Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta rp
19. edustajakokous

KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi (2010)

Kansan etujen mukainen muutos nykypolitiikkaan!

SISÄLTÖ:

1. Rauha, aseistariisunta ja ulkopolitiikka
2. Sosialismi on ratkaisu
3. Irti Euroopan Unionin jäsenyydestä
4. Tulonjaon oikaisu on peruskysymys
5. Oikeus työhön ja toimeentuloon on jokaisen kansalaisen luovuttamaton perusoikeus
6. Ammattiyhdistysliike puolustamaan työläisten oikeuksia
7. Työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava
8. Työtätekevien viljelijöiden puolesta
9. Sukupuolten tasa-arvo tulee saada todelliseksi
10. Perusturva ja terveydenhuolto on turvattava

11. Tukea lapsiperheille, nuorille ja opiskelijoille
12. Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava
13. Asunto kuuluu jokaiselle
14. Koulutus tasa-arvoiseksi
15. Työläisten ja vähävaraisten verotusta alennettava
16. Koko maan pitäminen elinkelpoisena ja asuttuna
17. Joukkoliikennettä parannettava
18. Kulttuuri ja liikunta E E E E
19. Ympäristöhaitat ja energiaongelmat ratkaisuun kestävän kehityksen turvaamiseksi
20. Kansallistaminen ajankohtaista
21. Edistykselliseen ja todelliseen kansanvaltaan
22. Kapitalismi hajottaa muuttoliikkeellä työväenluokkaa
23 Vuoden 2011 eduskuntavaalista uusi suunta 2000-luvulle. KTP:n keskeisiä tavoitteita:

Kansan etujen mukainen muutos nykypolitiikkaan!

Kommunistinen Työväenpuolue on perustamisestaan lähtien korostanut, että yhteiskunnan uudistamisen perusteena tulee olla työväenluokan tieteellinen maailmankatsomus. Yhteiskunnan uudistamisen perusteet löytyvät marxilaisuuden kapitalismin kritiikistä, tieteellisestä sosialismin teoriasta ja sen pohjalta kehittyneestä leniniläisyydestä

Tavoitteena on sosialistinen yhteiskunta, joka merkitsee tuotantovälineiden yhteiskunnallisen omistuksen, suunnitelmallisuuden ja kansanvallan yhdistämistä. Siinä kaikkien ratkaisujen lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka syntyy työstä. Kaikille luodaan mahdollisuus osallistua oman työnsä kautta yhteiskunnan rakentamiseen. Tätä kautta syntyy ihmisten välinen uusi solidaarisuus ja yhteistyö.

Lähtökohtana on ihmisten fyysisten ja henkisten perustarpeiden tyydyttäminen. Tämä merkitsee asunnon, koulutuksen, työn, terveydenhoidon ja vanhuudenturvan takaamista kaikille.

Kysymys on yhteiskunnan voimavarojen käytöstä niin, että kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolehditaan.

Kansalaisten hyvinvointi toteutetaan voimavarojen järkevällä ja säästäväisellä käytöllä niin, että voimavarat ovat myös tulevien sukupolvien käytettävissä. Tämä merkitsee ihmisyhteiskunnan toiminnan sopeuttamista luonnossa tapahtuvaan toimintaan. Yksipuolisesti vientiin ja tuontiin perustuvan talouden sijaan vahvistetaan omavaraisuutta luonnonvarojen antamien mahdollisuuksien puitteissa. Ulkomaankaupassa huolehditaan kauppaa käyvien molemminpuolisen edun toteutumisesta.

Suomen tulee olla edistämässä rauhaa edistämällä ristiriitojen rauhanomaisia ratkaisuja tarttumalla ongelmien syihin ja torjumalla väkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa. Suomen tulee olla ulkopolitiikassaan puolueeton suurvaltojen eturistiriidoissa, muttei sodan ja rauhan kysymyksissä, vaan rauhan puolesta sotaa vastaan.

Kansallistaminen on ajankohtainen avainkysymys. Kansallistaminen on edellytys sille, että kansainvälisyys voidaan rakentaa kansojen tasa- arvoiselle yhteistyölle.

Tämä ohjelma on luonteeltaan yleisdemokraattinen niin, että siihen sisältyy näköala sosialismiin. Sellaisena se mahdollistaa yleisdemokraattisen yhteistyörintaman rakentamisen työtätekevien ja pienituloisten etujen puolustamiseksi, turvaten kansallisen päätösvallan ja tasa- arvoisuuteen rakentuvan kansainvälisyyden. Samalla se edistää ekologisesti kestävää kehitystä.

1. Rauha, aseistariisunta ja ulkopolitiikka

Tänä päivänä rauhan jatkumiseen tai sodan syttymiseen vaikuttaa ratkaisevasti pääoman ja ylikansallisten monopoliyhtiöiden asema.

Pääoman ja monopoliyhtiöiden ylikansallisessa toiminnassa käy esiin monopoliryhmittymien kasvaneet ristiriidat. Monopoliyhtiöitä tukevien valtioiden ja monopoliliittoutumien keskinäiset sopimukset näkyvät siinä, etteivät teollisuusmaiden väliset jännitteet ole purkautuneet avoimiksi keskinäisiksi konflikteiksi. Ne ovat vielä yhdessä sotineet muilla alueilla pyrkien hyödyntämään ja vahvistamaan monopoliryhmittymien tai niitä tukevien valtioiden strategisia etuja.

Kansainvälinen pääoma ja ylikansalliset monopolit, niitä tukevien valtioiden kanssa, eivät pyri sosiaalisten ja eriarvoisuuden ongelmien ratkaisemiseen kansojen etujen mukaisella tavalla, vaan monopoliliittojen etujen mukaisen hyödyn saamiseen. Näin toimiessaan ne ovat valmiit sytyttämään sotia tavoitteidensa toteuttamiseksi. Siksi onkin välttämätöntä rajoittaa niiden toimintaa ja purkaa kansainväliset monopoliliittoutumat ja monopolit sekä poistaa kansainvälisesti niiltä poliittinen tuki rauhantilan vakiinnuttamiseksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Pariisin rauhansopimuksessa määriteltiin Euroopan valtioiden rajat. Nämä vahvistettiin ETY asiakirjassa. Emme hyväksy Pariisin rauhansopimuksen mitätöimistä Suomen tulee olla puolueeton suurvaltojen eturistiriitojen suhteen ja pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Ulkomaisia sotajoukkoja ei saa tuoda Suomen maaperälle, ilmatilaan ja merialueille. (pois: Lähtökohtana on, että rauhanturvalakia ei muuteta). Suomen ei tule osallistua EU:n eikä Naton johtamiin sotilasoperaatioihin. Suomen alueelle ei saa tuoda ydinaseita

Vastustamme kaikkia pyrkimyksiä rajojen muuttamiseksi. Ahvenanmaan asema demilitarisoituna alueena tulee säilyä

Tavoitteemme on maailma, jossa yhteiskunnan ongelmia ei ratkota aseilla eikä väkivallalla. Suomen tulee tukea kehitystä, joka johtaa yleiseen ja samanaikaiseen aseiden riisuntaan kaikissa maissa ydinaseiden, kemiallisten ja biologisten aseiden sekä maamiinojen hävittämiseen ja niiden kehittämisen lopettamiseen. Uusien jo päätettyjenkin aseiden hankinnat tulee keskeyttää ja luopua sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitetuista kuljetus- ja taisteluhelikoptereista. Armeijan menoja on supistettava niin, että jäljelle jää vain rajavartiosto.

