Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/33

Kansallinen Kokoomus

Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma 2008 - Liittykää yhteen


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma 2008 - Liittykää yhteen
  • Vuosi: 2008
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

KAIKKIEN KUNTIEN TEKEVÄT IHMISET
LIITTYKÄÄ YHTEEN

[kuva poistettu]

TOIVOTALKOOT JATKUVAT, TERVETULOA

KOKOOMUS

WWW.TOIVOTALKOOT.FI

TOIVO ON TEKEMISEN POLTTOAINE

MAANKUORI ON VUORATTU KAUNIILLA AJATUKSILLA JA JOKA TOINEN OSTOSKASSI ON TÄYTETTY HAAVEILLA. HYVÄ NIIN. MUTTA ILMAN TEKOJA MATKA PÄIVÄKOTIIN ON EDELLEEN PITKÄ JA VAAROJA TÄYNNÄ, MARTTA-MUMMON ILLAT TUSKASTUTTAVAN YKSINÄISIÄ JA LASSEN KOULUKIUSAAJA ON EDELLEEN OMASTA MIELESTÄÄN LUOKAN KOVIN KAVERI.

Teot tekevät ajatuksista arvokkaita. Ne tekevät maailmasta pala palalta paremman paikan elää. Onneksi me suomalaiset olemme tekijäkansaa. Meille on aina ollut luontevampaa tarttua haravan varteen kuin huudella neuvoja parvekkeelta.

Siksi Suomessa on toivoa. Ja siksi kevään ja syksyn aikana järjestettiin satoja Toivotalkoita, joissa koirapuiston villiintyneet vesakot saivat kyytiä, päiväkodin aita uuden portin ja vaari opastusta internetin käytössä.

Monenmoisiin Toivotalkoisiin voit tutustua tarkemmin osoitteessa TOIVOTALKOOT.FI. Talkoissa on tekemisen iloa - juuri sitä meininkiä, jota suomalainen kunnallispolitiikka Kokoomuksen mielestä kaipaa.

Samaa ennakkoluulotonta, luovaa ja räväkkää toimintaa löydät tästä toivon vaaliohjelmasta. Näet konkreettisia esimerkkejä ratkaisuista, jotka ovat tuoneet toivoa ja parantaneet kuntalaisten elämää eri puolilla Suomea.

Jos sinunkin kunnassasi on asioita, joita voisi tehdä toisin ja ennen kaikkea paremmin, olet lämpimästi tervetullut mukaan tuulettamaan kunnallispolitiikkaa.

Ihminen saa yksinkin aikaan paljon ja yhdessä tapahtuu ihmeitä.

Toivo ei ole uskon asia, se on tekemistä.

SISÄLLYSLUETTELO

TOIVO ON TEKEMISEN POLTTOAINE
SISÄLLYSLUETTELO
1. TERVEYS
2. TYÖ JA PERHE
3. IKÄIHMISET
4. KOULU
5. KUNNAN PALVELUT
6. ILMASTO JA YMPÄRISTÖ
7. YRITTÄJÄT
ONNEKSI KOTISEUTURAKKAUS ELÄÄ JA VOI HYVIN

[sivunumerointi poistettu]

VESILAHTI

KOKOOMUS vei vuodeosaston porukat happea haukkaamaan

Vesilahden kokoomuslaiset järjestivät Toivotalkoot terveyskeskuksen vuodeosastolla. Paikallisjärjestön puheenjohtaja oli sopinut Vesilahden kotipalvelun kanssa, että kokoomusväki voisi järjestää retken vuodeosaston potilaiden kanssa.

SOVITUN MUKAISESTI RETKI ALOITETTIIN palvelutalolta lauantaina 19.4. kahdeksan talkoolaisen voimin. Jakaannuttiin pareiksi ja autettiin ulkoiluun sopivat vaatteet asukkaille. Sää oli puolipilvinen, aurinkokin pilkahteli, mutta hieman kolea tuuli puhalteli. Osa asukkaista jaksoi itse kävellä, osaa lykkäiltiin pöyrätuoleissa ja juteltiin mukavia.

Vuodeosaston potilaita auttoivat myös osaston henkilökunta. Pyörätuolilenkit tehtiin samalla tavoin kuin palvelutalolaisten kanssa.

Siinä vierähti nopeasti parituntinen ja molemminpuolinen tyytyväisyys jäi päällimmäiseksi muistikuvaksi.

[kuva poistettu]
Sukupolvien kohtaaminen ja mukava jutustelu ulkoilmassa toivat iloa niin asukkaille kuin talkooväelle Pieksämäellä järjestetyissä Toivotalkoissa.

1. TERVEYS

"TYÖKAVERI KERTOI KUINKA OLI SAANUT OMITUISIA OIREITA. KIPUA OLI JA KUMMALLISTA IHOTTUMAA. TERVEYSKESKUKSESSA EI KUITENKAAN OLLUT AIKOJA. KUN VIHDOIN AIKA LÖYTYI, EI VAIVAA LÖYDETTY, HÄNTÄ POMPOTELTIIN OSASTOLTA TOISELLE, LÄÄKÄRILTÄ TOISELLE. LÄÄKÄRIT VAIKUTTIVAT KIREILTÄ JA VÄSYNEILTÄ. JOTENKIN TUNTUU, ETTÄ TASA-ARVO EI TOTEUDU, JOS NE JOILLA ON VARAA MAKSAA SAAVAT HYVÄÄ PALVELUA YKSITYISLÄÄKÄRIASEMILTA, JA TOISAALTA ME MUUT JONOTAMME KUNNALLISELLA PUOLELLA."

Mitä tehdä?

[ ] A) Ei mitään. Kunnallisen terveyspalvelun jonot kuuluvat Suomeen kuin ruisleipä. Parasta on siis yrittää pysytellä terveenä.
[x] B) Pannaan asiat kuntoon! Terveys on otettava tosissaan. Kun ihminen on sairas, hänen on saatava hoitoa. Piste.

1. JÄRJESTETÄÄN TERVEYSPALVELUT JOUSTAVASTI. Terveyspalveluiden tulee olla toimivia ja joustavia. Potilas saa tarvitsemansa hoidon helposti ja viivytyksittä. Potilaan ei tarvitse seikkailla hallintoviidakossa tai hypellä luukulta luukulle, vaan hän pääsee suoraan sinne, missä saa laadukkaan hoidon.

2. LISÄTÄÄN YHTEISTYÖTÄ. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulee tiivistää - potilaan eduksi. Osaamista kehittämällä terveyskeskusten palvelut monipuolistuvat. Samalla niistä tulee aiempaa houkuttelevampia työpaikkoja. Siellä missä yksityinen tai kolmas sektori voivat olla kunnan tukena, niitä kannattaa hyödyntää.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Lahdessa otettiin yksityinen sektori tueksi terveyspalveluiden järjestämiseen. Kun kunnallisen terveyskeskuksen virkoja ei saatu täytettyä, annettiin sen toiminnan pyörittäminen ostosopimuksella yksityiselle toimijalle. Näin saatiin ratkaistua terveyskeskuksen vajaatoiminta ja henkilöstöpula sekä taattiin laadukas palvelu. Vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä ja toimivuudesta on aina kunnalla, mutta palvelun voi tuottaa jokin muukin taho kuin kunta itse.

3. KOULUTETAAN TARPEEKSI HOITAJIA JA LÄÄKÄREITÄ. Hoitohenkilöstö huolehtii potilaista, mutta myös henkilöstöstä pitää huolehtia. Kun Suomi ikääntyy, tarvitaan yhä enemmän ammattitaitoisia ja osaavia ihmisiä. Koulutusmäärät on pidettävä riittävinä lääkäri- ja hoitajapulan välttämiseksi.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Oululaiset päättivät parantaa terveydenhuollon laatua: lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa muutettiin niin, että hoitajat saivat isomman roolin mm. hoidon tarpeen määrittelyssä ja lausuntojen antamisessa. Hoitajat voivat esimerkiksi laatia potilaalle lähetteen laboratoriotutkimuksiin. Työnjako selkiytyi, ja potilaat luottavat kokeneisiin ja ammattitaitoisiin hoitajiin. Espoon Jorvissa henkilökunta on puolestaan voinut sopia vapaammin omista työajoistaan - tämä on parantanut palvelun laatua ja työssä viihtymistä.

