Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/12

Kansallinen Kokoomus

Kokoomuksen eurovaaliohjelma 2009


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kokoomuksen eurovaaliohjelma 2009
  • Vuosi: 2009
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Kokoomuksen eurovaaliohjelma 2009

17.4.2009

Euroopan unioni kertoo eurooppalaisten tahdosta rakentaa turvallista tulevaisuutta yhdessä. Kaiken perusta on unionin kyky ratkaista kansalaisia koskevia ongelmia ja parantaa heidän arkeaan. Suomen on osaltaan rohjettava rakentaa Euroopan unionia. Meillä suomalaisilla on paljon annettavaa Euroopassa. Aloitteellisuus ja vastuullisuus lisäävät vaikutusvaltaamme. Terveestä itsekkyydestäkään ei ole haittaa. Näin pidetään huolta kaikkien suomalaisten ja Suomen eduista.

Keskenämme kyräillen ja voivotellen me suomalaiset emme Euroopassa asiaamme edistä. Tarvitsemme hyvää itsetuntoa, tervettä asennetta ja avarakatseista eurooppalaisuutta. Meidän on tiedettävä, minkälaisen Suomen haluamme ja mikä on EU:n rooli sen rakentamisessa. Unionia ei pidä lähestyä hampaat irveessä uhmamielellä tai epäluuloisesti pälyillen. EU-politiikan ei pitäisi olla tuskaisen väkinäistä, vaan luovaa ja oivaltavaa, uusia mahdollisuuksia etsivää. Suomen EU-politiikka kaipaa lisää palavaa vaikuttamisen halua ja tekemisen iloa.

Euroopan unionia kritisoidaan usein, ja näin pitääkin voida tehdä. EU:ssa ja sen toiminnassa on aidosti paljon kehitettävää. Kipupisteistä ja byrokratian turhista kukkasista on puhuttava rakentavasti ja tarjottava ongelmiin ratkaisuja. Ehkä joskus odotamme Euroopan unionilta liikaa ja petymme odotuksissamme. Silti Suomen tulee kuulua siihen etujoukkoon, joka tavoittelee unionin toimintakyvyn vahvistamista kaikilla aloilla.

Euroopan unioni syntyi rauhan ja toivon projektina. Rauha on saavutettu, mutta toivo pitää luoda joka päivä uudelleen. Toivon luomiseen tarvitaan näkemyksellistä johtajuutta ja aloitteellisuutta, rohkeaa osallistumista ja osallistamista. Joukkoja voidaan johtaa vain edestä. Euroopassa on sitouduttava yhteisiin arvoihin ja vastuuta on kannettava globaalisti. Euroopan unionia ei pidä typistää pelkäksi oman edun tavoitteluksi. Meidän pitää muistaa, että Eurooppa olemme me.

Kohti vastuullista markkinataloutta Euroopassa

Ajankohtaisin haaste Euroopan unionille - kuten koko maailmalle - on kansainvälinen talouskriisi, joka alkoi rahoitusmarkkinoiden sokkeina, siirtyi rahoitusmarkkinoiden luottamuksen murennuttua nopeasti reaalitalouteen ja on nyt osaltaan muuttumassa myös julkisen talouden kriisiksi.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat osoittaneet kriisin kuluessa määrätietoisuutta ja yhtenäisyyttä. Yhteiset toimet on suunnattu rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamiseen ja talouden elvyttämiseen. Katse on suunnattava tulevaisuuteen ja uuden luottamuksen rakentamiseen. Rahoitusmarkkinoiden valvonnan tehokkuutta ja sääntelyn vaikuttavuutta on parannettava. Rahoituspalveluiden markkinat ovat ylikansalliset, joten valvonnankin on oltava ylikansallista.

Eurooppa ei saa tinkiä sisämarkkinoistaan protektionismin nostaessa päätään maailmassa. Sisämarkkinat ovat Euroopan ja Suomen talouden selkäranka. Toimivat sisämarkkinat ovat eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta elintärkeät. Suomi on poikkeuksellisen avoin, ulkomaankaupasta riippuvainen maa. Suomen vientivetoiselle taloudelle ja suomalaiselle työlle jäsenyytemme EU:ssa on ollut elinehto.

Sisämarkkinoiden toimivuuden takaa vain se, että unionin perustana olevaa neljää vapautta - niin tavaroiden, palveluiden, pääomien kuin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta - puolustetaan ja vahvistetaan. Lisäksi tarkoituksenmukaisella sääntelyllä luodaan markkinoille ennakoitavuutta ja vakautta. Euroopan unionin tulee purkaa ylenmääräistä sääntelyä - ei luoda turhaa byrokratiaa.