Sotilasliitto NATO on ulottanut rauhankumppanuussopimusten kautta toimintansa Pohjois-Eurooppaan, Itämeren alueelle, Suomen aluevesille, maamme ilmatilaan ja maa-alueille. Suomen tulee irtaantua sotilasliitto NATO:sta ja EU:n sotilaallisista organisaatioista. Suomen tulee irtaantua kriisinhallinnan nimisenä toimivasta EU-armeijasta.

Suomi ei lisää turvallisuuttaan eikä vakautta Pohjois-Euroopassa aseita kalistelemalla, vaan tukeutumalla rauhanpolitiikkaan. Ensiarvoisen tärkeää Suomelle on palauttaa puolueettomuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja säilyttää ystävälliset suhteet naapurimaihin.

Rauhankasvatus tulee vakiinnuttaa osaksi päiväkotien ja koulujen opetusohjelmaa, eikä niihin saa tuoda aseiden esittelyjä. Rauhankasvatuksessa on esiintuotava oikeudenmukaisen, kansanvaltaisen maailmanrauhan vaatimus. On säädettävä rauhanlaki, jolla kielletään sotapropaganda ja kansallisuus- ja rotuvihan lietsominen.

Suojeluskuntatyyppisten maakuntajoukkojen ja lottajärjestöjen toiminta tulee Pariisin rauhan-sopimuksen nojalla kieltää. Aseellisten siviilijärjestöjen toiminta tulee kieltää, eikä tällainen toiminta saa tapahtua edes armeijan yhteydessä. Sotilasaseiden hallussapito on kiellettävä siviileiltä. Sodan ja rauhan kysymyksissä Suomi ei voi olla puolueeton vaan rauhan puolella sotaa vastaan. Suomen tulee edistää pyrkimystä luoda ETYJ:ä pohjalta koko Euroopan kattava NATO:sta ja muista sotilasliitoista vapaa yhteistyöelin, joka kattaa turvallisuuskysymykset. ETYJ:n päätöksenteko tulee toteuttaa kansojen tasavertaisuuden perustalta. (pois: tulee luoda pysyvät toimielimet).

2. Sosialismi on ratkaisu

Sosialistiset maat ovat tukeneet kehitysmaiden vapautusliikkeiden taistelua ja kapitalististen maiden työväenluokan kamppailua maiden itsenäisyyden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Tällä hetkellä kehitysmaita ryöstetään yhä voimallisemmin. Myös kapitalistimaiden työtätekevien riisto on tehostunut ja sosialistiset maat pyritään eristämään muista maista.

Suomen on järjestelmällisesti edettävä tavalla, jossa Suomen kehitysmäärärahat nousisivat YK:n suosittelemalla tavalla vaihtoehtona Maailmanpankin ja Valuuttarahaston kehitys-maihin kohdistamaan taloudelliseen painostukseen.

Kapitalistinen talousjärjestelmä ja tuotantovälineiden yksityinen omistus eivät tule ratkaisemaan aikamme perusongelmia kansantaloudessa. Kapitalismin voimistunut ote maailmassa on johtamassa yhä syvempiin kansallisiin ja kansainvälisiin ristiriitoihin johtaen elintason laskuun suurimmalle osalle ihmisiä. Samalla kansainvälinen suurpääoma yhdessä sitä tukevan poliittisen vallan kanssa on syöksemässä maailman sotaan taistelussa luonnonvaroista, markkina-alueista ja vallasta. Ainoan kestävän ratkaisun kansakuntien oikeudenmukaiselle elämälle ja riittävälle toimeentulolle voi luoda vain poliittinen suunta kohti sosialismia

3. Irti Euroopan Unionin jäsenyydestä

Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa on merkinnyt työläisten, työtätekevien viljelijöiden ja ilman ansiotuloja olevan väestönosan alistamista voimakkaammin rahavallan tahtoon. Nykyinen EU jäsenyys on toteutettu vastoin Suomen perustuslakia kansainvälisenä sopimuksena vaikka kyse on Suomen täysvaltaisuuden eli itsenäisyyden kumoamisesta keskeisissä asioissa. Markan lopettamista ja Suomen Pankin alistamista EU:n keskuspankille EKP:lle tarkoittavan vuoden 1998 rahalaissa päätettiin, että se tulee voimaan Suomen liittyessä EU:n talous- ja rahaliittoon EMU: n. EMU ratkaisusta ei kuitenkaan ole tehty päätöstä eduskunnassa. Asiaa vuonna 1998 käsiteltäessä eduskunta ainoastaan äänesti hallituksen tiedonannosta ja teki tästä hallituksen luottamusäänestyksen. Tässä yhteydessä ei siten EMU:sta päätetty eikä missään yhteydessä sen jälkeen. Siten euron käyttöönotto on laiton toimenpide. Oma valuutta on keskeinen itsenäisyyden kulmakivi eikä sen hävittämistä toteutettu edes perustuslain mukaisesti. Kansa syrjäytettiin EMU ratkaisusta, vaikka EU jäsenyydestä toteutetun kansanäänestyksen yhteydessä annettiin ymmärtää, että kansanäänestys ei koske EMU:a. Suomi liitettiin Saksasta johdettuun EMU:n ainoana pohjoismaana Englanninkin jättäydyttyä ulkopuolelle.

EMU oli suuri harppaus kohden liittovaltiota, jota EU:sta ollaan perustuslailla tekemässä. Se myös alistaa talouspolitiikan Euroopan keskuspankin EKP:n johtamaksi vahvan euron, korkean koron ja inflaation rajoittamisen politiikaksi. Se aiheuttaa työttömyyttä syrjäyttäen työllisyyden hoidon ja perusturvan kehittämisen toisarvoiseen ase-maan, johtaen yksityistämisen kiihdyttämiseen. Siitä meillä on kokemusta kovan markan politiikan ajalta, joka suisti Suomen rauhan ajan syvimpään lamaan 1990 luvun alussa. Ratkaisut merkitsivät oikeistolaisen talouspolitiikan vahvistamista talouspolitiikassa.

Sitoutuminen euroon merkitsee, että talouskriisin oloissa talouspolitiikkaa kiristetään, kuten tehtiin 1970 luvun ja 1990 luvun alun laman aikana ja palkkoja alennetaan devalvaation ollessa poissuljettu. Samalla se merkitsee sitä, että metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus ja monet työvaltaiset kotimarkkina alat turvatakseen asemansa vahvaa euroa vastaan siirtävät tuotantoa euroalueen ulkopuolelle. Kapitalistit ja oikeisto esittävät nyt jo avoimesti riiston asteen nousua. Suomen sitoutuminen euroon aiheuttaa, että valuutan arvo ei määräydy enää Suomen talouden olosuhteiden mukaan.