4. VAHVISTETAAN PERUSTERVEYDENHUOLTOA. Jos kärsit ns. kansansairauksista kuten sydän- ja verisuonitaudeista tai diabeteksesta, on sinulle järjestettävä hoito lähiterveyskeskukseen. Siksi siellä tarvitaan enemmän erityisasiantuntijoita. Esimerkiksi sydänpotilasta vastassa voisivat olla sydänlääkäri ja -hoitaja. Näin saisit keskittyä paranemiseen asiantuntijalta toiselle ramppaamisen sijasta.

5. KOULUTERVEYDENHUOLTO PAINOPISTEEKSI. Parannetaan koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuoltoa. Kunnissa on oltava riittävästi terveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Lasten ja nuorten pulmiin on päästävä puuttumaan ajoissa.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Ylä-Savon terveyskeskuksessa on noudatettu kouluterveydenhuollon laatusuosituksia mallikkaasti. Kun laatusuositusta noudatetaan, moni asia paranee: kouluterveydenhuolto on helposti saatavilla. Palveluista tiedotetaan hyvin. Pätevää henkilöstöä on tarpeeksi. Toimitilat ovat tiptop. Koululaiset saavat yksilöllisen hoidon. Kaikki voivat paremmin!

[kuva poistettu]
Esimerkillisesti toimivien kuntien keinoista voi löytyä mainioita ratkaisuja sinunkin kuntaasi.

6. EI HUKATA VEROEUROJA. Sosiaali- ja terveyspalvelujen on hyvä olla paitsi laadukkaita, myös kustannustehokkaita. Palvelut on syytä järjestää siten, että kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa niihin.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Raisiossa on kehitetty oma tapa valvoa sitä, paljonko sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään rahaa. He ovat voineet suunnata resursseja aiempaa järkevämmin. Raisio tarvitsi uusia välineitä päättäjien, henkilöstön ja kuntalaisten palvelemiseen sekä oman toiminnan ohjaamiseen. Mitä opittiin? Se, että pitää tarkasti tietää, millaisia palveluita kunnassa on, mitä mihinkin tilanteeseen aidosti tarvitaan ja että tarpeeseen pitää vastata heti. Kun palveluiden laatu, kustannukset ja toimivuus ovat tarkassa seurannassa, säästetään sekä aikaa että rahaa.

Voisiko sinunkin kuntasi kokeilla tätä?

HAMINA

Leikki on lasten työtä

Haminan kokoomuslaiset kutsuivat lauantaina 23.8.2008 perheitä liikkumaan ja leikkimään Haminan Kesäpuistoon.

LAPSIA JA AIKUISIA leikittivät ja liikuttivat laivakissa Rolle ja hänen kaverinsa Riku. Leikkipuiston telineet ja puiston nurmikko olivat mukava ympäristö leikkiin ja lauluun. Tapahtuman tarkoitus oli luoda tilanne, jossa vanhemmat ja lapset saavat viettää aikaa yhdessä. Mutta paikalla oli myös lapsiperheiden asioita hoitavia kunnan päättäjiä. Puhuttiin ja kuunneltiin. Vanhempia kiinnosti etenkin päivähoidon järjestäminen. Vertailtiin kunnallisen ja yksityisen päivähoidon eroja.

Keskustelu lainehti varhaiskasvatuspalveluiden tarjonnasta ja laadusta leikkipuistojen merkitykseen, niiden siisteyteen ja turvallisuuteen. Toivomus esitettiin, että leikkipaikoilla olisi lapsille perusleluja, jotka olisivat lukitussa laatikossa saatavilla aikoina, jolloin leikkipaikoilla eniten ollaan.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma tarjosi mahdollisuuden vaihtaa aidossa ympäristössä ajatuksia vanhempien, kuntapäättäjien ja itse puiston pienten käyttäjien kesken.

[kuva poistettu]
Aurinkoinen päivä ja rauhallinen puisto antoivat mukavat puitteet pienten ja isompienkin yhteiselle päivälle.

2. TYÖ JA PERHE

"LASTEN SAAMINEN ON ILOINEN ASIA. SEN JÄLKEEN MIKÄÄN EI OLE ENNALLAAN. YRITÄN VANHEMPANA SOVITTAA TYÖTÄ JA PERHE-ELÄMÄÄ, MUTTA LÄHINNÄ SE ON JOKAPÄIVÄISTÄ SELVIYTYMISTAISTELUA. TÖISSÄ AHDISTAVAT KOTIASIAT JA KOTONA TYÖASIAT. VIIMEKSI NUKAHDIN PALAVERIIN, KUN OLI VALVOTTU 5-VUOTIAAN ELSAN KANSSA YÖ. VÄSYMYSTÄ PAHENTAA SE, ETTÄ OLEN RASKAANA. IHANA PIKKUINEN SYNTYY ENSI VUODEN ALUSSA. MUTTA MITÄHÄN TYÖNANTAJA SIITÄ SANOO..."

Mitä tehdä?

[ ] A) Ei mitään. Aika ei vain riitä. Odotan, että joku pellepeloton keksii vuorokauden, jossa on 25 tuntia.
[x] B) Pannaan asiat kuntoon! Voimme yhdessä tehdä yllättävän paljon sen puolesta, että perheillä menisi paremmin. Myös kunnilla on keinonsa.

1. KORVATAAN VANHEMMUUDESTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET. Valtio voisi korvata vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat suorat kustannukset täysimääräisesti. Sijaisten hankkimista helpotetaan palkkaamalla eri alojen osaajia hoitamaan sijaisuuksia. Samalla luodaan aitoja mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja lyhennettyyn työaikaan.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on pystytty vähentämään pätkätöitä 10 prosenttiin, kun koko maan vastaava luku julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on yli 20 prosenttia. Tähän on päästy vakinaistamalla hoitajia, jotka olivat olleet pitkissä sijaisuuksissa. Nyt nämä samat hoitajat tekevät edelleen sijaisuuksia, mutta heidän työsuhteensa on vakinaistettu. Lisäksi "sisäiset sissit" ovat vakituisia työntekijöitä, jotka paikkaavat kollegoiden lyhytaikaisia poissaoloja.

2. KANNUSTETAAN SUOMALAISIA HANKKIMAAN LAPSIA. Lapset pitävät kunnan elinvoimaisena. Entä jos kuuntelisimme perheitä? Kukaan ei ole perheiden arjessa parempi asiantuntija.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Tuuloslaiset sen tekivät: Tuulos on ainoa Suomen kunta, jossa perhettä onnitellaan lapsen syntyessä vauvarahalla ja sen lisäksi maksetaan niin kotihoidon tuen kuin yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Perheillä on mahdollisuuksia erilaisiin lastenhoidon malleihin. Osa vanhemmista on lyhentänyt työpäiväänsä ja saa osittaista hoitorahaa, jota hallitus on päättänyt korottaa vuoden 2010 alusta. Osa tuuloslaisista lapsista on päiväkodissa tai perhepäivähoidossa ja osaa hoidetaan kotona kotihoidon tuen ja kuntalisien turvin.

3. SATSATAAN PERHEKESKUKSIIN. Perhekeskukset ovat joko fyysinen paikka tai toimintatapa. Tärkeää on se, että perhekeskus on matalan kynnyksen paikka, johon on helppo tulla. Perhekeskuksesta voivat löytyä saman katon alta neuvolapalvelut, kerhoja, sosiaalitoimen perhetyön palveluita ja seurakunnan toimintaa. Kunnalliset, yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat toimivat yhdessä. Vanhemmat saavat vertaistukea ja apua silloin kun he sitä eniten tarvitsevat ja perheiden pulmiin voidaan tarttua mahdollisimman nopeasti.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Paltamon perheasema on toimiva perhekeskus. Se on pieni ja kodikas yksikkö, jossa toimivat neuvola, perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö ja perheneuvolan vastaanotto. Perheasemalla on lisäksi myös olohuone, jossa voi viettää vapaa-aikaa ja vaihtaa ajatuksia. Olohuoneessa kokoontuu myös vertaisryhmiä, muun muassa Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton keskusteluryhmä.

