Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/34

Kansallinen Kokoomus

Kokoomuslainen kunta


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kokoomuslainen kunta
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Kokoomuslainen kunta -asiakirja

Hyväksytty Kansallinen Kokoomus rp:n puoluekokouksessa Seinäjoella 4.-6.6.2004

Kokoomuslainen kunta - turvallinen elämän eri vaiheissa

Johdanto

Kokoomuslainen kunta on vastuuntuntoinen. Se antaa jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden elää turvallista ja täysipainoista elämää elinkaaren eri vaiheissa.

Kokoomuslainen kunta on itsenäinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Se tarjoaa laadukkaita palveluja, riittävän sosiaaliturvaverkon sekä tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Kunta on ihmisiä varten. Yksilöiden valinnanvapauden on vahvasti ohjattava kunnan toimintaa.

Korostamme ihmisten ehdoilla toimivaa ympäristöystävällistä yhteiskuntaa sekä tervettä, sosiaalisesti vastuuntuntoista ja oikeudenmukaista markkinataloutta.

Kunnan tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, että kaikkina aikoina ihmisillä olisi mahdollisimman hyvä olla. Kunta ei ole itseisarvo vaan palveluorganisaatio. Kunnan pitää myös muuttua ja kehittyä.

Kunnalla on monta roolia: se on peruspalvelujen järjestäjä, alueensa kehittäjä, asukkaidensa yhteisö ja myös viranomainen, joka huolehtii esimerkiksi ympäristön viihtyisyydestä. Kaikilla kunnilla on samat perustehtävät, mutta olosuhteet ovat erilaisia. Osa kunnista pystyy hoitamaan tehtävänsä yksin, mutta suurimman osan kunnista on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Kunnan on eri rooleissaan kyettävä toimimaan monin tavoin ja luovasti. Peruspalveluita on tuotettava joustavasti ja taloudellisesti.

Asuinympäristöä koskevat kysymykset, kuten esimerkiksi kaavoitus, vaativat vahvaa demokratiaa ja kuntalaisten kuuntelua. Päätökset on aina helpommin hyväksyttävissä, jos kuntalaiset itse osallistuvat päätöksentekoon ja jos heidän kanssaan tehdään yhteistyötä parhaiden vaihtoehtojen löytämiseksi.

Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahva perusta on vapaaehtoinen yhteisöllisyys vastuu toisistamme ja itsestämme. Perhe on vastuussa jäsenistään. Perhettä taas tukevat kunnan peruspalvelut.

Rikollisuuden torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteiset turvallisuustalkoot. Koti, asuinympäristö ja koko kunta luovat perusturvallisuutta. Myös tästä syystä kunnan rooli on tärkeä.

Toimenpiteet rikollisuuden torjumiseksi ovat tarvittaessa järeitä. Kirkolla, elinkeinoelämällä, kansalaisjärjestöillä ja yksityisillä kansalaisilla on kasvavan rikollisuuden ja huumeongelman torjunnassa, valtion ja kuntien lisäksi, entistä tärkeämpi rooli. Yhteisvoimin takaamme, että ihmiset voivat elää ja liikkua ilman pelkoa.

Kokoomus haluaa turvata Suomessa alueellisesti tasapainoisen kehityksen sekä ihmisten perusturvallisuuden ja hyvinvoinnin asuinpaikasta riippumatta. Toimiva kuntarakenne sekä itsehallinnollisesti vahvat ja elinkelpoiset kunnat luovat perustan koko yhteiskunnan kehittymiselle.

A. Kokoomuksen yleiset periaatteet kunnallispolitiikassa

Hyvinvointikunta on mahdollinen

Kokoomuksen kunnallispolitiikan periaatteita ovat:

  • yksilöllisen mielipiteenilmaisun vapaus ja kuntalaisten tasavertainen osallistumisoikeus,
  • kansalaisten perusturvallisuuden takaaminen,
  • yhteiskunnalliseen moniarvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen perustuvan kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän kehittäminen,
  • edellytysten luominen sellaiselle markkinatalouteen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle, joka edistää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ekologisesti kestävää kehitystä maailmassa.

Kokoomuksen kunnallispolitiikan tavoitteita ovat hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaaminen kaikille ihmisille, perusinfrastruktuurin ylläpitäminen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen, positiivinen työllisyyskehitys, alueiden talouden ja osaamisperustan vahvistaminen sekä nopeiden ja turvallisten henkilö-, tavara- ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen.

Toimintaa ohjaavat vapaus, oikeudenmukaisuus, moniarvoisuus, ympäristön vaaliminen, yrittäjähenki ja sosiaalinen omatunto. Työnteko, yrittäminen ja talouskasvu ratkaisevat hyvinvointipalvelujen laadun. Korkea osaaminen ja laadukas koulutusjärjestelmä luovat edellytykset kunnan tulevaisuudelle.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja verotuksen keventäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Työnteko ja talouskasvu ratkaisevat hyvinvointimme tason. Siksi esimerkiksi veroratkaisujen on edistettävä kasvua, eikä ehkäistä sitä.

Vakaa ja terve talous turvaa peruspalvelut

Kunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä ja kantavat pääosin vastuun myös niiden rahoituksesta, ohjauksesta ja valvonnasta. Palvelutuotannon haasteisiin vastataan arvioimalla ja uudistamalla palvelujen sisältöä ja tuotantotapoja. Kunnissa on tuotettava palvelut nykyistä joustavammin ja monipuolisemmin.

Vastuu kuntalaisten peruspalveluista koko maassa on viime kädessä sekä valtiolla että kunnilla. Mahdollisissa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksissa on turvattava kuntien rahoituspohja, jotta kaikille kansalaisille voidaan taata tasa-arvoiset peruspalvelut.

Valtion ja kuntien välisessä rahoituksenjaossa tarvitaan ennakkoluulottomuutta. Esitämme valmisteltavaksi verotulomallia, jossa verotulot jäävät paikalliseen käyttöön, sen sijaan, että ne kierrätetään valtion hallinnossa.