Sosiaalinen Eurooppa nojaa työhön

Myös kansalaisten elämänlaatua parannetaan huolehtimalla sisämarkkinoiden toimivuudesta. Unionin neljä vapautta ovat luoneet kansalaisille uusia mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja toimia yrittäjinä. Sisämarkkinat antavat kuluttajille lisää valintoja, alentavat hintoja, luovat työpaikkoja ja antavat suomalaisille yrityksille vankan kotimarkkinan.

Sosiaalinen Eurooppa edellyttää, että unionin jäsenmaiden sitoutumista Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toimeenpanoon vahvistetaan. Keskeisinä tavoitteina on pidettävä niin osaamisen ja innovaatioiden edistämistä kasvun turvaamiseksi kuin Euroopan muuttamista houkuttelevammaksi investoinneille ja työpaikoille. Työ on parasta sosiaaliturvaa eurooppalaisille. EU:n sisällä on huolehdittava siitä, että myös syrjäytymishaasteeseen vastataan yhdessä.

Sosiaalisesta Euroopasta ei saa tulla sosialistista Eurooppaa. Rakenteilla olevan sosiaalisen mallin tulee kannustaa työntekoon, huolehtia heikoimmassa asemassa olevista ja vahvistaa tasa-arvoa. Mallin rakentamisen tulee perustua poliittisiin valintoihin eikä ajautumiseen.

Järkivihreyttä Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikkaan

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Yksin mikään maa ei pysty sen vaikutuksia torjumaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästökaupassa on saatava aikaan laaja ja hyvin toimiva maailmanlaajuinen järjestelmä, joka koskee kaikkia teollisuusmaita sekä ainakin niitä kehitysmaita, joiden kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. Euroopan unionin jäsenmaiden kesken on saavutettava oikeudenmukainen taakanjako, jossa jo tehtyjä toimia ei jätetä huomioitta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa päästövähennysten on oltava ensisijainen tavoite. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus energiasta on tuotettava vähäpäästöisesti. Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on edistettävä voimakkaasti. Tämä edellyttää merkittäviä tutkimus- ja kehityspanostuksia uusiin innovaatioihin ja vihreisiin teknologioihin. Mitään vaihtoehtoja, ydinvoima mukaan lukien, ei päästöjen vähentämiseksi pidä sulkea pois. Euroopan unionissa kullakin jäsenmaalla tulee säilyttää vapaus valita omat keinonsa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastonmuutosta on torjuttava järkivihreästi eli mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinoiden toimivuus huomioiden. Päästövähennykset tulee toteuttaa siten, että samanaikaisesti voidaan turvata energian saatavuus, mahdollisimman suuri omavaraisuus ja kohtuuhintaisuus. Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet kertovat Euroopan johtajuudesta tässä maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisessä kysymyksessä.

Toimia Itämeren parhaaksi ja ehtyvien luonnonvarojen varjelemiseksi

Itämeri on hyvin haavoittuvainen vesialue, jonka tilan heikentyminen on kestänyt 50 - 60 vuotta. Nopeaa ratkaisua Itämeren tilan parantamiseksi ei ole. Rehevöitymisen noidankehään voidaan vaikuttaa vain vähentämällä Itämeren ravinnekuormitusta. Ravinnevähennysten on koskettava niin maataloutta kuin yhdyskuntien jätevesiä. Maatalouden ympäristötukea on kehitettävä vähennyksiin kannustavaksi.

Myös kasvavan liikenteen päästöt rasittavat yhä enemmän Itämerta. Itämeren suojelun kannalta tärkeää on parantaa meriliikenteen turvallisuutta ja pienentää näin onnettomuusriskiä. Tähän tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Komissio valmistelee parhaillaan Itämeristrategiaa, jonka painopisteinä ovat ympäristö, talous, kulkuyhteydet ja turvallisuus. Itämeristrategia ei saa jäädä pelkäksi poliittiseksi julistukseksi, vaan sen lisäksi tarvitaan yksityiskohtiin menevä toimenpideohjelma, jolla on riittävä rahoitus.

Ehtyvät luonnonvarat tulevat luomaan voimistuvia jännitteitä niin teollistuneiden kuin kehittyvien talouksien välille. Jännitteet vahvistuvat myös luonnonvaroja omistavien ja niitä tarvitsevien maiden välille. Puhdas vesi on esimerkiksi erittäin keskeinen luonnonvara. Jatkossa Euroopan unionin tulee kehittää luonnonvarastrategiaansa. Luonnonvaratehokkuutta on lisättävä ja luonnonvarakysymyksiä tarkasteltava globaalista näkökulmasta. Kolikon toinen puoli on jätestrategia: jätteiden syntyä on ehkäistävä ja jätteiden parempaa hyödyntämistä ja kierrätystä on edistettävä.

Euroopalle vahvempi vastuu kansalaisten turvallisuudesta

Kansalaisten turvallisuus on edelleen Euroopan integraation ydin. Terrorismia, ihmiskauppaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumausaineiden laitonta kauppaa vastaan ei voida taistella yksin kansallisin keinoin, vaan eurooppalaista yhteistyötä on vahvistettava. Monimuotoisiin uhkiin Euroopan unionilla on tarjota kattava välinevalikoima.

