Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/119

Kansallinen Kokoomus

Kansallisen kokoomuksen viestintäpoliittinen ohjelma


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kansallisen kokoomuksen viestintäpoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1985
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KANSALLINEN KOKOOMUS rp.

KANSALLISEN KOKOOMUKSEN VIESTINTÄPOLIITTINEN OHJELMA

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 17.4.1985

Sisällysluettelo

LUKIJALLE
1. VIESTINNÄN VAPAUS
Sananvapaus yksilön perusoikeutena
Sananvapaudesta viestinnän vapauteen
Viestintälainsäädännön tehtävät
2. VIESTINNÄN TOIMINTAEDELLYTYKSET
Lehdistö
Sähköinen viestintä
3. VIESTINTÄPOLITIIKKA
Viestintäpolitiikan tehtävät
Viestintä valvoo vallan käyttöä
Toimitustyön normit
Viestintälainsäädäntö
Viestinnän talous
Viestintäneuvosto
Tietotoimistot
4. VIESTINTÄ JA YKSILÖ
Viestinnän tavoitteiden toteutuminen yksilötasolla
Tietojen vaihto
Viihde
5. KANSAINVÄLINEN VIESTINTÄ

LUKIJALLE

Tämä ohjelma käsittelee joukkoviestintää - lehdistöä ja radio- ja televisiotoimintaa. Sen ulkopuolelle on jätetty mm. kirjallisuus, videot, elokuva ja teatteri. Viestintää käsitellään myös kokoomuksen kulttuuripoliittisessa, kunnallispoliittisessa ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa.

1. VIESTINNÄN VAPAUS

Sananvapaus yksilön perusoikeutena

Mahdollisimman laaja sananvapaus on yksilön perusoikeus. Demokratian edellytyksenä on ihmisen oikeus vapaaseen mielipiteenmuodostukseen ja oman tahtonsa ilmaisemiseen. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus saattaa sanomansa vastaanottajalle ja vastaanottaa sanomia kenenkään sitä ennakolta estämättä.

Sananvapaudesta viestinnän vapauteen

Tulevaisuuden viestinnässä käytössä on yhä useampia viestimiä ja mahdollisuuksia viestiä. Sananvapaus tuleekin nähdä erityisenä viestinnän vapautena välineestä riippumatta Yksilöillä ei tällöin ole yksin sanomisen vapautta, vaan myös kuulemisen, sanomien vastaanottamisen vapaus. Lisäksi moniarvoisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että vastaanottajalla on sisällöllisesti erilaisia vaihtoehtoja valittavanaan.

Viestinnän vapauden periaatteen mukaisesti jokaisella kansalaisella tulee myös olla mahdollisuus vapaasti valita ne lähteet, joiden avulla hän tiedontarpeensa tyydyttää tai vapaa-aikaansa viettää.

Tiedonvälitystä ei tule rajoittaa muutoin kuin kansalaisten yksityisyyden, oikeusturvan ja turvallisuuden suojaamiseksi. Suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti esitetyt sanomat eivät saa aiheuttaa vahinkoa yksityisille kansalaisille loukkaamalla heidän intimiteettisuojaansa. Sanomien ei myöskään tule olla raaistavia eikä epäsiveellisiä.

Keskittyminen tai monopolisoituminen saattavat estää moniarvoisen viestinnän. Suomessa etenkin sanomalehtien omistus on kansainvälisesti katsoen hajautunutta. Viestinnän edellytykset on järjestettävä niin, että omistuspohjan laajuus ja sisällön monipuolisuus säilyy ja kasvaa. Tärkeätä on myös, että saman omistajan viestinten toimituksellinen vapaus on taattu.

Viestintälainsäädännön tehtävät

Viestinnän vapauden käytön toimintaedellytykset tulee luoda lainsäädännöllä. Hallintokoneisto ei saa olla esteenä viestinnän vapauden toteutumiselle laajasti ja oikeudenmukaisesti. Vastuullisen viestinnän merkittävyyttä tulee korostaa.