Mallin tueksi tarvitaan kuitenkin toimiva tasausjärjestelmä. Tuloveromalli, jossa kunta saa pääosan kunt

Suomessa on toteuttava pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. Kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Tämä edellyttää hallitukselta lupausten sijaan konkreettisia tekoja.

Kuntatalouden alijäämäisyys tulee katkaista tulevalla kunnallisvaalikaudella. Valtion budjetin nettovaikutusten on oltava kunnille positiivisia. Valtion on omilla toimillaan huolehdittava siitä, että kuntien valtionosuuksien sekä vero- ja maksutulojen kasvu riittää kattamaan toimintamenojen kasvun. Lakisääteiset indeksikorotukset on tehtävä täysimääräisinä.

Peruspalveluohjelman ja -budjetin on aidosti vahvistettava kuntataloutta. Kuntien lakisääteisten velvollisuuksien ja niiden toteuttamiseen tarvittavien voimavarojen on oltava tasapainossa. Veronkorotuksilla tai palvelumaksujen nostolla ei ratkaista kuntatalouden ongelmia.

Kokoomuksen mielestä kunnilta ei saa poistaa yhteisöveron tuottoa. Kuntien oma tulopohja on kunnallisen itsehallinnon perusperiaate. Nykyinen malli on kannustanut kuntia elinkeinopolitiikkansa kehittämiseen ja oman tulopohjansa vahvistamiseen. Kuntien osuus yhteisöverosta on palautettava tasolle, jolla se oli ennen syksyllä 2002 tehtyä leikkausta (23%).

Kiinteistöveroa ei saa ulottaa maa- ja metsätalousmaahan. Kuntien valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä siten, että vesivoimalaitosten korotetusta kiinteistöverosta hyötyy aina myös voimalaitoksen sijaintikunta. Säännöstelyaltaiden pohjat on poistettava kiinteistöverotuksen piiristä.

Kokoomuslainen hyvinvointikunta käyttää voimavaransa taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti. Parhaat palveluiden tuotantotavat tunnetaan ja työn tuottavuutta kehitetään. Kuntalaisille tarjotaan, aina kun se on järkevää ja mahdollista, vaihtoehtoja julkisten palvelujen käytössä. Kohtuullinen verorasitus on mahdollista järkevällä taloudenhoidolla.

Kuntatyö kuntoon, pätkätyöt pannaan

Kattavat ja laadukkaat palvelut ovat olennainen osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuntien täytyy uudistua muun yhteiskunnan mukana lisäämällä toimintansa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tämä vaatii muun muassa parempaa johtamista sekä työmenetelmien ja rakenteiden uudistamista niin, että työssä jaksamista parannetaan. Tämän tuloksena myös palvelujen laatu paranee.

Kunnan on oltava esimerkillinen työnantaja. Pärjätäkseen sen on kilpailtava vetovoimaisuudessaan yksityisen sektorin kanssa. Tämä edellyttää sekä kannustavaa palkkapolitiikkaa että työntekijöistä huolehtivaa työnantajaroolia. Hyvä kunta arvostaa työntekijöitään, kohtelee heitä tasa-arvoisesti ja panostaa heidän koulutukseen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä perusteettomiin pätkätyösuhteisiin, jotka ovat varsinkin naisvaltaisen sosiaali- ja terveyssektorin ongelma. Vakinaiset työsuhteet ovat myös työnantajan etu. Vanhojen työntekijöiden pysyvyys on yhtä tärkeää kuin uusien rekrytointi. Kuntatyön houkuteltavuutta on lisättävä niin, että yritteliäät nuoret hakeutuisivat alan koulutukseen.

Yritteliäs työntekijä on ammattitaitoinen osaaja, joka ymmärtää työnsä merkityksen osana kuntakokonaisuutta. Sitoutunut ja koulutettu työntekijä ansaitsee työn vaativuuden arvioinnin perusteella kannustavan palkkauksen ja laatua työelämään.

Kuntien on otettava huomioon henkilöstöpolitiikassaan ja henkilökunnan rekrytoinnissa nykyistä paremmin maahanmuuttajataustaiset ammattilaiset.

Kuntiin tarvitaan lisää yrittäjyyshenkeä ja intoa. Kuntatyön luonteen muuttuminen lisää tarvetta sisäiselle yrittäjyydelle.

Palvelutuotanto monimuotoiseksi valinnanvapaus tuo tyytyväisyyttä

Kuntasektori muodostaa palvelutuotannon rungon. Monipuolisten, tulevaisuudessakin kattavien palveluiden tuottamiseen, tarvitaan kuitenkin eri tahojen yhteistyötä.

Palveluita on tuotettava käyttäjien todellisten tarpeiden mukaan ei yli- eikä alimitoittaen.

Lähtökohtana ovat paikalliset olosuhteet ja ihmisten elämäntilanteet. Tässäkin kokoomuslainen perusajatus on valinnanvapaus. Ihmisten arkipäivän valintoihin on pystyttävä tarjoamaan vaihtoehtoja.

Jokaiseen kuntaan on laadittava kunnallisten palvelujen tuotantoa linjaava strategia. Strategiassa määritellään, miten kunta hoitaa lakisääteiset ja muut sille kuuluvat tehtävät, ja mitkä ovat sen tavoitteet näiden tehtävien hoitamisessa. Toimiva strategia edellyttää näkemystä palvelutuotannon nykytilanteesta, kunnassa tapahtuvista muutoksista ja organisaation omista valmiuksista esimerkiksi henkilöstön koulutus- ja osaamistason suhteen.

Selkeä ja määrätietoinen strategia on avain hyvinvointipalvelujen markkinoiden kehittymiselle. Sillä tiedotetaan yrityksille, mitkä palvelut kunta aikoo tulevaisuudessakin tuottaa itse, ja mitkä palvelut se suunnittelee hoitavansa yhteistyössä yritysten tai kolmannen sektorin kanssa.

Strategian perusteella on arvioitavissa, mitä osia julkisesta palvelutuotannosta on avattava nykyistä enemmän kilpailulle esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntien palvelujen järjestämisvastuu on nykyistä selvemmin nähtävä palvelujen tuottamiseen liittyvänä ohjaus-, rahoitus- ja valvontavastuuna.

