Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KTP/1251

Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue

KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi (2014)


  • Puolue: Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue
  • Otsikko: KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi (2014)
  • Vuosi: 2014
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi (2014)

Hyväksytty 21. edustajakokouksessa 10.-11.5.2014

Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p.

KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi (2014)

Kansan etujen mukainen muutos nykypolitiikkaan!

SISÄLTÖ:

  1. Kommunistinen työväenpuolue – rauhan ja sosialismin puolesta (ktp) on työväenluokan puolue
  2. Irti Naton rauhankumppanuudesta ja EU-armeijasta
  3. Irti EU:sta ja suuren rahan vallasta!
  4. Tulonjaon muutos on peruskysymys
  5. Oikeus työhön ja toimeentuloon on jokaisen kansalaisen perusoikeus
  6. Ammattiyhdistysliike irti tuhoavasta EU-politiikasta
  7. Työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava
  8. Työtätekevien viljelijöiden puolesta
  9. Sukupuolten tasa-arvo tulee saada todelliseksi
  10. Perusturva taattava, toimiva ja ilmainen terveydenhuolto turvattava
  11. Tukea lapsiperheille, nuorille ja opiskelijoille
  12. Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava
  13. Asunto kuuluu jokaiselle
  14. Koulutus tasa-arvoiseksi
  15. Työläisten ja vähävaraisten verotusta alennettava
  16. Koko maan pitäminen elinkelpoisena ja asuttuna
  17. Joukkoliikennettä parannettava
  18. Kulttuuri ja liikunta
  19. Ympäristöhaitat ja energiaongelmat ratkaisuun kestävän kehityksen turvaamiseksi
  20. Kansallistaminen ajankohtaista
  21. Edistykselliseen ja todelliseen kansanvaltaan
  22. Kapitalismi hajottaa muuttoliikkeellä työväenluokkaa
  23. Ktp:n keskeiset talouspoliittiset tavoitteet

1. KOMMUNISTINEN TYÖVÄENPUOLUE – RAUHAN JA SOSIALISMIN PUOLESTA (KTP) ON TYÖVÄENLUOKAN PUOLUE

Puolueen periaateohjelmassa on määritelty sen pitkän linja tavoitteet ja toimenpiteet niihin pääsemiseksi. Periaateohjelma on tarkennettu viimeksi vuonna 2006. Periaateohjelmassa todetaan mm:

”Puolue on vuonna 1918 perustetun kommunistisen puolueen seuraaja kaikessa siinä, missä puolue toimi tieteellisen sosialismin, marxismi-leninismin perustalta. KTP kutsuu riveihinsä Suomen työtätekevää kansaa: työläisiä, toimihenkilöitä, viljelijäväestöä, henkisentyöntekijöitä, ammatinharjoittajia, pienyrittäjiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja kaikkia niitä riistetyn väestön osia, jotka elävät eläketuloilla, opintotuella tai avustuksilla. Tämän väestön toimeentulo ja edut perustuvat pääasiassa omaan työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon. Se muodostaa vahvan perustan näiden ihmisten yhteistyölle työväenluokan ja kapitalistiluokan luokkajakoon perustuvassa yhteiskunnassa.

Yhteiskunnan pieni vähemmistö kuuluu kapitalistiluokkaan, joka omistaa suurimman osan tuotantovälineistä ja joka liittoutuu omistuksineen yhä kiinteämmäksi osaksi kansainvälistä suurpääomaa. Suuri enemmistö kuuluu tuotantovälineitä omistamattomaan työväenluokkaan, joka tuottaa työllään kaiken yhteiskunnan toimeentuloon ja kehittämiseen tarvittavan uuden arvon ja työnantajille jäävän lisäarvon. Enemmistöryhmään kuuluvat myös omalla työllään elävät viljelijät ja ammatinharjoittajat. Yhteiskuntamme perusristiriita on työn ja pääoman välinen ristiriita. Työ on luonteeltaan yhteiskunnallista. Yhteiskunnan kaikki perusongelmat aiheutuvat työtätekevien ihmisten työllä tuotetun lisäarvon riistosta ja epäoikeudenmukaisesta työn tulosten jaosta, mikä johtuu tuotantovälineiden kapitalistisesta yksityisomistuksesta.

Kapitalistit käyttävät tänäänkin oikeistopolitiikan tuella työtätekevän ihmisen tuottaman uuden arvon entistä suurempien pääomien kasaamiseen, oman kilpailullisen asemansa lujittamiseen ja kaikkeen sellaiseen, mikä pönkittää yksityisen kapitalistin tai kapitalistiryhmien etua. Työtätekevien ihmisten työn tulokset käytetään kapitalistien etujen puolustamiseksi yhä suuremmassa määrin myös asevarusteluun. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kapitalisteilla ovat apuna kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää ihannoivat ja sen puolesta toimivat hallitukset, puolueet, järjestöt ja luokkasovun säilyttämisen puolesta toimiva yhteiskunnan päällysrakenne.

KTP toimii kaikissa oloissa työväenluokan ja sen liittolaisten lähtökohdista järjestämällä toimintaa työtätekevän kansan aseman parantamiseksi, yhteiskunnallisen edistyksen lisäämiseksi ja kestävän liiton luomiseksi eri työtätekevien kerrosten välille, tavoitteena sosialistinen Suomi.”

Tämä ohjelma keskittyy KTP:n tavoitteisiin Suomen talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi vastaamaan työtätekevien tarpeita. Ohjelma on luonteeltaan yleisdemokraattinen, ja sisältää näköalan sosialismiin. Sellaisena se mahdollistaa yleisdemokraattisen yhteistyörintaman rakentamisen työtätekevien ja pienituloisten etujen puolustamiseksi, turvaten kansallisen päätösvallan ja tasa- arvoisuuteen rakentuvan kansainvälisyyden.

Sosialismi on ratkaisu

Sosialistiset maat ovat tukeneet kehitysmaiden vapautusliikkeiden taistelua ja kapitalististen maiden työväenluokan kamppailua maiden itsenäisyyden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Tällä hetkellä kehitysmaita ryöstetään yhä voimallisemmin. Myös kapitalistimaiden työtätekevien riisto on tehostunut, sosialistisia maita on siirtynyt imperialismin leiriin ja sosialistiset maat pyritään eristämään muista maista.

Suomen on järjestelmällisesti edettävä tavalla, jossa Suomen kehitysmäärärahat nousisivat YK:n suosittelemalla tavalla vaihtoehtona Maailmanpankin ja Valuuttarahaston kehitys-maihin kohdistamaan taloudelliseen painostukseen.

Kapitalistinen talousjärjestelmä ja tuotantovälineiden yksityinen omistus eivät tule ratkaisemaan aikamme perusongelmia. Kapitalismin voimistunut ote maailmassa on johtamassa yhä syvempiin kansallisiin ja kansainvälisiin ristiriitoihin johtaen elintason laskuun suurimmalle osalle ihmisiä. Samalla kansainvälinen suurpääoma yhdessä sitä tukevan poliittisen vallan kanssa on syöksemässä maailman sotaan taistelussa luonnonvaroista, markkina-alueista ja vallasta. Ainoan kestävän ratkaisun kansakuntien oikeudenmukaiselle elämälle ja riittävälle toimeentulolle voi luoda vain poliittinen suunta kohti sosialismia

2. IRTI NATON RAUHANKUMPPANUUDESTA JA EU-ARMEIJASTA

Vain rauhan oloissa voi rakentaa. Suomen tulee olla edistämässä rauhaa ristiriitojen rauhanomaisilla ratkaisuilla ja tarttumalla ongelmien syihin ja torjumalla väkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa. On oltava puolueeton suurvaltojen eturistiriidoissa, muttei sodan ja rauhan kysymyksissä, vaan rauhan puolesta sotaa vastaan.

Suomen tulee tukea kehitystä, joka johtaa yleiseen ja samanaikaiseen aseiden riisuntaan kaikissa maissa ydinaseiden, kemiallisten ja biologisten aseiden sekä maamiinojen hävittämiseen ja niiden kehittämisen lopettamiseen. Uusien jo päätettyjenkin aseiden hankinnat tulee keskeyttää ja luopua sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitetuista kuljetus- ja taisteluhelikoptereista. Armeijan menoja on supistettava niin, että jäljelle jää vain rajavartiosto. Suomi ei tarvitse pääministeri Kataisen kuuden puolueen hallituksen 2014 sopimia, mittavia panssarivaunuhankintoja.

Sotilasliitto NATO on ulottanut rauhankumppanuussopimusten kautta toimintansa Pohjois-Eurooppaan, Itämeren alueelle, Suomen aluevesille, maamme ilmatilaan ja maa-alueille. Suomen tulee irtaantua sotilasliitto NATO:sta ja EU:n sotilaallisista organisaatioista, ja kriisinhallinnan nimisenä toimivasta EU-armeijasta.

3. IRTI EU:STA JA SUUREN RAHAN VALLASTA!

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuodesta 1995 on merkinnyt työläisten, työtätekevien viljelijöiden ja ilman ansiotuloja olevan väestönosan alistamista voimakkaammin rahavallan tahtoon. Nykyinen EU –jäsenyys on toteutettu vastoin Suomen perustuslakia kansainvälisenä sopimuksena vaikka kyse on Suomen täysivaltaisuuden eli itsenäisyyden kumoamisesta keskeisissä asioissa.

EU:n sallima pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen on johtanut pääomien keskittymiseen ja monopolisoitumiseen Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti. Suomessa se on johtanut tärkeiden yhtiöiden ja talouden keskeisten osien ajautumiseen ulkomaisen pääoman omistukseen ja hallintaan. EU on johtanut voimistuneeseen työväenluokan riistoon ja pysyvään suurtyöttömyyteen, joka nykyisellään koskettaa jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista perheenjäsenet mukaan lukien.

Kapitalistisessa maailmataloudessa pääomat ja tuotanto keskittyvät vääjäämättömästi. Niiden yli rajojen tapahtuva vapaa liikkuminen nopeuttaa keskittymistä. Investointeja talouden reuna-alueille ei tule, ja ne ’näivettyvät’ halvan työvoiman ja halvan energian reservaateiksi. Irrottautumalla EU:sta, joka ajaa suurpääoman etua, voidaan tätä keskittymistä hidastaa. Lopullinen ratkaisu tässäkin on sosialismiin suuntautuminen.

