Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/1343

Kansallinen Kokoomus

Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille
  • Vuosi: 2018
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille

Maailman paras maa lapsille ja perheille

Suomi on hyvä maa lapsille ja perheille. Vastasyntyneiden eliniänodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Lapsuus on täällä maailman kolmanneksi turvatuin. Koulutusjärjestelmämme on maailmankuulu ja tuottaa erinomaisia oppimistuloksia tasa-arvoisesti lapsen perhetaustasta riippumatta. Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnellisimmaksi maaksi.

Suomeen on syntynyt kuluneella hallituskaudella yli 110 000 uutta työpaikkaa, mikä on tuonut työtä ja tulevaisuudenuskoa kymmeniin tuhansiin lapsiperheisiin. Työllisyyden vahvistuminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ovat vähentäneet lapsiperheköyhyyttä. Julkinen talous on saatu kestävälle pohjalle, mikä vahvistaa yhteiskunnan kykyä tukea lapsiperheitä laadukkailla palveluilla myös tulevaisuudessa.

Pärjäämme hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja valtaosalla suomalaisista lapsiperheistä menee hyvin. Kaikesta tästä huolimatta Suomi ei vielä ole paras mahdollinen maa lapsille ja perheille. Syntyvyys on historiallisen matalaa, vuonna 2018 syntyy enää alle 50 000 lasta, mikä on noin 10 000 lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vanhempien uupuminen, nuorten syrjäytyminen, lapsiperheköyhyys ja periytyvä huono-osaisuuden kasautuminen ovat suuria huolenaiheita. 18 000 lasta asuu sijoitettuina kodin ulkopuolelle.

Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme rakentaa parhaat mahdolliset edellytykset vanhemmuudelle, jotta vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan ja nuoristaan aktiivisia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä.

Lapsi- ja perhepolitiikan uudistamisen tavoitteena on se, että lapset ja perheet voivat hyvin ja mahdollisimman monen suomalaisen oma lapsitoive voisi toteutua. Hyväksyvä, moderni ja positiivinen perhepuhe on avain siihen, että ihmiset uskaltavat ja haluavat toivoa ja saada lapsia myös tulevaisuudessa. Perheellistymisen esteisiin on tartuttava – taloudellisiin, lainsäädännöllisiin ja työelämästä johtuviin. Yhteiskuntamme tarvitsee kestävää ja kannattelevaa lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Uskomme, että rakentamalla Suomesta lapsimyönteisen ja perheystävällisen yhteiskunnan voimme vaikuttaa syntyvyyteen positiivisesti ilman painostavaa ilmapiiriä.

Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvinvointi nostetaan seuraavassa hallitusohjelmassa yhdeksi kärkiteemoista. Tämän arvovalinnan tekeminen on välttämätöntä, mikäli haluamme turvata tasa-arvoiset onnistumisen ja elämässä pärjäämisen mahdollisuudet kaikille suomalaisille. Paras maa lapsille ja perheille rakennetaan kolmen perusperiaatteen avulla:

  • Rakennetaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa, jossa perheillä on tilaa elää omanlaistaan elämää.
  • Kiinnitetään katseemme lasten varhaisiin vuosiin ja puututaan ongelmiin ennaltaehkäisevästi ja ajoissa.
  • Vahvistetaan tasa-arvoa perheissä, koulutuksessa ja työelämässä.

Kokoomuksen toimenpiteet kohti lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa

I. Vahvistetaan varhaiskasvatusta ja tehdään esiopetuksesta kaksivuotista

Päiväkodeissa leikitään ja opitaan perustaitoja. Laadukas varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ensimmäinen askel. Siihen osallistuminen on lapsen oikeus. Kokoomuksen tavoitteena on, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan laadukkaaseen, pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Myöhemmän oppimisen perusta luodaan päiväkoti-iässä. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa erilaisista taustoista tulevien lasten lähtökohtien eroja ja siten edistää tasa-arvoa. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on vähäisempää kuin pohjoismaissa ja muissa OECD-maissa. Aivan liian moni lapsi jää kokonaan ulkopuolelle. Erityinen ongelma on, että vähiten osallistuvat ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta kaikkein eniten.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille lapsille maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Siksi olemme alentaneet maksuja kuluneella hallituskaudella sekä käynnistäneet maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilut 5-vuotiaille. Laadun parantamiseksi haluamme panostaa henkilökunnan osaamiseen ja koulutustason nostoon.