Toimenpide-ehdotukset

Kokoomus pitää tärkeänä, että viestinnän vapautta Suomessa laajennetaan. Tämän toteuttamiseksi

  • viestinnän vapauden tulee olla viestintävälineestä riippumatonta,
  • lainsäädäntö on ajanmukaistettava siten, että kansalaisten mahdollisuudet vapaaseen viestintään laajenevat,
  • lainsäädännöllä on puututtava viestinnän sisältöön vain, kun halutaan estää viestinnän vapauden väärinkäyttö kansalaisten yksityisyyttä vastaan tai raaistavien ja epäsiveellisten sanomien lähettäminen,
  • viestinnän vapauden rinnalla tulee selkeästi määrittää joukkoviestinnän harjoittajan vastuu lähettämistään sanomista niin painetussa kuin sähköisessäkin viestinnässä,
  • sanomien lähettämisen ja vastaanottamisen vapaus omalla äidinkielellään on turvattava myös kielellisille vähemmistöille, erityisesti suomenruotsalaisille,
  • joukkoviestinnän keskittyminen on estettävä.

2. VIESTINNÄN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Uudet viestimet mahdollistavat entistä monipuolisemman viestinnän. Sähköiset viestimet kehittyvät ja laajenevat nopeasti. Perinteinen painettu viestintä käyttää jo toiminnassaan hyväksi sähköisiä välineitä ja pyrkii samalla soveltamaan taitotietoaan laajentamalla toimintaansa edelleen sähköisellä alueella. Lainsäädännön tulee ottaa huomioon painetun ja sähköisen viestinnän lähentyminen.

Lehdistö

Sanomalehti ja aikakauslehti ovat perinteisiä joukkoviestinnän välineitä, jotka palvelevat lukijoitaan monipuolisesti jokapäiväisen tiedonsaannin, keskustelun, mielipiteenvaihdon ja viihteen välineenä. Sanomalehti palvelee monella tasolla: valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Jotta lehdistö voi ylläpitää yhtä keskeisistä tehtävistään, poliittisen ja taloudellisen vallankäytön arviointia, on jokaisen kansalaisen ulottuvilla oltava erityyppisiä lehtiä. Tällöin ihmisillä on mahdollisuus avartaa näkemyksiään sekä vaikuttaa yhteiskuntakehitykseen.

Sähköinen viestintä

Sähköisen viestinnän toiminta-alue on laajentumassa. Esimerkiksi kaapelitelevisio ja tv-satelliittitoiminta ovat uusia, nopeasti käyttöön tulevia sähköisiä joukkoviestimiä. Samalla painoviestintä toiminnassaan käyttää hyväkseen sähköistä viestintää.

Yleisradiotoimintaa rajoittaa siihen varattujen radiotaajuuksien niukkuus. Kaapelitelevisiotoiminnassa käytetään kaapeliverkkoja, jotka eivät käytännössä aseta rajoja kanavien lukumäärälle.

Uudet tekniset menetelmät poistavat rajoituksia, radiotaajuuksia on saatu lisää yleisradiokäyttöön ja tekniikka on halventunut. Siksi sähköisen viestinnän kehittämisessä tulee entistä paremmin ottaa huomioon sen mahdollisuudet kansalaisten sananvapauden laajentajina.

Sähköinen joukkoviestintä voidaan jakaa kuten lehdistö valtakunnalliseen, alueelliseen ja paikalliseen toimintaan. Kansainvälisesti on sovittu, että koko Suomen kattavia ULA-yleisradioverkkoja on käytettävissä viisi ja valtakunnallisia televisioverkkoja kolme - neljä. Mikäli verkkoja varataan näitä vähemmän valtakunnallista ohjelmatoimintaa varten, voidaan paikallisen toiminnan määrää lisätä huomattavasti.

Paikallinen radio- ja tv-toiminta muuttavat sähköisen joukkoviestinnän sisältöä. Paikalliset toimintayksiköt voivat joustavasti ja nopeasti edistää paikallista tiedonkulkua, lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia paikallisiin asioihin sekä luoda yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Kaapelitelevisiotoiminnan kehittyminen edistää sekä paikallisen televisiotoiminnan laajentamista että satelliittien välittämien ohjelmien tarjoamista katsojille. Kaapelitelevisiotoiminnassa käytettävissä olevien kanavien lukumäärä on periaatteessa rajaton, joten toiminta on siinä suhteessa verrattavissa lehdistöön. Tämä tulee ottaa huomioon kaapelitelevisiotoimintaa koskevassa lainsäädännössä.

Satelliitit lisäävät kansainvälistä sähköistä joukkoviestintää ja antavat lisämahdollisuuksia myös kansallisten ohjelmien välitykseen. Viestintäsatelliitit välittävät televisio-ohjelmia kaapeliverkkojen kautta katselijoille. Yleisradiosatelliitit taas antavat lisäkanavia valtakunnallisten ohjelmien ja yhteispohjoismaisten ohjelmien lähettämiseen suoraan katselijoille.