4. LISÄTÄÄN KOTIAPUA LAPSIPERHEILLE. Kotiapu voi tuoda ratkaisun perheelle, jonka vaikeudet ovat kasvamassa yli omien voimien. Kotiapua on osattava tarjota ennen kuin on liian myöhäistä. Kun väsyneet ja vaikeuksissa olevat vanhemmat saavat apua aivan kotiin asti, myös lasten ja nuorten pahoinvointi vähenee.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Vantaalaiset lisäsivät perheiden kotiapua, ja seuraukset näkyivät: kaupungissa on ollut entistä vähemmän lasten huostaanottoja.

5. VALINNANVARAA PÄIVÄHOITOPALVELUIHIN! Perheiden on saatava valita heille parhaiten sopiva hoitomuoto, oli se sitten päiväkoti, perhepäivähoito tai kotihoito yhdistettynä avoimeen päiväkotiin. Siksi kuntiin tarvitaan lisää perhepäivähoitajia. Tarvitaan myös lisää avoimia päiväkoteja sekä monipuolista kerhotoimintaa. Se auttaa vanhempiakin jaksamaan.

[kuva poistettu]

Päivähoidon ryhmäkokojen on oltava sellaisia, että joka puolella Suomea on riittävästi ammattitaitoisia päiväkodin tätejä ja setiä lapsia kohden. Lapsella täytyy olla päiväkodissa niin turvallinen ja viihtyisä ympäristö, että äidillä ja isällä on luottavainen olo kun aamulla suukotellaan lähtiäisiksi tarhan portilla.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Eikä hassumpi ajatus ole tämäkään: Lapin kunnassa on huomioitu myös sukupolvien välinen vuorovaikutus. Siellä on lasten ja ikäihmisten palvelutalo, jossa lapsilla ja asukkailla on myös yhteistä toimintaa. Hoitajatkin saavat työhönsä vaihtelua, sillä he voivat olla välillä päiväkodin ja välillä palvelutalon puolella.

ROIHUVUORI

Oodi mustaherukkamehulle Roihuvuoressa

Itä-Helsingin kokoomusnaiset järjestivät Toivotalkoot Roihuvuoren vanhustenkeskuksessa.

TALKOILLA OLI KAKSI AIHETTA: mustaherukkapensaiden istutus vanhainkodin pihalle sekä musiikkihetki vanhusten kanssa.

Vanhainkodin pihalle istutettiin kaksi mustaherukkapensasta. Mustaherukkaistutuksessa eräs ikäihminen haltioitui saadessaan nuuhkaista pensaan lehteä. Tuoksu on vastustamaton ja pysynyt muistissa, vaikka edellisestä tuoksusta oli kulunut 30vuotta.

Yhteislauluhetkeen osallistui runsaat 20 henkeä. Laulujen aikana vanhempi rouva otti erästä talkoolaista kädestä kiinni ja puristi koko lauluhetken ajan: "Kun nyt näin ystäviä ollaan...". Ja eturivin herra pyörätuolissa vaivoin jaksoi istua, mutta lauloi jokaisen yhteislaulun täysin rinnoin.

Tilaisuus oli koskettava ja talkoolaisille jäi hyvä mieli vanhusten kiitollisuudesta. Saattaa olla, että mustaherukkapensaiden istutuksesta tulee Itä-Helsingin kokoomusnaisille jokavuotinen perinne.

[kuva poistettu]
Mustaherukkapensaiden tuoksu toi muistoja mieleen ja veden kielelle.

3. IKÄIHMISET

"KÄVIN MUMMIN LUONA. HÄN MAKASI SAIRAALAN VUODEOSASTOLLA. HÄN VAIKUTTI MASENTUNEELTA JA VALITTELI YKSINÄISYYTTÄ. HÄN OLI KAIKKI PÄIVÄT VUOTEESSA, VALITTELI KIPUJA, HUOKAILI, EIKÄ VOINUT HARRASTAA MITÄÄN, PARI KIRJAA AJELEHTI YÖPÖYDÄLLÄ. MUMMI PUHELI IKÄVÖIDEN OMASTA VANHASTA MÖKISTÄÄN, JOKA OLI NYT TYHJÄNÄ RAPISTUMASSA. MUMMIN TILANNE HUOLESTUTTAA. SAMALLA ALKOI PELOTTAA. MITEN MINUN KÄY KUN TULEN VANHAKSI?"

Mitä tehdä?

[ ] A) Ei mitään. Vanhuus on vaikeaa, ei sille mitään mahda. Nautitaan me nuoremmat kun vielä voidaan.
[x] B) Pannaan asia kuntoon! Kyllä jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen, virikkeelliseen ja mielekkääseen vanhuuteen.

1. LISÄTÄÄN KOTIKÄYNTEJÄ. Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy asumaan kotonaan niin pitkään kuin hän suinkin haluaa. Yksi hyvä keino on kotikäynnit. Kotona asuvan vanhuksen luona käy säännöllisesti sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Käynti on, totta kai, vanhukselle vapaaehtoinen. Istutaan pöydän ääreen, juodaan kupponen kahvia. Kuunnellaan. Arvioidaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa ja pohditaan palvelutarpeita. Etsitään yhdessä keinoja, joilla toimintakykyä ja kotona asumista voidaan tukea.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Jyväskylässä kaikille 70 vuotta täyttäville tehdään vuosittain ennakoivat kotikäynnit. Kotikäynneillä kartoitetaan ikäihmisten asuin- ja elinympäristön puutteita, korjaustarpeita ja parannusehdotuksia sekä saadaan palautetta kaupungin palveluista. Oulusta kuulimme, että liki 90-vuotiaan Helmi-mummin ateriapalvelu toimii mainiosti. Kotiin tulee maukkaita ja monipuolisia aterioita. Turvarannekkeen avulla Helmi on saanut kotiin nopeasti apua esimerkiksi liukastuessaan.

2. EHKÄISTÄÄN PULMIA ENNALTA. Parhaita tuloksia saavutetaan, kun ollaan liikkeellä ajoissa, eikä liian myöhään. Yksinäisyys aiheuttaa monia ikäihmisten sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Harrastustoimintaa voidaan lisätä kunnan omien toimien lisäksi esimerkiksi palvelutalojen yhteydessä, kolmannen sektorin avulla tai tukemalla ikäihmisten itse järjestämiä harrastuksia.

Ikäihmiset on otettava tiiviisti mukaan juuri itselleen sopivimman palvelumallin löytämiseen. Hyvien neuvontapalveluiden, kuten neuvontakeskusten lisäksi pitää tukea ikäihmisten omaa toimintaa. Tämä on hoksattu myös Kuopiossa.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Kuopiossa on polkaistu käyntiin Yhessä immeiksis' -avoin päiväkeskustoiminta. Kaupunki antaa vanhusten palvelukeskuksissa olevia liikunta- ja harrastustiloja ilmaiseksi ikäihmisten käyttöön. Kaupunki ei ohjaa eikä pakota, mutta tarjoaa harrastamiselle puitteet.

3. TARJOTAAN KOTISAIRAALAPALVELUA. Kotisairaalapalvelu tarkoittaa, että potilas saa sairaalahoitoon verrattavaa erikoissairaanhoitoa omassa kodissaan. Suurimman potilasryhmän muodostavat infektio-, syöpä-, saattohoito- ja sisätautipotilaat. Kotisairaalahoito on kodikas vaihtoehto vuodeosastolle potilaan niin halutessa ja hänen hoitotilanteensa sen salliessa.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Kotkalaiset ovat järjestäneet vanhuksilleen toimivan kotisairaalahoidon. Sairaanhoitajat huolehtivat siitä sovitun aikataulun mukaisesti. Hoitokäyntien välillä potilas elelee omaisten avun turvin, mutta hän voi myös kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Tarvittaessa he tekevät potilaan luo päivystyskäynnin. Ja tarvittaessa potilas voi joustavasti siirtyä vuodeosastohoitoon.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Tampereella Kotio! -projektin kotiutustiimi on kotiuttanut sairaalahoidosta kotiin satoja ikäihmisiä, joista suurin osa on yli 75-vuotiaita vanhuksia. Kotiutustiimi huolehtii, että kotiutettava saa tarpeenmukaisen hoidon, kuntoutuksen ja apuvälineet viivytyksettä kotiin. Se myös pitää huolta siitä, että kotiutus tapahtuu oikealla ja sopivalla hetkellä.