Lapsen varhaisiin vuosiin panostaminen on tärkeää sosiaalisten taitojen ja oppimisen edellytysten kannalta. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on tärkeä rooli myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Esiopetuksen laajentamisella voidaan parantaa erityisesti niiden lasten tilannetta, joiden edellytykset elämässä ja koulutiellä pärjäämiselle ovat heikommat. Päiväkodin, eskarin ja koulun ensimmäisten luokkien on muodostettava saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöllistä tahtiaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi koulun aloitusta joustavoittamalla.

Vahvemman koulutien varmistamiseksi kokoomus esittää:

  • Osallistumista varhaiskasvatukseen lisätään. Erityisesti on tuettava heikommista lähtökohdista tulevien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
  • Alennetaan varhaiskasvatusmaksuja asteittain. Pitkän aikavälin tavoitteena on maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus (20 h / viikko).
  • Päiväkotipaikkojen pitää löytyä kotien läheltä tai työmatkan varrelta. Kunnallisten ja yksityisten päiväkotien verkosto on suunniteltava toisiaan täydentäväksi. Palveluseteleillä mahdollistetaan palvelujen joustava käyttö.
  • Päiväkotien aukioloaikojen joustoja on lisättävä, jotta muuttuva työ ja lapsiperheen arki voisivat sopia yhteen entistä paremmin.
  • Varhaiskasvatuksen laadun paras tae on ammattitaitoinen, osaava ja sitoutunut henkilökunta, jonka työtä arvostetaan. Varmistetaan koko henkilöstölle mahdollisuudet täydennyskoulutukseen.
  • Jokaisessa ryhmässä tulee olla pedagogisen koulutuksen saanut opettaja. Kaksinkertaistetaan uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti korkeakoulutettujen osuus päiväkotien henkilöstöstä vuoteen 2030 mennessä. Lisätään varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä yliopistoissa.
  • Varhaiskasvatuksen on oltava sisällöllisesti rikasta ja monipuolista. Liikuntatuokiot ja yhteiset pelit, luontoretket, satuhetket kirjastossa, yhteiset juhlat, kohtaamiset taiteen ja kulttuurin kanssa, kielikylpymahdollisuudet sekä tutustuminen muihin kulttuureihin rikastavat lasten kokemusmaailmaa. Kaikki lapset eivät pääse kotoa esimerkiksi uimahalliin, metsäretkelle tai teatteriin - päiväkodin retket ovat tärkeitä, jotta jokainen lapsi saa omaa elämänympyrää kasvattavia oppimisen kokemuksia. Myös lasten oman äänen pitää kuulua päiväkotiarkea suunniteltaessa.
  • Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista. Kaksivuotinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan.
  • Tehdään koulun aloituksesta joustavampaa. Rakennetaan päiväkodista, eskarista ja koulun ensimmäisistä luokista saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöllistä tahtiaan. Kaksi ensimmäistä kouluvuotta voitaisiin toteuttaa joustavana nivelvaiheena sitomatta oppilaita vuosiluokkiin. Kolmannelle luokalle siirryttäessä jokaisella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot, kuten hyvä lukutaito.
  • Tuetaan haasteellisilla alueilla toimivia päiväkoteja ja kouluja tasa-arvon ylläpitämiseksi. Erityisellä tasa-arvorahoituksella voidaan esimerkiksi palkata lisää koulutettua henkilökuntaa ja pienentää ryhmäkokoja.

II. Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja parempaa arkea

Suomi tarvitsee kunnianhimoisen, lapsi- ja perhemyönteisen perhevapaauudistuksen, joka tuo vapautta ja joustavuutta perheiden arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmarkkinoilla sekä edistää erityisesti naisten työllisyyttä. Vanhemmuuden vastuun tasaisempi jakautuminen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.

Jokaisen perheen tilanne on erilainen. Perhevapaiden tulee mahdollistaa lasten hoitaminen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja uudessa elämäntilanteessa. Perhevapaiden tulee tukea sitä, että lapsen vanhemmille kehittyy vahva suhde lapseen ja hoivavastuu jakautuu tasaisesti. Hyvä perhevapaauudistus siis edistää myös isien oikeutta jäädä perhevapaalle ja osallistua lasten hoitamiseen näiden ollessa pieniä.

