Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/14

Kansallinen Kokoomus

Kokoomuksen näkökohtia Itä-Suomen kehittämiseksi


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kokoomuksen näkökohtia Itä-Suomen kehittämiseksi
  • Vuosi: 1970
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KOKOOMUKSEN NÄKÖKOHTIA ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISEKSI

Sisällys

I YLEISTÄ

II TYÖVOIMA

III LUONTO JA SEN TARJOAMAT EDELLYTYKSET
- puu
- maatalous
- kalatalous
- kaivostoiminta
- matkailu
- luonnon- ja maisemansuojelu

IV PÄÄOMA

V TUTKIMUS JA KOULUTUS

VI LIIKENNE JA TIETOLIIKENNE

VII KUNTAUUDISTUS JA KUNTIEN TALOUS

VIII MUU ALUEHALLINTO

IX TERVEYSTURVA

X MUU SOSIAALITURVA

XI YLEINEN INFORMAATIO-, VALISTUS- JA NEUVONTATOIMINTA

XII YKSILÖIDYT EHDOTUKSET

KOKOOMUKSEN NÄKÖKOHTIA ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISEKSI

Kansallisen Kokoomuksen hallituspoliittisen valiokunnan asettaman Itä-Suomen kehittämistoimikunnan tehtävänä on ollut ehdotusten tekeminen Itä-Suomen keskeisimpien ja kiireellisimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Hallituspoliittinen valiokunta käsitteli ehdotuksen kokouksessaan 11.2.1970 ja hyväksyi sen julkaistavaksi.

I YLEISTÄ

Huono työllisyystilanne ja siitä johtuva väestön väheneminen koetaan kipeänä ongelmana Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä. Lähinnä maataloudesta vapautuvalle väestölle ei tällä alueella pystytä tarjoamaan riittävästi teollisia ja palveluelinkeinojen työpaikkoja eikä uusien tehtävien edellyttämää koulutusta. Maa- ja metsätalous sekä niihin liittyvä jalostusteollisuus ovat ne tuotannonalat, joiden rationalisointi- ja koulutuskysymyksiin tulisi Itä-Suomessa kiinnittää erityistä huomiota. Alueen kehittymisen kannalta on myös tärkeätä, että teollisuutta monipuolistetaan ja olemassa olevien teollisuuslaitosten jalostusastetta nostetaan. Itä-Suomi tulisi valtiovallan toimenpitein saattaa kuljetuskustannusten osalta, pääomavarojen saannin suhteen ja tutkimustoiminnassa tasavertaiseksi teollisuus-Suomen kanssa, koska tämä on kokonaisuutena taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin luoda muuttavalle väestölle alusta alkaen uudet elämisen edellytykset Etelä-Suomeen.

II TYÖVOIMA

Itä-Suomessa väestö on saanut keskimääräistä vähemmän niin ammatillista kuin korkeakoulutasoista koulutusta. Työttömyys on mm. tästä syystä jatkuvana ongelmana. Itä-Suomen korkeakoulujen kehittäminen tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, ammattikoulutuksen, myös maatalouden erikoistumista palvelevan koulutuksen tehostaminen sekä yrittäjäkoulutuksen aikaansaaminen ovat todella tehokkaita toimenpiteitä Itä-Suomen koulutuksellisen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi. Ammatinvalinnanohjaus tulisi ulottaa kaikille lain edellyttämille paikkakunnille; ammatinvalinnanohjausta olisi erityisesti täällä aktivoitava. Työvoimapiirien toiminta-alueen tulisi noudattaa lääninhallinnon rajoja. Taajamien vuokra-asuntojen tuotantoa tulisi voimakkaasti lisätä.

III LUONTO JA SEN TARJOAMAT EDELLYTYKSET

- puu

Puu on tärkein Itä-Suomen raaka-aine. Puun tuotantoa edistävät metsänhoidolliset toimenpiteet, kolmannen MERA-ohjelman asettamien tavoitteiden saavuttaminen ja puuteollisuuden jalostusasteen nostaminen ovat huomattava tulontae Itä-Suomelle. Puutalo- ja puuelementtiteollisuus on sahateollisuutta jalostuneempi teollisuudenala. Sen kehittämiselle nykyiset menekkinäkymät tarjoavat reaalisen pohjan.