4. AUTETAAN DEMENTIASTA KÄRSIVIÄ. Keskivaikea ja vaikea dementia on yleistynyt. Siksi on tärkeää, että muistihäiriöt ja dementiasairaudet todetaan mahdollisimman varhain.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Sodankyläläiset ovat viime vuosina tehneet hienoja avauksia ikäihmisten muistineuvolatoimintaan. Riittävän aikaisin aloitetulla kuntoutuksella, lääkinnällisellä hoidolla ja neuvonnalla on pystytty lisäämään laadukkaita kotona asumisen vuosia ja siirtämään laitoshoidon alkamista. Sodankylässä on myös onnistuttu vähentämään hoitoa tarvitsevien lääkitystä: dementiaa sairastavien käytöshäiriöihin annetaan lääkkeen sijasta aikaa, lämpöä ja läheisyyttä. Olennainen osa Sodankylän menestystä on myös panostaminen omaisiin. Myös heidän kuormiaan on kannettava yhdessä. Omaishoitajien vastuullista ja raskasta taakkaa on kevennetty kehittämällä päiväpalvelutoimintaa. Päiväpalvelupäivinä omaiset saavat ansaitsemansa hengähdystauon ja voivat lepuuttaa hermojaan.

5. LISÄTÄÄN PERHEHOITOA. Vanhusten perhehoito on lisääntymässä laitoshoidon vaihtoehtona. Kanta-Hämeessä toimii kaksi vanhusten perhekotia. Toimintaa on määrä laajentaa niin, että kahden vuoden kuluttua jo 50 maakunnan ikä ihmistä olisi perhehoidon piirissä. Perhehoidossa jatkuvuus luo turvaa, ja elämän laatua lisää kodinoloinen ympäristö. Perhehoidossa toteutuu myös sukupolviajattelu: vanhat ja nuoret yhdessä.

Aiemmin perhehoitoa on käytetty myös keinona lomittaa omaishoitajia. On tärkeää, että omaishoitajien työtä arvostetaan ja hoidettaville omaisille järjestetään hoitajien vapaapäivinä hyvää ja turvallista hoitoa.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Porvoossa on vuodesta 2005 käytetty omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseen läheislomitusta. Siinä hoidettavan omaisen läheinen - sukulainen, ystävä tai naapuri - lomittaa omaishoitajan vapaapäivät potilaan kotona. Lomittajalle maksetaan hoitopalkkiota 80 euroa vuorokaudelta. Turvallista on, että lomittaja on omaishoidettavalle tuttu ja luotettava henkilö.

Sopisiko malli myös teidän kuntaanne?

[kuva poistettu]

HOLLOLA

Kun Pikku-Annin reppu sai uuden omistajan

Hollolan Kokoomusjärjestöt järjestivät Toivotalkoot koulujen alkajaisviikolla.

MONI KOULULAINEN VAIHTAA reput ja kynäkotelot uusiin jokaisen kouluvuoden alussa. Siksi kaapeista löytyy hyväkuntoisia koulutarvikkeita, joille ei enää ole käyttöä. Paikalliset kunnallisvaaliehdokkaat vastaanottivat Hollolan iltatorilla keskiviikkona 13.8.2008 koulureppuja. Hyväntekeväisyyskeräys tuotti kukkurallisen kasan reppuja, äkkiseltään arvioiden 150 kappaletta, paljon yli odotusten!

Reput lahjoitetaan ja toimitetaan Viipuriin, Lahden Diakoniasäätiön ylläpitämään katulasten huoltokotiin Dikoniin.

Keräys tuotti paljon hyvää mieltä kerääjillekin. Moni lapsi lisäsi itse oman tärkeän reppunsa reppukasaan ja oli hellyyttävää nähdä reppujen sisältöä tikkukaramelleineen kaikkineen!

Keräys tuotti varmasti monelle lapselle aivan uutta tietoa myös siitä, että kaikilla lapsilla, näinkin lähellä meitä, ei ole ihan kaikkea turvaa saati tavaraa. Lahjoituksellaan lapsi koki voivansa olla oikeasti avuksi ja varmaan moni sulki lämpimiä ajatuksia ojentamaansa reppuun.

Nyt reput odottavat lähtöä uusille omistajilleen, Viipurin Dikoniin!

[kuva poistettu]
Reput lähdössä kohti Viipuria. Niistä moni saa uutta puhtia koulutielle.

4. KOULU

"PEKKA KÄRSII JATKUVASTA VÄSYMYKSESTÄ. HÄN EI VIIHDY KOULUSSA, LUOKKA ON RAUHATON JA MELUISA, VÄLITUNNILLA KIUSATAAN. PEKKA ON HERKKÄ POIKA JA VAATISI YKSILÖLLISTÄ HUOMIOIMISTA. NYT PEKALLE KOULU ON PELKKÄÄ TERVANJUONTIA. AAMUISIN AHDISTAA VIEDÄ LAPSI KOULUUN. OPETTAJA TUSKIN MUISTAA HÄNEN ETUNIMEÄÄN. EIKÄ SE OLE IHME, OPETTAJAT VAIHTUVAT KOKO AJAN."

Mitä tehdä?

[ ] A) Antaa olla, koulun kuuluukin olla ikävä paikka. Nykyajan lapset ovat muutenkin poispilattuja. Pelatkoot niitä videopelejään.
[x] B) Pannaan asia kuntoon! Voisihan koulu olla paikka, jonne on kiva mennä, jossa oppiminen sujuu iloisessa hengessä ja jossa opettajatkin jaksavat olla energisiä.

1. PIENENNETÄÄN LUOKKAKOKOA JA LISÄTÄÄN ERITYISOPETUSTA. Kun luokat ovat tarpeeksi pieniä, rauhattomuus vähenee. Opettajan on hyvä olla ja oppilaat viihtyvät. Opettajan on helpompi huomata erityisopetusta vaativat oppilaat ja toisaalta tukea heidän lahjakkuuttaan. On tärkeää, että byrokratian muuri ei hidasta heidän huomioimistaan. Ikävää on, jos päätös erityisopetukseen siirtämiseksi tulee liian myöhään, kun lapsi on jo siirtymässä pois seuraavaan kouluun.

Opetusministeriö on aloittanut ns. POP-ohjelman (Perusopetuksen Parantaminen), jossa valtio suuntaa kunnille lisärahaa luokkakokojen pienentämistä ja erityisopetuksen parantamista varten. Projekti on koko hallituskauden mittainen, siis ainakin vuoteen 2011. Tänä vuonna yli 230 kuntaa sai avustusta, jolla kehitetään erityistä tukea niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Lopen kunta on muuttovoiton aluetta. Siellä on säädetty, että vuosiluokilla 1-6 luokkakoko on enintään 27 ja vähintään 14 oppilasta. Mikäli luokassa on esimerkiksi 28 oppilasta, jaetaan se kahteen 14 oppilaan ryhmään. Luokkakoko tarkistetaan joka kevät ja luokka jaetaan kahtia seuraavan lukuvuoden alussa, jos on tarvis. Kunnalle jää riittävästi aikaa hankkia opettajat ja järjestää tilat.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Vantaalaisten koulujen luokkakokoja on onnistuttu pienentämään lisäämällä ns. jakotunteja eli sellaisten tuntien määrää, jossa luokka jaetaan kahteen osaan kyseisen tunnin ajaksi. Tämä on todettu hyväksi käytännöksi, sillä joissain aineissa, kuten vaikkapa liikunnassa, suurempikaan luokan koko ei välttämättä ole haitaksi, kun taas esimerkiksi kielissä ja matematiikassa pieni ryhmäkoko helpottaa niin opettajaa kuin oppilaitakin. Jakotuntien ajaksi opettajan avuksi tulee ns. resurssiopettaja, joka auttaa kahden eri ryhmän opettamisessa.

Mitä teidän kunnassanne voisi tehdä oppimisen ja viihtyvyyden edistämiseksi?