Perhevapaauudistuksen keskeinen tavoite on saada vapaat jakautumaan tasaisemmin ja joustavammin vanhempien välillä. Tämä on välttämätöntä, jotta työelämä tasa-arvo voi toteutua. Nykyinen vapaiden epätasainen jakautuminen vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen sekä viimekädessä myös eläkekertymään. Naisten palkkakehitys jää miehistä jälkeen heti ensimmäisen lapsen hankkimisesta ja pysyy alemmalla tasolla läpi työuran.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen johtaa myös osaltaan siihen, että työnantajat näkevät nuorten naisten palkkaaminen liian usein riskinä. Toisaalta taas isien keskimääräistä pidempiin perhevapaisiin suhtaudutaan liian usein kielteisesti. Työelämä vaatii asennemuutosta ja perhemyönteisyyttä. Toteutettu työnantajalle maksettava 2500 euron perhevapaakorvaus on ollut yksi askel oikeaan suuntaan. Perhevapaiden lisäksi perhemyönteisyys voi kuitenkin tarkoittaa esimerkiksi joustavia ratkaisuja osa-aikatyöhön ja osittaiseen lasten kotona hoitamiseen, työnantajan tarjoamaa sairaan lapsen hoitoapua tai työn joustavaa järjestämistä.

"Kokoomus haluaa, että ensi hallituskaudella toteutetaan kunnianhimoinen perhevapaauudistus."

Hyvä perhevapaauudistus on sellainen, joka lisää joustavuutta perheiden arkeen, vahvistaa tasa-arvoa ja työllisyyttä, kohtelee erilaisia perheitä tasapuolisesti ja huomioi perheiden moninaiset elämäntilanteet. Hyvä perhevapaauudistus on lapsilähtöinen malli, jossa jokaisella syntyvällä lapsella on oikeus olla läheisensä hoidettavana yhtä monta päivää perhemuodosta riippumatta. Hyvä perhevapaauudistus myös kannustaa vanhempia palaamaan perhevapaalta joustavasti takaisin työelämään ja lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Kokoomuksen oma perhevapaamalli on esitelty yksityiskohtaisesti Perheet ja työelämä -asiakirjassamme.

Tasa-arvon ja paremman arjen aikaansaamiseksi kokoomus esittää:

  • Uudistetaan perhevapaajärjestelmä niin, että molemmille vanhemmille varataan perhevapaista yhtä pitkät osuudet. Näin kannustamme isiä jäämään perhevapaalle nykyistä enemmän. Tämän lisäksi osan perhevapaista perhe voisi jatkossakin jakaa vanhempien kesken parhaaksi katsomallaan tavalla.
  • Perhevapaita täytyy voida jaksottaa ja pilkkoa pienempiin osiin nykyistä joustavammin. Myös osa-aikatyön tekemisen ja yrittäjyyden pitää olla nykyistä helpompaa perhevapaan ohessa.
  • Kaikille vanhemmille perheen kokoonpanosta riippumatta turvataan yhtäläiset oikeudet jäädä perhevapaalle. Syntyvällä lapsella on oikeus olla läheisensä hoidettavana yhtä monta päivää perhemuodosta riippumatta. Perheet ovat kaikki erilaisia, mutta samanarvoisia. Lapsille pitää taata oikeus turvallisten ja läheisten aikuisten hoivaan elämän alkumetreillä.
  • Äitiysvapaalle voi nykytilanteessa jäädä 5-8 viikkoa ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Äidin pitäisi halutessaan ja vointinsa salliessa voida lykätä äitiysvapaan alkua lähemmäksi laskettua aikaa.
  • Edistetään työpaikkojen perheystävällisyyttä. Perheystävällisyys ja nykyaikainen asenneilmapiiri ovat työnantajien kilpailuetuja joiden merkitys kasvaa. Tarvittaessa työnantaja voisi tarjota esimerkiksi sairaan lapsen hoitamiseen liittyvää palvelua.
  • Mahdollistetaan joustavat työajat ja etätyö. Työn ja perhe-elämän toimiva yhteensovittaminen on yksi tärkeimmistä työhyvinvointia lisäävistä tekijöistä. Töitä tule voida tehdä siellä, missä se on tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Jollei työ ehdottomasti vaadi läsnäoloa työpaikalla, mahdollisuus etätyöhön helpottaa etenkin pienten lasten vanhempien arkea. Pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön on myös luotava paremmat mahdollisuudet.

III. Maailman parhaat, lapsi- ja perhelähtöiset palvelut

Suomi on ollut yksi innovatiivisimmista ja edistyksellisimmistä maista lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä. Maksuton kouluruoka, äitiyspakkaus, neuvola ja tasa-arvoinen peruskoulu ovat ylpeydenaiheitamme, jotka leviävät maailmalle. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on laaja ja monipuolinen määrä muiden kuin julkisten toimijoiden tarjoamia palveluita lapsille ja perheille.