- maatalous

Maatalouden liikatuotanto-ongelmat ovat valtakunnallisia. Tästä syystä olisi kiireellisesti tehtävä valtakunnallinen tuotantopoliittinen työnjako ja selvitettävä, mitä kukin alue tuottaa. Ilmastolliset ja maaperälliset seikat viittaavat selvästi siihen, että Itä-Suomi näiden ominaisuuksiensa puolesta soveltuu parhaiten maidon ja lihan tuotantoon. Puutarha- ja muulla erikoisviljelyllä on myös edellytykset taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Kuntakohtainen erikoistumis- ja rakennerationalisointitutkimus tulisi laatia kaikissa maalaiskunnissa (esikuvana nk. Nurmes-suunnitelma). Erikoistuville maanviljelijöille tulisi järjestää riittävä ammatillinen koulutus. Maatalouskeskuksiin tulisi saada erikoisviljelyyn ja maatalouden markkinointiin erikoistunutta koulutushenkilökuntaa.

- kalatalous

Kalastus antaa Itä-Suomessa työtä varsin monille ihmisille. Kala ja sen jalosteet ovat jo nyt vientiartikkeli. Näistä syistä Itä-Suomen vesistöjä koskeva systemaattinen kalataloudellinen tutkimustoiminta olisi saatava viipymättä käyntiin.

- kaivostoiminta

Itä-Suomessa on tehty viime vuosina lupaavia mineraalilöytöjä, jotka voivat antaa perustan paitsi kaivostoiminnan aloittamiselle myös jalostuneemmalle teollisuudelle, kuten metallin sulatukselle. Malmien etsintään tulisi varata entistä enemmän määrärahoja.

- matkailu

Itä-Suomi runsaine, pääasiassa puhtaine vesistöineen tarjoaa matkailulle ihanteelliset puitteet. Lomakeskuksien keskittämisellä voidaan parantaa niiden kannattavuutta, nostaa palvelun tasoa, tehostaa ympärivuotista käyttöä ja edistää luonnon- ja maisemansuojelua. Huvila-asutusta tulisi Itä-Suomessa edistää ranta-alueiden asianmukaisella kaavoittamisella, koska tämä asumismuoto lisää alueen kulutusta ja aktivoi mm. puutalojen ja -elementtien tuotantoa.

- luonnon- ja maisemansuojelu

Saastumisilmiö on taloudellinen ja terveydellinen ongelma. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta on tärkeintä, että niitä koskevia lakeja voidaan soveltaa myös käytännössä. Tämä on mahdollista vain siten, että valtiovalta osallistuu riittävästi erityisesti vesienhoidon kustannuksiin sekä asutuksen että teollisuuden osalta.

IV PÄÄOMA

Toimikunta pitää välttämättömänä, että valtion tulo- ja menoarvioon varattaisiin riittävän suuri määräraha Itä-Suomen kehitysrahaston peruspääomaksi, joka helpottaisi uusien tuotantolaitosten toiminnan aloittamista ja vanhojen tuotantolaitosten laajentamista. Rahastoon olisi koottava myös Itä-Suomesta maksettavat pienteollisuuslainojen korot ja kuoletukset. Erityisesti tulisi kannustaa suurten teollisuuslaitosten alihankkijoina toimivia yrittäjiä. Kehitysaluelakien toimeenpanoa olisi nopeutettava ja tehostettava.

V TUTKIMUS JA KOULUTUS

Itä-Suomen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, maakuntaliitoissa ja seutukaavaliitoissa suoritettavaa tutkimusta olisi tuettava kaikin tavoin. Niin laitoksia kuin yksityisiä tutkijoita tulisi informoida erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Tutkimusrekisterin aikaansaaminen on välttämätöntä. Erityisen tärkeänä toimikunta pitää koko Itä-Suomea koskevan asennoitumista yritteliäisyyteen selvittävän tutkimuksen suorittamista. Erityisesti korkeamman kaupallisen koulutuksen tarpeesta Itä-Suomen alueella olisi tehtävä tutkimus.

