Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/86

Kansallinen Kokoomus

Teknologiapoliittinen kannanotto


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Teknologiapoliittinen kannanotto
  • Vuosi: 1985
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Kokoomuksen eduskuntaryhmä:

TEKNOLOGIAPOLIITTINEN KANNANOTTO

Maailman kehittyneet maat siirtyvät tietoyhteiskuntaan. Se perustuu tiedon ja uuden tekniikan järjestelmälliseen hyväksikäyttöön. Vain soveltamalla uutta ja parempaa tekniikkaa saadaan luonnonvarat riittämään, ympäristö säilymään ja ihmiskunnan hyvinvointi turvatuksi.

Tietoyhteiskunta merkitsee vaativia haasteita ja sopeutumisvaikeuksia, mutta myös lupaavia mahdollisuuksia. Kansalaisten tietotaito määrää maan menestymisen. Siksi Suomen on määrätietoisesti sijoitettava koulutukseen, tutkimukseen ja uuden huipputekniikan kehittämiseen.

Nykyinen työvoima- ja koulutuspolitiikkamme on epäonnistunut uuden tekniikan vastaanotossa. Tuottamattomien kokeilujen sijasta työllisyyttä on edistettävä panostamalla uuden teknologian yrityksiin. Koulutusta on kehitettävä sijoittamalla työllisyyskoulutuksen sijasta pohjakoulutukseen keskiasteella ja korkeakouluissa.

Automaation vaikutukset

Automaation nopea eteneminen johtaa tuotantoelämässä suuriin muutoksiin. Työpaikat vähenevät perinteisissä teollisuus- ja toimistotehtävissä. Työn luonne muuttuu: mekaaniset ja rasittavat työtehtävät siirtyvät roboteille. Ihmisen työ liittyy suunnitteluun, valvontaan ja palvelutehtäviin. Työ on vähemmän sidottua paikkaan ja määräaikaan.

Uusia työpaikkoja syntyy tietotehtävissä ja huipputekniikkaa soveltavassa teollisuudessa sekä palveluissa. Jos niiden syntymiselle ei ole luotu edellytyksiä lisäämällä riittävästi tutkimusta ja koulutusta, on automaation seurauksena voimakas työttömyyden kasvu.

Automatisointi kohdistuu rutiininomaisiin tehtäviin. Vapautuvaa työvoimaa ei voida sijoittaa vastaaviin töihin. On varauduttava laajaan uudelleen- ja täydennyskoulutukseen. Samalla peruskoulutusta on kehitettävä jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti.

Tekniikan kehitys ei ole ainoastaan poliittinen eikä taloudellinen haaste, vaan myös eettinen. Edessä on kaiken kaikkiaan valtava uudelleenkoulutus, uudelleen sijoittelu ja työajan uudelleen jakaminen. Näihin sopeuttamistoimiin on ryhdyttävä heti.

Koulutuksen kehittäminen

Korkeakouluja on maassamme jo riittävästi. Nyt on huolehdittava laadusta. Nopeita toimenpiteitä tarvitaan erityisesti teknillisten korkeakoulujen ja teknillisten tiedekuntien resurssien lisäämiseksi ja niiden olemassaolevien voimavarojen uudelleen kohdentamiseksi.

Vertailut osoittavat, että teknillisten korkeakoulujen toimintaresurssit ovat alle puolet ulkomaisten korkeakoulujen vastaavista. Suurin ero on omissa tutkimusvaroissa, joita Suomen teknillisillä korkeakouluilla ei juuri ole. Toimintaresurssit on kaksinkertaistettava vuoteen 1990 mennessä.

Voimavarojen kohdentamisessa on myös puutteita. Uusien tekniikan alojen, kuten elektroniikan (mukaanluettuna tietotekniikka) ja biotekniikan voimavarat ovat alan koulutuksen nopeasti laajentuessa jääneet jälkeen muista tekniikan aloista. Elektroniikan opettajavoimien vajaus teknillisissä korkeakouluissa on useita kymmeniä. Teknologiakomitean suosituksen mukaisesti uusien alojen opettajavajaus on täytettävä ensin ja tarvittaessa velvoitettava korkeakoulu määräajassa vähentämään vanhojen alojen opetusvirkoja.

Ulkomaalaisia ja suomalaisia asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja teollisuudesta on nimitettävä määräaikaisiksi professoreiksi uusille tekniikan aloille. Tällöin uusi tieto siirtyy nopeasti koulutukseen. Vastaavasti on helpotettava professorien mahdollisuuksia toimia teollisuuden palveluksessa.

Teknisten oppilaitosten ja ammattikoulujen resurssoinnin lähtökohtana on oltava tekniikan kehityksen turvaaminen. Erityisesti teknisten oppilaitosten voimavarat ovat puutteelliset. Teknillisten oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohti ovat vain hieman suuremmat kuin peruskoululaisen. Tavoitteeksi on asetettava resurssien kaksinkertaistaminen vuoteen 1990 mennessä.

Elektroniikan ja erityisesti tietotekniikan insinöörien puute jarruttaa teollisuuden ja palveluiden kasvua. Näiden koulutusta on lisättävä välittömästi.

Tutkimus- ja tuotekehitysvarojen lisääminen

Suomen tulevaisuutta vaarantaa tutkimus- ja tuotekehitysvarojen vähäisyys. Meillä käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen vain noin 1,3 % bruttokansantuotteesta kun useimmissa muissa kehittyneissä maissa käytetään 2-3 %. Varoja on lisättävä heti lähemmäksi kansainvälistä tasoa. Valtioneuvosto teki jo vuonna 1982 periaatepäätöksen niiden nostamisesta 1,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 1986 mennessä ja 2 prosenttiin vuoteen 1990 mennessä. Kokoomus kummeksuu, ettei päätöstä ole toteutettu. Yritykset ovat jo lisänneet panostaan, mutta valtiovalta ei ole huolehtinut omasta osuudestaan. Valtion tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat v. 1984 vain noin 1,8 miljardia markkaa.