Parhaimmillaan lapset ja perheet saavat oikea-aikaisesti ja asteittain vahvistuvaa tukea. Vaikka meiltä löytyy paljon hyvää, yhteiskunnan muuttuminen nostaa esiin parannettavaa. Huono-osaisuuden periytyminen ja lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi näyttävät olevan kasvussa. Yli 18 000 lasta elää sijoitettuna kodin ulkopuolella. Tämän suunnan kääntämiseksi meidän on panostettava nykyistä huomattavasti voimakkaammin ennaltaehkäisevään tukeen ja puuttumiseen.

Lasten ja lapsiperheiden moninaistuvat tarpeet, lähtökohdat ja edellytykset jäävät liian usein huomiotta. Kestävää hyvinvointia ei saavuteta palvelutarjoajien tarjontalähtöisen ja siilomaisen toimintatavan takia. Suomi on vuosien varrella muuttunut tuhansien luukkujen luvatuksi maaksi. Sirpaleinen palvelujärjestelmä ei parhaalla mahdollisella tavalla kohtaa perheitä varsinkaan silloin, kun ongelmia ja avuntarvetta on paljon.

"Kokoomus haluaa kehittää lasten ja perheiden palveluja lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen."

Lapsi- ja perhelähtöisempien palveluiden luomiseksi kokoomus esittää:

  • Lasten ja perheiden palvelut rakennetaan lasten ja perheiden palvelutarpeiden ja elämäntilanteiden ympärille, ei enää organisaatio- ja hallinnonalalähtöisesti.
  • Palveluita toteuttavien viranomaisten, eri ammattilaisten ja julkisen, yksityisen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toiminnan tulee määrittyä asiakaslähtöisesti, lapsia ja perheitä koskevan tiedon perusteella. Ennaltaehkäisevyys ja oikea-aikainen riittävä tuki on varmistettava tiiviillä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella.
  • Varmistetaan, että tieto eri viranomaisten välillä liikkuu sujuvasti lasten ja perheiden parhaaksi. Palvelujärjestelmän lapsi- ja perhelähtöisyys vaatii uudenlaista yhteistyötä kaikilta lasten ja perheiden kanssa töitä tekeviltä. Opettaja, terveydenhoitaja, sosiaalityötekijä, psykologi tai nuorisotyöntekijä ei pysty yksin vastaamaan moninaisiin hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tarpeisiin. Toinen toistensa osaamisen paremmalla keskinäisellä hyödyntämisellä saadaan parempia palveluja, ja myös parempaa työhyvinvointia.
  • Otetaan järjestöt, koko kolmas sektori ja seurakunnat tiiviisti mukaan. Lapsiperhekirppikset, vauvakahvilat ja muut kohtaamispaikat tavoittavat perheet matalalla kynnyksellä usein viranomaispalveluja paremmin.
  • Vähennetään lakisääteisiä suunnitelmia, raportointia ja muuta paperityötä ja kootaan yhteen hanke- ja kehittämisrahoitusta. Vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa lapsille ja perheille!
  • Palvelut tulee tarjota lähellä lasten ja perheiden arkea. Tuodaan lasten ja perheiden palveluja mahdollisuuksien mukaan yhteen. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi yhdistämällä päiväkoti, koulu, neuvola, kirjasto, nuorisotila, perhekeskus ja harrastustilat saman katon alle, jolloin perheiden arki ja ammattilaisten yhteistyö on helpompaa, siirtymät päiväkodista esikoulun kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun ovat helpompia ja koulujen iltapäiviin voidaan tuoda harrastustoimintaa matalalla kynnyksellä.
  • Uudistetaan neuvolajärjestelmää 2020-luvulle. Suomalainen neuvolajärjestelmä on meille tärkeä ja arvokas, haluamme pitää siitä hyvää huolta. Kehitetään neuvolaa siten, että se vastaa erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaatimuksiin. Varmistetaan, että koko ikäluokka osallistuu neuvolatarkastuksiin esimerkiksi vaatimalla sitä edellytykseksi lapsilisän maksamiselle.
  • Kehitetään kaikkien perheiden saataville neuvolatarkastuksia täydentävä digineuvola, josta saa apua esimerkiksi imetykseen, lapsen ravintoon tai uneen, vanhemmuuteen, parisuhteen ristiriitoihin tai kasvatukseen liittyviin huoliin juuri silloin, kun avun tarve on suurin ja käsillä.
  • Tuodaan neuvolapalvelut helposti ja matalalla kynnyksellä saataville sinne, missä lapset ja perheet muutenkin ovat. Liikkuva neuvola voisi tarjota apua ja neuvontaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi ostoskeskuksessa, päiväkodissa tai kirjastossa. Avun pyytämisessä ja saamisessa on oltava matala kynnys.
  • Lisätään neuvolapalvelutarjontaa myös ilta-aikoihin.
  • Viedään osa neuvolatarkastuksista päiväkotiin. Kehitetään päiväkodin ja neuvoloiden yhteistyötä ongelmien varhaisen tunnistamisen, ammattilaisten välisen tiedonkulun ja oikea-aikaisen avun tehostamiseksi.
  • Neuvoloissa on tarjottava vielä nykyistäkin vahvemmin tukea myös vanhemmuuteen ja parisuhteen ongelmiin. Tulevaisuuden neuvolassa perhe voisi saada laajempaa tukea ja neuvontaa myös esimerkiksi työelämään palaamisessa tai kouluttautumisessa. Lisäksi jo nyt tehtävää hyvää työtä lasten lukuinnon ja –taidon edistämisessä on syytä jatkaa ja kehittää.
  • Laaja ja riittävä rokotekattavuus on varmistettava. Neuvolat pitävät viimekädessä huolen myös Suomen rokotekattavuudesta ja siitä, että lapset saavat välttämättömät rokotteet. Tätä työtä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.
  • Panostetaan lapsiperheiden kotipalveluun. Kotipalvelu on tärkeää matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä, jolla voidaan auttaa uupumusta perheissä.
  • Perheiden tuessa ja lastensuojelussa on panostettava ongelmien ennaltaehkäisyyn. Pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää myöhemmin ilmenevät ongelmat. Lastensuojelun toimintamalleja on kehitettävä niin, että ongelmiin pystytään vastaamaan riittävän ajoissa.
  • Perhe on lapselle paras mahdollinen kasvupaikka. Perhesijoituksen on oltava vahva prioriteetti lastensuojelussa, perhehoitajien sosiaaliturvaa on kehitettävä ja adoptio on kirjattava lastensuojelulakiin osaksi lastensuojelun palettia.
  • Varmistetaan että lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla on riittävät mahdollisuudet peruskoulun loppuunsaattamiseen ja toisen asteen koulutuksen suorittamiseen.
  • Kannustetaan kuntia luomaan yhteistyömalleja paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa, jotta perheet voisivat hakea lyhytaikaista apua lastenhoitoon esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin.
  • Helpotetaan avun palkkaamista laajentamalla kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksia kattamaa monipuolisemmin lapsiperheiden ja kodin arjessa hyödynnettäviä palveluita.
  • Tarvitsemme arjen lapsimyönteisyyttä. Sujuva julkinen liikenne ja matalalattiabussit ja –raitiovaunut tekevät liikkumisesta huomattavasti helpompaa lastenvaunujen ja pienten lasten kanssa. Leikkipuistojen maksuton toiminta ja kolmannen sektorin ylläpitämät perhekahvilat ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka ovat merkittäviä voimavaroja lapsiperheiden arjessa. Vaipanvaihtopisteet ja imetystilat julkisissa tiloissa ja arjen palveluissa antavat vahvan signaalin siitä, että myös lapset ja lapsiperheet ovat tervetulleita. Me kaikki olemme vastuussa siitä, että suhtautumisemme lapsien näkymiseen ja kuulumiseen arjessa on positiivista ja kannustavaa.

