Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KTP/131

Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue

KTP:n Poliittinen asiakirja


  • Puolue: Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue
  • Otsikko: KTP:n Poliittinen asiakirja
  • Vuosi: 1992
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

KTP:n 4. edustajakokous 6.-7.6.1992, Tampere

Poliittinen asiakirja

A. Ey:n ja Euroopan Unionin torjuminen 1990-luvun avainkysymys

1980-luku jää historiaan vuosikymmenenä, jolloin oikeistolainen ristiretki onnistui pelastamaan kapitalismin kuilun partaalta ja vieläpä vuosikymmenen päätteeksi valtaamaan kapitalismille useita niistä maista, jotka olivat lähteneet rakentamaan sosialismia. Silti vuosikymmenen tilinpäätös ei ole puhtaasti kapitalismille voitollinen.

Vielä ei olla palattu lokakuun sosialistista vallankumousta edeltäneeseen tilanteeseen, jossa kapitalismi yksin hallitsi maailmaa. Vielä ei ole työväenluokan vuosikymmenien taistelun tuloksia kapitalismin maissa ulosmitattu kokonaan. Vielä ei kolonialismi ole saanut takaisin siirtomaajärjestelmän aikaista elinvoimaansa. Vaikka suuntautuminen kapitalismiin on vallannut alaa useissa sosialismia aiemmin rakentaneissa maissa, niiden siirtyminen kapitalismiin taloudellisessa mielessä on vähintäänkin kesken. Monopolien välisten ristiriitojen sääntelyjärjestelmää ei ole edelleenkään saatu sellaiseksi, että monopoliryhmien yhteenotot ja ristiriitojen kärjistyminen voitaisiin välttää. Useiden sosialismia rakentaneiden maiden romahdus on poistanut reformistisista puolueista vasemmalla olevaa työväenliikettä jakaneita tekijöitä. Kapitalismin synnyttämä globaali ympäristökriisi uhkaa jo itse kapitalismiakin.

1990-luvulle asettuva tehtävä kapitalismin kannalta on kapitalismin aseman vakiinnuttaminen kapitalismille vallatuissa sosialismia rakentaneissa maissa ja koko maailman saaminen yksin kapitalismin hallintaan valtaamalla kapitalismille vielä nekin maat, joissa sosialismia vielä yritetään rakentaa tai joissa muutoin kuljetaan ei-kapitalistista kehitystietä. Kapitalismi on tänään vahvempi kuin koskaan sitten lokakuun sosialistisen vallankumouksen. Tämä antaa sille mahdollisuuden viedä päätökseen ristiretkensä tarvittaessa asevoimin ja näin se yksin hallitsisi maailmaa. Imperialistisilla valloilla on kiire ennen kuin orastava toisen suuntainen kehitys vie pohjan pois näiltä pyrkimyksiltä.

Tätä taustaa vasten tulee ymmärrettäväksi myös EY:n ja suunnitellun Euroopan Unionin rooli. Ne on synnytetty ja niitä ollaan kehittämässä eurooppalaisten monopolien liitoksi amerikkalaisia ja japanilaisia monopoleja vastaan, sosialismin nujertamiseksi Euroopassa, kehitysmaiden riistojärjestelmän vakiinnuttamiseksi ja tehostamiseksi ja työväenluokan nujertamiseksi Euroopassa. Tässä mielessä EY:llä ja Euroopan Unionilla on kaksinainen rooli: kapitalismin saaman aloitteen tukeminen ja ristiretken edistäminen, mutta toiseksi tästä kapitalismille tulevan hyödyn korjaaminen mahdollisimman suuressa määrin eurooppalaisille monopoleille. Kapitalismin uudet aluevaltauksen helpottavat monopolirymien välisiä ristiriitoja tilapäisesti, mutta kärjistävät niitä, kun hyötyä aletaan jakamaan. Samalla EY ja Euroopan Unioni lisäksi merkitsevät siemenen kylvämistä Euroopan monopolien välisille ristiriidoille, kun kansallisvaltioiden purkamisen myötä ne alkavat levittäytyä kansalliselta perustalta koko Euroopan tasolla toimiviksi ylikansallisiksi yhtiöiksi ja niiden edut törmäävät toisiinsa.

Tätä taustaa vasten työväenluokan ja edistyksellisen liikkeen perustavoite 1990-luvulla on rakentaa kaikkialla maailmassa ja kaikilla tasoilla demokraattista rintamaa monopolien valtaa vastaan. Tavoite on pysäyttää kapitalismin eteneminen ja tehdä tyhjäksi yritykset monopolien vallan vakiinnuttamiselle koko maailmassa. EY:n vastainen taistelu on taistelua ylikansallisten monopolien valtaa vastaan ja tätä taustaa vasten se on Suomessa tämän hetken avainkysymys unohtamatta myöskään Yhdysvaltojen imperialismia.