Eduskuntapuolueet tukevat tuhoa tuottavaa Euroopan unionia

Kapitalismin kriisi horjuttaa koko maailman taloutta, myös EU:ta. Useassa EU:n maassa on kansallisen päätösvallan romuttamiseksi muodostettu useiden puolueiden oikeistolaisia yhteishallituksia, joissa on mukana sosialidemokraatit ja jopa niitä vasemmalla olevia puolueita. Näin on myös Suomessa, jossa Vasemmistoliitto on lähtenyt tälle oikeistolaiselle tielle.

EU:n taantumuksellinen suunta on johtamassa Suomen maksuvelvollisuuden kasvattamiseen. EU:n laajentuminen tekee Suomesta entistä suuremman maksuosuuden maksajan. Suomen maksut EU:lle ovat 2014 noin 2 miljardia euroa. Nettomaksuosuus noin 800 miljoonaa. Jos bruttokansantuotetta nostetaan hallituksen aikomilla tilastotempulla, nousevat myös EU-maksut.

Suomen valtio ja Suomen pankki on sidottu lainatakuihin EU:n kriisimaille useiden kymmenien miljardien eurojen edestä, arvioita on jopa 50 miljardiin asti.

Nyt jo viisi vuotta jatkuneen kriisin lasku on sysätty työtätekevien maksettavaksi. Suomen ja Euroopan pankkien, teollisuuskapitalistien ja keinottelijoiden pelastaminen on johtanut julkisen talouden ja kotitalouksien ennätykselliseen velkaantumiseen. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velka ylitti vuoden 2013 lopussa 115 miljardin euron rajan. Vuoden 2014 lopussa se on ainakin 120 miljardia. Vuonna 2012 suomalaisten kulutusluottojen määrä 110 miljardia euroa, josta asuntoluottoja oli 80 miljardia. Loput 30 miljardia luottokorttivelkaa, tilivelkaa ym. Asuntovelallisia talouksia 870 000, velallisia talouksia yhteensä 1,4 miljoonaa eli 54 % kaikista Suomen talouksista.

Kataisen oikeistohallitus ja eduskunta ovat valjastaneet EU:sta aiheutuvien menetysten ’maksamiseksi’ kuntauudistuksen, jonka tarkoituksena on lakkauttaa yli 200 itsenäistä kuntaa, osa jopa pakkoliitoksin. Valtio on leikannut ja aikoo leikata kuluvalla vaalikaudella kuntien valtionosuuksia 1,3 miljardia euroa. Kuntien pitäisi tämän kuristuspaketin määräysten mukaan korottaa veroja ja maksuja miljardilla ja leikata palveluja toisella miljardilla. Keväällä 2014 on luvassa vielä lisäleikkauksia. Ktp vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja hallituksen siihen sitomaa sosiaali- ja terveysalan uudistusta hallituksen esittämässä muodossa.

EU:hun sitoutunut politiikka leikkaa julkista taloutta ja yksityistää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se syöksee kuntataloudet vaikeuksiin ja vastuuseen kapitalistisen talouden taantumasta, investointien ja työpaikkojen maastaviennistä, joukkotyöttömyydestä, omavaraisen maatalouden alasajosta ja kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta. Kunnat paikkaavat menetyksiä veronkiristyksillä ja erilaisilla maksujen korotuksilla. Nyt on otettu laajaan käyttöön myös kuntatyöntekijöiden pakkolomat ja irtisanomiset.

Työvoiman riiston koveneminen näkyy muutenkin kuin työttömyytenä ja veronkiristyksenä. Palkkoja poljetaan ja pätkätöistä on tehty yleinen käytäntö. Seurauksena on köyhyyden, tuloerojen ja epätasa-arvon kasvu. Köyhyydessä elävien joukkoon kuuluu jo satojatuhansia ja pätkätöissä sinnittelee yli miljoona työtätekevää.

EU:n talous ja yhteiskuntapolitiikka lisäävät eriarvoisuutta väestön keskuudessa kapitalistisen yhteiskunnan oikeistolaistuessa. Epädemokraattiset toimintatavat yleistyvät hallinnossa ja yhteiskunnassa yleensä, esimerkkinä kuntauudistus. EU:n yhteiskuntapolitiikka merkitsee myös pienten kansojen kulttuurin ja kielen säilymiselle vaaraa.

Kansanvallan ja maamme itsenäisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan toteutuminen vaatii eroa EU:sta, eurosta ja suuren rahan vallasta.

EU:sta irtaantuminen mahdollistaa mm:

  • Suomen markan asema palauttamisen itsenäisenä valuuttana
  • Tavoitteeksi täystyöllisyys
  • Työajan lyhennyksen
  • Osana kansantulon jaon muuttamista oikeudenmukaisemmaksi toteutettava perusturvauudistus sekä vähimmäispalkkalaki
  • Yhteiskunnallisen asuntotuotannon lisääminen, vuokrasääntelyn palauttamisen
  • Ruuan hinnan alentamisen, sen arvonlisäveron poistaminen
  • Terveydenhuolto maksuttomaksi ja kaikkien saataville
  • Maatalousomavaraisuuden palauttamisen, koko maan pitäminen asuttuna

EU:sta irtaantuminen mahdollistaa työväenluokan aseman parantamisen. Kapitalistinen talousjärjestelmä ja tuotantovälineiden yksityinen omistus eivät kuitenkaan tule ratkaisemaan perusongelmia. Ainoan kestävän ratkaisun Suomen ja muiden kansakuntien oikeudenmukaiselle elämälle ja riittävälle toimeentulolle voi luoda vain poliittinen suunta kohti sosialismia.

4. TULONJAON MUUTOS ON PERUSKYSYMYS

Kansantuloa on jaettu pääomatulojen ja omaisuuksien omistajien hyväksi ansiotason alennuksilla ja heikolla ansiokehityksellä, suorin tulonsiirroin pääomalle sekä verotustapojen ja asteikkojen muutoksilla. Kysymys tulonjaosta on yhteiskuntamme peruskysymys. Elämme kapitalistisessa Suomessa, jossa valta on pääomalla ja luokkavastakohdat ovat kärjistyneet ja eriarvoisuus on jyrkästi lisääntynyt. Tämä on merkinnyt sitä, että pääoma kaappaa yhä suuremman osan kansantuotteestamme. Työläisen työn luomasta arvosta työläinen saa palkkana yhä pienemmän osuuden.

Työtulojen osuus yritysten arvonlisäyksestä (palkat, sosiaalivakuutusmaksut ym) oli 1980-luvulla vielä 80 prosenttia, mutta 2000-luvulla enää 65-70 prosenttia. Samana aikana voittojen osuus on kasvanut noin 20 prosentista lähes 40 prosenttiin.

Tulonjako on siis muuttunut pääomien eduksi. Näin yhteiskunnalliset voimasuhteet (talous, politiikka, tiedonvälitys ym.) ovat muuttuneet kapitalistiluokan hyväksi ja työväenluokan tappioksi

Tulonjaon muutos pääomapiirien hyväksi on johtanut kansan ostokyvyn romahtamiseen ja sitä kautta liika-tuotantoon. Tämä on syynä talouden taantumaan ja suurtyöttömyyteen. Yhteiskunnallista varallisuutta, joka on kansan työllä koottu, on jo annettu yksityisille yhtiöille ja muille voitontavoittelijoille. Vaadimme niitä palautettavaksi yhteiskunnan käyttöön.

5. OIKEUS TYÖHÖN JA TOIMEENTULOON ON JOKAISEN KANSALAISEN PERUSOIKEUS

Työ on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perusta, tavoitteena tulee olla täystyöllisyys. Työllisyyden parantamisessa ovat merkittävässä asemassa investoinnit tuotantovälineisiin ja muihin tuotannon edellytyksiin.

EU on avannut rajat pääomien vapaalle liikkumiselle. Kapitalistit siirtävät tuotantoa maihin, joissa ne palkkatason alhaisuuden ja muiden syiden takia saavat suuremmat voitot. Työpaikat Suomessa vähenevät ja työttömyys kasvaa.

Rahamarkkinoiden vapauttamisen jälkeen vuodesta 1987 vuoteen 2000 oli pääomien vienti 25 miljardia markkaa eli yli 4 miljardia euroa. Kaudella 2000-2009 rahavienti on joidenkin laskelmien mukaan ollut 4,5 miljardia euroa. Ktp vaatii, että tuotannon siirrot ulkomaille on estettävä ja pääomien maastavienti on tehtävä luvanvaraiseksi.

Kapitalistit propagoivat työvoimapulaa ja vaativat työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Vaatimuksille ei ole todellista pohjaa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston mukaan TEM:n toimistoissa oli 2013 joulukuun lopussa 544 400 työhakijaa ja avoimia paikkoja vajaa 24 000. Työnhakijoista 76 200 oli töissä. Laajan työttömyyden luvuilla mitattu työttömien määrä oli 468 000, ja kun tähän lisätään yli 40 000 työnhausta ja koulutuksesta syrjäytettyä nuorta, niin työttömien määräksi tulee yli 500 000. Todellinen työttömyysaste on yli 15 %. Siis kaukana mediassa propagoidusta 7,9 prosentista.

Työttömien määrää vähätellään ja peitellään tilastokikkailulla. EU:n tilastointikäytäntöön vedoten kymmeniä tuhansia työttömiä työnhakijoita ei merkitä työttömiksi tilastokeskuksen tilastoissa.

Perustuslakiin on palautettava siitä vuonna 2000 poistettu kohta, joka määritteli kansalaisten työvoiman olevan valtiovallan erikoisessa suojeluksessa ja valtiovallan tehtävä oli tarvittaessa järjestää kansalaisille työtä. Nykyinen perustuslain määritelmä ei velvoita valtiovaltaa työn järjestämisessä.

Kataisen oikeistohallituksen vuoden 2013 alussa suurella propagandalla voimaan saattama ns. nuorisotakuu on epäonnistunut. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut 2013 aikana 4 000 nuorella ollen vuoden lopussa 44 000.