Kokoomus esittää, että periaatepäätöksen toteuttamiseen ryhdytään välittömästi siten, että tutkimus- ja tuotekehitysmenot nousevat 2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 1990 mennessä ja ainakin 2,5 prosenttiin vuonna 1995. Valtion osuuden varoista tulee olla vähintään nykyinen eli 45 prosenttia. Esitys merkitsee, että ne ovat vuonna 1990 noin 1,3 miljardia markkaa nykyistä suuremmat.

Osa tutkimusvarojen lisäyksestä on annettava suoraan korkeakouluille ja tiedekunnille niiden itse valitsemiin teknologisiin tutkimuskohteisiin ja tutkijakasvatukseen. Huomattava osa lisätutkimusvaroista on suunnattava TEKESille. Tavoitetutkimusvaroja on lisättävä tuntuvasti, jotta suunnitellut kansalliset tekniikan tutkimushankkeet voitaisiin toteuttaa. Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa on samoin tuettava entistä enemmän.

Teollisuudessa ja valtion laitoksissa työskentelee tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä noin 15 000 ihmistä, joista korkeakoulututkinnon suorittaneita on 4 500. Tutkimuspanoksen noustessa tarvitaan lähivuosina tuhansia tutkijoita lisää, joten tutkijakoulutusta on voimakkaasti kehitettävä.

Yritystoiminnan edistäminen

Kokemus muista maista osoittaa, että uusia työpaikkoja luovat parhaiten uudet huipputekniikan yritykset. Usein näitä yrityksiä perustavat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijat, jotka kehittävät tuotteiksi innovaatioitaan. Suomessa akateemisen tutkinnon suorittaneet ovat melko harvoin perustaneet yrityksiä, mutta lupaavia poikkeuksia on alkanut esiintyä entistä enemmän. Nyt yrittämistä on kaikin tavoin ryhdyttävä edistämään ja kannustamaan. Yrittämisestä on jo koulutusvaiheessa annettava realistinen ja myönteinen kuva.

Edullisiksi huipputekniikan yritysten syntymiselle ja menestymiselle ovat ulkomailla osoittautuneet yliopistojen ja tutkimuslaitosten läheisyyteen perustetut tietopuistot ja tekniikkakylät. Yritysten mahdollisuudet paranevat ratkaisevasti synenergian ansiosta kun samalla alueella on useita huipputekniikan yrityksiä.

Suomessa on luotava tietopuistoja tai tekniikkakyliä ainakin teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien läheisyyteen. Myös tekniset oppilaitokset voivat edistää paikkakuntansa yritystoimintaa tarjoamalla tutkimus- ja tuotekehitysapua. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia piiritoimistoja tulee edelleen kehittää avustajiksi yrityksen perustamista suunnitteleville.

Uusia yrityksiä perustettaessa on riskipääoman puute suurimpia ongelmia. Riskirahoituksen yleistyminen edellyttää rahoitusyhtiöitä, jotka uskaltavat rahoittaa uusia huipputekniikan yrityksiä. Rahoitusyhtiöiden on oltava houkutteleva vaihtoehto säästämiselle ja muulle sijoitustoiminnalle. Lisäksi uusille yrityksille on luotava mahdollisuudet kerätä riskipääomaa suoraan yksityisiltä sijoittajilta. Valtion ja sen alaisten rahoituslaitosten on selkeästi hyväksyttävä riskirahan entistä voimakkaampi kohdentaminen huipputekniikkaa edustaville yrityksille perinteisten alojen kustannuksella.

Yritystoimintamme kansainvälistyminen on välttämättömyys, sillä huipputekniikan tuotteiden markkinat ovat maailmanlaajuiset. Suomen on entistä enemmän osallistuttava kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja suomalaisia tutkijoita on rohkaistava työskentelemään ulkomaisissa tutkimushankkeissa. Yritysten kansainvälistymistä on edistettävä poistamalla ulkomaille laajentumisen esteitä. Vastavuoroisesti on helpotettava ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen.

Teknologiapolitiikan tulokset

Kokoomuksen mukaan tutkimukseen ja koulutukseen on v. 1990 sijoitettava lähes 2 miljardia markkaa enemmän kuin tänä vuonna. Tällä tavoin voimme välttyä putoamasta kansainvälisestä tieteen ja teknologian kehityksestä, mikä muutoin johtaisi kilpailukykymme heikkenemiseen ja työttömyytemme kasvuun. Yhteiskunnan rahanjakajien on vihdoin hyväksyttävä ajatus, että aineettomat investoinnitkin voivat tuottaa reaalituoton.

Kokoomuksen esittämän teknologian kehittämisohjelman toteuttamisen tuloksena Suomen tietotaito kasvaa ratkaisevasti. Koulutus- ja tutkimustoimintaan liittyviä työpaikkoja syntyy välittömästi v. 1990 mennessä 10 000. Lisäksi syntyy runsaasti uusia työpaikkoja vanhan teollisuuden uusimisessa ja ennen kaikkea uusissa huipputekniikan yrityksissä.

Kannanotot:

- tuottamattomien kokeilujen sijasta panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja huipputekniikan yrityksiin
- teknillisten korkeakoulujen ja oppilaitosten resurssit kaksinkertaistettava - tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna 1990 valtion varoja 1,3 miljardia markkaa enemmän kuin nyt
- uuden teknologian yritysten riskipääoman saanti järjestettävä
- tietopuistot ja tekniikkakylät edistämään huipputekniikan yritysten kehittämistä.