Kuntien on ennakkoluulottomasti etsittävä uusia keinoja palveluidensa järjestämiseen. Palveluita voidaan ostaa järjestöiltä tai yksityisiltä yrittäjiltä. Kunnan tehtävä on myös hyvien vaihtoehtojen tarjoaminen. Esimerkiksi palveluseteli lisää valinnanmahdollisuuksia, kun kuntalainen voi hankkia tarvitsemansa palvelut haluamaltaan tuottajalta. Viisas kunta edistää myös yksityisen palvelutuotannon syntymistä erityisesti silloin, kun aidot markkinat ovat olemassa.

Kunnan tuottamien ja ostamien palvelujen laadunvalvonta on tärkeää. Kilpailuttaminen vaatii kuntien päättäjiltä ja viranhaltijoilta erityisosaamista ja harkintaa. Palveluiden oikeudenmukaisen kilpailuttamisen ehdoton edellytys on avoin ja oikea tieto eri tavoin tuotetun palvelun laatukriteereistä ja todellisista kokonaiskustannuksista. Kuntien oman palvelutuotannon hinta on aina laskettava siten, että siihen sisällytetään kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

On tärkeää, että kaikki tahot saavat tietoa palveluiden kustannuksista ja niiden rahoituksesta. Myös kuntalaisten on saatava tietää kuntapalvelujen kustannusrakenne. Läpinäkyvyys, kustannustietoisuus ja taloudellisuus ovat parempia teemoja kuin ympäripyöreän tehokkuuden vaatiminen.

Kansallisen Terveyshankkeen mukainen hoitotakuu on toteutettava viipymättä. Muissa kuin päivystystilanteissa potilaan on päästävä perusterveydenhuollon järjestelmään heti ja erikoissairaanhoidon lääkärin vastaanotolle kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Hoitoon on päästävä 3-6 kuukaudessa hoitopäätöksestä. Mikäli kunta tai kuntayhtymä ei määräajassa voi järjestää hoitoa omassa yksikössään, on sen järjestettävä se toisessa kunnallisessa yksikössä, yksityisellä tai kolmannella sektorilla potilaan omavastuuosuuden muuttumatta. Hoitotakuu on laajennettava koskemaan myös mielenterveys- ja vammaispalveluita.

Kunnallista palvelutuotantoa tukee kotitaloustöistä tehtävä verovähennys. Onnistuneen kokeilun jälkeen vähennyksen määrää on nostettava, ja se on laajennettava koskemaan myös omaisia, jotka haluavat kustantaa pienituloisille vanhemmilleen kotiapua. Moni työssäkäyvä aikuinen voisi verovähennys-oikeuden turvin nykyistä paremmin kantaa vastuuta ikääntyvien vanhempiensa hyvinvoinnista.

Hyvä elinympäristö on kuntalaisoikeus

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö kuuluvat perusoikeuksiin. Jokaisella on oltava oikeus puhtaaseen juomaveteen ilmaan, vesistöihin sekä turvalliseen asuinympäristöön.

Kunnan vastuulla on suojella ympäristöä saasteilta. Asumisen, työnteon, liikenteen ja virkistyksen tarpeet on nivottava yhteen. Päätöksenteossa on huomioitava kansalliset perinteet, esteettisyys ja historialliset arvot. Erityisesti kaupungeissa ja taajamissa on huolehdittava riittävistä viher- ja virkistysalueista sekä niiden siisteydestä ja hoidosta.

Kuntien energiatalouteen liittyvän liiketoiminnan on oltava tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Sähkön markkinahinnan on pohjauduttava terveeseen ja tasapuoliseen kilpailuun. Vain siten turvataan sähkön toimitusvarmuus ja kuntalaisten häiriötön sähkön saanti.

Kuntien energianhankinnan monipuolisuus varmistaa energian saatavuuden ja sen kohtuullisen hinnan. Kuntien onkin viisasta lisätä yhteistyötä niin keskenään kuin teollisuuden kanssa. Kaukolämpö on ympäristön ja talouden kannalta erinomainen taajamien energiaratkaisu.

Kunnan toiminnassa ja hankinnoissa kestävän kehityksen periaate on hyvä ohjenuora. Toimivan jätehuollon ja kierrätyksen järjestäminen on kunnan vastuulla. Vastuullinen kunta valistaa ja haastaa kuntalaisensa kierrättämään, lajittelemaan jätteitä sekä keräämään ongelmajätteitä ja lasia.

Vain menestyvä yritys työllistää

Menestyvä yritystoiminta on jokaisen kunnan, seutukunnan ja maakunnan onnistumisen avain. Kokoomuslainen hyvinvointikunta kartoittaa aktiivisesti mahdollisuuksia elinvoimansa parantamiseen ja yrittäjämyönteisen elinkeinotoiminnan edistämiseen. Selviytyminen nykyhetkestä on tärkeää, mutta ennakointi hyvinvoinnin edellytyksistä on tulevaisuuden tae. Julkisen hallinnon on luotava edellytyksiä yritystoiminnan menestymiselle.

Avaimet menestykseen ovat alueiden omissa käsissä. Kunnallisella elinkeinopolitiikalla on kullekin alueelle luotava mahdollisimman hyvä kilpailukyky.

Paikallisen ja alueellisen elinkeinopolitiikan kulmakivi on yrityslähtöinen päätöksenteko. Kuntien yritysten ja kuntien välisen yhteistyön tavoitteena on oltava jatkuvasti kehittyvät ja vahvistuvat toimintaolosuhteet.

Kunnissa on löydettävä luontevat tavat keskustella ja tehdä yhteistyötä viranhaltijoiden, päättäjien sekä yritysten kesken.

Vain siten kuntiin pystytään luomaan aidosti yrittäjäystävällinen ja elinkeinoelämän tarpeita huomioiva ilmapiiri.

Kuntien on otettava yhdeksi virka- ja luottamusmiesten koulutuspainopisteeksi yrittäjyyden, oman kunnan tai kaupungin erityispiirteet sekä elinkeinoelämän tarpeet. Parasta yrittäjälähtöisyyttä on päätöksenteon ennalta-arvattavuus ja johdonmukaisuus. Tähän päästään vain keskustelemalla asioista ilman ennakkoluuloja ja avoimesti kaikkien osapuolten kesken.

