Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/65

Kansallinen Kokoomus

Ehdotus Kansallisen kokoomuksen periaateohjelmaksi


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Ehdotus Kansallisen kokoomuksen periaateohjelmaksi
  • Vuosi: 1970
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Ohjelmatoimikunnan ehdotus

KANSALLISEN KOKOOMUKSEN PERIAATEOHJELMAKSI

Kansallisen Kokoomuksen 19.-20.4.1969 pidetty puoluekokous velvoitti puoluehallituksen ryhtymään toimenpiteisiin puolueen periaateohjelman uudistamiseksi 23.-24.5.1970 pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa.

Puoluehallitus asetti puoluekokouksen päätöksen johdosta toimikunnan laatimaan ehdotusluonnoksen uudeksi periaateohjelmaksi. Ohjelmatoimikunta sai tiiviin työskentelyn jälkeen työnsä päätökseen 11.2.1970. Puoluehallitus on päättänyt lähettää luonnoksen sellaisenaan lausuntokierrokselle puolueen perusjärjestöihin. Lausunnot on pyydetty 5.4.1970 mennessä. Ne saatuaan puoluehallitus käsittelee asian ja päättää lopullisen esityksen antamisesta ylimääräiselle puoluekokoukselle Kansallisen Kokoomuksen periaateohjelmaksi.

Ohjelmatoimikunnan ehdotus

KANSALLISEN KOKOOMUKSEN PERIAATEOHJELMAKSI

1. PUOLUEEN TOIMINNAN YLEISTAVOITTEET

Kansallisen Kokoomuksen toiminnan yleisenä päämääränä on Suomen itsenäisyyden lujittaminen sekä yksityisen ihmisen vapauteen ja turvallisuuteen perustuvan kansanvaltaisen valtio- ja oikeusjärjestyksen turvaaminen ja kehittäminen.

Puolue tähtää isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä suomalaista yhteiskuntaa rakentavien arvojen tukemiseen. Tätä edistävät henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen, koulutuksen ja kulttuurin tason kohottaminen sekä kansallisen sivistyksen ja yhteiskunnallisen vastuuntunnon kehittäminen.

Yleisen hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä puolue pitää sosiaalisen turvallisuuden edistämistä ja ihmisen henkisestä ja aineellisesta elinympäristöstä huolehtimista. Hyvinvointi edellyttää terveellä pohjalla toimivaa talouseläelämää. Taloudellisen toiminnan tulee perustua vapaaseen markkinatalouteen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseen.

Puolue pyrkii vaikuttamaan kansainvälisten suhteiden myönteiseen kehittymiseen. Kansainvälistä yhteistoimintaa tulee kehittää valtioiden välisen tasa-arvoisuuden pohjalla. Puolue katsoo, että Suomen on toimittava taloudellisten ja sosiaalisten olojen kohentamiseksi ja rauhan säilyttämiseksi koko maailmassa.

Kansallinen Kokoomus pyrkii tavoitteisiinsa sellaisin ratkaisuin ja toimin, jotka pohjautuvat sekä jatkuvuuteen että kehitykseen ja ennakkoluulottomaan, koko yhteiskunnan huomioon ottavaan uudistusmielisyyteen.

2. YKSILÖ - YHTEISKUNTA - VALTIO

Suomi on pohjoismaiselle demokraattiselle perinteelle rakentuva valtio. Kokoomus pitää tärkeänä, että suomalaista yhteiskuntaa kehitetään tämän perinteen pohjalta.

Yhteiskunnan muodostavat ihmiset ja heidän eri tarkoituksia varten luomansa yhteisöt, joiden luonnollinen perusyksikkö on perhe. Yhteiskunnan jäsenet tarvitsevat yhteisten asioidensa hoitamiseksi ja tavoitteidensa toteuttamiseksi järjestyneet toimintapuitteet ja hallinto-organisaation. Jotta yhteiskuntaa ja sen jäseniä varten muodostunut valtiokoneisto olisi mahdollisimman kansanvaltainen, sen päätös- ja toimeenpanovaltaa käyttävien elinten on oltava vastuunalaisia kansalle.