EU:n taantumuksellinen suunta on johtamassa Suomen maksuvelvollisuuden kasvattamiseen. EU:n laajentuminen tekee Suomesta entistä suuremman maksuosuuden maksajan. Tämä lisää paineita talouspolitiikan kiristämiseen Suomessa ja maataloustuotannon alasajoon.

EU:n talous ja yhteiskuntapolitiikka lisää eriarvoisuutta väestön keskuudessa kapitalistisen yhteiskunnan oikeistolaistuessa. Epädemokraattiset toimintatavat yleistyvät hallinnossa ja yhteiskunnassa yleensä, esimerkkinä kuntauudistus. EU:n yhteis-kuntapolitiikka merkitsee myös pienten kansojen kulttuurin ja kielen säilymiselle vaaraa.

EU politiikan seurauksena kapitalistit yhä voimakkaammin vaativat työpaikkakohtaisten sopimusjärjestelmien käyttöönottoa. Ammattiyhdistysliikkeen johto on vastannut hyväksyvästi työnantajien toiveisiin ja hyväksynyt tes-sopimuksiin kohtia joustojen toteuttamiseksi työajoissa ja palkoissa. Vastakkaisuuksien lisääntyessä turvaudutaan koveneviin otteisiin lakko oikeuden kieltämisineen.

EU hanke, ETA ennen sitä EU:n eteisenä, EMU ja EU:n muuttuminen ovat osa kehitystä, jossa kansainväliset pääomaliikkeet, työvoiman liikkuvuus ja tavaroiden ja palvelujen liikkuvuus vapautetaan kansainvälisesti. Tämä johtaa ennen kokemattomaan pääomien keskittymiseen ja monopolisoitumiseen Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti. Kansainvälinen kauppajärjestö WTO pyrkii viemään tätä kehitystä eteenpäin maailmalaajuisesti. Suomessa se uhkaa johtaa tärkeimpien yhtiöiden ja talouden keskeisten osien ajautumiseen ulkomaisen pääoman omistukseen ja hallintaan. Pääomien keskittyminen varsinkin EMU jäsenyyden vaikutuksesta on johtanut voimistuneeseen työväenluokan riistoon ja vaikeaan pysyvään suurtyöttömyyteen, joka nykyisellään koskettaa jo 1,5 miljoonaa suomalaista perheenjäsenet mukaan lukien.

EU alue on ylikansallisten yhtiöiden hallitsema. Ne ovat muodostaneet uhan Euroopan ja koko maailman kansojen tasavertaisuuteen perustuvalle yhteistyölle. Pahimmillaan tämä merkitsee ristiriitojen kärjistymistä sodiksi, joissa menestymiseksi asejärjestelmien kehitystä ja militarisoitumista kiihdytetään. Suomen kohdalla EU:ssa mukana olo merkitsee tosi-asiallista sotilaallista liittoutumista ja se merkitsee Suomen sitomista suurvaltojen välisiin sotilaallisiin selkkauksiin.

Kehityksen kääntäminen työkansan ja pienituloisten etujen mukaiseksi edellyttää Suomen itsenäisyyden palauttamista ja irtautumista EU:sta. Suomen markan asema tulee palauttaa itsenäisen valuutan asemaan. Kansainväliset pääomapiirit etsivät uusia toimia, joilla on tarkoitus avata portit kehitysmaiden alistamiselle maailman suurimpien yhtiöiden valtaan. Suomen ei tule hyväksyä kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n ajamaa kansain-välisen kaupan, palveluiden ja sijoitusten vapauttamista monopolien etujen mukaisella tavalla

Kommunistinen Työväenpuolue on perustamisestaan lähtien suhtautunut kielteisesti Euroopan Unioniin ja Suomen siihen liittymiseen. Vaadimme Suomen irrottamista EU-jäsenyydestä. Se merkitsee mm.

• Suomen itsemääräämisoikeuden palauttamista ja markan aseman palauttamista itsenäisenä valuuttana.
• Pääomaliikkeiden ja ulkomaalaisomistuksen rajoittamista ja tärkeimpien suuryhtiöiden kansallistamista.
• Yhteiskunnan julkisten toimintojen lisäämistä ja yksityistämisen lopettamista.
• Palkkojen osuuden lisäämistä kansantulosta, työllisyyspolitiikkaa tavoitteena täystyöllisyys, työajan lyhentämistä 35 viikkotuntiin ansiotasoa alentamatta ja muutosta tulonjaossa niin, että kaikki saavat turvatun toimeentulon.

4. Tulonjaon oikaisu on peruskysymys

Kysymys tulonjaosta on yhteiskuntamme peruskysymys. Elämme kapitalistisessa Suomessa, jossa valta on pääomalla ja luokkavastakohdat ovat kärjistyneet ja eriarvoisuus on jyrkästi lisääntynyt. Tämä on merkinnyt sitä, että pääoma kaappaa yhä suuremman osan kansantuotteestamme. Työläisen työn luomasta arvosta työläinen saa palkkana yhä pienemmän osuuden. Tämä poliittinen linja johti 1990- luvun alussa työväenluokan elintason jyrkkään alenemiseen. Tämä on pääsyy 1990 luvun talouden taantumaan ja joukkotyöttömyyteen. Tulonjaon muutos pääomapiirien hyväksi johti ostokyvyn romahtamiseen ja sitä kautta liika-tuotantoon. Taloustaantuman ja EU:n avulla luotiin rakenteet, jotka ovat aiheuttaneet, että 1990-luvun jälkipuoliskon noususuhdanteen tuoma hyöty valui pääomapiireille ja rikastutti rikkaita. Suuryhtiöiden, keinottelun ja oikeistolaisen talouspolitiikan aiheuttama lasku maksatettiin näin tavallisilla suomalaisilla, jotka eivät sitä aiheuttaneet.

Vastustamme suurpääoman ja hallitusten politiikkaa, jossa mukana ovat olleet Kokoomus, Keskustapuolue, RKP, Kristilliset, Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto, jotka ovat suorittaneet rakennemuutoksen, jolla Suomi vietiin Euroopan Unionin jäseneksi ja Suomen markka lopetettiin. Osoitimme tulossa olevan EU ratkaisun haitat jo vuosia ennen jäsenyysratkaisua. Varoitimme noudatetun talouspolitiikan suistavan maan talouden vaikeuksiin jo ennen 1990 luvun talouslamaa. Samoin paljastimme ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja tulossa olevat kansalaisten toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset, joita muut ovat vasta jälkikäteen kritisoineet, kun ne on jo toteutettu. Noudatettu poliittinen linja on merkinnyt pääomien voimakasta keskittymistä ja ulkomaalaisomistuksen voimakasta lisääntymistä Suomessa. Se on merkinnyt kansalaisten toimeentuloon leikkauksia perus ja sosiaaliturvaan, julkisen hallinnon ja toimintojen supistusta ja purkamista. Yhteiskunnallinen varallisuus, joka on kansan työllä koottu, on jo osittain annettu yksityisille yhtiöille ja muille voitontavoittelijoille.