Julkisen sektorin liiketoiminnan merkitystä yritystoiminnan edellytysten kannalta on selkiytettävä. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa tosissaan pohtia julkisten palveluiden rakennetta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyviä pelisääntöjä on kehitettävä.

Osana elinkeinopolitiikkaa kuntia on kannustettava nykyistä ennakkoluulottomampaan seutuyhteistyöhön.

Luottamushenkilö päättää ja vastaa kuntalainen valvoo ja vaikuttaa

Kuntien itsehallintoa on vahvistettu ja valtion valvontaa on vähennetty. Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa asukkaiden oikeutta vaikuttaa oman yhteisönsä tulevaisuuteen ja asioihin. Vaikuttaminen on myös velvollisuus.

Luottamushenkilön vastuu kunnan itsehallinnon toteuttamisesta on entistä suurempi. Luottamushenkilöiden tehtävä on erityisesti ideoija ja päättää, eikä niinkään vahtia hallinnon ja palveluiden toteutumista. Kunnan johdolta odotetaan vastuullisuutta ja rehellisyyttä sekä ammattitaitoisuutta ja asiantuntemusta.

Avoimuus, läpinäkyvyys ja luottamushenkilöiden sitoumusten julkisuus luovat perustan demokraattisesti johdetulle kunnalle. Kuntalaiset ovat kuntansa palveluverkoston asiakkaita, mutta myös veronmaksajina omistajia. Kuntalaisten on saatava tieto käsiteltävistä asioista ja heidän on voitava vaikuttaa päätöksentekoon sen eri vaiheissa.

Valtuuston on asetettava kunnan kehittämiselle selkeitä, mitattavia ja mahdollisuuksien mukaan sitovia tavoitteita. Kuntalaisille tärkeimmät palvelutavoitteet on muotoiltava palvelusitoumuksiksi, joiden perusteella kuntalaiset tietävät oikeutensa ja pystyvät vaatimaan niitä palveluntuottajilta.

Nuorten aktivoiminen osallistuviksi kansalaisiksi on aloitettava jo koulussa lisäämällä tietoa ja kokemuksen mahdollisuuksia. Koulujen oppilaskuntatoiminta on nuorten keskeinen vaikutusväylä. Kouluissa ja kunnissa oppilaskuntien näkemykset on otettava huomioon päätettäessä oppilaitokseen ja oppilaisiin liittyvistä asioista.

Kuntalainen on palveluiden ostaja ja kuluttaja, ikään kuin asiakasomistaja. Tuottajan on oltava riippuvainen kuluttajan laatuvaatimuksista ja maksuhaluista. Kunnallisella kuluttajalla on oltava keinoja puuttua huonoon palveluun. Hänen on saatava myös vastauksia. Yksi selkeä, myönteistä kohtelua tarvitseva ryhmä, on maahanmuuttajat. Lähitulevaisuudessa kotouttamista ja osallisuutta on vahvistettava, jotta Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat tuntisivat olevansa osa aktiivista kuntaa.

Kunnallisella kuluttajalla on oltava aito valinnanmahdollisuus, suoraa äänivaltaa. Hallinnolliset valitusmenettelyt ovat kansalaisille tuntemattomia ja byrokraattisia, jotka virheellisesti toimivat "oikeusturvana", mutta tosiasiassa suojaavat tehottomuutta ja keskinkertaisuutta. Kunnissa ja sen palveluyksiköissä on erikseen harkittava miten lisätään ja parannetaan asiakkaiden palautejärjestelmää.

Kuntarakenne tarkoituksenmukaiseksi

Elinvoimainen kunta hakee ainutlaatuisuuden ja oman itsehallintonsa varaan rakentuvia yhteistyömalleja naapurikuntien kanssa. Kuntayhteistyö ei saa kuitenkaan vähentää demokratiaa, eikä kaventaa kuntien itsehallintoa.

Tärkeintä ovat ihmisten palvelut. Rakenteet ja hallinto ovat toissijaisia. Kunnallishallinto on kansalaista lähimpänä oleva kansanvaltainen hallintomuoto. Kuntarakenteen vahvistumisen hitaus on pakottanut kunnat ja valtion luomaan korvaavia yhteistyöjärjestelmiä kansalaisten palvelujen turvaamiseksi. Nämä eivät kuitenkaan ole yhtä lähellä kuntalaisia ja demokraattisia kuin kunnat.

Suomi on osa kansainvälistä yhteistyöverkostoa, erityisesti osa laajenevaa ja tiivistyvää Eurooppaa. Työnjako EU:n, valtion, aluetason ja kuntien kesken on muutoksessa. Muutokset on toteutettava siten, että keskeisenä periaatteena säilyy läheisyysperiaate. Kansalaisen kannalta keskeiset päätökset on tehtävä jatkossakin kunnissa.

On kriittisesti harkittava, mitä päätöksentekoa ja palvelutuotantoa siirretään kauemmas kuntalaisista alue tai valtiotasolle. Kansalaisilla on oltava oikeus päättää omista asioistaan niin pitkälle kuin mahdollista. Valtion keskushallintotasolta on siirrettävä alueita koskevaa päätösvaltaa aluetasolle, lähemmäksi ihmisiä, joita päätöksenteko koskee.

Riittävän suuret ja elinkelpoiset kunnat pystyvät turvaamaan kuntalaisille laadukkaimmat palvelut. Kuntarakenteen järkevää muutosta on jatkossakin edistettävä. Usein kuntayhteistyöllä tai kuntaliitoksin voidaan parantaa asukkaiden palveluita, elinoloja sekä elinkeinopolitiikan vaikuttavuutta.