Edelleen on tärkeätä, että Joensuun korkeakoulun yhteydessä olevalle Karjalan tutkimuslaitokselle ja Kuopion korkeakoulun yhteyteen suunnitellulle kansanterveyden tutkimuslaitokselle luodaan riittävät toimintaedellytykset mahdollisimman pian ja Mikkelissä sijaitsevan Itä-Suomen instituutin suorittamaa tutkimustoimintaa tuetaan kaikin tavoin. Koska koulutus on eräs tehokkaimpia tuottavuuden nousuun vaikuttavia tekijöitä, on koulusuunnitteluun kiinnitettävä vakavaa huomiota. Tähän saakka laaditut koulusuunnitelmat ovat olleet puutteellisia, joten olisi saatava aikaan tutkimukseen perustuva koulupoliittinen ohjelma, jonka mukaan Itä-Suomen koulutustoiminta voitaisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla saada palvelemaan alueen talous- ja kulttuurielämää.

VI LIIKENNE JA TIETOLIIKENNE

Tietoliikenneyhteyksien jälkeenjääneisyys Itä-Suomessa on tosiasia. Kaikki Itä-Suomen kaupungit tulisi saattaa automaattisen kaukovalintajärjestelmän piiriin. Radion ja television maakunnallisia ohjelmia olisi lisättävä. TV 2:n näkyvyysalue tulisi laajentaa Itä-Suomeen tai vastavuoroisesti porrastaa lupamaksut näkyvyysalueesta riippuviksi.

Kuljetuskustannusten korkea taso hidastaa ja suorastaan rajoittaa Itä-Suomen teollisuuden kehitystä. Maantie- ja vesikuljetusten lisääntymisestä huolimatta rautatiekuljetukset ovat edelleen tärkein itäsuomalaisten tuotteiden kuljetusmuoto. VR:n arvotariffiperiaatteeseen perustuvaa rautatietariffipolitiikkaa pitäisi muuttaa jalostuneempaa teollisuutta suosivaksi. Kuljetuskustannusten alueellisia eroja tulisi tasoittaa alennuskorvauksin.

VII KUNTAUUDISTUS JA KUNTIEN TALOUS

Kuntia yhdistettäessä olisi ehdottomasti selvitettävä yhdistämisen taloudelliset vaikutukset. Mikäli jokin kunta pystyy tarjoamaan riittävän palvelutason kohtuullisin kustannuksin ei yhdistäminen ole mielekästä. Muussa tapauksessa yhdistämistä on pidettävä suotavana, joskin pakkoliittämisiä on vältettävä. Itä-Suomen kuntien taloutta rasittavat ennen kaikkea kuntainliittomuotoisten sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten menot. Valtionapua köyhimmille kunnille on pakko lisätä, koska tilanne niissä käy muuten kestämättömäksi.

VIII MUU ALUEHALLINTO

Hallintoa tulisi tehostaa siten, että keskusvirastoilta siirretään päätäntävaltaa lääni- ja maakuntatasolle. Lisäksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin lääninhallinnon demokratisointia edistävän lainsäädännön aikaansaamiseksi, mm. maaherran valitsemiseksi vaaleilla määräajaksi.

IX TERVEYSTURVA

Terveyden- ja sairaanhoitoa edistävän tutkimustoiminnan ohella tulisi Itä-Suomea varten luoda järjestelmä, joka poistaisi aluetta kipeästi koskettavan yleislääkäripulan. Avohoitoon perustuvan terveyden- ja sairaanhoidon lääketieteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia olisi tutkittava. Tutkimusten pohjalta olisi käynnistettävä kokeilutoiminta.