B. Kommunistisen liikkeen tilanne

KTP on nyt toiminut neljä vuotta. Ei ole sattumaa, että puolueemme perustaminen osui aikaan, joka on vuosikymmeniin vaikeinta aikaa työväenliikkeen historiassa. Se on ollut voimakasta oikeistolaistumisen aikaa, joka on hajottanut kommunistista- ja työväenliikettä. Samalla tämä aika on kuitenkin nostanut tarkastelun kohteeksi uusia ennen analysoimattomia kysymyksiä, jotka ovat vaatineet kommunisteja sopeutumaan uuteen aikaan. KTP on näiden neljän vuoden aikana ylittänyt tämän yhteiskunnallisen murroksen ja siirtänyt kommunistisen liikkeen järjestäytyneessä muodossa "kuilun toiselle puolelle". Marxilais-leniniläisistä lähtökohdista olemme selvittäneet yhteiskunnallisia syitä, jotka ovat nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen taustalla. Olemme arvioineet kommunistien paikan ja tehtävät sosialismin kehittämiseksi nyky-yhteiskunnassa. Olemme luoneet oman lehden ja järjestöverkon, jotka muodostavat hyvän perustan liikkeemme uudelle nousulle. Olemme tehneet uusia arvioita kommunistien strategian ja taktiikan kysymyksistä, arviota sosialismin ja kapitalismin kehityksestä. Olemme tehneet kommunistien toiminnan mahdolliseksi uudessa ajassa.

Myös muualla maailmassa kommunistit ovat kokeneet saman kehityksen kuin me Suomessa. Kun Neuvostoliitossa, maailman ensimmäisessä sosialistisessa valtiossa saavutettiin vaihe, jossa sosialismin rakennetta olisi tullut uudistaa, oli yhteiskuntaan kasaantunut ristiriitoja, jotka nousivat tässä uudistusprosessissa esiin ja veivätkin Neuvostoliittoa yhä kauemmaksi sosialismista. Tämä johti NKP:n rämettymiseen ja vaikutti tavalla tai toisella kaikkiin niihin puolueisiin, jotka olivat sidoksissa NKP:een. Osa kommunistisista puolueista luopui marxilaisuudesta ja siirtyi jyrkästi oikealle. Eräät kommunistit seurasivat NKP:ta loppuun saakka kykenemättä näkemään sen virheellistä linjaa. Jotkut puolueet pystyivät kovan taistelun jälkeen säilyttämään linjansa. Sen jälkeen oikeistolaiset erosivat niistä omiksi ryhmikseen. Kaikkea tätä leimasi virheellinen analyysi sosialismista ja kapitalismista. KTP:n perustamisen ratkaiseva tekijä oli arvio, että Suomen perinteistä kommunistista puoluetta ei voitu enää pelastaa vanhan organisaation perustalla. Tämä vapautti meidät varhaisessa vaiheessa NKP-sidonnaisuudesta ja sen vuoksi olemme kyenneet etenemään toiminnassamme nykyisiin saavutuksiimme.

Sama prosessi on toteutunut muuallakin maailmassa. Arviot viime aikojen kehityksestä ovat kypsyneet kaikissa niissä puolueissa ja kommunistisissa ryhmissä, jotka marxilaisella perustalla selvisivät NKP:n ja Neuvostoliiton tuhoon johtaneiden yhteiskunnallisten tapahtumien yli. Kaikissa Euroopan maissa on aktiivisia kommunisteja ja melkein kaikissa toimivat nyt kommunistiset puolueet, jotka tiivistävät yhteistyötään. Kommunistisen liikkeen tulevaisuuden näkymät ovat rajattomat.

C. Vaihtoehto maassa harjoitetulle politiikalle

Tänään kapitalistisissa maissa yhteiskunnallista kehitystä leimaavat kova kapitalismi ja työväenluokan aseman kurjistuminen. Monetaristisella talouspolitiikalla pyritään kumoamaan työväenluokan yhteiskunnalliset saavutukset kuten sosiaalipalvelut, eläkejärjestelmät, työttömyysturva, yhteiskunnallinen lääkintähuolto jne. Työnantajat pyrkivät voimakkaaseen ansiotason alentamiseen. Tämä toteutuu niin entisissä sosialistimaissa kuin vanhoissa kapitalistimaissa. Kun aiemmin koko työväenluokka pystyi puolustamaan etujaan kapitalisteja vastaan johtui se myöskin siitä, että sosialistinen maailmanjärjestelmä oli työväenluokan tukena. Nyt ei kovalla kapitalismilla ole vastapainoa, kun kommunistit ovat vaikeuksissa. Reformistinen Ay-liike joutuu täten toimimaan kapitalistien armoilla, eikä kykene puolustamaan aiempia saavutuksia.

