Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/36

Kansallinen Kokoomus

Kokoomuksen kuvataidepoliittinen ohjelma


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kokoomuksen kuvataidepoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1972
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KANSALLISEN KOKOOMUKSEN KUVATAIDEPOLIITTINEN OHJELMA

SISÄLLYSLUETTELO

I PORVARILLINEN TAIDEKÄSITYS

II PORVARILLISEN TAIDEPOLITIIKAN PERUSTEET
1. Virikkeisyys
2. Luomismahdollisuudet
3. Ammattitaiteilijan asema

III TAIDEPALVELUJEN JAKELU
1. Hallinnollinen organisaatio
2. Monitoimikeskukset
3. Näyttelytoiminta
4. Taidelainaamot
5. Taidehankinnat
6. Vapaa harrastustoiminta

IV TAITEEN TEKEMISEN TURVAAMINEN
1. Taiteilijanpalkka
2. Apurahat
3. Eläkkeet
4. Verotus
5. Materiaalihankinta ja työskentelytilat

V TAIDEKASVATUS

KANSALLISEN KOKOOMUKSEN KUVATAIDEPOLIITTINEN OHJELMA

Hyväksytty kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa 20.9.1972

I PORVARILLINEN TAIDEKÄSITYS

Kulttuuripolitiikan päämääränä on ihmisen yksilöllistäminen. Hänelle on tarjottava monipuolisia virikkeitä ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Kulttuuri tuo esiin yksilöiden väliset erot elämää rikastuttavina tekijöinä.

Uuden luominen on aina viime kädessä yksilöllinen tapahtuma, jota ei voida ulkopuolisin keinoin taata. Luomisen edellytyksenä on monipuolisten virikkeiden olemassaolo. Tätä voidaan politiikan keinoin edistää. Myös ihmisten aktiivisuutta ja tilaisuuksia uuden luomiseen voidaan lisätä poliittisin keinoin.

Porvarillinen taidekäsitys pitää arvokkaana kaikkea luomistoimintaa. Samoin se kunnioittaa aikaisemmin luotua taidetta ja sen antamia virikkeitä. Uuden luominen ei merkitse perinteiden hylkäämistä vaan niiden kriittistä hyväksikäyttöä virikkeinä.

Taiteen vapaus merkitsee sitä, että taiteen luojalla on oikeus päättää itse luomistyöstään ja sen sisällöstä. Taidetta ei saa kahlita minkään ideologian työvälineeksi tai asettaa sille rajoja aatteellisin perustein.

II PORVARILLISEN TAIDEPOLITIIKAN PERUSTEET

1. Virikkeisyys

Taideteokset antavat katsojilleen virikkeitä. Sen vuoksi taideteosten jakelua, vaihtoa ja muuta levittämistä on lisättävä. Kuvataiteen vastaanottaminen on saatava osaksi jokapäiväistä elämää.

2. Luomismahdollisuudet

Ihmisten mahdollisuuksia kuvataiteen luomiseen on lisättävä. Tämä edellyttää sekä taloudellista tukemista että tilaisuuksien antamista. Jokaisen tavoitettavissa tulee olla tarpeelliset välineet taiteen luomiseen. Taidekasvatusta on monipuolistettava ja laajennettava.

3. Ammattitaiteilijan asema

Mahdollisuuksia antautua kokonaan taiteen luomiseen on edistettävä. Taiteilijoiden oikeus ammattihenkilöille kuuluvaan elintasoon on turvattava.

III TAIDEPALVELUJEN JAKELU

1. Hallinnollinen organisaatio

Taidehallinnon organisaatio valtion ja läänien tasolla on saamassa vakiintuneen muodon. Valtakunnallisten ja alueellisten taidetoimikuntien työskentelyn edellytyksiä on kuitenkin jatkuvasti pyrittävä parantamaan. Kuntien taidehallinto ei nykyisellään ole tasolla, jota kulttuuripalvelujen vilkastunut kysyntä edellyttäisi. Tämän epäkohdan poistamiseksi on laajennettava jo toiminnassa olevaa kulttuuriasiain sihteereiden verkostoa tavoitteena kulttuuriasiainsihteerin toimen perustaminen jokaiseen kuntaan. Kulttuuriasiain sihteerin tulee toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota taiteen ongelmiin ja taiteen edistämiseen. Pienempiin kuntiin on perustettava kulttuurilautakunta. Suuremmissa kunnissa on kulttuurilautakunnan lisäksi pyrittävä perustamaan erillinen kuvataidelautakunta.