2. PARANNETAAN OPETTAJIEN TYÖOLOJA. Peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Opettajien työoloista, muun muassa luokkien koosta ja opetusvälineistä, tehdään sellaiset, että opettajat viihtyvät työssään. Perusteettomia pätkätöitä ei pidä suvaita - monessa kunnassa kun on ollut tapana irtisanoa opettaja kesän ajaksi ja ottaa lukukauden taas alkaessa takaisin töihin. Ei näin.

Myös rakennusten kunto vaikuttaa opettajien ja lasten viihtyvyyteen. Remonteista on huolehdittava ajallaan ja homevauriot on korjattava.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Kaikki lohjalaiset koulunkäyntiavustajat saavat halutessaan koulujen lomien aikana korvaavaa työtä. Näin esimerkiksi kesäleireille on saatu ohjaajia ja kirjastoihin lisätyövoimaa lomien ajaksi.

3. LISÄTÄÄN KOULULIIKUNTAA. Liikkumalla riittävästi jaksaa paremmin, pystyy keskittymään ja oppii helpommin. Elintapamme ovat muuttuneet niin, että hyöty liikunta on vähentynyt. Liikuntatuntien määrää on lisättävä seuraavan tuntijakotarkastelun yhteydessä. Suositaan lasten ulkoleikkejä sisäleikkien sijaan. Koulut voivat pitää päivän aikana yhden pidemmän välitunnin, jonka aikana oppilailla on mahdollisuus terveysliikuntaan.

Tehdään koulun pihasta viihtyisä paikka, pelkkä koripalloteline tai hiekkakenttä ei siihen riitä. Perustetaan lisää liikuntakerhoja ja järjestetään toimintaa aamu- ja iltapäiviin. Näin jokainen lapsi löytää tilaisuuden liikunnalliseen harrastukseen. Vapaaehtoisia terveysliikuntamuotoja ovat luontoliikuntatunnit, marjaretket tai vaikkapa lasten ideoimat talkoot.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Turussa on käynnistetty Koulut liikkeelle -hanke. Turkulaisten lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin halutaan panostaa. Tavoitteena on liikunnan lisääminen, sillä yhä useampi suomalaislapsi ja -nuori liikkuu oman hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Koulu tavoittaa koko ikäluokan, siksi sillä on iso rooli liikunnan lisäämisessä. Koulut liikkeelle -hankkeen taustalla ovat Turun kaupunki ja Nuori Suomi ry.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Turkulaiset ne jaksavat myös leikkiä ja leikittää. Opettajankoulutuslaitoksen liikunnan sivuaineopiskelijat kouluttavat 4-6 luokkien lapsia sekä heidän vastuuopettajiaan niin, että koulutuksen jälkeen lapsilla on valmiudet toimia koulunsa pienempien oppilaiden välituntileikittäjinä.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Timo Lehtinen Hannunniitun koulusta Turusta kertoo leikittämisprojektista: "Normaalin välituntileikittämisen ohella osa leikittäjistä toimii vertaisohjaajina Koulut liikkeelle -projektin tukemassa liikuntakerhossamme. Aluksi oli tarkoitus vain harjoitella ja testata uusia toimintoja, mutta innostuttuaan leikittäjät päättivät jatkaa vertaisohjaajina kerhossa. Kerholaiset ovat innoissaan "tädeistä" ja "äideistä", ohjaajat itse saavat verratonta kokemusta ja opettajakin on kovin tyytyväinen lisäkäsiin. Melkoinen symbioosi siis."

4. AUTETAAN PAHOINVOIVIA LAPSIA JA NUORIA. Lasten ja nuorten henkiseen pahoinvointiin pitäisi osata puuttua. Syitä on vaikea määrittää, mutta ehkä voisimme huomioida tällaisia asioita: epäsäännölliset ruokailu- ja nukkumistottumukset, vanhempien alkoholin käyttö, mediaväkivalta, koulukiusaaminen, vanhempien ja lasten yhteisen ajan vähyys. Viimemainittu on kenties ongelmista yleisin.

Käytännön apua voi löytyä työpaikan joustoista, koulujen kerhotuntien lisäämisestä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja perhekeskuksista. Koulutus on hyvä syrjäytymisen estolääke. Kaikille peruskoulun päättäville kaikkialla Suomessa on löydettävä paikka, jossa jatkaa opintoja.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Enontekiöläiset voivat suorittaa ammattikoulun ensimmäisen vuoden kunnassa olevan lukion tiloissa, ennen kuin siirrytään Rovaniemelle lähiopetukseen.

Vaikka viimeisen kahden vuoden aikana on tehty päätökset yhteensä 4 000 uudesta ammatillisen koulutuksen aloituspaikasta, tarvitaan niitä kasvukeskuksiin edelleen lisää. Paikkoja on luotava etenkin niille aloille, joilta työllistytään parhaiten ja joita paikallinen elinkeinoelämä tarvitsee.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Vantaalaiset estävät syrjäytymistä Haavi-projektilla. Sillä tuetaan siirtymistä peruskoulusta ammatin opiskeluun. Ripeällä toiminnalla pyritään huolehtimaan, että koulupudokkaita ei tule. Vantaalaiset tuntevat myös Haaviheikin, joka on konkreettinen apulainen asiassa.

5. PUUTUTAAN KOULUKIUSAAMISEEN. Yli 16 prosenttia koululaisista ilmoittaa joutuvansa kiusatuksi säännöllisesti. Kiusaaminen on useimmissa tapauksissa sanallista, esimerkiksi pilkkaamista ja naurunalaiseksi tekemistä. KiVa Koulu on opetusministeriön aloittama toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista.

KiVa Koulu -ohjelmaan kuuluu erilaisia kiusaamista ehkäiseviä toimenpiteitä sekä keinoja puuttua esille tuleviin kiusaamistapauksiin. Luokissa käydään opettajan johdolla läpi kymmenen kaksoistunnin mittaista oppituntia kiusaamisesta. Oppilaat pelaavat KiVapeliksi nimettyä tietokonepeliä, jonka avulla he oppivat rakentavia tapoja toimia kiusaamistilanteissa.

Ohjelmaa kokeiltiin ensimmäisissä kehittämistyöhön osallistuvissa kouluissa luku vuonna 2007-2008. Aluksi mukana oli 39 koulua kaikista Suomen lääneistä. Valtakunnalliseen käyttöön ohjelma otetaan asteittain syksystä 2009 alkaen.

KiVa Koulu -hankkeen tuottamia tuloksia tullaan jatkossa sisällyttämään opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.

[kuva poistettu]

PIEKSÄMÄKI

[kuva poistettu]
Talkoohengellä tienpientareistakin saa kauniimman ja turvallisemman.

Paras myrkkyputki on kitketty myrkkyputki

Pieksämäellä järjestettiin talkoot, joissa haluttiin raivata myrkylliset jättiputket pois.

SAMALLA HALUTTIIN JAKAA tietoa, jotta jokainen voi pysäyttää kotipiirissään tuon myrkkykasvin ajoissa. Luontoomme levinneet Kaukasian- ja Persianjättiputki aiheuttavat pahoja palovammoja.

Talkooväki kokoontui kello kymmenen kaupungintalon pysäköintipaikalle ja siirtyi sieltä Kuopiontielle, Jyväskylän radan ylittävän sillan luo. Sillan vierestä poistettiin runsaasti jättiputken juurakoita.

Toinen kohde oli Naarajärvellä oleva tiheä lepikko. Kaupunki oli myrkyttämällä tuhonnut kookkaat yksilöt, mutta maasta kaivettiin suuri määrä hyvinvoivia juurakoita ja siementaimia. Samalla säästettiin komeat kotimaiset karhun- ja vuohenputket, sillä ne eivät ole haitallisia.

Kolmas kohde oli Kontiopuistossa oleva kevyen liikenteen väylän vierus, johon jättiputki oli iskeytymässä. Talkooväki kävi saamiensa yhteydenottojen vuoksi kahdessa paikassa. Yhden hälytyksen aiheutti kotimainen Ukonputki, jonka lehti muistuttaa vaarallista lähisukulaistaan Jättiukonputkea. Niitä ei poistettu.