Toisaalta vastapainona on nähtävissä luokkataistelun koveneminen. Tätä osoittavat Amerikassa värillisen työväestön protestit vallitsevia olosuhteita vastaan, Saksan työläisten lakkotaistelut ja esimerkiksi oman maamme työläisten selvä halukkuus elintasonsa puolustamiseen.

Suomessa kuten muuallakin toteutetaan kovaa monetaristista talouspolitiikkaa. Sen seurauksena korot ovat nousseet ja rakennustuotanto ja muut investoinnit painuneet alas. Ansiotaso on laskenut ja työttömyys lisääntynyt räjähdysmäisesti. Erilaisia hankittuja etuja pyritään nyt voimakkaasti karsimaan. Vaaravyöhykkeessä meillä ovat kunnallinen terveydenhuolto ja vanhustenpalvelut, eläkkeet ja työttömyysturva, lomarahat jne.

Ennen viime eduskuntavaaleja istunut kokoomuksen ja demarien yhteishallitus aloitti tämän politiikan. Nyt sitä jatkaa Ahon hallitus. Huolimatta näennäisestä hallituksenvastaissuudestaan SDP ja muut eduskuntapuolueet eivät ole esittäneet nykyiselle lamapolitiikalle vaihtoehtoa. Lamasta päästään vain politiikan suunnan muutoksella.

Kommunistinen Työväenpuolue esittää lamapolitiikan vaihtoehdoksi kulutuskysynnän lisäämistä. Kysynnän puuttuessa yritykset menevät nurin ja se lisää edelleen lamaa ja työttömyyttä. Tästä ja korkeista koroista johtuen rakennustoimintaa ei saada elpymään. Vaadimme palkkojen nostamista ja perusturvan korottamista 4000:-/kk. Etenkin pieniä palkkoja on korotettava. Elintarvikkeilta on poistettava liikevaihtovero ja niiden hintoja on alennettava. Lapsilisät on kaksinkertaistettava ja työnantajille on määrättävä lapsilisämaksu uudelleen. Investointien liikevaihtoverotus ja yhtiöiden varallisuusvero on palautettava. Kotitalouksilta on poistettava energiavero. "Marginaaliverouudistus" on peruttava ja suurten tulojen sekä pääomatulojen verotusta on kiristettävä. Pääomien vapaa maastavienti on estettävä ja tehtävä se luvanvaraiseksi. Korkoja on laskettava ja julkisin varoin rahoitettua asuntotuotantoa on lisättävä. On peruttava hävittäjäkaupat ja luovuttava puoluetuesta.

Lama meillä on näin voimakas juuri sen vuoksi, että pääomapiirit ovat saaneet liikaa rahaa. Pääomien liikuttelu ja korkeat korot sekä devalvaatiospekulaatiot mahdollistavat rahalla keinottelun. Keinottelijat rikastuvat. Tämän maksavat tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset. Esittämämme kulutuskysynnän lisääminen tuo kansalle ostokykyä. Tämä raha ei häviä yhteiskunnasta minnekään vaan siirtyy kauppiaalle ja yrittäjälle, jolloin tuotanto varmasti elpyy.

D. Ajankohtaiset tehtävät

Ajankohtaiset tehtävämme saavat sisältönsä työväen ja kapitalistien käymästä etutaistelusta ja sen nykyvaiheesta jota ne ilmentävät eri näkökulmista. Tämänhetkiset perustehtävämme ovat Suomen EY-jäsenyyden vastustaminen, kunnallisvaalityö ja valmistautuminen presidentinvaaleihin.

EY on ylikansallisten suuryhtiöiden yritys hallita Eurooppaa ja luoda eurooppalainen suurvalta Japanin ja USA:n vastapainoksi. Suomelle tämä merkitsisi itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeutemme menettämistä ja alistumista Euroopan syrjäseudun asemaan. Suomen elinkeinoelämä jäisi Euroopan suuryritysten jalkoihin. EY-jäsenyys merkitsee maamme sitomista osaksi NATO:n sotilaallista strategiaa, jolloin emme olisi enää puolueettomia suurvaltojen välisessä konfliktitilanteissa. Nykyinen kansaa koetteleva lama on seurausta myös yrityksistä saattaa lainsäädäntömme ja elinkeinoelämämme EY-kuntoon. EY merkitsee maataloutemme ja elinkeinoelämämme rappiota ja pysyvää suurtyöttömyyttä.