Sähköiset tiedonsiirtoverkot ovat tärkeä osa viestinnän perusrakennetta. Valtion tehtävänä on huolehtia, että kansalaisten ja talouselämän käytettävinä ovat ajanmukaiset ja riittävät tiedonsiirtoverkostot.

Avoimet tietokannat muodostuvat tulevaisuudessa tärkeiksi kansalaisten tiedonsaannin lähteiksi. On pidettävä huoli, että standardisoinnilla ja tiedonsiirtoverkkopolitiikalla taataan mahdollisimman laaja tietokantojen hyväksikäytettävyys.

Toimenpide-ehdotukset

Monipuolisten sanomien lähettämisen ja vastaanottamisen turvaamiseksi Kansallinen Kokoomus katsoo, että

  • lainsäädännön tulee ottaa huomioon painetun ja sähköisen viestinnän lähentyminen,
  • sähköisen viestinnän kehittyessä tulee entistä paremmin ottaa huomioon sen suomat mahdollisuudet kansalaisten sananvapauden laajentajina.

3. VIESTINTÄPOLITIIKKA

Viestintäpolitiikan tehtävät

Yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän tavaroita tuottavasta ja kuljettavasta tietoja tuottavaksi ja siirtäväksi nk. tietoyhteiskunnaksi tulee viestintäpolitiikalla olemaan yhä keskeisempi osa. Viestintäpolitiikan tulee tähdätä siihen, että kansalaiset saavat monipuolisia asiatietoja, mielipiteitä ja viihdettä.

Viestintä valvoo vallan käyttöä

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus valtaa pitävien arvosteluun viestimissä riippumatta niiden omistuspohjasta tai toiminnan rahoitusmuodosta. Sekä yksityisen että julkisen viestinnän tulee olla viranomaisista riippumatonta. Kenellekään ei tule sallia periaatteellista eikä käytännössä toteutuvaa monopoliasemaa joukkoviestinnässä. Jotta viestimet pystyvät menestyksellisesti täyttämään tehtävänsä vallankäytön valvojina, on asiakirjojen julkisuuslainsäädäntöä väljennettävä.

Viestinnän oikeudellinen sääntely ja sen kehittäminen on tärkeää, mutta sen ohella tulee kiinnittää huomiota viestinnän eettisiin kysymyksiin.

Toimitustyön normit

Toimittamisen etiikkaan liittyvät ohjeet (ns. lehtimiehen ohjeet) muodostavat hyvän pohjan journalistiselle käytännölle. Säännökset käsittelevät toimittajien tehtäviä oikeiden ja monipuolisten tietojen jakajina.

Toimittajakoulutuksella vaikutetaan eettisten normien toteutumiseen. Toimittajakoulutuksessa on vältettävä keskittymistä ja mahdollistettava alalle hakeutuminen useita vaihtoehtoisia väyliä pitkin.

Viestinnän tulee vahvistaa kansallista kulttuuria ja demokratiaa sekä kansalaisten poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Kansalaisille tulee myös tarjota ajanvietettä. Mahdollistamalla tietojen vaihto yli kansallisten rajojen kehitetään kansainvälistä yhteisymmärrystä.

Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) asemaa hyvän lehtimiestavan tulkitsijana tulee tukea ja kehittää. Sen tehtävät laajenevat entisestä uusien viestinten aloittaessa toimintansa.

Viestintälainsäädäntö

Suomalainen sananvapaus perustuu vapaaseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntajärjestelmään. Tämä toteutuu keskeisesti painovapautena. Jotta lehdistö kykenisi täyttämään tehtävänsä yhteiskunnassa, on huolehdittava siitä, että jokaisen kansalaisen ulottuvilla on monentyyppisiä lehtiä. Lehdistön kohdalla lainsäädännöllisen kehittämisen tulee tapahtua viestinnän taloutta uudistamalla.

Sähköisen viestinnän kehittämisessä tulee ottaa huomioon uusien viestinten mahdollisuudet viestinnän vapauden laajentajina. Erilaisia viestinten hyödyntämis- ja kokeilumahdollisuuksia on tuettava.