Valtion tehtävänä on luoda ja kehittää puitteet aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille sekä erilaisille yhteiskunnallisille toiminnoille. Näin se vaikuttaa yhteiskuntaa tukevana ja säätelevänä tekijänä. Valtion on toimittava aktiivisesti niillä aloilla, joista vastaamisen ei voida katsoa kuuluvan yhteiskunnan yksityisten jäsenten tai heidän muodostamiensa yhteisöjen tehtäviin. Julkinen valta ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeettomia esteitä yhteiskunnan jäsenten vapaalle toiminnalle. Valtion on taattava yksityinen toimintavapaus ja samalla luotava kaikinpuolinen sekä yksilön että kokonaisuuden käsittävä turvallisuus. Yhteiskunnan on tarkoituksenmukaisen sosiaaliturvajärjestelmän avulla huolehdittava siitä, että yksilön turvallisuus ja hyvinvointi säilyvät hänen suorituskykynsä heikettyäkin. Hyvinvoinnin lisäämisen on sitä yrittävälle oltava mahdollista.

Yhteiskunnan arvokkain osa ovat ihmisyksilöt. Heidän on oltava tasa-arvoisia oikeuksiensa, velvollisuuksiensa ja mahdollisuuksiensa suhteen. Kykyjen ja taipumusten erilaisuus kuitenkin luo yksilöllistä kehitystä. Vapaan yhteiskunnan jäsenillä on oltava tilaisuus kehittyä ja menestyä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Valtion on valvottava, ettei kenenkään menestys perustu toisten mahdollisuuksien ja vapauden rajoittamiseen. Tasa-arvoisuus ei saa merkitä samanlaisuutta vaan yleistä, jokaiselle kuuluvaa kehittymisen mahdollisuutta.

Yksilöllä on vastuu paitsi itsestään myös yhteiskunnasta. Vastuuseen sisältyy demokraattisten valtiollisten oikeuksien aktiivinen käyttäminen ja sosiaalisten velvollisuuksien täyttäminen. Yhteiskunnan jäsenilleen asettamat velvollisuudet kohdistuvat jokaiseen. Niiden täyttämisessä on otettava huomioon yksilön suorituskyky.

Vähemmistöryhmiä on kohdeltava yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti. Näiden ryhmien jäsenille on pyrittävä takaamaan samat oikeudet kuin muillekin yhteiskunnan jäsenille.

3. YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Kokoomus katsoo, että Suomen yhteiskuntajärjestelmän on perustuttava parlamentaariseen demokratiaan. Puolue tunnustaa erilaisten yhteiskuntajärjestelmien olemassaolon ja kannattaa valtioiden välistä poliittista, taloudellista ja sivistyksellistä yhteydenpitoa yli järjestelmärajojen. Suomen poliittisessa järjestelmässä on hyväksyttävä erilaisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin pyrkivien ryhmien olemassaolo ja niille taattava mielipiteen ja toiminnan vapaus.

Erilaisiin poliittisiin päämääriin tähtäävien toimintojen on sovelluttava sellaiseen vaalijärjestelmään, jossa yksityisen ihmisen päätösvalta ei jää näennäiseksi. Kansanvallan on perustuttava joko suoraan päätöksentekoon tai päätöksentekijöiden valintaan. Kansanedustajat on valittava vapailla ja salaisilla vaaleilla, joissa äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen ja mahdollisuus asettaa ehdokkaita on kaikkien poliittisten mielipidesuuntien edustajilla.

Myös vähemmistöille on taattava poliittinen vaikutusmahdollisuus. Demokraattisinkaan keinoin ei saa siirtyä sellaiseen poliittiseen järjestelmään, jossa mielipiteen vapautta ja vähemmistön toimintamahdollisuuksia ei hyväksytä.

Poliittista valtaa käyttävien ryhmien sisäisen organisaation on perustuttava yksilön vaikutusmahdollisuudet takaaviin kansanvaltaisiin periaatteisiin. Kokoomuksen käsityksen mukaan on erilaisiin päämääriin pyrkivien kansanvaltaisten poliittisten ryhmien välistä yhteistyötä pidettävä suotavana.

4. TALOUSJÄRJESTELMÄ

Kokoomuksen periaatteiden mukaan on taloudellista toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa harjoitettava vapaan markkinatalouden pohjalla. Yksityiseen omistukseen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle on taattava mahdollisuudet kaikilla talouselämän aloilla. Yksityisen omistuksen pohjan laajenemiselle ja vapaan yritteliäisyyden kannattavuudelle on luotava puitteet.

Laajeneva ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä lisää yleistä hyvinvointia, monipuolistaa kansainvälisiä yhteyksiä ja lujittaa yksilönvapautta.

Taloudellista toimintaa on säädeltävä siten, että kukaan ei vaurastu yhteiskunnan tai joidenkin sen jäsenten kustannuksella. Terveelle pohjalle rakentuva vapaa kilpailu mahdollistaa kaikkien yhteiskunnan jäsenten hyvinvoinnin lisääntymisen. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa tuotantoelämän suuntaan ja oman elintasonsa kehittymiseen. Tämä on mahdollista vain vapaassa talouselämässä, missä jokainen yhteiskunnan jäsen on vaikuttavassa asemassa palveluksien ostajana ja myyjänä.