Talkoot onnistuivat hyvin. Eräs osallistujista oli huojentunut: hänen metsäpalstansa komea putkikasvi ei ollut Jättiputki, vaan Karhunputki.

Oli mukava vastata ihmisiltä tulleisiin pyyntöihin Jättiputken poistamiseksi. Talkoista jäi hyvä mieli.

5. KUNNAN PALVELUT

"MIKSI PITÄÄ JUOSTA LUUKULTA LUUKULLE? MIKSI MINUN PITÄÄ VIEDÄ LAPSENI HOITOON TUOHON PÄIVÄKOTIIN, KUN TOINEN, TYÖPAIKKANI LÄHELLÄ OLEVA SOPISI MEILLE PAREMMIN? MIKSI AJANVARAAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN ON NIIN HANKALAA? MIKSI RAKENNUSLUPAA PITÄÄ ODOTTAA KUUKAUSITOLKULLA, KUN TUNTUU, ETTÄ PÄÄTÖKSEN VOISI TEHDÄ HETI? MIKSI NÄMÄ LOMAKKEETKIN VAATIVAT VÄHINTÄÄN TOHTORINTUTKINNON, ETTÄ SAA SELVÄÄ MITÄ PYYDETÄÄN KUN HAEMME ÄITIYSPÄIVÄRAHAA? HALUAN PALVELUA!"

Mitä tehdä?

[ ] A) Ei mitään. Muutosvastarinta pitää kaikki asiat maailmassa mukavasti paikallaan. Byrokratia on ihan jees juttu, mennään vastakin luukulta luukulle.
[x] B) Pannaan asiat kuntoon! Byrokratialla ei todellakaan ole itseisarvoa.

1. LISÄTÄÄN KUNTALAISEN VALINNANVAPAUTTA. Ei syötetä kaikille samaa kaurapuuroa: jokainen saa valita sellaisen palvelumuodon, joka sopii itselle parhaiten. Tärkeintä ei ole tuottaako palvelun kunta vai yksityinen yritys - kunhan se auttaa ihmistä. Kunnan tuottamien palveluiden lisäksi tarjontaa täydentävät järjestöjen, säätiöiden ja yritysten palvelut. Toki kunnalle jää vastuu, että peruspalvelut toteutuvat. Kuntalaisilla on oikeus saada laatua.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Porissa on palveluseteli ikäihmisille. Se on kunnan myöntämä lipuke, jolla voi ostaa listassa olevia palveluja tietyllä euromäärällä. Esimerkiksi ikäihmisten kotipalveluihin ja niiden tukipalveluihin myönnetään 18 euron palveluseteleitä. Elli Eläkeläinen saa itse päättää, minkä firman palveluja näillä seteleillä ostaa. Jos hän huomaa, että T:mi Hoiva- ja kotityö Aurora Porista hoitaa parhaiten hänen kotinsa siivousta ja hoivaa sairaalasta kotiutumisen jälkeen, hän saa käyttää kunnan setelin sinne.

Sopisiko palveluseteli teidänkin kuntaan?

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Muuramelaiset ovat antaneet perheillensä mahdollisuuden hankkia lapsille päivähoitoa kuntarajan yli. Lapselle voidaan hakea päivähoitopaikkaa Muuramen kunnan lisäksi toisesta kunnasta yhdellä ainokaisella hakemuksella. Vastaanottava kunta voi myöntää hoitopaikan kouluikään asti. Vanhemmat voivat näin saada lapselleen hoitopaikan vaikkapa työmatkan varrelta tai työpaikan läheltä. Eikä lapsen tarvitse välttämättä vaihtaa hoitopaikkaa, vaikka perhe muuttaisikin alueella toiseen kuntaan.

Mitenkä teillä päin tehdään?

2. TEHDÄÄN RAJAT RIKKOVAA YHTEISTYÖTÄ. Mitä järkeä on tuijottaa hallinnollisia rajoja jos maalaisjärki sanoo, että asiat voisi tehdä yhdessä? Terveydenhuolto pitää ottaa vahvemmille harteille, useamman kunnan yhteiseksi toiminnaksi.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Voitaisiinko teidänkin kunnassanne kokeilla Forssan mallia? Forssan seudulla viisi kuntaa huolehtii yhdessä terveydenhuollon peruspalveluista ja vaativinkin erikoissairaanhoito tilataan yhteisesti. Samalla on parannettu myös sosiaalipuolen yhteistyötä. Terveyttäkin on parasta edistää yhdessä.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Pohjoisen Keski-Suomen kuntalaiset ovat luoneet kirjastokimpan. Pihtiputaan, Viitasaaren, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Multian, Pylkönmäen ja Saarijärven kirjastokimpassa on yhteiset tietokannat, aineistokuljetukset ja hankinnat. Yhteinen aineistokuljetus on laskenut kuljetuskustannuksia, eikä kirjastoissa tarvitse enää käyttää niin paljon aikaa pakettien pakkaamiseen, avaamiseen, postittamiseen ja noutamiseen. Kirjoja voi lainata samalla kirjastokortilla mistä vain kunnasta. Jos kirjaa ei kotikunnan kirjastosta löydy, voi sen varata toisaalta ja saada lähikirjastoonsa jo seuraavana päivänä. Palvelu paranee, kirjat kuluvat käyttäjien käsissä eivätkä kerää pölyä kirjaston hyllyllä.

3. LISÄTÄÄN SÄHKÖISTÄ ASIOINTIA. Otetaan hyöty irti internetistä ja uuden tekniikan mahdollisuuksista. Siirretään lupa-asioita, sopimuksia ja kilpailutuksia sähköisiksi. Ei hukuteta kuntalaista paperitöihin eikä pakoteta luukulta luukulle juoksemiseen. Sähköisen asioinnin lisäämisen ohella on huolehdittava siitä, että myös sellaisilla kunnan asukkailla, joilla verkkoyhteyksiä ei ole, säilyvät täysipainoiset asiointimahdollisuudet.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Vesilahden kuntalaisille on rakennettu lomakepankki, jonne on kerätty kaikki mahdolliset lomakkeet aina liikuntasalien varaamisesta kuljetuspalvelun tilaamiseen liikuntarajoitteisille. Näin vesilahtelaiset voivat helposti löytää tarvitsemansa lomakkeet. Lomakkeen voi täyttää näppärästi netissä.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Vaasassa on otettu käyttöön hammashoidon keskitetty ajanvaraus. Siinä käytetään tehokkaasti internetiä ja tekstiviestejä varaus- ja peruutusaikojen hallinnoinnissa. Kuntalaisten hampaat kiiltävät ja kiittävät.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Imatralla on otettu käyttöön sähköinen hankintakalenteri kilpailuttamista varten. Siitä ilmenee kilpailutuksen kohde ja alkamisaika. Sähköinen palvelu informoi yrittäjiä hyvissä ajoin tulevista julkisista hankinnoista. Näin yrittäjä voi varautua tuleviin hankintoihin, ja samalla julkiset hankinnat tulevat läpinäkyvämmiksi. Yrittäjät ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Löytyisikö tästä kokeilemisen arvoisia keinoja teidän kuntanne palveluiden parantamiseen?

3. PIDETÄÄN HUOLTA KUNNAN TYÖNTEKIJÖISTÄ. Palkkauksen on oltava kunnissa kilpailukykyistä. Perusteettomista pätkätöistä on päästävä eroon. Koulunkäyntiavustajia ei saa lomauttaa kesän ajaksi, vaan heille on löydyttävä korvaavaa työtä koulujen lomien ajaksi esimerkiksi vanhustenhuollosta, päiväkodeista, museoista tai kesäleiritoiminnasta.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Lohjalaiset koulunkäyntiavustajat saavat halutessaan koulujen lomien aikana korvaavaa työtä. Näin esimerkiksi kesäleireille on saatu ohjaajia ja kirjastoihin lisätyövoimaa lomien ajaksi.

[kuva poistettu]

KERAVA

Toivoproomuja kelluntatalkoot

Keravanjoen Kaljakelluntaa on luonnehdittu jopa kesän oudoimmaksi tapahtumaksi.