B. Kokoomus mukana elinkaaren eri vaiheissa

Vastuullinen vanhemmuus ja hyvä varhaislapsuus

Kunta on kokoomuslainen,

  • kun perheen perusturva on kunnossa ja arki sujuu tarvittaessa yksilöllisin tukiratkaisuin.
  • Perhe voi valita elämäntilanteeseensa sopivat palvelut.
  • Neuvola ja muut toimet tukevat vanhemmuutta ja perhettä lapsen kasvun kaikissa vaiheissa.
  • Äitiysneuvonnan lisäksi perustetaan myös isäryhmiä nettineuvola.
  • Päivähoidon valinnaisuutta tuetaan kuntalisillä, korottamalla kotihoidon tukea ja turvaamalla perhepäivähoidon saatavuus.
  • Kaikki halukkaat pääsevät mukaan koululaisten iltapäivätoimintaan.
  • Kuntaan laaditaan lapsipoliittinen ohjelma ja se otetaan huomioon kaikessa kunnan päätöksenteossa.

Vastuu lapsista on aina ensisijaisesti vanhemmilla, joiden kasvatustyötä hyvin järjestetyt kunnan palvelut tukevat. Laadukas varhaiskasvatus ja lapsiperheiden muut palvelut turvaavat hyvän arjen ja lapsille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Osaava, koulutettu henkilöstö ja viihtyisä päivähoitoympäristö edesauttavat lasten kasvua ja kehitystä.

Neuvola valmistaa vanhemmuuteen ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Neuvoloihin on perustettava isäryhmiä ja vanhempainkouluja perinteisen synnytysvalmennuksen rinnalle. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa panostetaan voimakkaasti ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut on mitoitettava riittäviksi, ettei lapsi joudu jonottamaan tarvitsemaansa mielenterveyspalvelua. Lapsiperheille kehitetään myös tietoverkon avulla hyödynnettäviä tukipalveluja, kuten nettineuvoloita. Perhekeskukset, asukaspuistot ja avoimet päiväkodit tukevat perheiden arkea.

Perheille on annettava aito mahdollisuus valita lapselleen sopivin varhaiskasvatuksen hoitomuoto kotona tai kodin ulkopuolella. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kunnallinen päiväkotihoito, perhepäivähoito, kotihoidon tuki sekä yksityisen hoidon tuki täydennettyinä niin sanotuilla kuntalisällä. Kokoomus korostaa, että kuntalisät on saatava aidosti tukemaan vaihtoehtoisia hoitotapoja. Avoimien päiväkotien on tuettava kotona lasta hoitavien jaksamista. Vanhemmuus on tänä päivänä erityisen vaativaa ja vanhemmilla tulee olla mahdollisuus saada tarvittaessa varhaiskasvatuksen ammattilaisilta tukea vanhemmuuteensa.

Valinnan mahdollisuuksien parantamiseksi sekä kotihoidon tukea että yksityisen hoidon tukea on korotettava. Myös ostopalveluna tuotettu yksityinen päivähoito tuo uusia, monipuolisia vaihtoehtoja perheille. Erityispäivähoidon saatavuus on turvattava kaikille sitä tarvitseville lapsille.

Lapsen pysyvät ihmissuhteet on turvattava. Siksi päivähoidossa varsin yleinen pätkätöiden teettäminen on lopettava ja perusteettomat pätkätyöt vakinaistettava. Näin tuetaan pysyvien ihmissuhteiden muodostumista lasten, vanhempien ja henkilöstön välille.

Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että vanhentunut päivähoitolaki uudistetaan luomalla nykypäivää palveleva varhaiskasvatuslaki, jossa korostetaan ensisijaisesti vanhempien vastuuta lapsistaan. Samassa yhteydessä on tarkistettava säädökset, jotka takaavat riittävän pienet ryhmäkoot.

Lisäksi subjektiivista päivähoito-oikeutta on tarkistettava siten, että toisen vanhemman ollessa kotona, ensisijaisena vaihtoehtona perheelle tarjotaan leikkitoimintaa tai puolipäiväistä varhaiskasvatusta koulutettujen ammattilaisten ohjauksessa. Lapsen edun niin vaatiessa, on edelleen tarjottava myös kokopäivähoitoa. Perhepäivähoidon saatavuutta on parannettava tekemällä perhepäivähoitajan työstä houkuttelevampi vaihtoehto lainsäädäntöä, työolosuhteita ja työnohjausta kehittämällä.

Kaikkien 1. ja 2. luokkalaisten on halutessaan päästävä osallistumaan koululaisten iltapäivätoimintaan. Tähän työhön on saatava yhä enemmän vaihtoehtoja ja tuottajiksi muun muassa järjestöjä. Alueelliset erot iltapäivätoiminnan tarjonnassa on poistettava.

Erikseen laadittava lapsipoliittinen ohjelma varmistaa sen, että lasten ja nuorten tarpeet otetaan riittävän hyvin huomioon kunnallisessa päätöksenteossa. Ohjelma on otettava huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa

Osaaminen kunnan ja kansakunnan voimavarana

Kunta on osaava ja kokoomuslainen,

  • kun lähtökohtana on laadukas kasvatus ja koulutus sekä valinnaisuus. Tavoitteena on sivistys, aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja terveet elämäntavat.
  • Lähikoulut ja pienet opetusryhmät takaavat osallistuvan oppimisen.
  • Häiriökäyttäytymistä ei suvaita, vaan kouluissa taataan työrauha oppilaille ja opettajille.
  • Sekä lahjakkaat että tukea tarvitsevat oppilaat saavat yksilöllistä opetusta.
  • Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toimivat erikseen, mutta valinnaisuus yli koulurajojen on mahdollista.
  • Ammattikorkeakoulu, elinkeinoelämä ja yrittäjyys yhdessä luovat kuntaan työtä ja vaurautta.
  • Kunta on hyvä työnantaja opettajilleen, joilla on mahdollisuus ja kouluttautua.
  • Koulu ja kirjasto ovat kuntalaisten tietopankkeja ja tietotekniikan osaamiskeskuksia.

Yksilön hyvinvointi ja maamme kilpailukyky perustuvat osaamiseen ja sivistykseen. Tämä pitää kunnallisessa päätöksenteossa ottaa toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohdaksi muistaen, että jokaisella suomalaisella on oltava tasapuoliset mahdollisuudet opiskella ja kehittää itseään. Myös elinikäisen oppimisen on oltava mahdollista kaikissa kunnissa.