5. Oikeus työhön ja toimeentuloon on jokaisen kansalaisen luovuttamaton perusoikeus.

Kansantuloa on jaettu pääomatulojen ja omaisuuksien omistajien hyväksi ansiotason alennuksilla ja heikolla ansiokehityksellä, suorin tulonsiirroin pääomalle sekä verotustapojen ja asteikkojen muutoksilla. Yhteiskunnan tavoitteena tulee olla täystyöllisyys. Työllisyyden parantamisessa ovat merkittävässä asemassa investoinnit tuotantovälineisiin ja muihin tuotannon edellytyksiin. Pääomien maastavienti on tehtävä luvanvaraiseksi ja tuotannon siirrot ulkomaille on estettävä. Työllistämällä työttömät lisätään ostovoimaa yhteiskuntaan ja poistetaan työttömyydestä johtuvia ongelmia. Suunnattoman suuria ja epäoikeudenmukaisia osake ja suurten tulojen tuloverotuksen kiertämiseksi maksettuja optiovoittoja tulee verottaa nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työllistämisen rahoittamiseksi.

Työttömien työnhakijoiden määrä kuvaa työttömyyden kehitystä. Laajempi työttömyyden käsite pitää sisällään myös työttömyyseläkeläiset, heikoilla etuuksilla tukityöllistetyt ja työllisyyskurssilaiset. Emme hyväksy sitä, että EU:n tilastointikäytäntöön vedoten kymmeniä tuhansia työttömiä työnhakijoita ei merkitä työttömiksi tilastokeskuksen tilastoissa. Emme hyväksy myöskään suuntausta, jossa työkykyisiä työttömiä karsitaan pois kortistoista ja jätetään ilman työttömyysturvaa.

Työ on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perusta. Työllisyyden parantaminen ja verotuksen rakenteen korjaaminen siirtämällä verotusta työn verotuksesta pääoman verotukseen ovat perusedellytyksiä sosiaaliturvan ja eläketurvan rahoituksen turvaamisessa.

Vuoden 1988 työllisyyslaki velvoitti työllistämään kaikki vuoden - nuorten kohdalla puoli vuotta - työttömänä olleet. Tämä perusteltiin hallitusmuodon 6 §:n mukaisen työn oikeuden toteuttamisella edes tältä osin. Tämä lakkautettiin talouden taantuman aikana ja vuoden 2000 perustuslaista myös poistettiin kohta, jonka mukaan kansalaisen työvoima on valtiovallan erikoisessa suojeluksessa ja valtiovallan tehtävä on tarvittaessa järjestää kansalaisille työtä. Tilalle otettiin kohta, joka ei ole valtiovaltaa velvoittava.

Tukityöllistäminen laajeni laman aikana, mutta viime vuosina tasoa on voimakkaasti alennettu, vaikka työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat korkealla tasolla.

Tukityöllistämiseen käytettäviä varoja on voimakkaasti lisättävä. Samalla on korjattava järjestelmään sisältyviä epäkohtia. Tukityö on tarkoitettu työttömien työelämään palaamisen helpottamiseksi. Siksi tulee turvata, että pysyvä työllistyminen todella tapahtuu eivätkä työttömät joudu tukitöiden, pätkätöiden, työvoimakoulutuksen ja toistuvan työttömyyden jatkuvaan kierteeseen. Tukityöllistettyjä ei tule osoittaa tehtäviin, jotka muutoinkin tehtäisiin, vaan tällöin on edellytettävä pysyvää työllistämistä. Työnantajien palkatessa uusia työntekijöitä pysyviin työsuhteisiin, tähän on sisällytettävä velvoite palkata tukityöllistettyjä. Yhteiskunnan tulee turvata tukityöllistetyille jatkotyöpaikat tukityön jälkeen. Tukea tulee maksaa pysyvänä silloin, kun kyse on vajaakuntoisista. Vajaakuntoisille on taattava mahdollisuus työhön - työ on osa ihmisarvoa. Tukityöllistämisen tulisi olla täysipäiväistä 8 tuntia/päivä työntekijän niin halutessa. Tukityössä tulee työnantajalla olla velvoite maksaa oma osuutensa niin, että palkkaus vastaa vähintään työehtosopimusta. Työharjoittelusta tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Tukityöllistetyille ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville on matkat korvattava todellisten kulujen mukaan.

Työvoimaviranomaisten osoittaessa työtöntä työnhakijaa työllisyystoimenpiteeseen tulisi hänelle antaa arvio toimenpiteen vaikutuksesta hänen sosiaaliseen asemaansa.

Työvoimakoulutusta tulee uudistaa ja laajentaa:

• Työvoimakoulutus on tehtävä yhteiskunnan omana toimintana. Konsulttiyritysten käyttö koulutuksessa on lopetettava.
• Työttömien koulutus suunnattava niin, että se hyödyttää ammatillisia valmiuksia. Elämänhallintakoulutukset ovat asia erikseen.
• Täsmäkoulutusta tulee kohdistaa niille aloille, joissa on näkyvillä työvoimapulaa.
• Koulutustasoa on nostettava tarvetta vastaavaksi.
• Koulutukseen tulee sisällyttää enemmän vapaaehtoisuutta osallistujille.
• Koulutusjakson pituus tulee määritellä opiskelijan tarpeista käsin.
• Palkallista oppisopimuskoulutusta on käytettävä ja tuettava entistä enemmän.
• Työvoimakoulutuksen työharjoittelu tulee saada palkalliseksi sekä työssäoloa vastaavaksi työttömyyskorvauksen työssäoloehtoa määriteltäessä. Harjoitteluajalta tulee maksaa koulutustukea. Työharjoitteluun tulee saada 8 euron kulukorvaus päivältä
• Työnantajien mahdollisuutta käyttää koulutettavia työntekijöinä työharjoittelunimikkeellä on rajoitettava.
• Ammattiin syventävästä tai ammatin vaihtoon liittyvän koulutuksen ajalta on turvattava taloudelliset edellytykset esimerkiksi riittävän opintorahan 1100 ?/kk muodossa.

Julkiset investoinnit työllistävät.

Julkiset investoinnit ovat tärkeässä osassa työllisyyden hoidossa.

• Tärkeitä kohteita ovat julkisten rakennusten akuutit rakennuskorjaukset, kuten kosteus- ja home vauriokorjaukset
• koulujen, kirjastojen, terveyskeskusten ja julkisten rakennusten tai niiden lisätilojen rakentaminen
• kuntien asuntorakentaminen
• perusliikenneväylien rakentaminen ja kunnostaminen, kattaen mm.maantie- ja rautatieyhteydet
  • paikallisteiden kunnostaminen
  • tieliikenteen turvallisuuden kehittäminen
  • vesiliikenteen väylät ja kanavat

Palvelut työllistävät

Kuntapalveluja tulee kehittää työllisyyden ja palveluiden parantamiseksi. Kuntapalvelujen merkitys kuntalaisille on yhteiskunnallisten palvelujen mielekkään saannin lisäksi turva-tumman työpaikan turvaaminen palvelualan työntekijöille. Kuntapalvelut tuleekin säilyttää suorana kunnan tarjoamana palveluna kuntaan työsuhteessa olevalla henkilöstöllä. Tämä edellyttää jo paikoin alkaneen yksityistämisen välitöntä lopettamista ja palvelutoimintojen palauttamista kunnan tehtäviksi. Erityisesti kunnan peruspalveluiden, kuten esim. terveys-, päiväkoti-, koulutus ja vanhustenhuollon tulee olla hoidettu kunnan omalla henkilöstöllä. Postipalveluja ei saa heikentää. Sen sijaan postitoimipisteitä tulee lisätä. Postitoiminta on kokonaisuudessaan otettava valtion haltuun.