SEN PERUSIDEA on yksinkertainen: osallistujat hankkivat lasten kumiveneen tai mitä tahansa muita kellukkeita, ja lähtevät niillä kellumaan määrättyä reittiä jokea pitkin tiettynä päivänä vuodessa.

Vieläkin erikoisempi tapahtuma on siksi, että sillä ei ole varsinaista järjestäjää, vaan tieto tapahtumasta on levinnyt internetin ja viidakkorummun kautta. Niinpä Kaljakellunta on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa muutaman kaveruksen päähänpistosta yli tuhannen osallistujan massatapahtumaksi.

Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut joen ja sen ympäristön roskaaminen. Kellunnan aikana reitille jää pulloja, eväspusseja ja jopa kumiveneitä ja muita kellukkeita. Joen virkistyskäyttö on hieno asia, mutta yhteisen ympäristön tärvääminen ei. Siksipä Vantaan Kokoomusnuoret päättivät lähteä mukaan kelluntaan lauantaina 2.8. keräämään roskia ja samalla valistamaan osallistujia vesistöjen virkistyskäytön pelisäännöistä positiivisessa hengessä.

Kellukkeeksi rakennettiin hieman laituria muistuttanut roskienkeruualus, joka sai nimen Toivo-proomu Toivotalkoiden hengessä. Se muodostui kahdesta 4,5 metriä pitkästä putkiponttonista ja painekyllästetystä puusta tehdystä rungosta, joka oli puolitoista metriä leveä. Kansi maalattiin kokoomusnuorten värimaailman mukaisesti limenvihreäksi.

Kellunnan aikana lautta sai runsaasti huomiota kanssakellujilta, koska se oli melko iso ottaen huomioon senkertaisen reitin kivikkokohdat.

Toivo-proomun tukeva alusta keräsi kellunnan aikana jatkuvasti ihmisiä vierailemaan aluksella. Monet jäivät juttelemaan proomun nelihenkisen miehistön kanssa kaikista mahdollisista asioista. Kannella oli lähes jatkuvasti kymmenkunta kellujaa ja lauttaan oli kiinnittyneenä parhaimmillaan toistakymmentä kumivenettä.

Roskia kerättiin lautalle haavilla joesta ja suoraan muilta kellujilta. Roskistaan ihmiset luopuivatkin mielellään ja kiittivät vuolaasti matkanaikaisesta jätehuollosta.

Talteen kerättiin neljä jätesäkillistä tavaraa. Joukossa oli muun muassa kumiveneitä, pulloja, tölkkejä, pahvikartonkeja ja katkenneita meloja.

6. ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

"KAUPUNGILLA SATTUU METELI KORVIIN, ILMA ON HUONOA, EI VOI HENGITTÄÄ. JOUKKOLIIKENNE TOIMII HYVIN - MELKEIN AINA. JOSKUS ON OTETTAVA AUTO ALLE. MEIDÄN PERHE LAJITTELEE KYLLÄ JÄTTEET, MUTTA TARVITSISIN VÄHÄN NEUVOJA VIELÄ TUOSSA LÄMMITYSPUOLESSA. LUULEN, ETTÄ MEILLÄ VOITAISIIN TEHDÄ VIELÄ PAREMPIA RATKAISUJA. ILMASTONMUUTOS HUOLETTAA."

Mitä tehdä?

[ ] A) Ei mitään. Näistä ympäristöasioista aina jaksetaan vouhottaa. Kyllä ne ongelmat poistuvat ihan omalla painollaan. Ja jos ei, niin jääpähän tuleville sukupolville jotakin tekemistä.
[x] B) Pannaan homma kuntoon heti! Levälautat eivät poistu eikä ilma tule raikkaammaksi hengittää jos emme kääri hihoja ja ryhdy toimimaan.

1. RAKENNETAAN JÄRKEVÄSTI. Asunnot tulee kaupungeissa ja niiden ympäristöissä rakentaa kaukolämmön ja joukkoliikenteen piiriin. Ei haulikolla ammuttua yhdyskuntarakennetta vaan eheää kaavoitusta, jotta kuntalaisille voidaan tarjota paremmat palvelut ja enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille.

2. MENNÄÄN BUSSILLA! Joukkoliikennepalveluiden on oltava helposti kaikkien saatavilla, lippujen hinnat kohdallaan ja palvelun taso korkealla. Reittioppaat ja aika taulutiedot löytyvät helposti netistä tai kätevästi kännykällä.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Tamperelaiset saavat liikenteen ruuhka- ja tietyötiedot kännykällä hetkessä. Liikennenyt.fi-verkkosivuilla kuka tahansa saa omiin tarpeisiinsa sopivimmat reittisuunnitelmat niin bussimatkoille kuin lenkkeilyynkin. Lähitulevaisuudessa tamperelaiset saavat tietoa liikenteen sujumisesta myös kauppakeskuksiin ja teiden varsille sijoitettavista näyttötauluista.

Kunnissa on oltava vaihtoehtoja liikkumiseen. Etenkin kaupungeissa voidaan miettiä, onko järkevää ajaa jokaista pikkumatkaa autolla, kun voi hoitaa terveyttään kävellen tai pyöräilemällä? Pyörällä polkee mummo ja tyttärentytär kauppaan tai töihin kunhan kevyen liikenteen tarpeet huomioidaan. Junaliikenteessä tulee panostaa erityisesti pikayhteyksiin, joilla kytketään yhteen työpaikat ja asuinalueet.

Haja-asutusalueilla yksityisautoilun vaihtoehdoksi on etsittävä myös muita liikkumismuotoja. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi kimppakyydit tai kutsuliikenne.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Kainuussa kutsuliikenne toimii: kutsuliikenteessä asiakas voi tilata tilataksin korvaamaan linja-autoliikenteen Kajaanin yöjunalle. Palvelusta peritään vain linja-autotaksan mukainen maksu. Kutsuliikenne on Oulun lääninhallituksen kolmivuotinen kokeilu, jolla parannetaan Vuolijoki-Otanmäki-Vuottolahti -alueen asukkaiden julkista liikennettä.

3. TUOTETAAN ENERGIAA ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI. Sillä on väliä, kuinka energiaa kunnissa tuotetaan. On aika siirtyä ilmastoystävälliseen tuotantoon, jossa suositaan fossiilisten energialähteiden sijaan uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.

4. JÄTE KIERTOON JA KÄYTTÖÖN! Jätteiden energiahyötykäyttö pitää ainakin kolminkertaistaa Suomessa lähivuosina. Jätteen tuotantoa pitää saada pienemmäksi, eikä energiakäyttöön sopiva jäte saa jäädä makaamaan kaatopaikoille. Tarvitaan tietoa ja asennetta.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Otetaan esimerkkiä asikkalalaisista! Asikkalassa jokaisessa yli 10 asunnon kiinteistössä on omat jäteastiansa bio-, energia-, kaatopaikka-, keräyspaperi- ja keräyskartonkijätteille.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Myös helsinkiläiset ovat ottaneet ympäristövastuunsa tosissaan. Viikin jätevedenpuhdistamon yhteydessä on lämpöpumppulaitos, joka ottaa puhdistetusta jätevedestä lämmön talteen ja ajaa sen kaukolämpöverkkoon. Yhdistyy kaksi hyvää asiaa: jäteveden hukkalämpö saadaan käytettyä hyväksi kaukolämpönä. Kokoomus ajaa vahvasti kaukolämmön hyödyntämistä, koska se on ympäristön kannalta hyvä ja tehokas tapa lämmittää rakennuksia.

5. OSALLISTUTAAN VOIMALLA ENERGIANSÄÄSTÖTALKOISIIN! Kunnissa tulee kannustaa ja opastaa vanhan rakennuskannan energiataseen parantamiseen. Näissä talkoissa myös valtiovallan on oltava mukana. Lämmitysjärjestelmien uusijoille on olemassa energia-avustuksia, jotka auttavat ilmastoystävällisempiin lämpöpumppuihin, lämmön talteenottojärjestelmiin sekä pelletti- ja aurinkoenergiajärjestelmiin siirtymisessä. Kotitalousvähennystä laajennetaan niin, että sillä voi rahoittaa energiatehokkuutta ja energiansäästöä parantavien korjausten suunnittelua. Ja kunta näyttäköön itse esimerkkiä. Viimeinen muistaa sammuttaa valot valtuuston istuntosalista!