Silloin kun valtio esiintyy yrittäjänä, sen toiminnan tulee perustua kannattavuusperiaatteelle. Julkinen yritystoiminta ei saa muodostua yhteiskunnan rasitukseksi. Sellaisilla aloilla, joilla valtion harjoittama taloudellinen toiminta ei ole kokonaisuuden kannalta välttämätöntä tai liiketaloudellisesti kannattavaa, se ei kokoomuksen käsityksen mukaan ole hyväksyttävää.

5. YHTEISKUNNASSA VAIKUTTAVAT ARVOT JA ASENTEET

Kokoomuksen käsityksen mukaan suomalainen yhteiskunta on erilaisten kulttuuripiirteiden kokooja ja kokonaiskulttuurin luoja.

Yksilöiden asenteet ja arvokäsitykset vaikuttavat ratkaisevasti yhteiskunnan kehitykseen. Kokoomuksen käsityksen mukaan on tärkeätä, että jokainen yksilö tuntee vastuuta itsestään ja yhteiskunnasta. Elämän eri aloilla toimivat yksilöt ovat kaikki sinänsä merkityksellisiä ja erilaisina yhteiskuntaa rikastavia. Kansalaisia ei tule heidän erilaisuutensa takia asettaa ihmisinä arvojärjestykseen. Kunkin yksilön merkityksen tulee määräytyä moniarvoisessa suomalaisessa yhteiskunnassa hänen arvovalintojensa ja suorittamiensa tekojen mukaan.

Jokaisen ihmisen tulee saada vapaasti valita moraaliset ja uskonnolliset käsityksensä. Uskonnollinen valinnanvapaus edellyttää uskontokuntien keskinäistä tasa-arvoisuutta. Eri kirkkokuntien ja valtion välisiä toimivaltasiteitä on voitava muuttaa yhteiskunnan kehityksen edellyttämällä tavalla. Kokoomus arvostaa sitä kristillistä perinnettä, joka oleellisella tavalla liittyy suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.

Kokoomus kunnioittaa ajatuksen vapautta. Yksityisen ihmisen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ilman yhteiskunnallista pakotetta valita se yhteisö, jonka piirissä hän katsoo parhaiten voivansa tyydyttää hengelliset ja humaaniset tarpeensa sekä toteuttaa inhimilliset tavoitteensa.

Ihmisyksilön vapaus valita omat elämänarvonsa tarjoaa yhteiskunnallisen kehityksen suuntautumiselle monia mahdollisuuksia. Yksilön ja yhteiskunnan myönteinen kehitys edellyttää kuitenkin, että jokainen kunnioittaa toiminnassaan niitä tekijöitä, joista kansalaisten turvallisuus ja onni riippuvat.

Vapaa, turvallinen ja vauras yhteiskunta tarjoaa mahdollisuudet henkiseen kasvuun ja valistumiseen. Se edellyttää kehittyäkseen moninaisten kulttuurimuotojen olemassaoloa. Yksilöiden tasa-arvoisuus ja yhteiskunnan moniarvoisuus edellyttävät, että jokaisella on mahdollisuus koulutukseen ja taipumuksiaan vastaavaan erikoistumiseen sekä henkisiin ja fyysisiin harrastuksiin. Kulttuurikehitystä on tuettava tutkimuksella ja suunnittelulla. Yhteiskunnan on taattava mahdollisuudet vapaalle korkeatasoiselle kulttuurityölle.

Yksilöiden ja ryhmien toimintamahdollisuuksien turvaaminen edellyttää, että huolehditaan ihmisen henkisestä ja aineellisesta elinympäristöstä. Yhteiskunnan tulee olla tasapainoinen, jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka tarjoaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden oikeuksien ja vapauksien käyttöön sekä demokraattiseen osallistumiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Yhteiskunnan on kyettävä suomaan kaikille jäsenilleen henkisen ja aineellisen kasvun sekä viihtymisen edellytykset. Sen on taattava mahdollisuudet ihmisten keskinäiseen yhteydenpitoon kaikilla tasoilla sekä yhteiskunnan sisällä että sen ulkopuolellakin.

Suomalainen yhteiskunta on monipuolinen arvokas kokonaisuus, jonka kehittäminen ja vaaran uhatessa puolustaminen on kaikkien sen jäsenten velvollisuus.