IV. Huomioidaan erilaisten perheiden erilaiset tarpeet

Kaikki lapset ja heidän perheensä ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Lapset tulevat yhä moninaisemmista taustoista, ja jokaiselle on turvattava tasa-arvoiset mahdollisuudet. Erilaiset perheet on huomioitava lainsäädännössä yhdenvertaisesti ja on ymmärrettävä, että perheiden erilaisuus on uusi normaali. Oli perheessä eri määrä lapsia, eri määrä vanhempia, olivatpa vanhemmat keskenään samaa tai eri sukupuolta tai asuivatpa nämä samassa tai eri kotitaloudessa, oli perheessä vammaisia tai tukea tarvitsevia, on perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina. Perheiden palveluiden ja etuusjärjestelmien on pystyttävä vastaamaan myös perheiden sisällä tapahtuviin muutoksiin, kuten erotilanteisiin, lapsen sairastumiseen tai vammautumiseen, nykyistä paremmin.

Kaikki perheet eivät ole tällä hetkellä samalla viivalla monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaamisoikeuskysymysten tai perhevapaiden osalta. Lapsilla voi esimerkiksi olla useampi kuin yksi kotiosoite tai hän ei pääse tapaamaan toista vanhempaansa tai isovanhempiaan. Huolto- ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilanteita. Erilaiset perheet tulee myös huomioida paremmin etuusjärjestelmässä.

