Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/968

Kansallinen Kokoomus

KOKOOMUKSEN EU-TEESIT


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: KOKOOMUKSEN EU-TEESIT
  • Vuosi: 1994
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

KANSALLINEN KOKOOMUS rp.
KANNANOTTO
Puoluekokous
Espoo 27.-28.8.1994

KOKOOMUKSEN EU-TEESIT

Suomen kansa päättää neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 16. lokakuuta 1994 liittyykö Suomi Euroopan unionin täysivaltaiseksi jäseneksi. Päätös on merkittävin kansakuntamme sodanjälkeisessä historiassa.

Kokoomus tulee kunnioittamaan kansanäänestyksen tulosta eduskunnan lopullisesti päättäessä Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.

Kokoomus tukee Suomen EU-jäsenyyttä. Maallamme on myös annettavaa Euroopan unionille. Jäsenyys Euroopan unionissa turvaa meille parhaat mahdollisuudet kehittää yhteiskuntaamme.

Mitä annettavaa Euroopan unionilla on Suomelle?

1 Turvallisuuden ja Euroopan vakauden lisääntyminen

Euroopan yhteisö perustettiin sodanjälkeiseen Eurooppaan luomaan rauhaa ja ylläpitämään vakautta. Tämän tavoitteen toteutuminen unionin alueella on Euroopan unionin merkittävimpiä saavutuksia. Entistä laajempi Euroopan unioni lisää yhteistyön kautta Euroopan vakautta ja vähentää sodan uhkaa. Pohjoismaiden liittyminen unioniin parantaa turvallisuuspoliittista vakautta myös PohjoisEuroopassa.

Euroopan unionin jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta. Suomi voi jäsenenä olla mukana tasavertaisesti kehittämässä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kun sitä käsitellään vuoden 1996 hallitusten välisessä konferenssissa.

EU:n jäsenenä Suomen lähtökohtana on tarkkailijajäsenyys Länsi-Euroopan Unionissa, mutta tulevaisuudessa ei tule sulkea ulkopuolelle mitään vaihtoehtoja, jotka lisäävät Suomen turvallisuutta ja vahvistavat rauhan tilaa Euroopassa.

2 Talouden ja työllisyyden kohentuminen

Jäsenyys Euroopan unionissa antaa suomalaisille parhaat mahdollisuudet kasvattaa hyvinvointiamme ja luo mahdollisuudet työllisyystilanteen parantamiseen. Tämä takaa mahdollisimman korkean elintason ja sosiaaliturvan kaikille kansalaisille.

EU:n jäsenenä Suomi varmistaa tuotteilleen laajat ja esteettömät vientimarkkinat sekä talouselämän ja työllisyyden kehittymiselle välttämättömän pääoman saannin. Kehittyvä talous- ja rahapoliittinen yhteistyö EU:n jäsenmaiden kesken lisää markkinoiden vakautta ja on siten myös Suomelle edullinen asia.

3 Suomalaisen identiteetin vahvistaminen

Suomalaiset kytkeytyivät länsieurooppalaiseen kulttuuripiiriin tuhat vuotta sitten. Arvomme ja maailmankuvamme ovat yhteisiä muun läntisen Euroopan yhteiskuntien kanssa. Yhteistä meille on usko ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon.

Jäsenyys Euroopan unionissa selkeyttää arvokkaalla tavalla maamme asemaa ja kirkastaa identiteettiämme. Se lisää meitä hyödyttävällä tavalla suomalaista yhteiskuntaa kohtaan tunnettua kiinnostusta ja tietämystä. Se edistää suomalaisten mukaanottamista ja mukaanmenoa eurooppalaiseen vuorovaikutukseen kaikilla elämänalueilla. Sillä on suora vaikutus hyvinvointiimme: mielikuviin liittyvät tekijät vaikuttavat investointien kohdentumiseen ja muuhun taloudelliseen toimintaan. Jäsenyys korostaa Suomen asemaa täysivaltaisena eurooppalaisena kansakuntana.