Tukityö on tarkoitettu työttömien työelämään palaamisen helpottamiseksi. Siksi tulee turvata, että pysyvä työllistyminen todella tapahtuu, eivätkä työttömät joudu tukitöiden, pätkätöiden, työvoimakoulutuksen ja toistuvan työttömyyden jatkuvaan kierteeseen. Tukityöllistettyjä ei tule osoittaa tehtäviin, jotka muutoinkin tehtäisiin, vaan tällöin on edellytettävä pysyvää työllistämistä. Yhteiskunnan tulee turvata tukityöllistetyille jatkotyöpaikat tukityön jälkeen. Tukea tulee maksaa pysyvänä silloin, kun kyse on vajaakuntoisista. Tukityöllistämisen tulisi olla täysipäiväistä 8 tuntia/päivä työntekijän niin halutessa. Tukityössä tulee työnantajalla olla velvoite maksaa oma osuutensa niin, että palkkaus vastaa vähintään työehtosopimusta. Työharjoittelusta tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Tukityöllistetyille ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville on matkat korvattava todellisten kulujen mukaan.

Työvoimaviranomaisten osoittaessa työtöntä työnhakijaa työllisyystoimenpiteeseen tulisi hänelle antaa arvio toimenpiteen vaikutuksesta hänen sosiaaliseen asemaansa. Työvoimakoulutusta tulee uudistaa ja laajentaa:

  • Työvoimakoulutus on tehtävä yhteiskunnan omana toimintana, konsulttiyritysten käyttö koulutuksessa on lopetettava.
  • Työttömien koulutus suunnattava niin, että se hyödyttää ammatillisia valmiuksia. Elämänhallintakoulutukset ovat asia erikseen.
  • Täsmäkoulutusta tulee kohdistaa niille aloille, joissa on näkyvillä työvoimapulaa.
  • Koulutustasoa on nostettava tarvetta vastaavaksi.
  • Koulutukseen tulee sisällyttää enemmän vapaaehtoisuutta osallistujille.
  • Palkallista oppisopimuskoulutusta on käytettävä ja tuettava entistä enemmän.
  • Työvoimakoulutuksen työharjoittelu tulee saada palkalliseksi sekä työssäoloa vastaavaksi työttömyyskorvauksen työssäoloehtoa määriteltäessä. Harjoitteluajalta tulee maksaa koulutustukea.
  • Työnantajien mahdollisuutta käyttää koulutettavia työntekijöinä työharjoittelunimikkeellä on rajoitettava.
  • Ammattiin syventävästä tai ammatin vaihtoon liittyvän koulutuksen ajalta on turvattava taloudelliset edellytykset esimerkiksi riittävällä 1200 €/kk opintorahalla.
  • Julkiset investoinnit ovat tärkeässä osassa työllisyyden hoidossa:
  • Kohteita ovat mm. julkisten rakennusten akuutit rakennuskorjaukset, kuten kosteus- ja home vauriokorjaukset
  • Koulujen, kirjastojen, terveyskeskusten ja julkisten rakennusten tai niiden lisätilojen rakentaminen
  • kuntien asuntorakentaminen
  • Perusliikenneväylien rakentaminen ja kunnostaminen, kattaen mm. maantie- ja rautatieyhteydet
  • Paikallisteiden kunnostaminen
  • Tieliikenteen turvallisuuden kehittäminen
  • Vesiliikenteen väylät ja kanavat

Palvelut työllistävät:

Kuntapalveluja tulee kehittää työllisyyden ja palveluiden parantamiseksi. Kuntapalvelujen merkitys kuntalaisille on yhteiskunnallisten palvelujen mielekkään saannin lisäksi turvatumman työpaikan turvaaminen palvelualan työntekijöille.

Kuntapalvelut tuleekin säilyttää suorana kunnan tarjoamana palveluna kuntaan työsuhteessa olevalla henkilöstöllä. Tämä edellyttää jo paikoin alkaneen yksityistämisen välitöntä lopettamista ja palvelutoimintojen palauttamista kunnan tehtäviksi.

Erityisesti kunnan peruspalveluiden, kuten esim. terveys-, päiväkoti-, koulutus ja vanhustenhuollon tulee olla hoidettu kunnan omalla henkilöstöllä. Postipalvelujen heikentäminen on lopetettava. Sen sijaan postitoimipisteitä tulee lisätä. Postitoimiala on kokonaisuudessaan otettava valtion haltuun, eikä sen tarvitse tuottaa voittoa.

6. AMMATTIYHDISTYSLIIKE IRTI TUHOAVASTA EU -POLITIIKASTA

Työtätekevien tavoitteiden ajaminen edellyttää voimakasta ja periaatteellista ammattiyhdistysliikettä. Tällä hetkellä ay-liike on sen johdossa olevien sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajien johdolla sidottu kapitalistien ja eliitin noudattamaan EU -politiikkaan ja siten porvarillisen talouspolitiikan vangiksi. Tämä näkyy mm. työtulojen kansantulo-osuuden painumisena historiallisen alhaiselle tasolle.

Työpaikoilla ylityöt ovat lisääntyneet ja kokoaikatyötä tekevien työaika on käytännössä pidentynyt ja työtahti kiristynyt. Samalla yhä pienempi osa työssäkäyvistä on säännöllisessä kokoaikatyössä, suuri osa osa-aikatyössä, määräaikaisissa työsuhteissa tai muutoin lyhytkestoisissa työsuhteissa. Tuloerot kasvavat ja samalla toiset joutuvat olemaan epämääräisissä työsuhteissa tai työharjoittelussa, jotka eivät turvaa edes vähimmäistoimeentuloa.

Työnantajat vaativat yhä voimakkaammin työpaikkakohtaisten sopimusjärjestelmien käyttöönottoa, työehtosopimusten kapitalisteille edullisten joustojen lisäämistä, eläkeiän nostamista, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työn vastaanoton pakollisuutta työttömyyskorvausten menettämisen uhalla. Ay-liikkeen johto myötäilee kapitalistien ja maan johtavan poliittisen eliitin tavoitteita. Emme hyväksy ay-johdon toimia, kaikissa työelämään liittyvissä ratkaisuissa on oltava ay-liikkeen jäsenistön hyväksyntä. Ay-liikkeen on ajettava myös mm. työttömien ja muiden väliinputoajien toimeentulon parannuksia.

  • Työnantajien pyrkimykset työpaikkojen siirtämiseksi ulkomaille on estettävä.
  • Kaikkiin Suomessa työskenteleviin on sovellettava suomalaisia, ko alan työehtosopimuksia.
  • Kapitalistien ja poliittisen eliitin ajamaa työperäistä maahanmuuttoa ei voi hyväksyä. Sillä heikennetään suomalaista palkkatasoa ja se aiheuttaa työttömyyttä suomalaisten keskuudessa
  • Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä, ne ovat tarpeen työntekijöiden etujen ja oikeuksien turvaamiseksi ja alipalkattujen matalapalkkaryhmien syntymisen estämiseksi.
  • Työttömyysturvan peruspäivärahaa on korotettava ja karenssipäivät on poistettava. Työttömyyspäivärahasta ei peritä veroa.
  • Työaikaa on lyhennettävä. Suuri työttömyys ja kiristyneen työtahdin aiheuttama työssä olijoiden jaksamisen heikkeneminen korostavat työajan lyhentämisen tavoitteen esille nostamista. Työaikalain mukaista työaikaa on lyhennettävä 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta. Vuorotyössä työajan lyhennys tulee toteuttaa vastaavassa suhteessa.
  • Kaikesta työstä tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Palkkasumma aikuiselle työntekijälle tulee olla kuukaudessa vähintään 1800 euroa.
  • Palkkojen ostovoiman säilymisen turvaamiseksi on ne sidottava elinkustannusindeksiin ja niitä on lisäksi korotettava työn tuottavuuden noustessa sekä palkkatulojen osuuden lisäämiseksi kansantulosta.
  • Samasta työstä tulee maksaa sama palkka sukupuoleen katsomatta.
  • Irtisanomis- ja lomautussuojaa tulee parantaa. On luotava työnantajien rahoittama erorahajärjestelmä irtisanomisten taloudellisten vaikutusten vähentämiseksi.
  • Ikääntyvien työttömyys- ja eläketurvan heikentäminen irtisanomisilla tulee lopettaa.
  • Nuorten ja työttömien käyttö ilmaistyövoimana ja määräaikaisten työsuhteiden käyttö työehtojen heikentämiseen sekä keinottelu lomautuksilla tulee lopettaa.
  • Työllistämistuki on suunnattava siten, etteivät yritykset voi keinotella tuella. Työntekijällä tulee olla halutessaan oikeus kokoaikatyöhön.
  • Pätkätöiden määrää on vähennettävä. Pätkätyöt tulee muuttaa normaalityösuhteiksi.
  • Opiskeluaikaan liittyvästä työharjoittelusta tulee saada korvaus kunkin alan työehtosopimuksen mukaisena.
  • Työsuojelun tasoa on nostettava: nyt se heikkenee koska työtahti, työn henkinen ja fyysinen rasittavuus lisääntyvät. Työaikalain määräysten tulee suojella työntekijöitä ruumiillisen ja henkisen työn liialliselta rasittavuudelta.
  • Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee säilyttää ja kehittää sitä mm. korvausten osalta.
  • Lakko-oikeus on perusoikeus eikä sen minkäänlaista rajoittamista tai lakko-oikeuden käytön rankaisemista tule hyväksyä.

7. TYÖTÄTEKEVIEN PIENYRITTÄJIEN TOIMEENTULO TURVATTAVA

Pienyritysten asema tulee turvata siirtämällä verotuksessa painopiste pienyritystoiminnalta pääomavaltaisille suuryrityksille ja parantamalla pienten ja keskisuurten yritysten asemaa rahoituksessa ja muilla tavoin. Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat on vapautettava arvonlisäverosta.

Yritysverotus on porrastettava niin, että pienyritysten verotus kevenee.

8. TYÖTÄTEKEVIEN VILJELIJÖIDEN PUOLESTA

Elintarvikkeiden hintoja on alennettava poistamalla niistä kaikki verot, leikkaamalla välitysportaan voittoja ja tukemalla keskeisimpien elintarvikkeiden viljelyä valtion varoin. Näin voidaan turvata osaltaan kotimaisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden raaka-ainetuotanto Suomessa.