"Joskus vastaan tulee tilanteita, joissa tukea ja apua pitäisi olla saatavilla nopeasti. Haluamme varmistaa sen, että yllättäviinkin tilanteisiin löytyy apua."

Erilaisten perheiden tasa-arvon varmistamiseksi kokoomus esittää:

  • Kirjataan vuoroasuminen lainsäädäntöön ja ehkäistään tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyviä ongelmia nykyistä paremmin.
  • Lainsäädännön on turvattava lapsen oikeus tosiasiallisiin vanhempiinsa. Kirjataan lakiin lapsen huoltajille velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Lasta ei saa vieraannuttaa esimerkiksi erotilanteissa isovanhemmista tai muista lähisukulaisista.
  • Tarjotaan kahdessa eri osoitteessa saman kunnan alueella asuvalle lapselle koulukyyti molemmista kodeista.
  • Myönnetään lapsesta yksin huolehtivalle tai yksin adoptoivalle äidille oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainvapaapäiviin. Pidennetään adoptiovanhempien vanhempainrahakautta ja annetaan siihen oikeus kaikille alle 18-vuotiaan lapset perheen ulkopuolelta adoptoivalle. Pidennetään monikkoperheiden isien isyysrahakautta.
  • Parannetaan adoptioneuvonnan laatua ja saatavuutta.
  • Tuetaan opiskelijaperheiden toimeentuloa nykyistä paremmin mm. opintotuen huoltajakorotuksella ja joustavilla hoitomahdollisuuksilla.
  • Hedelmöityshoitojen tulee olla saatavilla perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta.
  • Selvitetään, millä edellytyksillä Suomeen voitaisiin säätää sijaissynnytykset salliva lainsäädäntö.

V. Harrastustakuusta totta! Jokaiselle lapselle mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen

Hyvät harrastukset ja liikunnallisen elämäntavan oppiminen lisäävät lasten hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. Harrastusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Monissa harrastuksissa kustannukset voivat nousta korkeiksi. Kokoomus haluaa, että harrastustakuu toteutuu kaikkialla Suomessa, kaikille lapsille ja nuorille. Jokaiselle on turvattava mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Vanhempien lompakon paksuus ei saa rajoittaa lapsen mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa.

Mieluisa harrastus voi löytyä kulttuuri, liikunta- tai järjestötoiminnan parista. Vaihtoehtoja on paljon. Yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän. Se, ettei ole varaa harrastaa, voi jättää monelle tunteen yhteisön ulkopuolella olemisesta. Tätä tunnetta meidän on pystyttävä torjumaan kaikin keinoin, jos haluamme todella torjua eriarvoisuutta ja syrjään jäämistä. Harrastukset ja liikunta ovatkin tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin edistämisen, myös lapsen sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämisessä.

"Mieluisa harrastus voi löytyä kulttuuri, liikunta- tai järjestötoiminnan parista."

Harrastustakuun toteuttamiseksi kokoomus esittää:

  • Jokaisen lapsen ja nuoren koulupäivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päiväkotipäivään tätäkin enemmän. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Parhaiten liikunnallista elämäntapaa opitaan lisäämällä liikuntaa osaksi muuta opetusta ja välitunteja.
  • Järjestetään matalan kynnyksen harrastustoimintaa kouluilla iltapäivisin esimerkiksi kerhojen muodossa.
  • Kannustetaan päiväkoteja ja kouluja tekemään yhteistyötä paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa sekä järjestämään esimerkiksi laji- ja harrastuskokeiluja koulupäivien ohessa.
  • Luodaan lasten ja nuorten harrastuspassi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harrastamista, joille harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi. Harrastuspassin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harrastuskertoja tuetusti mieleisistään paikoista.
  • Tehdään yhteistyötä järjestöjen ja yhdistysten kanssa matalan kynnyksen harrastustoiminnan järjestämiseksi.
  • Varmistetaan, että kouluissa tuodaan opetuksen ja ohjauksen ohessa erilaisia harrastusmahdollisuuksia esille ja tarjotaan eri vaihtoehdoista tietoa sekä oppilaille että vanhemmille.
  • Tarjotaan esimerkiksi kuntien julkisia tiloja, kuten iltaisin tyhjillään olevia kouluja, nykyistä helpommin ja edullisemmin harrastustoimintaa järjestävien toimijoiden käyttöön.
  • Huolehditaan, että jokainen lapsi pääsee kokemaan ja kokeilemaan kulttuuria ja taidetta. Turvataan lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua taiteen perusopetukseen kaikkialla Suomessa. Huomioidaan harrastustakuun toteuttaminen taiteen perusopetuksen ja kuntien muun kulttuuritoiminnan valtionavustuksissa. Vahvistetaan lastenkulttuuria, ja tehdään museoista ja muista kulttuurikohteista ja -tapahtumista lapsiystävällisiä.
  • Vahvistetaan kirjastojen roolia perheiden ajanvietto- ja kohtaamispaikkana sekä matalan kynnyksen kulttuurikeskittymänä, jossa on luonteva edistää myös tasa-arvoisia mahdollisuuksia tutustua digimaailmaan.