Lähikouluverkosto on säilytettävä, mikäli se on pedagogisesti perusteltua. Perheillä on oltava mahdollisuus valita lapsilleen sopivin koulu. Ryhmäkokojen on oltava mahdollisimman pieniä, jotta osallistuva oppiminen toteutuu. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on edistettävä.

Siirtyminen esiopetuksesta tai päivähoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle on pienen oppilaan kannalta oltava mahdollisimman joustavaa ja helppoa. Koulunsa aloittavien on tarvittaessa saatava henkilökohtaista opastusta ja tukea. Vapaaehtoinen iltapäivätoiminta ulotetaan kaikille alkuopetuksessa oleville lapsille, ja toiminnan järjestämiseen on varmistettava riittävät taloudelliset voimavarat.

Yhtenäisen peruskoulun idean mukaisesti siirtyminen alaluokilta peruskoulun yläluokille on tapahduttava oppilaan kannalta turvallisesti ja johdonmukaisesti. Tavoitteena on, ettei kukaan jää yksin ja ulkopuoliseksi. Kiusaamiseen puututaan heti ja sekä kiusattua että kiusaajaa autetaan. Häiriökäyttäytymistä ei hyväksytä vaan peruskouluihin halutaan työrauha oppilaille ja opettajille. Myös opintojen ohjausta parannetaan. Ongelmiin puututaan kodin, koulun ja muiden kunnan asiantuntijatahojen yhteistyöllä. Peruskoulujen kerho ja iltapäivätoiminta elvytetään yhdessä muiden nuorisotyötä tekevien osapuolten kanssa. Jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus viettää turvallista iltapäivää aikuisen valvonnassa.

Erityisopetusta annetaan tarkoituksenmukaisesti joko perusopetusryhmässä tai erityisopetuksen ryhmässä. Tämän lisäksi oppilaiden on saatava tarvitsemaansa tukiopetusta. Myös lahjakkaiden nuorten erityistarpeet on huomioitava. On huolehdittava, että vieraskieliset oppilaat oppivat riittävät kielelliset valmiudet.

Opettajien välinen yhteistyö, muiden oppimista tukevien asiantuntijoiden käyttö, osaavat erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat perusopetuksen tukena muodostavat entistä tärkeämmän osan yksilöllistä oppimista. Työssä hyödynnetään kunnallista nuorisotyötä, ottamalla nuorisotyöntekijät mukaan koulujen moniammatilliseen oppilashuoltotyöhön.

Vaikka valtaosalla nuorista menee hyvin, osalla menee entistä huonommin. Nuorisotyön on vastattava vakaviin haasteisiin: osa nuorista syrjäytyy, yhä nuoremmat käyttävät päihteitä ja asenteet huumeita kohtaan ovat löyhentyneet. Asuntotilanne vaikeuttaa nuorten itsenäistymistä. Vaaleissa vaikuttaminen ei kiinnosta. Nuorten elinoloja on parannettava poikkihallinnollisella työllä, johon on varattava riittävästi voimavaroja. Nuorisotyön on nykyistä paremmin vastattava monikulttuuristen perheiden lasten ja nuorten tarpeisiin.

Erikoistuminen ja valinnaisuus ovat tärkeä osa toisen asteen koulutusta. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toimivat erillisinä kouluina, mutta ne tekevät tiivistä yhteistyötä. Opiskelijan valinnanmahdollisuuksia lisätään yli koulurajojen. Joustavuus on mahdollista, vaikka koulutusjärjestelmät ja koulut pidetään erillisinä. Kaikissa toisen asteen kouluissa lisätään kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatusta, annetaan valmiuksia sekä kannustetaan tulevaisuuden yrittäjyyteen. Ammatillisen opetuksen arvostusta nostetaan ja sen merkitystä korostetaan peruskoulujen opinto-ohjauksessa. Lukioiden yleissivistävää roolia kirkastetaan ja opetuksen taso varmistetaan.

Ammattikorkeakoulut muodostavat merkittävän voimavaran useissa kunnissa. Ammattikorkeakoulujen on profiloiduttava nykyistä voimakkaammin ja niiden on joustavasti reagoitava elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutuksen on oltava laadukasta ja korkeakoulutasoista. Ammattikorkeakoulut ovat kehitystoiminnan ja aluekehitystyön osaajia. Tätä roolia tulee vahvistaa panostamalla soveltavaan tutkimukseen. Aluekehitystyö tulee hyödyntää kunnissa nykyistä paremmin ja ottaa ammattikorkeakoulut huomioon peruskuntien kehittämistoiminnassa. Ammattikorkeakouluilla on selkeä rooli elinkeinojen kehittämisessä, seudun kansainvälistämisessä ja tarvittavan osaamisen tuottamisessa. Tätä työtä on tehtävä yhdessä yliopistojen kanssa.

Yrittäjyyskasvatusta tehostetaan läpi koko koulutusketjun ja myös opettajien jatkokoulutuksessa. Yrittäjyyskasvatuksessa parannetaan valmiuksia ulkomaankaupan harjoittamiseen ja kulttuurierojen ymmärtämiseen. Yritysten tuotekehityspuistot, yrityshautomot ja osaamiskeskukset ovat tärkeitä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kuntien yhteisprojekteja.

Kokoomuslaisessa kunnassa peruskoulut, ammatillisen ja yleissivistävän toisen asteen oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut ja vapaan sivistystyön oppilaitokset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tulevaisuudessa on panostettava luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen, kestävään kehitykseen ja uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla menestyksekkään kasvatus- ja opetustyön edellytykset ovat opetushenkilöstön ja muun henkilökunnan motivaatio ja korkea ammattiosaaminen. Opettajien kasvanut työtaakka ja muuttuneet velvollisuudet on huomioitava kunnissa nykyistä paremmin. Opettajien työssä jaksamiseen ja työnohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kuntien on huolehdittava työnantajavelvoitteistaan, varmistettava opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen taso sekä mahdollistettava koulutukseen hakeutuminen. Palkkatason on vastattava koulutusta ja työn vaativuutta.