Elintarvikehuollon perustuminen pelkästään markkinavoimien ja tuonnin varaan on edesvastuutonta politiikkaa. Laajan ympäristökatastrofin tai vaikean kansainvälisen kriisin sattuessa elintarvikkeiden riittävyys maailmalla saattaa hyvin nopeasti heikentyä. Tällaista tilannetta varten tarvitaan riittävän omavaraista ja monipuolista elintarviketuotantoa.

Elintarvikeomavaraisuuden jatkuva pienentyminen Suomessa johtaa maaseudun autioitumiseen ja rinnakkaiselinkeinojen häviämiseen ja lisääntyvään työttömyyteen. Maataloustuotteiden vapaakaupan toteuttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, koska se johtaa maatalouden lakkauttamiseen kannattamattomana suurilla alueilla ja tämän seurauksena maataloustuotteiden hintojen nousuun. Maataloustuki tulee kohdistaa pien- ja keskisuurille tiloille tilakohtaisena pinta alaan sidottuna niin, että se poistuu suurilta tiloilta.

EU-maatalouspolitiikka on johtanut pientilojen toiminnan lopettamiseen kannattamattomina kymmenillä tuhansilla maatiloilla. Kun 1995 Suomessa oli 180 000 maatilaa, nyt niitä on 58 000 ja arvio vuonna 2020 on 38 000. Liittyminen Euroopan Unioniin on vaikuttanut kohtalokkaasti maamme maatalouteen. EU:n vastaisessa kamppailussa työtätekevien viljelijöiden etu on liittyä työväenluokan rinnalle suuren rahan valtaa vastaan.

Suomi pitää säilyttää tavanomaisen- ja luomuviljelyn erityisalueena. Ei voida sallia, että muutamien maailmanlaajuisten suuryritysten voittojen lisäämiseksi Suomessa voitaisiin viljellä geenimuunneltuja elintarvikkeita. Geenimuuntelulla tuhotaan elinympäristömme ja viljelysmaat, viljelijät joutuvat orjan asemaan, koska heidän on hankittava vuosittain patentoidut siemenet geenitekniikan suuryrityksiltä.

Työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen elvyttäminen antaa mahdollisuuksia tuottajien ja kuluttajien, viljelijöiden ja kaupunkien työtätekevien ja pienituloisten, yhteistoiminnan kehittämiseen niin, että välittäjäportaan voitot voidaan eliminoida tuotteiden hinnoista.

Maaseutu tulee säilyttää elävänä, siksi maaseudun peruspalveluja ei tule heikentää. Elävä maaseutu, joka tukeutuu elinvoimaisiin alue- ja paikalliskeskuksiin, turvaa tasapainoisen alueellisen kehityksen ja mahdollistaa maan kaikkien osien turvaamisen asuttuna.

9. SUKUPUOLTEN TASA-ARVO TULEE SAADA TODELLISEKSI

Kapitalistinen yhteiskunta käyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tämä näkyy räikeimmin naisvaltaisten alojen palkkauksessa ja mainonnassa. Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että edistetään tasa-arvon toteutumista sukupuolten välillä. Täystyöllisyyden kautta on varmistettava sukupuolten tasavertainen oikeus työhön, ja luotava siihen edellytykset:

  • Kunnollinen yleinen palkkataso ja samapalkkaisuus samanarvoisesta työstä.
  • Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on kehitettävä palkallisia perhevapaita, joilla taataan molempien vanhempien tasapuolinen mahdollisuus vapaiden käyttöön.
  • Kunnallista päivähoitoa on lisättävä ja parannettava huomioiden myös vuorotyöntekijät. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla oikeus kokopäivähoitopaikkaan.
  • Lasten hoitaminen kotona ei saa heikentää vanhempien eläke- ja muuta sosiaaliturvaa.
  • Kaupalliset seksipalvelut loukkaavat sukupuolten välistä tasa-arvoa ja alentavat ihmisarvoa. Ne tulee kieltää lailla.

10. PERUSTURVA TAATTAVA, TOIMIVA JA ILMAINEN TERVEYDENHUOLTO TURVATTAVA

Kommunistinen Työväenpuolue toimii aina ja kaikkialla köyhien ja vähävaraisten puolesta. Köyhyys ei johdu siitä, ettei yhteiskunnassa ole rahaa köyhyyden poistamiseen, vaan siitä, ettei hallitseva kapitalistiluokka halua poistaa köyhyyttä ja vähävaraisuutta. Kapitalistien etuja ja porvarillista politiikkaa ajavat kansanedustajat muun muassa pyrkivät kaatamaan sosiaali- ja terveyshuollon julkiset palvelut. Vähävaraisilla ja köyhillä ei kuitenkaan ole varaa “yksityisiin” palveluihin niiden kalleuden vuoksi. Köyhyyden poistaminen edellyttää puuttumista pääoman etuihin. Tulonjakoa on muutettava pääomalta työlle, rikkailta köyhille.

  • Valtion ja kuntien on taattava satojen tuhansien heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentulo ja perusturva. Perusturva tulee perustuslaissa määritellä vastaamaan toimeentulon tarpeita. Perusturvaan liittyy sosiaalinen ja terveydellinen perusturvallisuus, lisäksi ruoan bioturvallisuus.
  • Tulee toteuttaa aikuisia koskeva perustulouudistus, jossa kuukausittainen vähimmäisperusturva (perustulo) on 1200 euroa verottomana sidottuna ansio-indeksiin. Sairaus ja äitiyspäiväraha, eläkkeet, työttömyysturva ja opintotuki tulee korottaa samalle tasolle ja niiden tulee vastata vähintään vähimmäisperusturvan määrää. Asumistuki ja lääke-korvaukset tulevat tämän lisäksi.
  • Vammaisille kuuluvien tukien tulee olla samansuuruiset kaikissa kunnissa, jolloin tuet maksetaan suurinta tukimaksua maksaneen kunnan mukaisina. Omaishoito on saatava riittävän korvauksen piiriin.
  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset tulee perua. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tulee korottaa 50 euroon päivässä ja ulottaa täysimääräisenä kaikkiin 16 vuotta täyttäneisiin työttömiin. Oikeus työttömyysturvaan on taattava kaikille työttömille. Työttömyyskorvauksen alkukarenssit tulee poistaa, samoin tahattomasti aiheutuneet poikkeamat työttömyyskorvaukseen liittyvissä velvoitteissa. Puolison tulot eivät saa vaikuttaa toisen puolison työmarkkinatukeen.
  • Kansanterveyslain mukainen ilmaisperiaate tulee palauttaa alkuperäistavoitteen mukaisena käyttöön lääkkeiden osalta ja hammashoito tulee saada maksuttomaksi.
  • Ktp ei hyväksy hallituksen suunnittelemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentämistä, ns. sote -uudistusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentäminen on suoraa seurausta EU:n vaatimasta julkisten palvelujen avaamisesta kilpailulle, joka edellyttää entistä suurempien kokonaisuuksien rakentamista. Sote-palvelualojen laajennukset heikentävät köyhien ja pienituloisten sekä syrjäseudulla asuvien terveydenhoidon saantia. Sote-esitys romuttaa vuoden 1972 kansanterveyslain lähtökohdan, joka mm. velvoittaa kunnat järjestämään asukkaiden sairaanhoidon ja mielenterveyspalvelut. Suurten palvelualueiden malli on vastoin kansanterveyslain tarkoitusta, joka edellyttää ilmaisten terveyspalvelujen olevan kaikkien kuntalaisten lähiulottuvilla. Peruslinjoiltaan esitys perustuu malliin, jossa palveluja saa, jos on millä maksaa.
  • Terveydenhuollon supistussuunnitelmat ja hoidon antaminen priorisoinnin perusteella tulee torjua. Vastustamme hoidon tasoa uhkaavia säästöjä. Sairaalahoitopiirien supistamisesta, sairaaloiden lakkautuksista ja henkilökunnan keskittämisestä vain suursairaaloihin tulee luopua. Kaikille tulee taata terveys-, sairaala- ja sosiaalipalvelut oman hoidon tarpeen edellyttämällä tavalla. Näiden tulee olla yhteiskunnan antamia peruspalveluja. Terveydenhuollon yksityistäminen tulee estää.
  • Terveydenhuollon väestövastuun toteutuminen ei saa merkitä neuvoloiden tai muiden olemassa olevien palveluiden lopettamista. Jokaista 8000 asukkaan aluetta kohden on perustettava kunnallinen maksuton terveysasema. Sosiaali- ja terveyssektoreilla tapahtuva alibudjetointi on estettävä lailla.
  • Käytännössä myös kuntien terveyskeskukset ovat lähes luopuneet työterveydenhoidon palvelujen antamisesta ja toiminta on siirtynyt terveyspalveluja tuottavien yksityisten yritysten hoidettavaksi. Työterveyshuollon palvelujen tulee kuulua julkisten terveyspalvelujen järjestelmään. Suurimmat yksityiset terveyspalveluja tuottavat yritykset ovat veroparatiiseihin voittojaan siirtäviä kansainvälisten konsernien tytäryhtiöitä.

11. TUKEA LAPSIPERHEILLE, NUORILLE JA OPISKELIJOILLE

Lapsiperheiden taloudellista asemaa on jatkuvasti vaikeutettu, hyvistä lupauksista huolimatta.Maamme lapsiperheiden, nuorten, opiskelijoiden ja koululaisten arkea on asumisen kalleus, työttömyys, taloudellinen ahdinko, asuntopula, perheen perustamis- ja lastenhoito-ongelmat ja julkisten palvelujen riittämättömyys. Kataisen hallituksen 2014 kehysriihessään esittämä lapsilisien 110 miljoonan euron leikkaus on peruttava. Köyhyyttä, lapsiperheiden ja nuorten taloudellista ahdinkoa voidaan poistaa vähentämällä asumiskustannuksia ja kaksinkertaistamalla lapsilisät. Lapsilisät on porrastettava lapsiperheiden varallisuuden perusteella siten, että pienituloisten lapsilisän määrä on suurempi.

Kaikille alle kouluikäisille lapsille on taattava oikeus yhteiskunnan järjestämään kokopäivähoitoon. Koululaisille on taattava iltapäivähoitopaikka sitä tarvitseville 10 ikävuoteen saakka. Päivähoidon ja iltapäivähoidon tulee olla maksuttomia.