6. Ammattiyhdistysliike puolustamaan työläisten oikeuksia

1990-luvulta alkaen työtulot ovat jääneet voimakkaasti jälkeen työn tuottavuuden noususta. Tämä näkyy työtulojen kansantulo-osuuden painumisena historiallisen alhaiselle tasolle. Työpaikoilla ylityöt ovat lisääntyneet ja kokoaika työtätekevien työaika on pidentynyt ja työtahti kiristynyt. Samalla yhä pienempi osa työssäkäyvistä on säännöllisessä kokoaikatyössä, suuri osa osa-aikatyössä, määräaikaisissa työsuhteissa tai muutoin lyhytkestoisissa työsuhteissa. Tuloerot ovat kääntyneet kasvuun. Huipputuloisten tulon kasvu on huikeaa samalla kun toisessa päässä työelämän hierarkiaa eletään heikoissa epämääräisissä työsuhteissa tai työharjoittelussa, joka ei turvaa edes vähimmäistoimeentuloa.

Ay-liikkeen tehtävä on parantaa jäsenistönsä palkka- ja työehtoja. EU politiikan seurauksena työantajat vaativat yhä voimakkaammin työpaikkakohtaisten sopimusjärjestelmien käyttöönottoa. Ammattiyhdistysliikkeen johto on vastannut hyväksyvästi työnantajien toiveisiin ja hyväksynyt työehtosopimuksiin kohtia joustojen toteuttamiseksi työajoissa ja palkoissa. Työnantajat ja maan hallitus yhdessä ay-liikkeen johdon kanssa sitovat ay-liikkeen porvarillisen talouspolitiikan vangiksi. Kommunistinen Työväenpuolue toimii tavalla, jossa ammattiyhdistysliikkeen itsenäisyyttä varjellaan valtiollisesta politiikasta ja poliittisista puolueista.

Emme voi hyväksyä, että ylhäältä ohjatuilla tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla aiheutetaan ay-liikkeen jäsenistölle tilanne, jossa sen omien etujen ajaminen on vaikeutunut. Kaiken lisäksi ratkaisuilla ajetaan työssä olevien asioita, jolloin työttömien ja muiden väliinputoajien toimeentuloon ei saada parannusta.

Työaikalain mukaista työaikaa on lyhennettävä 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta. Vuorotyössä työajan lyhennys tulee toteuttaa vastaavassa suhteessa.

Työsuojelun tasoa on nostettava: nyt se heikkenee koska työtahti, työn henkinen ja fyysinen rasittavuus lisääntyvät. Työaikalain määräysten tulee suojella työntekijöitä ruumiillisen ja henkisen työn liialliselta rasittavuudelta. Lailla tulee estää työnantajien yksipuolisesti ajama työaikajoustojen käyttö. Vuorotteluvapaajärjestelmää tulee kehittää mm. korvausten osalta.

Kaikista töistä tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Palkkasumma aikuiselle työntekijälle tulee olla kuukaudessa vähintään 1650 euroa. Palkkojen ostovoiman säilymisen turvaamiseksi on ne sidottava elinkustannusindeksiin ja niitä on lisäksi korotettava työn tuottavuuden noustessa ja palkkatulojen osuuden lisäämiseksi kansantulosta. Samasta työstä tulee maksaa sama palkka sukupuoleen katsomatta. Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä, ne ovat tarpeen työntekijöiden etujen ja oikeuksien turvaamiseksi ja alipalkattujen matalapalkkaryhmien syntymisen estämiseksi.

Työnantajien pyrkimykset työpaikkojen siirtämiseksi ulkomaille on estettävä.

Irtisanomis-, ja lomautussuojaa tulee parantaa. Ikääntyvien työttömyys ja eläketurvan heikentäminen irtisanomisilla tulee lopettaa. Nuorten ja työttömien käyttö ilmaistyövoimana ja määräaikaisten työsuhteiden käyttö työehtojen heikentämiseen sekä keinottelu lomautuksilla tulee lopettaa. Työllistämistuki on suunnattava siten, etteivät yritykset voi keinotella tuella. Työntekijällä tulee olla halutessaan oikeus kokoaikatyöhön. Pätkätöiden määrää on vähennettävä. Pätkätyöt tulee muuttaa normaalityösuhteiksi. Opiskeluaikaan liittyvästä työharjoittelusta tulee saada korvaus kunkin alan työehto-sopimuksen mukaisena.

Lakko-oikeus on perusoikeus eikä sen minkäänlaista rajoittamista tai lakko-oikeuden käytön rankaisemista tule hyväksyä.

EU:n palveludirektiivi, joka sallisi Suomessakin käytettävän ns. lähettäjämaan työehtoja, on torjuttava

7. Työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava

Pienyritysten asema tulee turvata siirtämällä verotuksessa painopiste pienyritystoiminnalta pääomavaltaisille suuryrityksille ja parantamalla pienten ja keskisuurten yritysten asemaa rahoituksessa ja muilla tavoin. Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat on vapautettava arvonlisäverosta.

Yritysverotus on porrastettava niin, että pienyritysten verotus kevenee

8. Työtätekevien viljelijöiden puolesta

Elintarvikkeiden hintoja on alennettava poistamalla niistä kaikki verot, leikkaamalla välitysportaan voittoja ja tukemalla keskeisimpien elintarvikkeiden viljelyä valtion varoin. Näin voidaan turvata osaltaan kotimaisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden raaka ainetuotanto Suomessa.

Elintarvikehuollon perustuminen pelkästään markkinavoimien ja tuonnin varaan on edesvastuutonta politiikkaa. Laajan ympäristökatastrofin tai vaikean kansainvälisen kriisin sattuessa elintarvikkeiden riittävyys maailmalla saattaa hyvin nopeasti ja dramaattisesti heikentyä. Tällaista tilannetta varten on järkevää varautua toteuttamalla riittävän omavaraista ja monipuolista elintarviketuotantoa.

Elintarvikeomavaraisuuden romahtaminen Suomessa johtaisi maaseudun autioitumiseen ja rinnakkaiselinkeinojen häviämiseen ja lisääntyvään työttömyyteen. Maataloustuotteiden vapaakaupan toteuttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, koska se johtaa maatalouden lakkauttamiseen kannattamattomana suurilla alueilla ja tämän seurauksena maatalous-tuotteiden hintojen nousuun. Maataloustuki tulee kohdistaa pien ja keskisuurille tiloille tilakohtaisena pinta alaan sidottuna niin, että se poistuu suurilta tiloilta.