2. Monitoimikeskukset

Museoista ei saa tulla kuvataiteen kuolleita varastotiloja, vaan niistä on kehitettävä avoimia laitoksia, jotka osallistuvat monipuolisesti taidepalvelujen jakeluun. Omien kuvataidekokoelmiensa kehittämisen ohella museoiden tulisi huolehtia näyttelytoiminnasta myös siten, että ne lähettävät jatkuvasti näyttelyjä kokoelmistaan eri näyttelytiloihin.

On aiheellista jatkaa eräillä paikkakunnilla aloitettua monitoimikeskusten kehittämistä. Tällä tavalla on myös mahdollista saattaa taiteen tekijät ja taiteen kokijat läheisempään vuorovaikutukseen keskenään.

3. Näyttelytoiminta

Näyttelytoiminnan kehittämiseksi olisi saatava aikaan sellainen taiteilijoiden, taidekasvattajien ja näyttelyiden järjestäjien yhteiselin, joka voisi ottaa tehtäväkseen erilaisten näyttelyjen kokoamisen ja valtakunnallisen näyttelytoiminnan järjestämisen. Tällä tavalla olisi mahdollista saada korkeatasoisia ja monipuolisia näyttelyitä kiertämään yhtäaikaisesti eri puolilla maata. Näyttelyjakelukeskuksena voisi ainakin alkuvaiheessa toimia Suomen Taideakatemian valistusosasto, jossa asiaa on jo koeluontoisesti hoidettu. Tämän näyttelytoiminnan tulisi tapahtua valtion taidemäärärahojen turvin myös siltä osin, että taiteilijoille myönnettäisiin samaan tapaan kuin nykyisin tapahtuu ulkomaisten näyttelyjen kohdalla, teoskohtainen näyttelykorvaus.

Näyttelytoiminnan alueellista ja paikallista organisaatiota on myös tehostettava. Samoin on edistettävä kaikin tavoin kansainvälistä näyttelyvaihtoa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että maamme edustusnäyttelyt ulkomailla tulevat niin hoidetuksi, että teosten esittely ja informaatio on asianmukaista ja riittävää.

4. Taidelainaamot

Kuvataide olisi saatettava mahdollisimman pian samaan asemaan kulttuuripalvelujen tarjonnassa kirjalainauksen kanssa. Käytännössä tämä voisi tapahtua siten, että museot ja kirjastot laajentaisivat toimintaansa siten, että hankkisivat sellaisia kuvataiteen tuotteita, joita voitaisiin lainata määräajaksi yleisölle. Lainaustoiminta voisi osittain koskea myös jo olemassa olevia kokoelmia.

Taidelainaustoiminta voisi erinomaisella tavalla palvella virikkeiden antamista ja lisätä kuvataiteen harrastusta sekä yksityisissä kodeissa että julkisissa ja yksityisissä laitoksissa.

5. Taidehankinnat

Julkisten rakennusten kokonaiskustannuksista pyritään varaamaan vähintään 2 % taiteelliseen somistamiseen. Rakennustiloihin on sijoitettava rakennukseen kiinteästi liittyvän taiteen lisäksi sellaisia tiloja, joihin voidaan sijoittaa pienempimuotoisia, vaihtuvia näyttelyjä. Erityisesti kunnallisten laitosten, kuten sairaaloiden, vanhainkotien, lastentarhojen, koulujen ja palveluvirastojen tulisi tehostaa taidehankintojaan.

Tehdas- ja liikelaitosten taidehankintoihin käyttämät varat on hyväksyttävä vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Tällä tavalla voidaan edistää kuvataiteen rahoitusta ja helpottaa julkisiin varoihin kohdistuvaa painetta.

Taidehankintoja suoritettaessa tulee myös laitosten käyttäjille ja niissä työskenteleville varata mahdollisuus lausua mielipiteensä sekä itse teoksista että niiden sijoittamisesta. Kuntien suorittaessa taidehankintoja on huolehdittava myös siitä, että syrjäkulmien ja asumalähiöiden asukkaat pääsevät osalliseksi tästä kulttuuripalvelun muodosta.