Nuorille tulee taata sellaiset opiskelumahdollisuudet joilla voi tulevaisuuttaan suunnitella. Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentulon turvaava tuki eli 1200 euroa kuukaudessa verottomana lukukausien ajalta vanhempien asunnosta muuttaneille. Vanhempien luona asuvien tukia ja muita opintotukia tulee korottaa vastaavassa suhteessa. Opintolainojen korot eivät saa ylittää kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa. Opiskeluaikana korkoa ei tule periä. Yhteiskunnan on turvattava opiskelunsa päättäneille työpaikka.

12. ELÄKKEITÄ JA VANHUSTEN PALVELUJA PARANNETTAVA

On otettava tavoitteeksi toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta tai ammatista riippumatta kaikille samansuuruinen. Siirtymävaiheessa peruseläkejärjestelmään ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta.

  • Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla, heidän niin halutessaan, tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.
  • Eläkeikäraja tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle.
  • Takuueläkkeen vähimmäismäärän on vastattava sitä perusturvaa minkä jokainen tarvitsee toimeentuloonsa eli vähintään 1200 euroa kuukaudessa verottomana. Eläkkeet tulee sitoa niiden ostovoiman turvaamiseksi indeksiin, johon 50 % vaikuttaa ansiotasoindeksi ja 50 % elinkustannusindeksi.
  • Työttömyyseläkkeelle pääsyn tulee koskea kaikkia ikäluokkia ja ikäraja on alennettava 55 vuoteen.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta tulee luopua. Työkyvyttömien tulee päästä eläkkeelle. Eläkevakuutusyhtiöiden päättäjät eivät saa tehdä kieltävää ehdotusta ennen kuin potilas on tutkittu henkilökohtaisesti.
  • On poistettava hyvätuloisia suosiva vapaaehtoisten eläkevakuutuksien verovähennysoikeus, koska se mahdollistaa pääsyn eläkkeelle muita nuorempana, kun samanaikaisesti muilta edellytetään pitempään jatkuvaa työssäoloa. Säästyneet varat on käytettävä pienten eläkkeiden korottamiseksi.
  • Eläke- ja sosiaaliturvan tulee karttua työttömyysaikana, hoidettaessa lapsia kotona ja peruskoulun jälkeisen koulutuksen aikana.
  • Työkykyisyyden ylläpitämiseen ja rasittavuusvammojen ennalta ehkäisyyn tarvitaan tiukkaa työsuojelua ja työterveydenhuoltoa. Se vähentää oikealla tavalla tarvetta eläkkeisiin työkyvyttömyyden takia.
  • Eläkevarojen automaattinen takaisinlainaus ja varojen sijoittaminen mm. pörssikeinotteluun on lopetettava ja eläkejärjestelmät on yhdenmukaistettava. Kaikki eläkkeet siirretään maksettaviksi Kansaneläkelaitoksen kautta. Eläkemiljardit ja työeläkerahastot tulee siirtää yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä Kansaneläkelaitokseen ja yhteiskunnan demokraattiseen valvontaan.
  • Puolisoiden ja laitoksissa hoidossa olevien eläkkeet tulee maksaa täysimääräisinä. Laitoshoidossa olevien henkilöiden asuntojen ja pienomaisuuden ottamista yhteiskunnalle maksujen katteeksi emme hyväksy.
  • Kansaneläkkeen perusosa tulee palauttaa kaikille eläkeläisille sekä poistetut lapsikorotukset ja muut etuudet. Eläkkeiden verotusta on kevennettävä ja maksamattomat indeksikorotukset tulee maksaa takautuvasti. Eläkkeelle on säädettävä eläkekatto 2725 euroa kuukaudessa.
  • 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki ei turvaa ikäihmisten oikeuksia ja hyvää hoitoa. Laissa on lähinnä tehty suosituksia esim vanhusten laitoshoidon henkilöstömääristä. Lakia on parannettava, lähtökohtana on oltava ikäihmisten edut, ja lain on oltava velvoittava sekä turvattava ikäihmisille ihmisarvoinen hoiva.
  • Eläkeläisten asioita ja oikeuksia valvomaan on maahamme saatava vanhusasiainvaltuutettu, joka toimii viranomaisvaltuuksilla.
  • Vanhusten tarvitsemia sosiaalipalveluja on kehitettävä sosiaalityöntekijöiden, kodin-hoitajien ja kotiavustajien ym. määrää ja käytettävissä olevia varoja lisäämällä. Valtion kunnille osoittamissa valtionosuusmäärärahoissa vanhustenhuoltoon myönnettävä osuus tulee olla selkeästi kirjattu.
  • Laitoshoidossa olevalla vanhuksella on oikeus päästä kotiseudun hoitolaitokseen. Puolisoilla on oikeus päästä halutessaan samaan hoitolaitokseen tai vanhustenkotiin.
  • Vanhoilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään eikä heitä saa jättää heitteille. Hoidon ja palvelujen on oltava ihmisarvoa kunnioittavaa ja siksi tarvitaan hoitohenkilöstöä riittävästi. Vanhustenhuolto on säilytettävä suorana kunnan hoitamana peruspalveluna valtion rahoittamana.

13. ASUNTO KUULUU JOKAISELLE

Asunto on taattava jokaiselle perusturvaan liittyvänä kansalaisoikeutena. Asumisväljyyttä tulee parantaa, tavoitteena jokaiselle perheenjäsenelle oma huone. Erityisesti nuorten ja opiskelijoiden asuntotilannetta tulee parantaa.

  • Asuntopulan poistamiseen tarvitaan valtion ja kuntien vuokra asuntotuotannon lisäämistä omistusasuntotuotannon vaihtoehtona. Vuokran korotusperusteissa ei saa laskea tuottoa pääomalle.
  • Vuokria on alennettava ja vuokrasäännöstely on palautettava.
  • Kohtuullisen kokoisen asunnon vuokra ei saa ylittää 12 prosenttia perheen tuloista. Vuokra-asuntojen muuttaminen asunto-osakkeiksi on torjuttava. Vuokra-asuntokannan tulee olla yhteiskunnan omistamaa, voittoa tavoittelematonta tuotantoa ja ylläpitoa.
  • Tyhjillään olevat asunnot on otettava asuntokäyttöön, asian vauhdittamiseksi on tarvittaessa on käytettävä veropoliittisia toimia.
  • Asuntotuotantoon on lisättävä valtion ja kuntien budjettivaroja. Valtion ja pankkien asuntolainojen korot eivät saa ylittää kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa.
  • Asuntolainojen laina-ajat tulee nostaa 45 vuoteen.
  • Eläkeläisille ja vammaisille on saatava riittävästi valtion rahoittamia palveluasuintaloja ja muita asumismuotoja, joissa voi elää ja asua normaalisti omassa taloudessa. Itsenäisen asumisen turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia palveluja. Vanhusten asuntotilanne on kartoitettava joka kunnassa ja ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteellisuuksien korjaamiseksi.
  • Yksityisen henkilön asunnon asuntolainojen takaajille tulee taata velkasaneerausmahdollisuus joutuessaan velalliseksi tai velka tulisi siirtää pitkäaikaiseksi valtion myöntämäksi lainaksi. Myös henkilökohtainen konkurssi tulisi olla mahdollista tehdä.

14. KOULUTUS TASA-ARVOISEKSI

Yhteiskunnan kehittäminen perustuu keskeisesti tietoon, taitoon ja osaamiseen. Osaamisen turvaaminen kaikille luo perustan tasa-arvoiselle yhteiskuntakehitykselle. Kaikilla tulee olla mahdollisuudet maksuttomaan koulutukseen peruskoulusta aina korkeakouluopiskelun päättämiseen saakka.

  • Työssä olevan aikuisväestön tulee saada työajasta käyttää keskimäärin kymmenesosa koulutukseen. On luotava kaikille mahdollisuus aikuiskoulutuksen kautta kehittää ammattitaitoaan saamalla opintoajalta riittävä toimeentulo.
  • Tasa-arvo edellyttää kaikille taloudellisista tai muista yhteiskunnallisista taustoista riippumatonta mahdollisuutta osallistua opiskeluun. Oppikirjojen on oltava opiskelijalle ilmaisia myös lukiossa.
  • Peruskoulutuksen tulee olla samantasoinen kaikille. Oppivelvollisuustavoitteita ei saa purkaa, eikä perustaa eliittikouluja. Kunnat ja valtio eivät saa ostaa koulupalveluja tai myöntää tukea yksityisille erilliskouluille kuten Steiner-koululle ja kristillisille oppilaitoksille.
  • Mikäli oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen on varmistettava sille riittävä rahoitus ja nuorten ja heidän perheidensä taloudellinen selviytyminen opintora- tms. tuen avulla.
  • Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten erityisopetusta tulee laajentaa. Vammaiskoulutuksen taso on järjestettävä samantasoiseksi muun koulutuksen kanssa.
  • Päiväkodeista tulee muodostaa ilmainen esikoulujärjestelmä, johon kaikki lapset voivat osallistua. Korkeakoulujen tutkimusresurssit eivät saa olla yksityisten tai yhtiöiden tilauksista riippuvaisia, eikä niiden omaisuutta, vaan julkisia kaikille. Tieteellinen tieto tulee olla kaikkien käytettävissä.
  • On luovuttava yliopistouudistuksesta, jossa teollisuus- ja liike-elämällä on sananvalta opetusohjelmiin ja joita ne osittain rahoittavat. Jo perustetut ”pääomavallan” yliopistot tulee ajaa alas.
  • Kouluissa tulee antaa totuudenmukaista tietoa maamme työväenluokan kamppailujen historiallisesta merkityksestä.
  • Rauhankasvatus on sisällytettävä opetusohjelmiin esimerkiksi teemaviikkojen avulla. Rauhankasvatus on huomioitava opettajakoulutuksessa.
  • Koululaitos on erotettava kirkon holhouksesta. Elämänkatsomustieto tulee ottaa koulujen opetusohjelmaan koskemaan kaikkia lapsia. Kouluista tulee poistaa uskonnolliset aamunavaukset.
  • Koulun tulee ohjata oppilaita tieteellisen ja humanistisen maailmankuvan muodostamiseen. Emme hyväksy tunnustuksellista uskonnon opetusta tai epähumanistista tai epätieteellistä ideologiaa.
  • Vastustamme koulutusta koskevaa säästölinjaa. Opettajien pakkolomautukset tulee koulutyötä vahingoittavana torjua. Peruskouluverkostoa ei saa supistaa kylä- ja lähikoulujen lakkauttamisilla

15. TYÖLÄISTEN JA VÄHÄVARAISTEN VEROTUSTA ALENNETTAVA

Verotuksen painopistettä on osana viime vuosien ja vuosikymmenien talouspoliittista linjaa siirretty suuryhtiöiltä työvoimavaltaisille yrityksille, työntekijöille ja sosiaaliturvan piirissä oleville. Yhteisöveron (yhtiöt ja muut yhteisöt) tuotto oli suurimmillaan vuonna 2007, yhteensä 7,2 miljardia euroa. Vuodelle 2014 arvioitu tuotto on enää 3,5 miljardia.