HELSINKI

TYÖPAIKKATALKOOT, joissa on yrittämisen meininkiä

Voinko minä ruveta yrittäjäksi? Millaista on yrittäjän arki, selviänkö siitä? Onko liikeideani tarpeeksi hyvä? Pitääkö minun ottaa hirmuisia riskejä? Miten löydän asiakkaat? Miten markkinointi tehdään?

YRITTÄJYYS LUO TYÖTÄ ja on mielekäs tapa työllistää itsensä. Yrittäjäksi ryhtyminen voi kuitenkin tuntua pelottavalta hypyltä uuteen ja tuntemattomaan. Koska parasta tietoa yrittämisestä saa yrittäjältä, Helsingin Kokoomusyrittäjät kutsuvat kaikkia kiinnostuneita avoimeen sparraustilaisuuteen.

Talkoolauantaina 4.10. helsinkiläisessä kahvilassa Viiskulmassa on paikalla useita eri alojen yrittäjiä ja halukkaat pääsevät keskustelemaan henkilökohtaisesti yrittäjien kanssa omasta liikeideasta tai muista yritystoimintaan vaikuttavista asioista.

Sparraustilaisuuteen kutsutaan yrittäjyyttä harkitsevia lehti-ilmoituksella ja sähköpostiviesteillä. Tilaisuudessa on siis mainio mahdollisuus verkostoitua ja tavata muita yrittäjiä.

Tule paikalle! Tehdään yhdessä lisää työpaikkoja!

7. YRITTÄJÄT

"MEIDÄN KUNNASSAMME EI PALJOA KANNATA YRITTÄÄ. KUNTA EI TUE YRITTÄJIÄ EIKÄ MEILTÄ PALVELUNTUOTTAJILTA OSTETA PALVELUITA VAIKKA KUNTALAISET OVAT PITKISSÄ JONOISSA ODOTTAMASSA. YRITIN MENNÄ KUNNANTALOLLE PUHUMAAN ONGELMISTA MUTTA JÄI TUNNE, ETTÄ OLIN VAIN KAPULA RATTAISSA. EI HEITÄ YRITTÄJÄN ASIAT KIINNOSTANEET."

Mitä tehdä?

[ ] A) Ei mitään. Etkö ole hoksannut, ei elämässä kannata yrittää? Ihan hyvin voi maata sohvalla ja syljeskellä kattoon. Joku sen duunin kumminkin tekee.
[x] B) Pannaan asia kuntoon! Tarvitsemme yrittäjäystävällisiä kuntia! Yritykset luovat työtä, hyvinvointia ja palveluja meille kaikille.

1. LISÄTÄÄN YHTEISTYÖTÄ JA KARSITAAN BYROKRATIAA. Autetaan paikallisia yrityksiä verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. Kuntien rajat eivät saa häiritä yritysten toimintaa. Kunnan ja alueen yritysten tulee olla vuoropuhelussa keskenään. Yritykset kertovat toiveistaan, kunta omista tavoitteistaan ja tulevista hankinnoista. Kunta voi osoittaa johtajuutta luomalla yrityksille innostavan ympäristön. Pk-yritysten tarpeiden huomioiminen lisää erityisesti pienten kuntien työllisyyttä ja yritysmyönteisyyttä.

  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Nurmijärveläiset ovat kehittäneet yrityspalvelutiimin. Kunnan keskeiset virkamiehet kokoontuvat säännöllisesti, mukana ovat yrityksiin ja elinkeinoelämään vaikuttavat tahot: mm. tekninen toimi, rakennustarkastaja ja kaavoitusarkkitehti, ympäristö- ja lupa-asioiden edustaja sekä elinkeinotoimen johtaja. Tiimi jakaa keskenään tietoa ja koordinoi ajankohtaisia, käynnissä olevia asioita sekä suunnittelee tulevaa. Tavoitteena on auttaa yritysten toimintaa ja sijoittumista alueelle: lisätä yhteistyötä, helpottaa ja nopeuttaa asiointia sekä tiedottaa yrityksille keskeisistä päätöksistä. Yrityspalvelutiimi on toiminut hyvin ja luonut Nurmijärvelle kokonaan uudenlaista ajattelua.
  • ESIMERKILLINEN KUNTA. Turussa taas toimii Kaupunki kohtaa yrittäjän -järjestelmä. Säännöllisissä tapaamisissa, vaikkapa aamukahvin merkeissä, keskustellaan kaupungin tulevista hankinnoista, kaavoituksesta ynnä muusta. Yrittäjiltä pyydetään mielipiteitä ja lausuntoja, he nimeävät edustajia valmisteleviin työryhmiin. Järjestelmä toteuttaa yrittäjien oman toiveen: yrittäjät pääsevät vaikuttamaan päätöksiin riittävän varhaisessa vaiheessa.

2. PIENET YRITYKSET MUKAAN KILPAILUUN. Kuntien hankinnoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan kilpailemaan hankinnoista. Ostoja ei saa tehdä liian suurina kokonaisuuksina, ja osa- ja yhteistarjousten tekeminen on myös mahdollistettava. Myös hankintojen pitkäjänteisyyteen on kiinnitettävä huomiota, ettei pienyrittäjän toimeentulo ole katkolla joka vuosi. Vaikka pieniä hankintoja ei lain mukaan tarvitse kilpailuttaa, voi pienissäkin hankinnoissa kilpailutus tuoda lisäarvoa ja auttaa paikallisia yrityksiä.

3. ELINKEINOPOLITIIKAN TULEE OLLA KANNUSTAVAA. Kunnan kaavoituksen ja muiden olosuhteiden tulee olla yrittäjyyteenkin kannustavia. Kunnan on hyvä tunnistaa elinkeinopolitiikassaan omat vahvuusalueensa. Joka kuntaan on laadittava konkreettinen ja innovatiivinen elinkeinopoliittinen ohjelma.

[kuva poistettu]

NUORET ÄÄNESTÄMÄÄN TOIVOA

ONNEKSI KOTISEUTURAKKAUS ELÄÄ JA VOI HYVIN

Minä suhtaudun hyvin tunteenomaisesti Siilinjärveen. Se on minun kotipaikkani, siellä puhutaan minun kieltäni ja siellä asuvat vanhempani. Minä olen siilinjärveläinen, vaikka työmme takia meillä on toinen koti myös Espoossa. Samaa jääräpäistä kotiseuturakkautta olen onneksi havainnut myös muissa suomalaisissa - oli kotipaikka sitten pienessä maaseutukunnassa tai isossa kaupungissa.

Kuntarajat muuttuvat, ja siksi moni pelkää oman kuntansa häviävän. Hallinnollisia rajoja tärkeämpiä ovat kuitenkin tahto, mieli ja asenne. Organisaatiot muuttuvat, ihmiset niiden takana ovat samoja. Muutoksen vastustaminen ei saa olla itsetarkoitus, tarvitaan rohkeutta elää tässä ajassa. Jo nyt kunnat tekevät monenlaista yhteistyötä, koska se on järkevää. Kotiseuturakkautta tarvitaan vastakin, peräänantamattomuutta oman lähiseudun kehittämiseksi.

Kokoomus haastoi suomalaiset Toivotalkoisiin, ja vastaamme itse omaan huutoomme. Meillä on yksi johtotähti: kaikkien päätösten on luotava toivoa. Toivoa paremmasta elämästä, uskoa huomiseen, luottamusta omiin mahdollisuuksiin.

Toivo syntyy teoista. Olemme huhkineet mitä erilaisimmissa talkoissa tänä vuonna. Olemme etsineet talkooasennetta. Olemme kysyneet, mitä kunnissa tulisi tehdä. Jos jotain olemme voineet korjata heti, olemme sen tehneet. Olemme paistaneet lättyjä vanhustentalolla, haravoineet puistoja, siivonneet roskia pihoilta, kunnostaneet leikkipuiston välineitä ja keränneet kirjoja kirjastoihin. Ruikuttamalla ei pitkälle pötkitä, vaan tuloksia saadaan aikaan tekemällä.

[kuva poistettu]

JYRKI KATAINEN
puheenjohtaja