Koulut ja kirjastot omalta osaltaan vastaavat tietoyhteiskunnan toteutumisesta. Tietokoneiden ja järjestelmien on oltava ajanmukaiset ja kunnossa. Jokainen oppilas oppii koulussa käyttämään tietokonetta ja hyödyntämään Internetiä ja sähköpostia. Oppilaitosten kirjasto- ja tietokeskukset avataan kuntalaisten käyttöön. Kouluilla ja kirjastoilla voi olla yhteisiä virkoja, tiloja ja laitteita sekä yhteinen vastuu sähköisen oppimisympäristön kehittämisestä. Oppilaitosten ovet on avattava laajalle käyttäjäkunnalle. Parhaassa tapauksessa koulut toimivat oman alueensa osaamiskeskuksina ja tapaamispaikkoina. Vapaan sivistystyön oppilaitokset otetaan myös mukaan kunnan kehittämistoimintaan ja huolehditaan, että ne tarjoavat kuntalaisille elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.

Turvallista perhe- ja työelämää

Kunta on hyvä ja kokoomuslainen,

  • kun kunnan suunnitelmissa ja yhdyskuntarakentamisessa kuullaan kuntalaisia
  • kun kuntalaisen on hyvä asua kotonaan.
  • Ympäristö niin rakennettu kuin luonto voi hyvin.
  • Liikkuminen on nopeaa, turvallista ja tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja.
  • Yrittäjyyteen kasvatetaan ja kannustetaan osana elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa.
  • Kunta itse on kannustava ja houkutteleva työpaikka.
  • Virkistykseen ja vapaa-aikaan on tarjolla liikuntaa ja kulttuuria, joilla edistetään viihtyisyyttä ja terveyttä

Kunnan palvelut tukevat ihmisten arkea. Kunnan vastuulla ovat kaikki ne palvelut, joita ihminen eri elämänvaiheissaan tarvitsee. Sellainenkin kuntalainen, joka ei tarvitse sosiaali- ja terveystoimen tai opetustoimen palveluja, käyttää joukkoliikennettä, kaavoitus- ja rakentamispalveluita tai vaikkapa kuluttajaneuvontaa. Aivan varmaa on siis, että jokainen suomalainen on tekemisissä kunnan kanssa. Hyvällä hallinnolla sekä suunnittelulla ja toteutuksella luodaan edellytykset hyville palveluille, asumiselle, yrittämiselle ja työllisyydelle.

Monipuolinen ja ympäristöystävällinen yhdyskuntarakenne lisää kuntalaisten asumis- ja elämisviihtyisyyttä. Kunta tarjoaa asukkailleen monen tyyppisiä asumisvaihtoehtoja elämän eri vaiheissa. Riittävä asumisväljyys erilaisilla asuntoalueilla ja helposti saatavissa olevat palvelut lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä kotikuntaansa.

Asuntojen, asuintonttien ja elinkeinoelämän kaava-alueiden riittävä tarjonta on kunnan menestymisen edellytys. Yhteiskunnan tukeman asuntorakentamisen on perustuttava kysyntään ja tarpeeseen.

Hyvällä suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella taataan asuinalueiden viihtyisyys, turvallisuus sekä rakennusten kunto.

Asuminen on osa perusturvaa. Kunnan on autettava silloin, kun asukkaan omat edellytykset kohtuulliseen asumiseen eivät elämäntilanteen vuoksi riitä.

Kunnan on kuunneltava kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten toiveita kaavoituksesta, asumisesta ja erilaisista yhdyskuntarakennetarpeista.

Nopea ja turvallinen liikkuminen on kuntalaisen elinehto. Sekä yksityisen että julkisen liikenteen kehittäminen perustuu toimiviin liikennejärjestelyihin. Liikenteen on sujuttava yli kuntarajojen. Tämä onnistuu kuntien välisellä yhteistyöllä. Liikenteen peruspalveluissa huomioidaan myös liikuntarajoitteiset.

Erityisesti työmatkaliikenteessä on suosittava joukkoliikennettä. Julkisen liikenteen edullisuus ja käyttäjäystävällisyys on taattava.

Taajaman ulkopuolella asuville kuntalaisille kuuluvat tasa-arvoiset liikennepalvelut, tarvittaessa valtion erityistuella. Kevytliikenne tarvitsee omat turvalliset kulkuväylänsä.

Yksityisen henkilöautoliikenteen rajoittaminen on tarpeetonta, ellei sillä tavoitella erityisiä turvallisuuden, meluntorjunnan ja asuntoalueen viihtyisyyden vaatimia rajoituksia.

Kunta tukee olemassa olevaa yritystoimintaa ja edesauttaa yritysten syntymistä mm. koulutus- ja neuvontapalveluilla. Yrittäjyyteen kasvattaminen ja yrittäjyyden tukeminen ovat osa kunnan aktiivista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa.

Kunta takaa elintärkeät työpaikat vahvistamalla elinkeinopolitiikan yleisiä edellytyksiä. Siten olemassa olevat yritykset säilyvät elinkelpoisina sekä uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja syntyy.

Kuntien sosiaalitoimen ja terveydenhoidon peruspalvelut on mitoitettava vastaamaan ihmisten todellisia tarpeita. Eri elämäntilanteet vaativat palveluilta joustavaa ja nopeaa reagointia vuorokauden eri aikoina. Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää niin terveys- kuin sosiaalitoimessakin. Nuorten ongelmiin pitää puuttua ajoissa ja ripeästi.

Kunnan on varmistettava yhteistyössä eri järjestöjen kanssa, että kuntalaisille on riittävästi tarjolla monipuolista urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen erityisryhmille edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä.

Lähiliikuntapaikkojen monipuolinen rakentaminen on turvattava. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulujen pihoihin. Piha-alueilla on toteutettava ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat lähiliikuntapaikat, joissa on huomioitu viihtyvyys ja toimivuus sekä eri ikäisten käyttäjäryhmien tarpeet.