VI. Turvallinen lapsuus jokaiselle

Lapsi alkaa rakentaa minäkuvaansa ja itsetuntoaan jo varhain. Yksi lapsen terveen itsetunnon ja minäkuvan rakennusaineksista on turvallinen aikuinen, yleensä vanhempi, johon lapsi voi luottaa. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kodin ja luotettavia aikuisia elämäänsä. Pohjaa lapsen luottamukselle ympäröivää yhteiskuntaa, viranomaisia ja muita aikuisia kohtaan aletaan rakentaa jo nuorena.

Suomen on oltava jatkossakin maa, jossa lapset tuntevat olonsa turvalliseksi myös kodin seinien ulkopuolella. Maailman mittakaavassa on harvinaislaatuista, että Suomessa lapset voivat kulkea turvallisesti koulumatkansa jalan tai pyörällä, tai mennä yksin lähipuistoon leikkimään. Tästä meidän on syytä pitää kiinni myös jatkossa. On meidän jokaisen aikuisen tehtävä puuttua, jos näemme jonkun lapsen lähestyvän vaarallista tilannetta.

"Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen lapsuuteen."

Väkivalta ja perhe-elämä eivät kuulu yhteen. Vaikka Suomi onkin monella mittarilla yksi maailman turvallisimmista maista ja hyvä maa lapsiperheille, olemme eurooppalaisten perheväkivaltatilastojen kärkipäässä. Kaikissa perheissä ei ole turvallista olla. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikista väkivaltarikoksista jopa 30 prosenttia oli joko nykyisen tai entisen kumppanin tekemiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys on Suomelle häpeällinen asia.

Suomalainen turvakotiverkko ei täytä kansainvälisissä sopimuksissa sille asetettuja ehtoja. Paikkoja perheväkivallan uhreiksi joutuneille ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Suomessa järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä perhe- ja lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Kokoomus haluaakin varmistaa, että näiden järjestöjen toimintaedellytykset turvataan jatkossakin ja että turvakotipaikkoja saadaan lisättyä.

Päihteet ovat usein läsnä perheväkivaltatapauksissa. Päihteiden käyttö aiheuttaa perheissä monia muitakin ongelmia. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi raskaudenaikainen päihteidenkäyttö vahingoittaa lasta jo sikiövaiheessa. Päihteiden käytölle ei voi asettaa mitään turvarajaa raskauden aikana. Päihteiden käyttö raskauden aikana on yksiselitteisen väärin syntymätöntä lasta ja tämän tulevaisuutta kohtaan. Myös runsaan päihteiden käytön keskellä kasvaminen on lapselle stressaavaa ja voi aiheuttaa kauas kantautuvia sosiaalisia ongelmia.

Lasten ja perheiden turvallisuuden parantamiseksi kokoomus esittää:

