Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/932

Kansallinen Kokoomus

Kansallisen kokoomuksen vaaliohjelma eduskuntakaudeksi 1991-1995


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Kansallisen kokoomuksen vaaliohjelma eduskuntakaudeksi 1991-1995
  • Vuosi: 1991
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

KANSALLINEN KOKOOMUS R.P.
Puoluehallitus
27.1.1991

KANSALLISEN KOKOOMUKSEN VAALIOHJELMA
EDUSKUNTAKAUDEKSI 1991-1995

VAHVA KOKOOMUS - SINUN TURVASI

TURVATTU TULEVAISUUS

Suomen turvallisuus perustuu kansallisen ulkopolitiikkamme johdonmukaisuuteen. Puolueettomuuspolitiikkamme tavoite on Suomen toimintamahdollisuuksien laajentaminen ja pitäytyminen suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Tällaisen puolueettomuuden uskottavuus vaatii maaltamme riittävää valvonta- ja puolustuskykyä.

ETYKin toimintaedellytysten vahvistaminen on Suomen, Euroopan ja eurooppalaisten kansojen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalla keskeinen tavoite. Maailmanlaajuisen turvallisuuden edistämiseksi Suomen on aktiivisesti tuettava YK:n aseman vahvistamista.

EUROOPPALAINEN KOKOOMUS

Tulevien vuosien suurin haaste on Suomen etujen turvaaminen yhdentyvässä Euroopassa. Kokoomus suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön ja yhdentymiseen Euroopassa, sillä kokoomuslaiset arvot ja tavoitteet ovat myös uuden Euroopan peruspilareita. Kokoomus tahtoo omalta osaltaan olla sillanrakentaja Suomen ja muun Euroopan välillä.

Suomen on osallistuttava täysipainoisesti Euroopan yhdentymiskehitykseen. Sisällöltään laaja ja tasapuolinen ETA-sopimus on ajankohtaisin tavoite. Meillä on kuitenkin oltava valmius myönteisen ratkaisun tekemiseen EY-jäsenyyden osalta, mikäli kansallisten etujemme turvaaminen sitä edellyttää.

ELÄMISEMME MAKSAA LIIKAA

Suomen ei tarvitse olla kallis maa. Siksi hinta- ja korkotason alentaminen ovat talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Hintatasoa voidaan alentaa lisäämällä kuluttajia hyödyttävää kilpailua sekä purkamalla tuonnin esteitä. Yleinen korkotaso puolestaan pysyy kurissa talous- ja finanssipoliittisin keinoin.

Marginaaliveroa on jo alennettu, mutta tavoite on, ettei kukaan maksa lisätuloistaan yli puolta veroina. Keskituloluokissa tavoite on, että lisäansioista maksetaan veroa enintään kolmannes.

TUNTUVIA PARANNUKSIA ASUMISEEN

Asuntopolitiikassa painopiste on kohdistettava selkeästi nuoriin ensiasunnon hankkijoihin. Valtion on tultava heitä vastaan. Heille on taattava pitkäaikaista lainaa sellaisin ehdoin, ettei kukaan tukeen oikeutettu joudu maksamaan yli kolmen prosentin reaalikorkoa.

Myös asuntojen rahoitusjärjestelmää on uudistettava. Asuntorahastosta on tehtävä varteenotettava rahoitusvaihtoehto.

Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta on nostettava oikeassa suhteessa asuntohankinnan kustannuksiin. Samalla on vähennysoikeutta eri perhemuotojen välillä yhdenmukaistettava.

Asunnon leimaverosta on yksiselitteisesti luovuttava. Kaikkiaan on taattava asuntolainat markkinaehtoista rahaa edullisemmilla ehdoilla. Vuokra-asuntojen tuotantoa on lisättävä. Yksityisten vuokranantajien vuokratulo on saatava määräaikaisesti verovapaaksi, jotta vuokraaminen olisi kannattavaa. Myös vuokrasääntelyn purkua on jatkettava.

Asumisoikeusasuntojen tuotantoa on lisättävä uutena kohtuuhintaisena asumismuotona.

KATTAVAMPAA PERUSTURVAA

Lasten kotihoidontuen tasoa tulee edelleen nostaa ja tehdä siitä tasa-arvoinen taloudellinen vaihtoehto. Päivähoidon valinnanmahdollisuuksia on lisättävä, jotta perheellä on käytettävissään kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto.

