen.»
JAN VAPAAVUORI
asuntoministeri

HAKUSANAT

Asunnottomat
Eläkeläiset
EU-politiikka
Harmaa talous
Hyvinvointivaltio
Kannustavuus
Kannustinloukut
Koulut
Kunnat
Kuunteleminen
Kynnyskysymykset
Lapsiperheet
Liikenne
Maahanmuutto
Maatalous
Omaishoitajat
Paremminvointivaltio
Päiväkodit
Pätkätyöt
Sivistys
Sosiaaliturva
Suvaitsevaisuus
Syrjäytyminen
Talkoot
Terveyskeskukset
Työn tekeminen
Ulkopolitiikka
Vammaiset
Vanhustenhoito
Vapaaehtoistyö
Verotus
Vihreä verouudistus
Välittäminen
Yhteisöllisyys
Yksinhuoltajat
Ympäristö
Yrittäjät

[sivunumerointi poistettu]

LISÄTIETOA

Lisää lukemista matkalle Paremminvointivaltioon.

  • Suomi ja 2010-luvun ulkopolitiikka - Jyväskylän puoluekokouksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto (2010)
  • Työtä, yrittämistä ja välittämistä - Kokoomuksen keinot hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi (2011)
  • Uskoa menestykseen, toivoa huomiseen - 30 toimenpidettä Suomen parhaaksi (2011)
  • Vihreällä on viisi miljoonaa sävyä - Kokoomuksen ympäristöpoliittinen ohjelma (2011)
  • Kokoomuksen maaseutuohjelma (2010)

KUINKA MATKALLE PÄÄSEE?

Lähtemällä. Täytyy olla halu kulkea eteenpäin ja usko siihen, että moni asia voidaan tehdä paremmin. Ei ainoastaan tehokkaammin, vaan ennen kaikkea inhimillisemmin - ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Matkalle pääsevät mukaan kaiken ikäiset, kokoiset ja näköiset.

MITÄ MUKAAN?

Avoin mieli on tärkein matkatavara. Suvaitsevaisuutta ja rohkeutta kannattaa pakata myös mukaan.

EI-TOIVOTTUJA MATKATAVAROITA

Hillitön muutosvastarinta on syytä jättää suosiolla menneisyyden haamujen huoleksi. Eilisen kellariin voi huoletta unohtaa myös kyynisyyden, kateuden, itsekkyyden, ylimielisyyden sun muut happamat aineet.

MUUTA OLEELLISTA: VAIN MENNEISYYTTÄ EI VOI MUUTTAA.