Yhä enemmän välilliseen verotukseen siirtyminen on merkinnyt mm. ympäristöverojen, kiinteistöveron ja arvonlisäveron muodossa verotaakan lisäämistä pienituloisille. Samanaikaisesti suurituloisten tuloverotusta on pienennetty. Suurten tulojen verotusta ei tule keventää. Arvonlisäverolla on siirretty verotusta suurpääomalta ja varakkailta köyhien ja vähävaraisten maksettavaksi.

  • Arvonlisävero tulee poistaa elintarvikkeilta, asunnoilta ja joukkoliikenteestä.
  • Kaikki sosiaaliset tuet on oltava verovapaita.
  • Asumiseen kohdistettu kiinteistövero tulee poistaa. Vesi ja jätevesimaksuja ei saa käyttää välillisenä verotuksen muotona.
  • Kunnallinen verotus tulee säätää progressiiviseksi, kunnallisverosta vapaa tuloraja tulee nostaa 14400 euroon vuodessa (eli 12 x 1200 euroa) vuodessa.
  • Lisäksi valtion tuloveroa tulee pienituloisilta alentaa.
  • Pääomavaltaiselle korkean teknologian teollisuudelle tulee määrätä ALV:n lisäksi robotti-vero, koska uusi tekniikka usein syö työpaikkoja ja aiheuttaa verotulojen vähenemistä.
  • Suuryhtiöiden energiaverokevennyksistä tulee luopua.
  • Suurituloisten pääoma- ja tuloverotusta on korotettava. Varallisuusvero on palautettava. Suuria ja epäoikeudenmukaisia osake- ja suurten tulojen tuloverotuksen kiertämiseksi maksettuja optiovoittoja tulee verottaa nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työllistämisen rahoittamiseksi.
  • Työnantajille on palautettava KELA-maksuosuus.
  • Yhtiöiden tulo- ja pääomatulojen veroprosentti tulee nostaa 43 prosenttiin porrastaen vero niin, että työvoimavaltaisten pienyritysten veroprosentti ei nouse. Tukimiljardien jako teollisuudelle on lopetettava.
  • Kirkollisvero tulee poistaa pienyrityksiltä ja yhteisöiltä. Valtio ja kirkko tulee erottaa toisistaan. Kirkon tulee periä omat veronsa itse.
  • Verotuksen rakenteen korjaaminen siirtämällä verotusta työn verotuksesta pääoman verotukseen on perusedellytyksiä sosiaaliturvan ja eläketurvan rahoituksen turvaamisessa.
  • Yhtiöiden pääkonttorien sijainnista riippumatta tulee suuryritysten yhtiöveroista suurempi osa palauttaa yritysten toimintapaikkakunnille. On pysäytettävä kehitys, jossa yritysten omistus ja pääkonttorit siirretään ulkomaille ja samalla myös yritysverotulot.

16. KOKO MAAN PITÄMINEN ELINKELPOISENA JA ASUTTUNA

Vuosia voimakkaana ja vahingollisena jatkunut muuttoliike Etelä-Suomen kasvukeskuksiin on seurausta markkinoiden vapaudesta, yksityistämisestä ja yhteiskunnalliseen suunnittelemattomuuteen perustuvasta politiikasta. Se voidaan pysäyttää koko maan elinkelpoisena pitävillä valtion ja kuntien toimenpiteillä. Tämä edellyttää harjoitetun oikeistopolitiikan tilalle kansan eduista lähtevää politiikkaa.

Keskeinen osa kansalaisten tasa-arvoa, turvallisuutta ja luonnonläheistä elämää on maan tasapainoinen kehittäminen pitämällä koko maa elinkelpoisena ja asuttuna. Tämän toteutuminen tapahtuu parhaiten kaiken tuotannollisen ja teollisen toiminnan hajauttamisessa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää yhteiskunnalta maan pohjoisten, itäisten ja muiden harvaanasuttujen alueiden kehittämisen suunnittelua ja investointeja tuotannolliseen toimintaan ja yhteiskunnan perusrakenteisiin.

Maahan tarvitaan alueiden suunnittelu- ja toteuttamisohjelma. Harvaanasuttujen alueiden kehittämiseksi on toteutettava seuraavia toimenpiteitä:

  • Valtion on perustettava ja kehitettävä omaa tuotannollista toimintaa luonnonvarojen hyödyntämiseksi ja jalostamiseksi ottamalla huomioon maamme eri alueiden tasapainoinen kehittäminen.
  • Työllisyyden lisäämiseen on suunnattava lisää valtion varoja. Valtion on myös tuettava kuntia taloudellisilla lisäeduilla silloin kun työpaikkoja on pystytty lisäämään niiden toimesta.
  • Yhteiskunnan on huolehdittava liikenne- ja tietoliikenne yhteyksien rakentamisesta maan kaikkiin osiin.
  • Kunnille on lisättävä valtionapumäärärahoja peruspalvelujen kuten terveydenhoidon, vanhustenhoidon, päivähoidon, koulutuksen ja koulumatkojen kustannuksiin.
  • Työmatkakustannusten vähennysoikeus verotuksessa tulee toteuttaa täysimääräisenä.
  • Työtulo- ja pienyritysverotusta on kevennettävä harvaan asutuilla alueilla.
  • TE-keskusten kunnalle tai kunnan alueelle myöntämät investointi- ja kehittämisrahat tulee siirtää suoraan valtion maksamiin avustuksiin, joita kunta on hakenut ja joiden jaosta se päättää.

17. JOUKKOLIIKENNETTÄ PARANNETTAVA

Työmatkat joukkoliikennevälineissä sekä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja opiskelijoiden joukkoliikennematkat tulee saada täysin maksuttomiksi. Työmatkaliikenteen kulujen verovähennys tulee nostaa täysimääräiseksi.

  • EU:n vaatimus avata raideliikenne kilpailulle on torjuttava. Junaliikenne ja rataverkko tulee olla valtion omistuksessa.
  • Rautatie- ja linja-autoliikenteen palvelut ovat kansalaisten peruspalveluja, jotka tulee lailla turvata kohtuuhintaisina kaikissa osissa maata. Raideliikenteen turvallisuudesta on huolehdittava turvaamalla henkilöstön ja muiden resurssien riittävyys ja koulutus.
  • Sähköinen raideliikenne on ympäristölleen saasteeton ja raideliikenne poistaa maanteiden ruuhkia ja saastuttamista. Raideliikenteen kehittäminen ja uusien raideliikenneyhteyksien rakentaminen tekee tarpeettomaksi suunnitelmat rakentaa uusia moottoriteitä.
  • Tavarakuljetuksia raiteilla pitkillä matkoilla tulee lisätä mm. turvallisuuden vuoksi. Ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää kuormia autolla etelästä pohjoiseen tai päinvastoin, kun juna vie kymmeniä autokuormia kerralla. Myös henkilöliikennettä rautateillä on kehitettävä ja lisättävä.
  • Vesiliikennettä tulee kehittää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona saastuttavammille liikennemuodoille. Satamatoimintoja on kehitettävä alueellisen kehittymisen turvaamiseksi myös Sisä-Suomeen. Satamien tulee olla yhteiskunnan omistuksessa ja valvonnassa. Satamien ahtaus ja huolintatointen tulee olla kuntien harjoittamaa liiketoimintaa.
  • Lyhyillä matkoilla lentoliikennettä tulee korvata rautatieliikenteen kehittämisellä.
  • Kehittämällä julkisen liikenteen liikennöintiä ja hinnoittelua voidaan liikenteessä henkilöautomäärää vähentää merkittävästi, varsinkin suurkaupungeissa.

18. KULTTUURI JA LIIKUNTA

Kapitalismi synnyttää kaupallista, ihmisarvoa usein alentavaa roskakulttuuria, joka rakentuu väkivallan ja sodan ihannoinnille. Se myös kohdistetaan lapsiin. Tällainen kaupallisen ja ylikansallisen massakulttuurin vyöry on torjuttava.

On edistettävä maailmankulttuurin ja kansallisen kulttuurin parhaiden perinteiden pohjalta työtätekevien itsenäistä kulttuuritoimintaa. Työväen ja muulle edistykselliselle kulttuurille on luotava nykyistä paremmat edellytykset toimia ja kehittyä.

On turvattava teattereiden, elokuvan, radion, television, kirjastojen ym. kehittäminen työväen lähtökohdista sekä työväestölle demokraattiset vaikutusmahdollisuudet niiden ohjelmistoja ja hallintoelimiä nimettäessä.

Kansalaisjärjestöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukea on lisättävä. Nuorten mahdollisuuksista kehittävään kulttuuritoimintaan ja vapaa-ajanviettoon on erityisesti huolehdittava.

Kaikessa kulttuurituotannossa tulee suuntautua rauhan ja kansojen välisen ystävyyden vahvistamiseen. Koulutuksessa on lisättävä taidekasvatusta ja muuta esteettistä opetusta ja saatettava se koskemaan kaikkia kansalaisia.

Tulee myös kiinnittää huomio suomenkielen säilymiseen. Maahamme on syntynyt vierasperäisillä nimillä toimiva osakulttuuri, tuotenimet, kauppaketjut sekä teollisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee kiinnittää huomio tähän epäterveeseen kehitykseen ja käynnistää kampanja suomenkielen ja kulttuurin vahvistamiseksi. Samalla tavoin on huolehdittava ruotsinkielen, saamelaisten ja romanien kielen ja kulttuurin säilymisestä.