X MUU SOSIAALITURVA

Itä-Suomen väestön ikäjakautumassa vanhat ikäluokat kasvavat suhteellisesti eniten. Toisaalta lapsiperheissä lasten lukumäärä on keskimääräistä suurempi. Näiden väestöryhmien sosiaaliturvan parantamiseksi olisi muutettava kansaneläke- ja lapsilisälakeja siten, että niiden tarjoamat edut entistä voimakkaammin porrastettuina koituvat vanhusten ja monilapsisten perheiden hyväksi.

XI YLEINEN INFORMAATIO-, VALISTUS- JA NEUVONTATOIMINTA

Itä-Suomen kokonaiskehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että alueen tarjoamista mahdollisuuksista annetaan informaatiota ulos päin. Informaation tulisi ensi sijassa kohdistua yrittäjiin, mutta myös matkailijoihin niin muualla kotimaassa kuin ulkomailla. Koko Itä-Suomea koskevaa tiedotus-, markkinointi- ja myyntitoimintaa voisi hoitaa Helsingissä sijaitseva Itä-Suomen toimisto, jonka perustamismahdollisuudet tulisi viipymättä selvittää. Tiedotustoiminnan tehostamisesta voisivat huolehtia maakuntaliitot ja muut vastaavat yhteisöt. Kuntatasolla elinkeino- ja matkailulautakunnat vastaisivat asianomaisten kuntien tarjoamien mahdollisuuksien informoinnista. Tiedotus- ja valistustoiminnan tulisi yhdessä koulutuksen kanssa ennen muuta korostaa yritteliäisyyden ja oma-aloitteisuuden merkitystä Itä-Suomen aineellisen ja henkisen kehityksen perusedellytyksenä. Toisaalta informaation tehostamisella olisi pyrittävä kiinnittämään valtiovallan huomiota alueen epäkohtiin ja täten saamaan ne oikaistuiksi. Tiedotustoimintaa tulisi tehostaa myös alueen eri läänien välillä niiden keskeisen yhteistoiminnan lisäämiseksi.

XII YKSILÖIDYT EHDOTUKSET

Asiantuntijalausuntojen ja tekemiensä selvitysten perusteella toimikunta esittää, että

- kiireellisesti tehdään tutkimus Itä-Suomen väestön yrittämishengestä nimenomaan ottaen huomioon yritteliäisyyteen liittyvät riskitekijät. Tutkimuksen suorittaisivat yhteistoiminnassa kaikki alueella tutkimustoimintaa harjoittavat yhteisöt,

- laaditaan suunnitelmat yrittäjäkoulutuksen aloittamiseksi kaupallisten ja teknillisten oppilaitosten yhteydessä sekä tehostetaan kauppa- ja teollisuusministeriön piiriorganisaatioiden toimintaa lisäämällä niiden yrittäjäkoulutukseen käyttämiä määrärahoja,

- lisätään valtion osuutta ammattikoulutuksessa ja tehostetaan olemassa olevien ammattikoulujen käyttöä järjestämällä niihin myös iltaopiskelumahdollisuus,

- ryhdytään toimeenpanemaan maatalouden erikoistumista palvelevia työllisyyskursseja ja perustetaan maataloudellisiin oppilaitoksiin samaa tarkoitusta palvelevia opetusvirkoja, joiden avulla tehostetaan maatalouden teknillistä ja markkinointikoulutusta,

- neuvontajärjestöjen voimin tuetaan voimakkaasti sopimusviljelyjärjestelmän laajentamista viljelijöiden sekä tukkukaupan ja tuotantolaitosten välillä,

- lisätään vihannesten, marjojen, rehun yms. viljelyä sekä tehostetaan erityisesti näitä tarkoituksia edistävää koulutus- ja valistustoimintaa,

- suoritetaan nk. Nurmes-suunnitelman mukainen maatilojen rationalisointi-tutkimus Itä-Suomen kaikissa maalaiskunnissa ja varataan sitä varten vuosittain määräraha valtion tulo- ja menoarvioon sekä aktivoidaan tilojen yhdistämistä mm. halpakorkoisen lainoituksen avulla,