EU-maatalouspolitiikka on johtanut pientilojen toiminnan lopettamiseen kannattamattomina kymmenillä tuhansilla maatiloilla. Maatilojen määrä on enää noin 65000, kun se 1980-luvulla oli noin 200 000 ja määrä vähenee alle 40 000:n ensi vuosikymmenellä Liittyminen Euroopan Unioniin on vaikuttanut kohtalokkaasti maamme maatalouteen ja köyhimpään kansanosaan. EU kysymyksessä työtätekevien viljelijöiden etu on liittyä työväenluokan rinnalle suuren rahan valtaa vastaan.

Ei voida sallia, että muutamien maailmanlaajuisten suuryritysten voittojen lisäämiseksi Suomessa voitaisiin sallia viljellä geenimuunneltuja elintarvikkeita. Geenimuuntelulla tuhotaan elinympäristömme ja viljelysmaat. Viljelijät joutuvat orjan asemaan, koska heidän on hankittava vuosittain patentoidut siemenet geenitekniikan suuryrityksiltä. On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi. Suomi pitää säilyttää tavanomaisen- ja luomuviljelyn erityisalueena.

Työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen elvyttäminen antaa mahdollisuuksia tuottajien ja kuluttajien, viljelijöiden ja kaupunkien työtätekevien ja pienituloisten, yhteis-toiminnan kehittämiseen niin, että välittäjäportaan voitot voidaan eliminoida tuotteiden hinnoista.

Maaseutu tulee säilyttää elävänä, siksi maaseudun peruspalveluja ei tule heikentää. Emme pidä perusteltuna maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. Elävä maaseutu, joka tukeutuu elinvoimaisiin alue ja paikalliskeskuksiin, turvaa tasapainoisen alueellisen kehityksen ja mahdollistaa maan kaikkien osien turvaamisen asuttuna

9. Sukupuolten tasa-arvo tulee saada todelliseksi

Kapitalistinen yhteiskunta käyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tämä näkyy räikeimmin naisvaltaisten alojen palkkauksessa ja mainonnassa.

Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että edistetään tasa-arvon toteutumista sukupuolten välillä:

Täystyöllisyyden kautta on varmistettava sukupuolten tasavertainen oikeus työhön, ja luotava siihen edellytykset

• Kunnollinen yleinen palkkataso ja samapalkkaisuus samanarvoisesta työstä.
• Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on kehitettävä palkallisia perhevapaita, joilla taataan molempien vanhempien tasapuolinen mahdollisuus vapaiden käyttöön,
• Kunnallista päivähoitoa on lisättävä ja parannettava huomioiden myös vuorotyöntekijät. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla oikeus päivähoitopaikkaan.
• Lasten hoitaminen kotona ei saa heikentää vanhempien eläke- ja muuta sosiaaliturvaa.
• Kaupalliset seksipalvelut loukkaavat sukupuolten välistä tasa-arvoa ja alentavat ihmisarvoa. Ne tulee kieltää lailla

10. Perusturva taattava

Kommunistinen Työväenpuolue toimii aina ja kaikkialla köyhien ja vähävaraisten puolesta.

Kommunistit ovat todenneet useaan otteeseen, ettei köyhyys johdu siitä, ettei yhteiskunnassa ole rahaa köyhyyden poistamiseen, vaan siitä, ettei hallitseva kapitalistiluokka halua poistaa köyhyyttä ja vähävaraisuutta. Kapitalistien etuja ja porvarillista politiikkaa ajavat kansanedustajat muun muassa pyrkivät kaatamaan sosiaali-ja terveyshuollon julkiset palvelut. Vähävaraisilla ja köyhillä ei kuitenkaan ole varaa "yksityisiin" palveluihin niiden kalleuden vuoksi.

Köyhyyden poistaminen edellyttää puuttumista pääoman etuihin. Tulonjakoa on muutettava pääomalta työlle, rikkailta köyhille.

Yhteiskunnan kehittyneisyyttä mitataan sillä, miten se huolehtii heikommassa asemassa olevista kansalaisistaan, kuten lapsista, nuorista, sairaista, ikääntyneistä ja vammaisista. Perusturva tulee perustuslaissa määritellä vastaamaan toimeentulon tarpeita. Valtion ja kuntien on taattava satojen tuhansien heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentulo ja perusturva. Vammaisille kuuluvien tukien tulee olla samansuuruiset kaikissa kunnissa, jolloin tuet maksetaan suurinta tukimaksua maksaneen kunnan mukaisina. Omaishoito on saatava riittävän korvauksen piiriin.

Perusturvaan liittyy sosiaalinen ja terveydellinen perusturvallisuus, lisäksi ruoan bioturvallisuus.

Sosiaali- ja terveyssektoreilla tapahtuva alibudjetointi on estettävä lailla.

Maassamme hyväksytty kansanterveyslaki sisältää kansalaisten oikeuden riittäviin terveyspalveluihin. Kansanterveyslain mukainen ilmaisperiaate tulee palauttaa alkuperäistavoitteen mukaisena käyttöön lääkkeiden osalta ja hammashoito tulee saada maksuttomaksi.

Sosiaalipolitiikan tulee olla oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja solidaarista. Tulee toteuttaa perustulouudistus, jossa kuukausittainen vähimmäisperusturva (perustulo) on 1100 euroa verottomana sidottuna ansio-indeksiin. Sairaus ja äitiyspäiväraha, eläkkeet ja opintotuki tulee korottaa samalle tasolle ja niiden tulee vastata vähintään vähimmäisperusturvan määrää. Asumistuki ja lääke-korvaukset tulevat tämän lisäksi.

Terveydenhuollon väestövastuun toteutuminen ei saa merkitä neuvoloiden tai muiden olemassa olevien palveluiden lopettamista. Jokaista 8000 asukkaan aluetta kohden on perustettava kunnallinen maksuton terveysasema.

Terveydenhuollon supistussuunnitelmat ja hoidon antaminen priorisoinnin perusteella tulee torjua. Vastustamme hoidon tasoa uhkaavia säästöjä. Sairaalahoitopiirien supistamisesta, sairaaloiden lakkautuksista ja henkilökunnan keskittämisestä vain suursairaaloihin tulee luopua. Kaikille tulee taata terveys , sairaala ja sosiaalipalvelut hoitotakuun edellyttämällä tavalla. Näiden tulee olla yhteiskunnan antamia peruspalveluja. Terveydenhuollon yksityistäminen tulee estää.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto tulee palauttaa kuuteen kuukauteen ja muut heikennykset työttömyysturvaan perua. Työttömyystuen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tulee korottaa 45 euroon päivässä ja ulottaa täysimääräisenä kaikkiin 16 vuotta täyttäneisiin työttömiin. Oikeus työttömyysturvaan on taattava kaikille työttömille. Työttömyyskorvauksen alkukarenssit tulee poistaa, samoin tahattomasti aiheutuneet poikkeamat työttömyyskorvaukseen liittyvissä velvoitteissa.

Työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien osuus työttömistä on laskenut lamavuosien jälkeen, kun taas heikompaa työmarkkinatukea saavien määrä ei ole laskenut juuri lainkaan. Tämä on heikentänyt työttömien keskimääräistä toimeentuloturvaa

Toisen puolison ollessa töissä ja toisen työttömänä, voi käydä niin, ettei työtön saa ollenkaan työmarkkinatukea. Puolison tulot eivät saa vaikuttaa toisen puolison työmarkkinatukeen

11. Tukea lapsiperheille, nuorille ja opiskelijoille

Lapsiperheiden taloudellista asemaa on jatkuvasti vaikeutettu, hyvistä lupauksista huolimatta.

Maamme lapsiperheiden, nuorten, opiskelijoiden ja koululaisten arkea on asumisen kalleus, työttömyys, taloudellinen ahdinko, asuntopula, perheen perustamis- ja lastenhoito-ongelmat ja julkisten palvelujen riittämättömyys. Lapsiperheiden ja nuorten taloudellista ahdinkoa voidaan osaltaan poistaa vähentämällä asumiskustannuksia ja kaksinkertaistamalla lapsilisät. Lapsilisät on porrastettava lapsiperheiden varallisuuden perusteella siten, että pienituloisten lapsilisän määrä on suurempi.

Kaikille alle kouluikäisille lapsille on taattava oikeus yhteiskunnan järjestämään päivähoitoon. Koululaisille on taattava iltapäivähoitopaikka sitä tarvitseville 10 ikävuoteen saakka. Päivähoidon ja iltapäivähoidon tulee olla maksuttomia.

Nuorille tulee taata sellaiset opiskelumahdollisuudet joilla voi tulevaisuuttaan suunnitella. Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentulon turvaava tuki eli 1100 euroa kuukaudessa verottomana lukukausien ajalta vanhempien asunnosta muuttaneille. Vanhempien luona asuvien tukia ja muita opintotukia tulee korottaa vastaavassa suhteessa. Opintolainojen korot eivät saa ylittää kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa. Opiskeluaikana korkoa ei tule periä. Yhteiskunnan on turvattava opiskelunsa päättäneille työpaikka.

12. Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava

On otettava tavoitteeksi toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta tai ammatista riippumatta kaikille samansuuruinen. Siirtymävaiheessa peruseläkejärjestelmään ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta.

Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla, heidän niin halutessaan, tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.

Eläkeikäraja tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle.

Eläkkeen määrän on vastattava sitä perusturvaa minkä jokainen tarvitsee toimeentuloonsa eli vähintään 1100 euroa kuukaudessa verottomana. Eläkkeet tulee sitoa ansiotaso-indeksiin ostovoiman säilyttämiseksi.

Työttömyyseläkkeelle pääsyn tulee koskea kaikkia ikäluokkia ja ikäraja on alennettava 55 vuoteen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta tulee luopua.

On poistettava hyvätuloisia suosiva vapaaehtoisten eläkevakuutuksien verovähennysoikeus, koska se mahdollistaa pääsyn eläkkeelle muita nuorempana, kun samanaikaisesti muilta edellytetään pitempään jatkuvaa työssäoloa. Säästyneet varat on käytettävä pienten eläkkeiden korottamiseksi.

Eläke ja sosiaaliturvan tulee karttua työttömyysaikana, hoidettaessa lapsia kotona ja peruskoulun jälkeisen koulutuksen aikana.

Työkykyisyyden ylläpitämiseen ja rasittavuusvammojen ennalta ehkäisyyn tarvitaan tiukkaa työsuojelua ja työterveydenhuoltoa. Se vähentää oikealla tavalla tarvetta eläkkeisiin työkyvyttömyyden takia.

Työkyvyttömien tulee päästä eläkkeelle. Eläkevakuutusyhtiöiden päättäjät eivät saa tehdä kieltävää ehdotusta ennen kuin potilas on tutkittu henkilökohtaisesti.

Eläkevarojen automaattinen takaisinlainaus ja varojen sijoittaminen mm. pörssikeinotteluun on lopetettava ja Eläkejärjestelmät on maassamme yhdenmukaistettava. Eduskunnan on päätettävä, että kaikki eläkkeet siirretään maksettaviksi Kansaneläke-laitoksen kautta. Eläkemiljardit ja työeläkerahastot tulee siirtää yksityisiltä vakuutus-yhtiöiltä Kansaneläkelaitokseen ja yhteiskunnan demokraattiseen valvontaan.

Puolisoiden ja laitoksissa hoidossa olevien eläkkeet tulee maksaa täysimääräisinä. Laitoshoidossa olevien henkilöiden asuntojen ja pienomaisuuden ottamista yhteiskunnalle maksujen katteeksi emme hyväksy.

Kansaneläkkeen perusosa tulee palauttaa kaikille eläkeläisille sekä poistetut lapsikorotukset ja muut etuudet. Eläkkeiden verotusta on kevennettävä ja maksamattomat indeksikorotukset tulee maksaa taannehtivasti. Eläkkeelle on säädettävä eläkekatto 2500 euroa kuukaudessa.

Vanhusten tarvitsemia sosiaalipalveluja on kehitettävä sosiaalityöntekijöiden, kodin-hoitajien ja kotiavustajien ym. määrää ja käytettävissä olevia varoja lisäämällä. Valtion kunnille osoittamissa valtionosuusmäärärahoissa vanhustenhuoltoon myönnettävä osuus tulee olla selkeästi kirjattu.

Vanhustenhuoltoa on kehitettävä joustavana ja vanhusten tarvitsemia palveluja on lisättävä ja tehostettava.

Laitoshoidossa olevalla vanhuksella on oikeus päästä kotiseudun hoitolaitokseen. Puolisoilla on oikeus päästä halutessaan samaan hoitolaitokseen tai vanhusten kotiin. Vanhoilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään eikä heitä saa jättää heitteille. Hoidon ja palvelujen on oltava ihmisarvoa kunnioittavaa ja siksi tarvitaan hoitohenkilöstöä riittävästi.

Vanhustenhuolto on säilytettävä suorana kunnan hoitamana peruspalveluna valtion rahoittamana.

Yhdymme eläkeläisjärjestöjen vaatimuksiin perustaa Vanhuksien oikeuksien ja etujen valvojaksi valtakunnallinen vanhusasiainvaltuutetun virka.

13. Asunto kuuluu jokaiselle

Asunto on taattava jokaiselle perusturvaan liittyvänä kansalaisoikeutena. Asumisväljyyttä tulee parantaa, tavoitteena jokaiselle perheenjäsenelle oma huone. Asuntopulan poistamiseen tarvitaan valtion ja kuntien vuokra asuntotuotannon lisäämistä omistusasuntotuotannon vaihtoehtona. Vuokran korotusperusteissa ei saa laskea tuottoa pääomalle. Vuokria on alennettava.

Vuokra ja hintasäännöstely on palautettava. Kohtuullisen kokoisen asunnon vuokra ei saa ylittää 12 prosenttia perheen tuloista. Vuokra-asuntojen muuttaminen asunto-osakkeiksi on torjuttava. Vuokra-asuntokannan tulee olla yhteiskunnan omistamaa, voittoa tavoittelematonta tuotantoa ja ylläpitoa.