Liikunta eri muodoissaan on ihmiselle tärkeä elementti. Valtion ja kuntien on turvattava kansalaisille kohtuulliset liikuntapaikat keskeisille liikuntamuodoille. Liikuntapaikkoja on kehitettävä tavalliseen kuntoliikuntaan ja urheiluun soveltuvilla ratkaisuilla. Kaupalliseen kilpaurheilun tukemiseen tai niiden suorituspaikkojen rakentamiseen ei pidä laittaa yhteiskunnan varoja. Harrastuspohjalla toimivia liikunta- ja urheilujärjestöjä on tuettava taloudellisesti. Työväen Urheiluliitto TUL on pidettävä itsenäisenä työväenurheilu- ja liikuntajärjestönä.

Liikunnan ja urheilun tehtävänä on ylläpitää terveyttä ja edistää terveitä elämäntapoja. On seurattava, ettei niissä käytetä suorituskykyä parantavia tai muita terveelle elämätavalle vieraita aineita. Raittiuskasvatusta ja terveitä elämätapoja on selvitettävä koulussa ja tiedotusvälineissä. Kouluihin on lisättävä liikuntatunteja. Urheilutilaisuuksissa ei saa tarjoilla eikä mainostaa alkoholia.

19. YMPÄRISTÖHAITAT JA ENERGIAONGELMAT RATKAISUUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TURVAAMISEKSI

KTP:n 21. edustajakokous on hyväksynyt puolueelle Ympäristöohjelman, jossa on määritelty yksilöidympi kanta ympäristöön liittyviin asioihin.

Yleisenä periaatteena on elinympäristön säilyttäminen viihtyisänä, saasteettomana ja terveyden kannalta puhtaana vaatii kansalaisten tiivistä yhteistyötä ja laajaa demokratiaa. Ktp edellyttää tekoja valtiolta, kunnilta, teollisuudelta ja suurten kiinteistöjen omistajilta asuinviihtyisyyden parantamiseksi. Ympäristön pilaajat on saatava täysimääräisesti vastuuseen teoistaan.

Ympäristön pilaajat on saatava täysimääräisesti vastuuseen teoistaan. Teollisuutta ja liike-elämää kontrolloivia ympäristönormeja on tiukennettava. Suuntaus, jossa kotitalouksien energiaverotusta kiristetään ja samalla suuryhtiöiden energiaverotusta kevennetään, on väärää energian säästön kannalta ja lisää tulonjaon vääristymiä. Suuryhtiöiden energiaverokevennyksistä tulee luopua.

Kestävä kehitys on otettava keskeiseksi ohjenuoraksi toimintoja suunniteltaessa. Ympäristövaikutusten arviointia on lisättävä merkittävien ympäristöä muuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Kaavoituksella ja rakennussäädöksillä on estettävä luonnon ja elinympäristön pilaantuminen. Vesialueiden rakentamattomien rantojen rakentaminen tulee kieltää rantaviivasta 100-300 metriin ulottuvalla vyöhykkeellä.

Pohjavesialueilla tielaitoksen omistamat ja yksityiset tiet tulee pitää puhtaina eikä niille tule rakentaa uusia teitä. Pohjavesivarat on pidettävä yhteiskunnallisessa omistuksessa.

Grynderien ja suurten liikeyritysten maaomaisuudet tulee ottaa yhteiskunnalle. Yhteiskunnan omistamat maat tulee pitää yhteiskunnallisessa omistuksessa. On lopetettava yhtiöiden ja gryndereiden maan kaavoittaminen ja siirryttävä yhteiskunnan haltuunsa hankkimien maiden kaavoittamiseen.

Jätehuollon on perustuttava mahdollisimman tarkkaan kierrätykseen. Suomen maaperään ei tule tuoda ydinjätteitä ulkomailta.

Energiaratkaisuissa on suosittava uusiutuvia energianlähteitä ja energian säästämistä. Maakaasun, joka on fossiilisista polttoaineista puhtainta, käyttöä on lisättävä, kunnes uusiutuvat energiaratkaisut ovat käyttökelpoisia. Ydinvoiman lisärakentamiseen ei ole tarvetta ja yksityiset ydinvoimalat tulee siirtää yhteiskunnan omistukseen. On suuntauduttava saasteettomien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton mahdollistavaan tieteen ja teknologian suunnitelmalliseen kehittämiseen, kuten esimerkiksi tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja aurinkofuusion.

20. KANSALLISTAMINEN AJANKOHTAISTA

1980-luvulta alkaen talouspolitiikka on merkinnyt kiihtyvää yksityistämislinjaa. Vielä vuonna 1990 valtion yhtiöissä oli työssä 100 000 henkilöä. Vireillä olevien suunnitelmien jälkeen valtion yritystoiminta lakkaisi lähes kokonaan.

Valtion muita toimintoja on liikelaitostettu, yhtiöitetty ja sitten yksityistetty. Tällä tavoin valtion budjettitalouden henkilöstöä on vähennetty 100 000 henkilöllä. Kuntasektorilla on käynnistynyt vastaava suuntaus yksityistämällä puhelinlaitoksia, energiayhtiöitä ja linja-autoliikennettä. Julkisten toimintojen sijaan on kasvavassa määrin siirrytty ostopalveluihin.

Oikeistolaisen politiikan johdosta yksityistäminen etenee yhä uusille aloille. Yksityistämistä pyritään laajentamaan terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi kaikille kunnan ja valtion toimialoille. Yleisradio- ja TV-toiminnassa liiketoiminnalle on annettu kasvava jalansija – pahimpana uhkana Yhdysvaltojen kaltainen tilanne, jossa koko TV- ja radiotoiminta on muutettu yksityiseksi liiketoiminnaksi. Yksityistettyjen yritysten parhaiden osien omistus on siirtymässä ylikansallisen pääoman käsiin, joka tekee Suomesta “siirtomaan”. Tätä kehitystä voimistaa suomalaisen yksityisen yritystoiminnan ja vähin erin myös maan ja metsien merkittävien osien ajautuminen ulkomaisiin käsiin.

Suuryhtiöiden ja pankkien kansallistaminen on välttämättömyys yhteiskunnan demokratisoinnin ja sosialismiin siirtymisen perusteiden luomiseksi. Kapitalismi ja suurpääoman vallankäyttö on korvattava työväenluokan etuihin perustuvalla kansanvallalla ja uudella sosialistisella politiikalla. Tämä suuri muutos vaatii toteutuakseen luonnonvarojen, perusteollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien yhteiskunnallista omistusta.

Siksi Ktp esittää:

  • Suurien maa- ja metsäomaisuuksien sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuuden kansallistamista.
  • Koko energiatuotannon ja energian jakelun kansallistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sähkön- ja lämmöntuotannon, vesivoimavarojen, öljynjalostuksen ja muun polttoainetuotannon ottamista takaisin valtion omistukseen.
  • Raskaan metalli- ja kemianteollisuuden kansallistamista. Tätä vaatii jo maamme omavaraisuuden turvaaminen niin teollisessa kuin maatalouden tuotannossakin.
  • Tele- ja muiden tietoliikenneyhteyksien kansallistamista. Näin turvataan sekä yksityisten kansalaisten että koko yhteiskunnan toimivuus suuryhtiöiden kriisejä ja kaappauksia vastaan.
  • Maamme valtionyhtiöitä tulee vahvistaa ja luoda niille hyvät toimintamahdollisuudet laajentumiseen sekä perustaa uusille toimialoille yrityksiä.
  • Valtion ja kuntien yhtiöiden myyntiä yksityisille ei voi hyväksyä missään muodossa. Posti, valtion rahalaitokset ja monet valtion yritykset ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan vakauteen vaikuttamassa.
  • Kansallisen omaisuuden yksityistäminen ja yhtiöittäminen tulee peruuttaa ja palauttaa kansalliseksi omaisuudeksi.

21. EDISTYKSELLISEEN JA TODELLISEEN KANSANVALTAAN

Kansanvalta ei voi toteutua edes siedettävällä tasolla ilman avoimuutta ja siihen liittyvää kansalaisten mahdollisuutta valita edustajiaan eri päätöksentekotasoille. Tämä on perusta, mutta se ei riitä. Sen lisäksi pitää olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin välittömästi ja suoraan ilman välikäsiä ja edustajia. Molemmat asiat ovat tärkeitä ja mahdollisia vaikuttamiskanavia ja -muotoja.

Suomessa hallitsee rahanvalta, jonka asemaa vahvistavat edustuksellisen demokratian puutteet. Nykyinen vaalijärjestelmämme on epädemokraattinen. Raha ratkaisee liian suuressa määrin vaalituloksen. Postiäänestykseen ja yksipäiväisiin vaaleihin siirtyminen on vahvistanut vaalien epädemokraattisuutta. Yksipäiväisyydellä vähennetään osallistumista vaaleihin. Vaalien demokraattisen valvonnan turvaamiseksi tulee torjua suunnitelmat muuttaa äänestystapa sähköisesti tapahtuvaksi.

Eduskuntavaalit tulee palauttaa kaksipäiväisiksi, toteuttaa äänestys kaikilla asuma-alueilla ja järjestää ennakkoäänestykseen demokraattinen valvonta. Vaalipiirijaolla on nostettu äänikynnystä suuria puolueita suosivaksi. Vaalilakia tulee muuttaa niin, että 190 kansanedustajan paikkaa määräytyy puolueen tai valitsijayhdistyksen vaalipiireistä saaman suhteellisen ääniosuuden mukaan. Kymmenen kansanedustajan paikkaa määräytyy puolueen tai valitsijayhdistyksen koko maassa saaman suhteellisen ääniosuuden mukaan niille puolueille ja valitsijayhdistyksille, jotka eivät saaneet vaalipiireistä kansanedustajia.

Vaaliliitto-oikeus puolueiden välillä tulee säilyttää ja laajentaa niin, että puolueet ja valitsijayhdistykset voivat tehdä vaaliliittoja. Vaaleihin osallistuville puolueille tai valitsijayhdistyksille on taattava tasavertainen oikeus esitellä tavoitteitaan televisiossa ja radiossa.

Nykyinen valtion rahoittama puoluetukijärjestelmä on purettava ja siirryttävä demokraattiseen kansalaisvalvontaan. On tuettava kansalaisten omaehtoista toimintaa. Kaikilla puolueilla tulee olla oikeus päästä esiintymään TV:hen ja radioon muulloinkin kuin vain vaalien aikana.