- selvitetään, millaiseen maataloustuotantoon Itä-Suomi parhaiten soveltuu,

- tutkitaan maatalousyrittäjien verotuksessa ilmenevät epäkohdat ja tehdään niiden poistamista tarkoittavat esitykset ja poistetaan perunan rajahintajärjestelmä,

- selvitetään alueellisin toimeksiannoin, miten Itä-Suomen teollisuutta voitaisiin monipuolistaa ja mitä mahdollisuuksia on perustaa tänne elektroniikka-, kemiallisia, huonekalu-, tekstiili- ym. teollisuuslaitoksia,

- tehdään esityksiä Itä-Suomen sekä valtioenemmistöisten että yksityisten puunjalostusteollisuuslaitosten jalostusasteen nostamiseksi,

- ryhdytään toimiin malmisulaton perustamiseksi Itä-Suomeen,

- tehdään aloite malmien etsintään ja tutkimukseen käytettävien varojen lisäämisestä,

- tehdään aloite määrärahan varaamisesta vuoden 1971 valtion tulo- ja menoarvioon Itä-Suomen kehitysrahaston perustamista varten sekä aloite Itä-Suomesta maksettavien pienteollisuuslainojen korkojen ja kuoletusten kokoamiseksi siihen,

- selvitetään alueellisin voimin Itä-Suomen tiedotus- ja markkinointitoimiston perustamis- ja toimintaedellytykset Helsingissä,

- ryhdytään toimiin kaikkien Itä-Suomen kaupunkien saamiseksi kiireellisesti automaattisen kaukovalinnan piiriin,

- tehdään aloite määrärahan varaamisesta vuoden 1971 valtion tulo- ja menoarvioon rautateiden kuljetuskustannusten tasaamiseksi Itä-Suomessa,

- kiirehditään lainsäädäntöä, jonka tuloksena kuntainliittomenoissa otettaisiin käyttöön kantokykyluokituksen mukainen maksuperuste,

- tehdään aloite, että kuntauudistuksen täytäntöönpanoa varten tehtäisiin tutkimus kuntien yhdistämisen taloudellisista vaikutuksista ottaen huomioon eri kuntien palvelumahdollisuudet,

- tehdään aloite oman työvoimapiirin aikaansaamiseksi Mikkelin lääniin,

- tehdään aloite kalataloudellisen tutkimusaseman perustamiseksi Saimaan vesistöalueelle,

- ryhdytään toimiin Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänien edustajien saamiseksi mukaan kehitysalueiden neuvottelukuntaan,

- pyritään muuttamaan kansaneläkelakia siten, että täyteen tukiosaan oikeuttavaa tulorajaa nostettaisiin ainakin elintason nousua ja rahanarvon alenemistä vastaavasti ja lapsilisälakia suuriperheisiä ja pienituloisia entistä enemmän suosivaksi,

- pyritään tehostamaan taajamien vuokra-asuntojen tuotantoa ja täten lisäämään työvoiman liikkumismahdollisuuksia,

- tutkitaan vientikoulutukseen erikoistuvan ja merkonomien jatkokoulutusmahdollisuuksia helpottavan kauppakorkeakoulun perustamista Itä-Suomeen,

- tehostetaan teolliseen muotoiluun erikoistuvan taideteollisen oppilaitoksen perustamistoimia,

- ryhdytään toimiin vesiensuojelun tehostamiseksi siten, että ensi sijassa valtiovalta vastaisi kustannuksista,

- pyritään luomaan lääketieteen opiskelijoille stipendijärjestelmä, joka sitoisi nämä vastavuoroisesti työskentelemään määräajan syrjäisten alueiden kunnanlääkäreinä,

- pyritään aikaansaamaan avohoidollisten terveysasemien toiminnan kokeilua, jotta selvitettäisiin tällaisen hoitomuodon lääketieteelliset ja taloudelliset vaikutukset ja voitaisiin kehittää toimintaa saatujen kokemusten pohjalta,

- tehdään aloite, että maakuntakirjastojen valtionapu nostettaisiin ajan tasalle.