Aktiivinen seniori-ikä, arvokas vanhuus

Kunta on turvallinen ja kokoomuslainen,

  • kun seniorikuntalaisetkin viihtyvät eivätkä pyri muualle viettämään vanhuuttaan.
  • Kunnassa voi esteettä liikkua, saada palveluita ja asioida viranomaisten kanssa.
  • Senioreiden neuvolat ja palvelukeskukset tarjoavat terveyspalveluita, tuettua asumista ja virkistävää kanssakäymistä.
  • Laitoshoidosta pyritään kuntouttavaan hoitoon ja yksilölliset kotipalvelut auttavat jokaista asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
  • Byrokratiaa, hallinnointia ja sekavaa hinnoittelua selkiytetään, jotta ikääntyvä kuntalainen voi hahmottaa ja hallita elämäänsä sekä suunnitella talouttaan.
  • Kuntaan laaditaan yhdessä ikääntyvien kuntalaisten kanssa senioripoliittinen ohjelma, jota päivitetään säännöllisesti.

Seniorimme asuvat mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja heille tarjotaan yksilöllisesti suunniteltuja kotipalveluja. Ikäihmisellä on oikeus turvalliseen elinympäristöön ja asumiseen. Laadukkaat hoivapalvelut turvaavat vanhuuden silloin, kun omat voimavarat vähenevät. Niin kunta, kolmas sektori kuin paikalliset yritykset tuottavat palveluita.

Esteetön ympäristö -periaatteen on ohjattava asunto- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä liikennejärjestelyjä. Esteettömyys tarkoittaa liikkumisen lisäksi myös palvelujen saannin ja viranomaisasioinnin esteettömyyttä ja joustavuutta.

Monipuoliset liikuntapalvelut ja tilat ovat tärkeitä ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen sekä monipuoliseen harrastustoimintaan on kehitettävä yhdessä kansalaisopistojen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyville suunnattujen palvelukeskusten perustaminen kunnallisten palvelujen yhteyteen lisää mahdollisuuksia päivittäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastamiseen. Palvelukeskuksista kehitetään monipuolisia ja yhteisöllistä toimintaa tukevia keskuksia. Toiminta suunnitellaan yhdessä sen käyttäjien kanssa.

Eläkkeelle siirtyneille ja ikääntyville aikuisille on oltava helposti saatavilla tietoa ja palveluja senioreitten neuvontapisteissä. Säännölliset tapaamiset terveyden- tai sairaanhoitajan kanssa auttavat paitsi yleiskunnon ylläpitämisessä, myös ennaltaehkäisemään vakavampia sairastumisia. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi elämäntapojen terveellisyyttä, lääkityksen oikeellisuutta ja kartoittaa mahdollisia sairastumisriskejä.

Terveydenhuollossa hoidon saatavuus, vuonna 2005 voimaan tulevan lain mukaisessa kohtuullisessa ajassa, on erityisen tärkeää ikääntyneille. Hoitohenkilökunnan riittävyydestä, motivaatiosta ja jaksamisesta on huolehdittava sekä avohoidon että laitoshoidon yksiköissä. Makuuttavasta laitoshoidosta on päästävä kuntouttavaan hoitoon.

Tukea, hoitoa ja hoivaa tarvitseville vanhuksille on oltava tarjolla omia tarpeita tukevia monipuolisia palveluja. Kotipalvelutoimintaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä ja palvelusetelijärjestelmää hyödyntämällä. Hoitosuhteiden on mahdollisimman pitkälti perustuttava omahoitaja-periaatteeseen. Näin vältetään hoitajien jatkuva vaihtuminen.

Tarvitaan myös riittävästi oikein kohdennettuja palveluasuntoja, jotka sijaitsevat asutuksen keskellä, osana aktiivista ja sosiaalista ympäristöä. On myös huolehdittava siitä, että toimintakyvyltään ja terveydeltään voimakkaasti heikentynyt vanhus pääsee ajoissa laitoshoitoon.

Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan riittävillä lakisääteisillä lomilla ja vapailla. Luotaessa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa otetaan myös omaishoitajan tarpeet huomioon. Sijaishoitajan saa tarvittaessa myös kotiin. Omaishoidossa oleville on taattava tilanteen niin vaatiessa tilapäinen tai pysyvä hoitopaikka.

Kunnallista laskutusjärjestelmää kehitetään niin, että jokaisen kunnan palveluista laskutettavan asiakkaan maksut kootaan keskitetysti yhteen laskuun. Tällöin myös eräpäivä on aina sama. Tämä helpottaa paitsi asiointia pankissa, myös omatoimista laskujen maksamista ja oman talouden suunnittelua.

Jokaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä laaditaan senioripoliittinen strategia tai palveluohjelma, jossa näkyy senioreitten oma kädenjälki.

Veteraanit ovat tämän maan taistelleet, seniorit sen rakentaneet. Heille kuuluu sananvalta.

Kokoomuslainen kehittämisohjelma joka kuntaan

Tämä puoluekokouksen hyväksymässä asiakirja on valtakunnallinen kunnallispoliittinen ohjelmamme.

Löydät ohjelman myös osoitteesta www.kokoomus.fi tai KuntaExtranetista. Extrasta löydät myös esim. palvelutarvetutkimuksen mallin, jonka avulla tärkeitä paikallisia teemoja voi kartoittaa.

Jokainen kunta on erilainen, vaikka yleiset toimintaperiaatteet on määritelty samanlaisiksi. Kehittääkseen palveluitaan sekä menestyäkseen jokainen kunta tarvitsee oman toimintastrategian.

Tästä syystä esitämmekin jokaiseen kuntaan laadittavaksi kokoomuslaisen kehittämisohjelman. Kysymys ei ole vaaliohjelmasta vaan käytännöllisestä visiosta joka toimii perustana kunnan kehittämiselle.

Samalla Kokoomus edellyttää, että sen listoilta valitut luottamushenkilöt sitoutuvat hyväksymiinsä ohjelmiin ja noudattavat niitä.

Tällainen oman kunnan tulevaisuus- tai kehittämisohjelma on työkalu puolueen aktiiveille ja rivijäsenille. Samalla se on ikkuna, joka näyttää kaikille kuntalaisille konkreettisen näkymän kotiseudun hyvään, kokoomuslaiseen tulevaisuuteen.

Oma ohjelma tuottaa myös vaalikampanjassa etulyöntiaseman. Vaalivoitot saavutetaan hyvällä suunnittelulla sekä äänestäjille hyvin perusteluilla ideoilla ja ajatuksilla.