Valtakunnallisessa yleisradiotoiminnassa Oy Yleisradio Ab:n tehtävänä on toimia julkisen palvelun yhtiönä ja tarjota yleisölle monipuolista ohjelmaa. Sen tulee toiminnassaan keskittyä valtakunnalliselle tasolle ja suuntautua ohjelmatarjontansa laadulliseen kehittämiseen. Muilla toimiluvan hakijoilla (esim. MTV Oy:llä) tulee olla yhtäläinen mahdollisuus saada oma toimilupa. Ohjelmavalvonta ja -vastuu tulee selkeästi osoittaa kunkin yhtiön ohjelmayksiköiden johtajille.

Paikallinen radiotoiminta on luvanvaraista kuten muukin yleisradiotoiminta. Paikallisradiotoiminnan tulee osaltaan edistää sananvapauden toteutumista eikä tätä pidä rajoittaa lupapolitiikalla.

Lupaehtojen tulee olla sellaisia, että ne edistävät tosiasiallisia toimintaedellytyksiä: paikallisten toimintayksiköiden yhteistoiminta lähikuntien alueella tulee sallia. Mainontaa ja ohjelmien kotimaisuutta koskevat vaatimukset eivät saa olla niin ahtaita, että ne estävät toiminnan kehittymisen.

Kaapelitelevisiotoiminnan lainsäädännön tulee edistää toiminnan kehittymistä ja siten sananvapauden laajentumista sähköisessä viestinnässä. Yleisperiaatteena on, että kaapelitelevisioverkon haltijan tulee antaa eri ohjelmantuottajille kanavia käytettäväksi yhtäläisin ehdoin verkon kanavamäärän puitteissa. Kaapelitelevision tarjoamat uudet palvelut ovat tärkeitä tietoyhteiskunnan kannalta, joten kehitystä ei tule jarruttaa mainonnan ja ohjelmien kotimaisuuden määrää koskevilla liian tiukoilla rajoituksilla.

Satelliittitoiminta edistää kansainvälistä tiedonvaihtoa. Suomen tulee käyttää hyväksi viestintäsatelliittien tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa ohjelmien välitykseen muissa Pohjoismaissa asuville suomalaisille ja ohjelmien välitykseen Pohjoismaiden kesken. Samoin tulee käyttää hyväksi Suomen omia yleisradiosatelliittikanavia antamalla toimilupia ohjelmien lähettämiseen niiden kautta.

Teletoiminnassa valtion liiketoiminta ja telepalvelujen valvonta tulee erottaa toisistaan. Valtion viranomaistoimintaan kuuluva valvonta, ohjaus, toimilupien ja taajuuksien myöntäminen tulee siirtää pois teletoimintaa myös liiketoimintana harjoittavalta posti- ja telehallitukselta. Posti- ja telelaitoksesta tulee muodostaa julkinen yhtiö ja posti- ja telehallitus liittää liikenneministeriöön. Yksityisten telelaitosten asema ja toiminta on turvattava.

Viestinnän talous

Monipuolisen lehdistön säilymistä on tuettava yhteiskunnan viestimille järjestämin palveluin sekä poikkeustapauksissa myös taloudellisesti. Erityisesti lehtien kuljetus lukijoilleen kohtuullisin kustannuksin on turvattava tasapuolisesti kaikille lehdille.

Lehdistön on huolehdittava toimituksellisesta tasostaan, levikkinsä kehityksestä ja ilmoitusmarkkinoinnista. Suora lehdistötuki on ohjattava lehtien journalistiseen toimintaan eikä se saa vääristää kilpailutilannetta graafisen teollisuuden alalla. Sen tarkoituksena on estää viestinnän keskittymistä ja edistää sananvapautta.

Tuki poliittisille lehdille on erotettava kokonaan yleisestä lehdistötuesta siten, että puolueiden äänenkannattajat voivat saada pelkästään parlamentaarisiin voimasuhteisiin perustuvaa tukea. Tämän tuen tarkoituksena on turvata kunkin puolueen tärkeimmät tiedotuskanavat, mikä on kansanvallan toteutumisen kannalta tärkeää.

Sähköinen viestintä on toimintaperiaatteiltaan sekä julkista että yksityistä toimintaa. Yksityisen toimintarahoituksen tulee voida perustua mainontaan ja yhteisöjen tukeen. Oy Yleisradio Ab:lle julkisena yhtiönä tulee taata riittävät toimintaedellytykset. Tämä toteutuu parhaiten yhtiön saadessa käyttöönsä vastaanottolupamaksut. Oy Yleisradio Ab:n ohjelmissa ei tällöin saa olla mainontaa.