6. Vapaa harrastustoiminta

Luova toiminta kuuluu jokaisen ihmisen oikeuksiin. Kansalaisten vapaalle harrastustoiminnalle tulisikin jatkuvasti luoda uusia edellytyksiä. Varsinaisten monitoimikeskusten kehittämisen ohella on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota pienempimuotoisiin toimitiloihin, joissa ihmisillä on mahdollisuus omakohtaiseen luovaan toimintaan. Taidekasvatuksella ja vapaa-ajan toimintojen suunnittelulla on keskeinen merkitys. Kulttuuri-välinpitämättömyys, jota ilmenee erilaisissa muodoissa, ei ole ihmisille myötäsyntyistä, vaan se johtuu useimmissa tapauksissa virikkeiden ja aineellisten edellytysten puuttumisesta.

Vapaan harrastustoiminnan virikkeisyyttä voitaisiin osittain lisätä toteuttamalla UNESCO:n suositus siitä, että kaikilla kansalaisilla olisi museoihin vapaa pääsy.

IV TAITEEN TEKEMISEN TURVAAMINEN

1. Taiteilijanpalkka

Kuvataiteilijakunnan työmahdollisuuksien turvaamiseksi olisi perustettava sata (100) kolmeksi vuodeksi kerrallaan täytettävää valtion taiteilijan virkaa. Viroista maksettaisiin valtion A 27 palkkaluokan mukainen palkka. Taiteilijavirat täytettäisiin hakemusten perusteella. Nimeämisen suorittaisi taiteen keskustoimikunta, jonka kokoonpanon tulee vastata parlamentaarisia voimasuhteita. Virkoja täytettäessä on otettava tasapuolisesti, huomioon eri taidesuuntaukset ja pidettävä huoli siitä, että myös nuorilla etevillä taiteilijoilla on mahdollisuus tulla nimetyksi.

Taiteilijanpalkkajärjestelmän toteuttamista ja kelpoisuusvaatimusten määrittelyä varten on pikaisesti asetettava toimikunta, jonka tehtävänä on selvittää palkkajärjestelmän suhde voimassaolevaan valtion apurahajärjestelmään sekä läänien ja kuntien vastaaviin suunnitelmiin. Toimikunnan tulee selvittää myös taiteilijan myyntituloihin, verotukseen, eläkkeeseen ja toimitilaan liittyvät kysymykset. Kiinteä kansainvälinen yhteistyö selvityksiä laadittaessa on välttämätöntä.

2. Apurahat

Taiteilijanpalkkajärjestelmä tulisi toteutuessaan koskemaan vain suhteellisen suppeaa osaa maamme taiteilijoista. Sen vuoksi on välttämätöntä pitää jatkuvasti yllä apurahajärjestelmää, jolla taiteilijoiden ja myös luovan taiteen toimintaedellytykset turvataan.

3. Eläkkeet

Yrittäjäeläkejärjestelmä ei nykyisessä muodossaan ole kuvataiteilijoille oikeudenmukainen. Lakiin on tältä osin saatava pikaisesti aikaan tarvittavat muutokset, jotka ottavat riittävässä määrin huomioon kuvataiteilijoiden tulojen epävakaisuuden. Siirtyminen keskimääräisiin tuloihin perustuvasta eläkemaksujen maksamisesta todellisiin vuotuisiin tuloihin perustuvaan järjestelmään olisi askel oikeaan suuntaan.

4. Verotus

On huolehdittava siitä, että taiteen luominen säilyy myös verojärjestelmää uudistettaessa liikevaihtoverosta vapaana.

5. Materiaalihankinta ja työskentelytilat

Kuvataiteilijoiden luovan työn materiaalisia edellytyksiä, työskentelyvälineiden ja -tilojen hankintaa on tuettava. Tällöin tulevat kysymykseen kuvataiteilijoille myönnettävät halpakorkoiset lainat sekä takuiden ja korkotuen myöntäminen.

V TAIDEKASVATUS

Kaikilla ihmisillä on kyky kuvalliseen ilmaisuun. On sen vuoksi perusteltua edellyttää, että kuvataiteiden osuutta sekä peruskoulutuksessa että aikuiskasvatuksessa korostetaan.

Taidekasvatuksen eräänä tavoitteena on opettaa ihmiset tajuamaan taiteen eri muodot kunkin ajan luontaisina ilmiöinä, jotka heijastavat moniarvoisesti taiteentekijöiden näkemyksiä ja koko kulttuurin piirteitä. On myös pidettävä mielessä, että omakohtainen luova toiminta antaa edellytykset taiteen kielen ja päämäärän ymmärtämiselle.