Joukkotiedotusvälineet on demokratisoitava. Suuret kaupalliset lehtimonopolit on hajautettava ja paikallisradio ja televisiotoiminta sallittava vain ei-kaupallisille ohjelmien tekijöille.

Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen asemaa tulee vahvistaa vähentämällä virkamiesten vaikutusvaltaa. Siirtymiseksi presidentti- ja hallituskeskeisestä järjestelmästä eduskuntakeskeiseen järjestelmään presidentin vaali tulee siirtää eduskunnalle.

Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Korkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja yläasteilla päätöksenteko on demokratisoitava. Se edellyttää kouluyhteisöissä työskenteleville ja opiskeleville tasavertaista osallistumisoikeutta päätöksentekoon ja demokraattisia valintamenettelyjä.

Asuma alueille tulee perustaa neuvostot, jotka valitaan yleisillä vaaleilla ja joille siirretään päätösvaltaa asuma-aluekohtaisissa kysymyksissä.

Kuntien valtionosuusrahoitusta tulee lisätä eikä vähentää. Vastustamme hallituksen käynnistämää kuntauudistusta, jossa oltaisiin lopettamassa jopa yli 200 itsenäistä kuntaa, osa jopa pakkoliitoksin. Kuntaliitoksissa ja sote-uudistuksessa ei huomioida kuntien näkemyksiä eikä kuntien mahdollisuuksia palvelutoimintoihin lähellä kuntalaisia.

Määrävähemmistösuoja on palautettava eduskuntaan.

Lainsäädännöllä on taattava kaikille riittävät peruspalvelut.

Tulee luoda kansanäänestysjärjestelmä, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset voidaan ratkaista kansalaisaloitteesta tai eduskunnan päätöksellä toteutettavalla kansanäänestyksellä.

Edistyksellisessä osuustoimintaliikkeessä on eräs kansalaisten itsehallinnollisen demokratian siemen asuma-alue ja kyläkohtaisen sekä työpaikkademokratian rinnalla demokratian riittämättömyyden täydentämiseksi. On elvytettävä työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen perinne ja annettava tälle yhteiskunnan tuki.

Valtio on leikannut ja aikoo leikata kuluvalla vaalikaudella kuntien valtionosuuksia 1,3 miljardia euroa. Kuntien pitäisi tämän kuristuspaketin määräysten mukaan korottaa veroja ja maksuja miljardilla ja leikata palveluja toisella miljardilla. Keväällä 2014 on luvassa vielä lisäleikkauksia. KTP ei hyväksy näitä leikkauksia.

Ktp vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja hallituksen siihen sitomaa sote-uudistusta hallituksen esittämässä muodossa. Iso osa Suomen julkisesta velanotosta on kierrätetty valtion budjetin kautta EU:lle, sen keskuspankki EKP:lle eurooppalaisille monopolipankeille ja Euroopan kriisimaiden talouseliitille.

22. KAPITALISMI HAJOTTAA MUUTTOLIIKKEELLÄ TYÖVÄENLUOKKAA

Kommunistit vastustavat imperialistisen kapitalismin haluamaa ja tarvitsemaa työvoiman vapaata liikkumista.

EU:n liittymissopimuksella Suomi on sitoutunut hyväksymään pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen. Nämä neljä ”perusvapautta” yhdessä yhteisvaluutta euron käyttöönoton kanssa estävät maatamme noudattamasta itsenäistä talous-, raha- ja ulkopolitiikkaa.

Suomelta on EU-sopimuksen myötä viety itsemääräämisoikeus. Emme voi päättää työllä luodun uuden arvon käytöstä, pääomien viennistä ja tuonnista emmekä täällä tarvittavan työvoiman määrästä. Suomen talous on alistettu palvelemaan imperialistisen Euroopan Unionin tarpeita.

Kommunistinen Työväenpuolue vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, sillä se vaikeuttaa työväenliikkeen kapitalismin vastaista luokkataistelua. On tärkeää havaita kuka muuttoliikettä tarvitsee, kuka siitä hyötyy.

Kapitalismi tarvitsee muuttoliikettä, se ei ole työväenluokan tavoite. Työvoiman vapaalla liikkuvuudella, siirtotyöläisten vaikutuksella ja suurtyöttömyydellä kapitalismi pystyy lisäämään työläisten riistoa. Tämän seurauksena on palkkataso laskenut ja muut työehdot heikentyneet.

Kapitalistien ja ay-liikkeen johdon ajama työperäisen maahanmuuton hyväksyminen synnyttää ristiriitoja työväenluokan keskuudessa. Imperialistinen kapitalismi synnyttää sotia ja aiheuttaa pakolaisuutta. Kansainväliset sopimukset edellyttävät myös Suomen vastaanottamaan pakolaisia, jotka ovat pakotettu etsimään suojaa sotaa ja väkivaltaa vastaan. Myös pakolaisia käytetään hyväksi polkemaan työläisten etuja ja aiheuttamalla näin ristiriitoja työväenluokan keskuuteen.

Kapitalismin synnyttämä muuttoliike heikentää työläisten ja eri kansallisuuksien välistä yhtenäisyyttä ja siksi se on vahingollista työväenluokalle ja työväenliikkeen kapitalismin vastaiselle luokkataistelulle.

Työväenluokka on kansainvälinen ja sen edut ovat yhtenäiset. Kaikkia työläisiä on kohdeltava tasa-arvoisesti työpaikoilla. Työpaikoilla on syntyperästä tai sukupuolesta riippumatta toteutettava samapalkkaisuus ja samanlaiset työehdot kaikkia työntekijöitä koskevasti.

UUSI SUUNTA 2000-LUVULLE!

23. KTP:N KESKEISET TALOUSPOLIITTISET TAVOITTEET:

  • Suomi on irrotettava Euroopan Unionista.
  • Suomen tulee irtaantua kriisinhallinnan nimisenä toimivasta EU-armeijasta.
  • Nato-jäsenyys torjuttava. Naton kanssa solmittu rauhankumppanuussopimus on sanottava irti. Suomi on pidettävä erossa kaikista sotilasliitoista.
  • On luovuttava aseiden hankinnasta. Suomen on luovuttava maamiinoista. Yhteiskunnan militarisointi tulee lopettaa.
  • Kansalaisten lähettäminen Suomen rajojen ulkopuolelle sotilaallisiin tehtäviin tulee kieltää.
  • Pääomien, tavaroiden, palvelusten ja työvoiman kansantaloudelle vahingollista liikkumista on rajoitettava väestön toimeentulon ja talouselämän turvaamiseksi.
  • Valuuttakeinottelu on estettävä ja palattava valuuttasäännöstelyyn.
  • Teollisuus tulee sopeuttaa raaka-aineiden luonnonmukaiseen kiertoon.
  • On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi. Elintarvikkeiden ja rehujen geenimuuntelu on torjuttava. Suomesta gm -vapaa vyöhyke.
  • Yhteiskunnan päätösten on perustuttava kansalaisten oikeuksien parantamiseen.
  • Kuntien pakkoyhdistäminen on torjuttava. Valtion on turvattava nykyisten kuntien toiminta. Kuntalaisten demokraattisia oikeuksia on laajennettava eikä kavennettava.
  • Eduskuntapuolueiden puoluetukijärjestelmät on purettava.
  • Kansallistaminen on ajankohtaista. Kapitalismi ja suurpääoman vallankäyttö on korvattava työväenluokan etuihin perustuvalla kansanvallalla ja uudella sosialistisella politiikalla.
  • Keskeiset tavoitteet kansalaisten toimeentulon parantamiseksi ja tulonjaon muuttamiseksi kansan enemmistön hyväksi:
  • Työstä maksettavan alimman aikuiselle maksettavan palkan tulee olla vuositasolla suuruudeltaan vähintään 21600 euroa ( 12 kk x 1800 euroa).
  • Työaikaa on lyhennettävä 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta.
  • Sosiaalipolitiikan tulee olla oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja solidaarista. Tulee toteuttaa perustulouudistus, jossa kuukausittainen vähimmäisperusturva (perustulo) on 1200 euroa verottomana sidottuna ansio-indeksiin. Asumistuki ja korvaukset lääkehoitokuluihin tulee määritellä tämän lisäksi.
  • Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentuloa turvaava tuki eli 1200 euroa kuukaudessa verottomana lukukausien ajalta vanhempien asunnosta muuttaneille. Vanhempien luona asuvien tukia ja muita opintotukia tulee korottaa vastaavassa suhteessa.
  • Maahan on saatava täystyöllisyys.
  • On toteutettava toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta tai ammatista riippumatta kaikille samansuuruinen. Siirtymävaiheessa peruseläkejärjestelmään ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta.
  • Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla, heidän niin halutessaan, tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.
  • Eläkeikäraja tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle.
  • Kansaneläkelaitoksesta on muodostettava kaikki eläkkeet kattava vakuutuslaitos.
  • Uusien valta- ja moottoriteiden rakentamisesta tulee luopua ja raide- ja joukkoliikennettä tulee kehittää.
  • On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi.
  • Kuntien pakkoyhdistäminen on torjuttava. Kuntalaisten demokraattisia oikeuksia laajennettava eikä kavennettava.
  • Varat yhteiskunnalliselle edistykselle ja tulonjaon muuttamiseksi saadaan mm:
  • Asevarustelu on ajettava alas ja varat siitä suunnattava julkisten peruspalvelujen kehittämiseen.
  • Verotuksen rakennetta tulee muuttaa yrityssektorin sisällä niin, että työvoimavaltaisten työllistävien yritysten verotusta tulee keventää
  • Pääomatulojen (voitto, osinko, korkotulot) verotus tulee nostaa 43 prosenttiin
  • Pörssi ja yritysosakekaupoille tulee asettaa 22 %:n varainsiirtovero.
  • Pääomien maastavientiin tulee asettaa 22 %:n varainsiirtovero sekä erikoislupa.
  • Työnantajille palautettava maksettavaksi KELA-maksuosuus
  • Varallisuusvero palautettava suurille tuloille ja omaisuuksille
  • Kunnallinen verotus on muutettava progressiiviseksi.
  • Irrottautumalla EU:sta Suomi vapautuu noin 2 miljardin euron jäsenmaksusta ja muista EU-jäsenyyden aiheuttamista kuluista. Vapautuvat varat voidaan suunnata työväenluokan ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.