  • Luodaan tehokkaammat ja vaikuttavammat toimintamallit perhe-ja lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Suomeen on rakennettava toimiva viranomaistyön ja vapaaehtoistoiminnan verkosto väkivallan uhrien auttamiseksi. Madalletaan kynnystä ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden on perustellusta syystä voitava jäädä vain viranomaisten tietoon.
  • Turvakotiverkon riittävyys on varmistettava ja alalla toimivien järjestöjen toimintaedellytykset turvattava. Esimerkiksi vertaistuen ja erilaisten tukiryhmien toiminnasta vastaavat järjestöt tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, jolla on suuri vaikutus. Kehitetään turvakotipaikkoja myös alaikäisten nuorten tarpeisiin.
  • Parannetaan raskaana olevien pääsyä päihdehoitoon. Raskaana olevan on päästävä katkaisuhoitoon halutessaan välittömästi ilman jonotusta. Hoitoon sitoutuminen on varmistettava ja syntymättömän lapsen oikeudet on asetettava etusijalle. Syntymättömän lapsen turvallisuus on turvattava tarvittaessa ohjaamalla äiti hoitoon vasten tämän omaa tahtoa.
  • Kiristetään alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Tehostetaan jo kriminalisoituun tyttöjen sukuelinten silpomiseen syyllistyneiden saattamista vastuuseen teoista. Poistetaan Suomen lainsäädännöstä mahdollisuus saada poikkeuslupa avioitumiseen alaikäisenä. Tehostetaan jo rangaistaviin pakkoavioliittoihin puuttumista.
  • Liian moni lapsi ja nuori kokee kiusaamista viikoittain, jopa päivittäin. Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Mitään kiusaamista ei saa sallia. Lasia ja nuoria tulee suojata kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä päiväkoti- ja koulupolun kaikissa vaiheissa. Tämä on varmistettava riittävän tiukalla lainsäädännöllä ja ammattilaisten hyvillä valmiuksilla puuttua ongelmiin.
  • Jokaisella koululla tulee olla toimivat muodot lasten ja nuorten osallistumiseen kuten oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta sekä sovitteluoppilastoiminta.
  • Varmistetaan, että päiväkotien ja koulujen pihat, tilat ja leikkipuistot ovat turvallisia. Pidetään huolta liikenneturvallisuudesta erityisesti lasten koulumatkoilla.
  • Varmistetaan, että kaikissa työsuhteissa, joissa ollaan lasten kanssa tekemisissä, selvitetään työntekijän rikostausta.

VII. Panostetaan maahanmuuttajaperheisiin – koulutus auttaa kotoutumaan

Suomi on avoin ja kansainvälinen yhteiskunta, jossa monikulttuurisuus on tosiseikka, ei mielipidekysymys. Lapset ovat luonnostaan ennakkoluulottomia ja uteliaita. Monille heistä kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus on luonteva osa arkielämää.

Erilaisista taustoista tulevien lasten ja perheiden on tärkeää saada tarvitsemansa tuki. Useilla maahanmuuttajaperheillä lähtökohdat yhteiskunnassa ovat heikommat esimerkiksi puutteellisen koulutuksen vuoksi.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on erityisen tärkeää maahanmuuttajaperheiden lapsille. Päiväkoti voi olla tärkeä kontakti myös lapsen vanhemmille ja auttaa kotoutumista. Valitettavasti varhaiskasvatukseen osallistuvat usein vähiten ne, jotka hyötyisivät siitä kaikkein eniten. Lapset oppivat varhaiskasvatuksessa tärkeitä sosiaalisia taitoja, myös suomen tai ruotsin kieltä ja paikallista kulttuuria. Näin lapset kasvavat osaksi yhteiskuntaa ja siirtyvät sujuvammin myös peruskouluun ja edelleen ylemmille koulutusasteille.

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja koulutukseen pääsyn helpottamiseksi kokoomus esittää:

  • Lisäämällä tasa-arvorahoitusta kouluille ja päiväkodeille voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata avustajia niihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa maahanmuuttajien määrä on korkeammalla tasolla.
  • Edellytetään, että vanhempien kotoutumissuunnitelmiin kirjataan lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen sekä molempia vanhempia työelämään valmistavat opinnot ja työnhaku. Lisäksi nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja tehdään esiopetuksesta kaksivuotista (ks. aiemmin varhaiskasvatus-osiossa).
  • Rakennetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisille äideille keinoja arjen osallisuuteen. Kohtaamispaikkoina toimivat neuvolat, kirjastot, vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritilat. Kansanopistojen luku- ja kirjoitustaidon kurssit sekä kielikurssit toimivat hyvinä, maksuttomina lähtötason opintoina, joihin osallistumisen edellytyksenä on lasten olo päiväkodissa. Täydentävää suomen ja ruotsin kielen opetusta voidaan järjestää äideille yhdessä lasten kanssa päiväkotien yhteydessä. Samalla syntyisi luontevia kontakteja muihin vanhempiin, jotta perheet eivät jää yksin.
  • Varmistetaan jokaiselle lapselle oikeus oman äidinkielen säilymiseen ja ylläpitämiseen.
  • Lasten maahanmuuttajatausta vaikuttaa tutkimuksissa oppimistuloksiin kielteisesti, vaikka oppimisen motivaatio ja ryhmään kuulumisen kokemus voi heillä olla muita korkeampi. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla kielitaito. Varhaiskasvatukseen ja kouluun on luotava tarkistuspisteet eri vaiheisiin, jotta jokainen pysyy mukana. Kääntämällä katsetta yhä varhaisempiin elämänvaiheisiin vältetään kalliita ja heikosti vaikuttavia korjaavia toimia.