EY ei koske pelkästään maamme palkansaajien ja eläkeläisten asemaan. Sen seurauksena on myös maatalouden ja pieni- ja keskisuurten yritysten aseman romahdus. Tämän vuoksi EY:n vastaista työtä tulee kommunistien kehittää eri väestöpiirien yhteistoimintana. Taistelu EY-jäsenyyttä vastaan tulee olemaan hyvin pitkäaikainen. Se tulee saamaan monia muotoja ja jossa kommunistit ovat aktiivisesti mukana. Kysymys EY:stä leikkaa tavalla tai toisella kaikkia ajankohtaisia kysymyksiämme.

Valmistaudumme kunnallisvaaleihin, joissa pääkysymyksiä tulee olemaan kamppailu Suomen EY-jäsenyyttä vastaan, työ kansalaisten toimeentulon puolesta ja työ kunnan asukkaiden etujen mukaisten kunnallispoliittisten ratkaisujen puolesta. Viimevuosien ratkaisut ovat siirtäneet kunnan veroilla keräämät tulot kokonaan palkansaajien maksettaviksi. Työttömyys ja palkkojen alennukset pienentävät kuntien tuloja, jonka tuloksena valtapuolueet pyrkivät kuntien veroäyrien korottamiseen. EY-jäsenyys lisää muutoinkin kuntien vaikeuksia. Sen varjolla ollaan murentamassa kunnallista demokratiaa. Vähennetään luottamusmiesorganisaatiota, päätösvaltaa siirretään virkamiehille ja palveluja yksityistetään. Palvelujen hintoja nostetaan vetoamalla kuntien huonoon taloudelliseen tilanteeseen, joka on hallituksen lamapolitiikan ansiota. EY ja hallituksen lamapolitiikka määräävät pitkälti kuntien päätöksentekoa. Siksi nämä kysymykset ovat myös kunnallispolitiikan pääkysymyksiä.

Kuntien kilpailu yrittäjistä ja turisteista on nostanut esiin monissa kunnissa mielettömiä projekteja, jotka nielevät kuntalaisten varoja kuin pohjaton kaivo. Kunnallisvaaleissa nostamme esiin kuntien asioiden huonon hoidon.

KTP on ainoa kuntalaisten etujen mukainen protestin mahdollisuus. Siksi KTP ottaa listoilleen kaikki ne ehdokkaat, jotka vastustavat Suomen EY-jäsenyyttä, hallituksen kansan etujen vastaista kriisipolitiikkaa sekä sekä yrityksiä sitoa Suomi osaksi NATO:n sotilasstrategiaa. Otamme myös listoillemme ehdokkaiksi kaikki ne kommunistisesti ajattelevat, jotka eivät löydä muualta toimintakanavaa itselleen.

Presidentinvaalit ovat poliittinen tapahtuma, jossa nousevat esiin yhteiskuntamme kaikki keskeiset tendenssit. Me olemme asettaneet presidentinvaaleihin oman ehdokkaan, Pekka Tiaisen. Näin me teemme siksi, että ehdokkaiden joukossa tulee olla yksi, joka tuo vaalitaisteluun todellisen työläisen, pienviljelijän ja eläkeläisen äänen. Me tarvitsemme vaalikamppailuun mukaan ne voimat, joka vastustavat EY:tä ja antavat todellisen vaihtoehdon hallituksen kriisi- ja lamapolitiikalle. Uutena ulottuvuutena presidentinvaaleihin tulee nousemaan kysymys maamme kytkemisestä NATO:n sotilaalliseen strategiaan, joka kytkee Suomen suurvaltojen ristiriitoihin. Vastustamme jyrkästi tällaista sotaan johtavaa politiikkaa. Siksi meidän velvollisuus on antaa kansalle presidentinvaaleissa näköala rauhan puolesta. Näillä eväillä me uskomme voivamme kerätä ehdokkaallemme tarvittavat 20000 allekirjoittajaa. Kansa tarvitsee tällaisen ehdokkaan. Tulemme aloittamaan työn näiden tavoitteiden tunnetuksitekemiseksi ja allekirjoitusten keräämiseksi ehdokkaallemme, varmistaaksemme vaaleihin todellisen kansan etujen mukaisen vaihtoehdon. Tähän me pyydämme tukea kaikilta rauhaa ja turvallisuutta rakastavilta suomalaisilta.