Yhdessä EU ja Nato pystyvät parhaiten takaamaan kaikkien eurooppalaisten turvallisuuden. Euroopan unionin puolustusyhteistyötä on edelleen syvennettävä. EU:n kokonaisvaltaisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen ovat yhtä tärkeitä Suomelle kuin tiivistyvä puolustusmateriaaliyhteistyö. Suomen on oltava kärkijoukoissa kehittämässä Lissabonin sopimuksen sisältämiä uusia mahdollisuuksia kuten pysyvää rakenneyhteistyötä. Suomi on sitoutunut Lissabonin sopimuksen velvoitteeseen keskinäisestä avunannosta.

Nato jatkaa muutostaan kylmän sodan kahtiajaon puolustusliitosta laajan turvallisuuskäsitteen huomioivaksi yhteistyöjärjestöksi. Mahdollisimman kattava yhteistyö Naton kanssa on Suomen etu. Kokoomuksen mielestä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Eurooppalaisten arvojen puolesta maailmassa

Euroopan unionin painoarvo tunnustetaan nykyään laajalti. Suomen tulee tukea Euroopan unionin kansainvälisen roolin vahvistamista. Unionilla pitää olla selkeä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia. Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionilla on mahdollisuus vahvempaan ja yhtenäisempään ulkopoliittiseen toimintakykyyn. Uudet institutionaaliset ratkaisut tulee hyödyntää niin, että Euroopan unionista tulee vahvempi maailmanluokan toimija. Unionin tulee hyödyntää painoarvoaan sen omien arvojen ja tavoitteiden edistämiseksi.

Euroopan unionin ja Venäjän strategiselle kumppanuudelle tulee luoda todellinen sisältö niin, että kumpikin osapuoli on siihen sitoutunut. Itämeri-yhteistyön tulee olla yksi kumppanuuden keskeisistä painopistealueista. Suomen tulee olla aktiivinen aloitteentekijä Euroopan unionin ja Venäjän välisen kumppanuuden kehittämisessä.

Transatlanttisten suhteiden merkitys tulee tunnustaa Euroopan unionin ulkosuhteiden kulmakivenä. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen pitää pyrkiä vahvaan yhteistyöhön globaalipolitiikan keskeisissä kysymyksissä.

Euroopan unioni on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen etuvartio ja sen tulee ajaa tinkimättömästi näitä arvoja kansainvälisissä suhteissa. Ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian edistämisen tulee olla läpäisevänä periaatteena kaikissa Euroopan unionin ulkosuhteissa.

Millaisen Euroopan haluamme

Euroopan unionin tavoitteet ovat rauha, vauraus, vakaus ja turvallisuus Euroopassa ja sen ulkopuolella. Unioni ei voi tyytyä pelkästään menneisiin saavutuksiin. Uuden aikakauden haasteet tuovat uusia odotuksia ja tarpeita eurooppalaiselle yhteistyölle. Tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa ja eurooppalaista talkoohenkeä.

Euroopan unionin on oltava vahva ja uskottava toimija maailmassa. EU on arvojohtaja demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien sekä kestävän ja vastuullisen markkinatalouden puolesta. Euroopan unionin on jatkossakin toimittava arvojohtajana ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Unionin tulee myös jatkaa voimistunutta vastuunkantoaan Euroopan turvallisuudesta. Kansalaisten arkiturvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu edelleen EU:n perustehtäviin.

Toimiva ja avoin päätöksenteko sekä hyvä hallinto lisäävät kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin. EU:n päätöksentekojärjestelmää on kehitettävä parlamentaarisempaan suuntaan. Komission poliittista vastuunalaisuutta on lisättävä samalla, kun sen rooli eritoten jäsenvaltioiden tasavertaisuuden takaajana on turvattava. Enemmän vastuullisuutta ja vastikkeellisuutta pitää olla myös Euroopan unionin varainkäytössä. Suurempi osuus unionin budjetista pitää keskittää tutkimukseen, teknologiaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ulkopolitiikkaan.

Lissabonin sopimus tarjoaa välttämättömät eväät unionin toiminnan tehostamiselle ja poliittisen vastuunalaisuuden lujittamiselle sen päätöksenteossa. Sopimuksen voimaansaattaminen ja sen tehokas täytäntöönpano on Kokoomuksen ja Suomen välitön tavoite.

Kiristyneessä taloustilanteessa ja kansainvälisessä kilpailussa pärjää vain yhtenäinen unioni, jolla on selkeät tavoitteet ja joka vaalii neljää vapautta. Euroopan unionin on kyettävä hoitamaan tehokkaasti ja yhtenäisesti ne tehtävät, jotka jäsenmaat ovat sille antaneet.