4 Sananvalta Euroopan asioihin ja osallistuminen päätöksentekoon täysivaltaisena jäsenenä

Suomalaisten on tartuttava mahdollisuuteen saada meille kuuluva sananvalta unionin piirissä tapahtuvassa päätöksenteossa. Sen sijaan eurooppalaisen päätöksenteon seuraaminen sivusta merkitsisi päätösvallan antamista muiden käsiin. ETA-sopimus ei turvaa Suomelle suvereenina valtiona kuuluvaa sananvaltaa eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Vain jäsenyys mahdollistaa Suomen vaikuttamisen Euroopan unionin päätöksenteossa. Jäsenyys vahvistaa siten Suomen itsemääräämisoikeutta sellaisten päätösten muotoutumisessa, jotka vaikuttavat elämäämme joka tapauksessa. Ylikansallinen yhteistyö ja päätöksenteko tehostavat erityisesti pienten jäsenvaltioiden kansallista päätöksentekoa laajentamalla sen vaikutuspiiriä: vain jäsenyyden kautta suomalainen näkökulma ja kansalliset intressimme otetaan huomioon yhä merkittävämmäksi kansainväliseksi tekijäksi muodostuvan Euroopan unionin päätöksenteossa.

5 Koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien paraneminen

EU:n jäsenenä Suomi pääsee täysivaltaisesti mukaan kaikkiin Euroopan unionin koulutusohjelmiin, teknologiahankkeisiin, rakennerahaston koulutushankkeisiin ja vaikuttamaan niiden sisältöihin. Suomalaisille opiskelijoille jäsenyys avaa ovet eurooppalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin samoin lukukausimaksuin muiden EU-maiden opiskelijoiden kanssa. EU uudistaa ensi vuonna harjoittelija- ja opiskelijavaihto-ohjelmiaan, joihin Suomi pääsee mukaan heti alusta alkaen.

Euroopan unioni korostaa koulutuksen ja tutkimuksen merkittävää asemaa Euroopan työllisyystilanteen kohentamisessa sekä kilpailukyvyn ja talouskasvun edistämisessä. EU:n tavoitteena on koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden luominen. EU:n koulutuspolitiikan tulee ensisijaisesti tukea ja kannustaa jäsenvaltioiden välistä koulutusyhteistyötä. Eri maiden kansallisia koulutusjärjestelmiä sekä kielellisiä ja kulttuurisia eroavuuksia on kunnioitettava.

Mitä annettavaa Suomella on Euroopan unionille?

6 Korkea ympäristönsuojelun taso

Ympäristöpolitiikassa Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan ympäristöasioiden merkityksen korostamiseen EU:n päätöksenteossa. Ympäristönormien harmonisoinnissa säilytetään suomalaisten normien korkea taso niiltä osin kuin ne ovat EU:n tasoa tiukemmat. Suomen säädösten edellyttäessä tarkistuksia sopeuttaminen tehdään kansalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen.

Suomen tulee kiirehtiä taloudellisten ohjauskeinojen - kuten ympäristöverojen - käyttöä osana EU:n ympäristöpolitiikkaa.

Ympäristöongelmat eivät tunne rajoja. Ainoastaan laaja eurooppalainen yhteistyö takaa puhtaan ja elinvoimaisen ympäristön tulevaisuuden.

7 Tasa-arvon edistäminen ja laajamittainen toteuttaminen

Suomi toimii yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa hyvänä esimerkkinä muille Euroopan maille naisten osallistumisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tasa-arvon toteuttamisesta. EU:n jäsenenä Suomi on mukana asioiden valmistelussa, päätöksenteossa, rakennerahastoissa ja ohjelmissa, joissa mahdollisuudet edistää tasa-arvoa paranevat huomattavasti.

Suomen tulee EU:ssa edistää tasa-arvon toteuttamista koko unionin alueella, naisten aseman parantamista Euroopassa ja naisten osuuden lisäämistä Euroopan unionin kaikissa päätöksentekoelimissä. Suomalaiset voivat toimia esimerkkinä valitsemalla naisia omina edustajinaan sekä Euroopan parlamenttiin että muihin EU:n virallisiin elimiin.