Lapsilisä- ja sairausvakuutusjärjestelmää on kehitettävä.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhtenäistämistä on jatkettava ja niiden kattavuutta on parannettava. Myös vanhuuden turvaa on kehitettävä. Kotona tapahtuva hoito on monissa tapauksissa yhteiskunnan järjestämää hoitoa inhimillisempää ja kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa. Siksi kotihoitoa on tuettava selvästi nykyistä enemmän.

YMPÄRISTÖ ALKAA ASENTEISTA

Ympäristön hyvinvointi on myös meidän hyvinvointimme edellytys. Vastuuta ei ympäristöasioissa pidä sysätä muualle, sillä jokainen meistä voi omalla kohdallaan eri tavoin helpottaa luontoon kohdistuvaa painetta.

Taloudellisia ohjauskeinoja ja valistusta on käytettävä ympäristönsuojelun hyväksi nykyistä laajemmin. Päästönormeja on kyettävä kansainvälisesti tiukentamaan ja niiden valvontaa tulee tehostaa.

Haittaverojen tuottoa on ohjattava ympäristöhaittojen vähentämisen. Energiaa on säästettävä ja sen tuotannossa on suosittava saasteettomia vaihtoehtoja.

Suomesta on tehtävä ympäristönsuojelun ja ympäristöteknologian mallimaa. Tämän toteutumiseksi ympäristötutkimuksen ja kehitystyön voimavaroja on lisättävä. Samalla Suomen on vahvistettava osuuttaan kansainvälisessä ympäristöyhteistyössä sekä suunnattava varoja erityisesti lähialueidemme ympäristönsuojeluun.

OIKEUS YRITTÄÄ - OIKEUS ONNISTUA

Suomalaisen hyvinvoinnin taloudellinen perusta lepää suomalaisen yritystoiminnan varassa. Tämän vuoksi yrittämisen edellytyksiä ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä on kaikin tavoin edistettävä.

Yrittämisen vapautta on lisättävä erityisesti kilpailua korostaen. Kilpailun lisääminen kotimaassa edellyttää laajaa elinkeinosäännösten purkamista. Yritysverotuksen yksinkertaistamisen ja edelleen alentamisen lisäksi on karsittava verobyrokratiaa.

Samoin palkkasidonnaista sosiaaliturvamaksujärjestelmää on uudistettava, sillä työllistämistä ei pidä rangaista. Yrittäjiin oikeusturvaa verotuksessa on parannettava.

LIIKENTEEN KEHITTYMISTÄ TUETTAVA

Investoinnit liikenteeseen eivät ole kehittyneet liikennemäärien mukaisesti, vaikka liikenteen joustavuus on tärkeää varsinkin Suomen kaltaisessa pitkien välimatkojen maassa. Tieverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon pitää kiinnittää erityistä huomiota jo turvallisuuden vuoksi. Ylimitoitettua autoveroa on alennettava asteittain muun Euroopan tasolle.

Raideliikenteen kehittäminen vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita on joukkoliikenteen edistämisen tärkeimpiä tavoitteita.

KOULUTUS JA TUTKIMUS OVAT KANSALLISTA PÄÄOMAA

Suomalainen hyvinvointi perustuu osaltaan korkean koulutuksen ja edistyneen tutkimuksen luomaan kansalliseen pääomaan. Koulutuspanosta on jatkuvasti kasvatettava. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat mm. korkeakoulumäärärahojen tuntuva lisääminen ja opintotuen uudistaminen pois lainapainotteisuudesta opintorahan osuutta kasvattamalla. Opintorahan määrän pitää saavuttaa yleisen perusturvan taso. Tutkimusta ja·kehittämistä on edistettävä valtion määrärahoja lisäämällä vähintään valtion tiede- ja teknologianeuvoston asettamalle tavoitetasolle.

Suomen pitää lisätä aktiivista ja aloitteellista osallistumista kansainvälisiin tutkimus- ja koulutushankkeisiin ja -organisaatioihin.

ELINTARVIKEOMAVARAISUUS SÄILYTETTÄVÄ

Kokonaisvaltaista maaseutupolitiikkaa harjoittamalla voidaan turvata elinvoimaisen maaseudun säilyminen.

Maatalousyrittäjien toimeentulo on turvattava. Maatalouden ylituotannosta on luovuttava, mutta Suomen on ylläpidettävä riittävä elintarvikeomavaraisuus.

Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tuettava maaseudun sivuelinkeinoja ja vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten viljelijöiden aseman parantamiseen. Tuotantorajoitukset eivät saa estää nuorten viljelijöiden tuotantokoon ja -tehokkuuden lisäämistä. Samoin aluepolitiikkaa on edelleen tehostettava, peruspalvelut on turvattava maan kaikissa osissa.

Maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksiin on paneuduttava tosissaan.