Viestintäneuvosto

Sähköisessä viestinnässä on kysymyksiä, jotka vaativat parlamentaarisen elimen käsittelyä. Nykyisen valtioneuvoston valvonnan tilalle tulee perustaa erillinen parlamentaarinen viestintäneuvosto, jonka asettaa eduskunta. Sen tehtävänä olisi muun muassa päättää yleisradiotoimintaa varten olevien taajuuksien ja kanavien käytöstä valtakunnallisten ja alueellisten tasojen kesken, antaa toimiluvat valtakunnallista ja paikallista yleisradiotoimintaa varten, valvoa lupaehtojen toteutumista sekä päättää laajakantoisista viestinnän kysymyksistä.

Tietotoimistot

Lehdistön, radion ja television uutistoiminnan palvelijana on Suomen Tietotoimiston (STT) asemaa kehitettävä niin, että se pystyy jatkuvasti toimimaan palvelukykyisenä uutistoimistona ja säilyttämään luottamuksensa tiedonvälittäjänä. Myös lehtien keskinäisten uutistoimistojen toimintamahdollisuudet on turvattava.

4. VIESTINTÄ JA YKSILÖ

Viestinnän tavoitteiden toteutuminen yksilötasolla

Viestinnän laajenemisen edellytyksenä ovat tekninen kehitys, taloudellinen hyvinvointi sekä henkisten arvojen merkityksen kasvu elämisen laadun kohotessa. Samaan aikaan, kun ihmiset työssään ovat siirtyneet yhä enemmän tavaroita tuottavasta tietoa tuottavaksi työvoimaksi vapaa-aika on lisääntynyt. Vapaa-aika puolestaan mahdollistaa viestinnän entistä aktiivisemman seuraamisen.

Viestinnän vapaudelle asetetut tavoitteet ovat toteuttamassa monipuolista viestintää, jossa yksilön mahdollisuudet omaksua ja vaihtaa tietoja, viihtyä, saada tukea kansalliselle identiteetilleen ja myös vaihtaa tietoja yli kulttuurirajojen korostuvat. Viestinnän avulla yksilö saa tietoja ympäristöstään. Viestinnällä on myös tärkeä osuus kansallisen yhteenkuuluvuuden tunteen syntymiseen. Viestintä tukee yksilön omaleimaisuutta.

Tietojen vaihto

Tiedolla on yksilöä aktivoiva merkitys. Välittämällä tietoja kansalaisille osallistumismahdollisuutensa yhteisten asioiden hoitoon lisääntyvät. Tietoja tarvitaan sekä lähiympäristön asioista että erityisesti kaukaisimmista tapahtumista, koska niistä kaikilla ei ole henkilökohtaista kokemusta. Tietojen välittäminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kansalaisilla tulee myös olla mahdollisuus omien mielipiteidensä ilmaisemiseen.

Viihde

Viihde voi auttaa yksilöä keräämään voimia ja rentoutumaan, mutta myös johtaa toimettomuuteen ja pakoon todellisuudesta. Viihteen keinoin voidaan myös vaikuttaa mielipiteisiin tai muokata asenteita. Viihteellä on tärkeä merkitys yksilön vapaa-ajan käytössä. Kotimaisen viihteen asemaa tulee tukea ja samalla kiinnittää huomiota tarjottavan viihteen laadulliseen tasoon.

5. KANSAINVÄLINEN VIESTINTÄ

Viestintä voi olla keskeisellä tavalla mukana kehittämässä eri kansojen välisiä suhteita. Yksilön asemaa kansainvälisessä viestinnässä tukee tietojen vaihdon edistäminen eri kansojen jäsenten kesken Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen periaatteiden mukaisesti: oikeudenmukaisen ja kriittisen viestinnän tehtävänä on tukea näkemyksiä, jotka edistävät kansakuntien välistä yhteisymmärrystä ja luottamusta sekä siten maailmanrauhaa.

Suomen on omalta osaltaan täytettävä ETYKin loppuasiakirjan journalismia koskevat kohdat. Tiedonvälityksessä tulee kunnioittaa eri kansojen perinteitä, historiaa ja yhteiskuntajärjestystä. Toisaalta valtioiden on tarjottava tiedonvälityksen edustajille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Tosiasioihin perustuvan tiedon tuottaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos sanoman sisällöstä vastaavat vallankäyttäjistä riippumattomat journalistit ja viestintävälineet.