8 Entistä avoimempi unioni

Pohjoismaissa noudatettu päätöksenteon ja sen valmistelun julkisuuden periaate auttaa lisäämään unionin päätöksentekoa kohtaan kansalaisten keskuudessa tunnettua luottamusta, joka puolestaan riippuu sen avoimuudesta. Perinteisen diplomatian muodoista ja menettelytavoista on avoimuuden lisäämiseksi pyrittävä eroon EU:n hallinnossa.

Unionin raskas päätöksenteon valmistelumekanismi ja etäisyydet ovat jättäneet jälkensä: tieto ei kulje parhaalla mahdollisella tavalla ja päätöksenteko tuntuu kansalaisista etäiseltä. Tiedon lisäämiseksi päätöksenteon eri vaiheista tarvitaan entistä tehokkaampaa tiedottamista sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.

9 Euroopan unionin jatkuva kehittäminen

Kokoomus haluaa kehittää Euroopan unionin jäsenmaiden välistä yhteistyötä läheisyysperiaatteen mukaisesti siten, että EU:n tasolla päätetään vain sellaiset asiat, joiden hoitaminen yhteisötasolla on välttämätöntä. Muutoin asiat ratkaistaan joko kansallisella, alueellisella tai kunnallisella tasolla. Euroopan unionia on tulevaisuudessakin kehitettävä itsenäisten valtioiden liittona.

Niissä asioissa, joissa päätökset on perusteltua tehdä EU:n tasolla, EU:n on kyettävä tehokkaaseen ja toimivaan päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon.

EU:n omassa päätöksenteossa kansanvaltaa on lujitettava vahvistamalla tasapainoisesti kansallisten parlamenttien sananvaltaa jäsenmaiden kannanmuodostuksessa ministerineuvostossa ja suorilla vaaleilla valitun Euroopan parlamentin asemaa suhteessa EU:n komissioon.

Monipuolueparlamentarismissa on luonnollista, että Eurooppa-neuvostossa Suomea edustaa pääsääntöisesti pääministeri.

10 Suhteiden edistäminen Keski- ja Itä-Euroopan kanssa

Suomella on pitkät perinteet yhteistyöstä Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Tätä kokemusta ja taitotietoa Suomen tulee tarjota Euroopan unionin käyttöön.

Suomen tulee edistää Euroopan unionin laajentumista itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maihin. Näiden maiden mukaansaaminen laajentaa eurooppalaista yhteistyötä entisestään. Laaja unioni on myös Suomen etujen mukainen.

Venäjä tulee ottaa mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön entistä tiiviimmin. Euroopan unionin tulee tukea Venäjän demokraattisia uudistuksia sekä taloudellisin että poliittisin keinoin.

11 Suomi mukaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet tukevat myös maatalouden harjoittamista tulevaisuuden Suomessa. Tämä kuitenkin edellyttää tuotannon entistä määrätietoisempaa erikoistumista ja rakenteen monipuolistumista sekä kustannustehokkuuden lisäämistä.

Eurooppalaisessa maa- ja elintarviketaloudessa kilpailuvalttejamme ovat tuotteidemme korkea laatu ja hygienian taso. Näitä asioita Suomi haluaa edistää myös yhteisessä maatalouspolitiikassa.

EU:n jäsenenä Suomen tulee toimia siten, että pohjoisen ilmastomme aiheuttamat erityisolosuhteet otetaan oikeudenmukaisesti huomioon EU:n maatalouspolitiikassa.

Me kaikki suomalaiset päätämme yhdessä onko Suomi mukana edistämässä näitä tavoitteita muiden kansakuntien joukossa Euroopan unionissa.

Kokoomus haluaa olla mukana kehittämässä eurooppalaista yhteistyötä ja siksi Kokoomus sanoo selkeästi "Kyllä" lokakuun 16. päivänä!