Asuntotuotantoon on lisättävä valtion ja kuntien budjettivaroja. Valtion ja pankkien asuntolainojen korot eivät saa ylittää kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa.

Asuntolainojen laina ajat tulee nostaa 45 vuoteen. Erityisesti nuorten ja opiskelijoiden asuntotilannetta tulee parantaa.

Eläkeläisille ja vammaisille on saatava riittävästi valtion rahoittamia palveluasuintaloja ja muita asumismuotoja, joissa voi elää ja asua normaalisti omassa taloudessa. Itsenäisen asumisen turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia palveluja. Vanhusten asuntotilanne on kartoitettava joka kunnassa ja ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteellisuuksien korjaamiseksi.

Yksityisen henkilön asunnon asuntolainojen takaajille tulee taata velkasaneerausmahdollisuus joutuessaan velalliseksi tai velka tulisi siirtää pitkäaikaiseksi valtion myöntämäksi lainaksi. Myös henkilökohtainen konkurssi tulisi olla mahdollista tehdä

14. Koulutus tasa-arvoiseksi

Yhteiskunnan kehittäminen perustuu keskeisesti tietoon, taitoon ja osaamiseen. Osaamisen turvaaminen kaikille luo perustan tasa-arvoiselle yhteiskuntakehitykselle. Kaikilla tulee olla mahdollisuudet maksuttomaan koulutukseen peruskoulusta aina korkeakouluopiskelun päättämiseen saakka.

Työssä olevan aikuisväestön tulee saada työajasta käyttää keskimäärin kymmenesosa koulutukseen. On luotava kaikille mahdollisuus aikuiskoulutuksen kautta kehittää ammattitaitoaan saamalla opintoajalta riittävä toimeentulo.

Tasa-arvo edellyttää kaikille taloudellisista tai muista yhteiskunnallisista taustoista riippumatonta mahdollisuutta osallistua opiskeluun.

Peruskoulutuksen tulee olla samantasoinen kaikille. Oppivelvollisuustavoitteita ei saa purkaa, eikä perustaa eliittikouluja, joita monissa kunnissa jo suunnitellaan. Kunnat ja valtio eivät saa ostaa koulupalveluja tai myöntää tukea yksityisille erilliskouluille kuten Steiner-koululle ja kristillisille oppilaitoksille.

Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten erityisopetusta tulee laajentaa. Vammaiskoulutuksen taso on järjestettävä samantasoiseksi muun koulutuksen kanssa.

Päiväkodeista tulee muodostaa ilmainen esikoulujärjestelmä, johon kaikki lapset voivat osallistua. Korkeakoulujen tutkimusresurssit eivät saa olla yksityisten tai yhtiöiden tilauksista riippuvaisia, eikä niiden omaisuutta, vaan julkisia kaikille. Tieteellinen tieto tulee olla kaikkien käytettävissä.

On luovuttava Yliopistouudistuksesta, jossa teollisuus- ja liike-elämällä on sananvalta opetusohjelmiin ja joita ne osittain rahoittavat. Jo perustetut "pääomavallan" yliopistot tulee alas ajaa.

Kouluissa tulee antaa totuudenmukaista tietoa maamme työväenluokan kamppailujen historiallisesta merkityksestä. Rauhankasvatus on sisällytettävä opetusohjelmiin esimerkiksi teemaviikkojen avulla. Rauhankasvatus on huomioitava opettajakoulutuksessa. Koululaitos on erotettava kirkon holhouksesta. Elämän-katsomustieto tulee ottaa koulujen opetusohjelmaan koskemaan kaikkia lapsia. Kouluista tulee poistaa uskonnolliset aamunavaukset.

Koulun tulee ohjata oppilaita tieteellisen ja humanistisen maailmankuvan muodostamiseen. Emme hyväksy tunnustuksellista uskonnon opetusta tai epähumanistista tai epätieteellistä ideologiaa. Päinvastoin tällaista vastaan ihmisten on pystyttävä puolustautumaan, kun niitä esimerkiksi ylikansallisen viihteen avulla tarjotaan lapsille.

Vastustamme koulutusta koskevaa säästölinjaa. Opettajien pakkolomautukset tulee koulutyötä vahingoittavana torjua. Peruskouluverkostoa ei saa supistaa kylä- ja lähikoulujen lakkauttamisilla

15. Työläisten ja vähävaraisten verotusta alennettava

Verotuksen painopistettä on osana viime vuosien ja vuosikymmenien talouspoliittista linjaa siirretty suuryhtiöiltä työvoimavaltaisille yrityksille, työntekijöille ja sosiaaliturvan piirissä oleville.

Yhä enemmän välilliseen verotukseen siirtyminen on merkinnyt mm. ympäristöverojen, kiinteistöveron ja arvonlisäveron muodossa verotaakan lisäämistä pienituloisille. Samanaikaisesti suurituloisten tuloverotusta on pienennetty. Suurten tulojen verotusta ei tule keventää. Arvonlisäverolla on siirretty verotusta suurpääomalta ja varakkailta köyhien ja vähävaraisten maksettavaksi. Arvonlisävero tulee poistaa elintarvikkeilta, asunnoilta ja joukkoliikenteestä. Kasinotalouden ja keinottelun laskujen maksaminen verovaroin on lopetettava. Pankkituet tulee palauttaa valtiolle. Talousrikollisuuteen osallistuneet on saatava vastuuseen rikollisesta toiminnastaan. Kaikki sosiaaliset tuet on oltava verovapaita.

Asumiseen kohdistettu kiinteistövero tulee poistaa. Vesi ja jätevesimaksuja ei saa käyttää välillisenä verotuksen muotona.

Kunnallinen verotus tulee säätää progressiiviseksi, kunnallisverosta vapaa tuloraja tulee nostaa 13200 euroon (eli 12 x 1100 euroa) vuodessa. Lisäksi valtion tuloveroa tulee alentaa.

Pääomavaltaiselle korkean teknologian teollisuudelle tulee määrätä ALV:n lisäksi robotti-vero, koska uusi tekniikka usein syö työpaikkoja ja aiheuttaa verotulojen vähenemistä. Suurpääoman tulo- ja omaisuusverotusta on korotettava. Varallisuusvero on palautettava ja työnantajille KELA-maksuosuus. Yhtiöiden tulo ja pääomatulojen veroprosentti tulee nostaa 43 prosenttiin porrastaen vero niin, että työvoimavaltaisten pienyritysten veroprosentti ei nouse. Kirkollisvero tulee poistaa pienyrityksiltä ja yhteisöiltä. Valtio ja kirkko tulee erottaa toisistaan. Kirkon tulee periä omat veronsa itse. Tukimiljardien jako teollisuudelle on lopetettava.

Yhtiöiden pääkonttorien sijainnista riippumatta tulee suuryritysten yhtiöveroista suurempi osa palauttaa yritysten toimintapaikkakunnille. On pysäytettävä kehitys, jossa yritysten omistus ja pääkonttorit siirretään ulkomaille ja samalla myös yritysverotulot

16. Koko maan pitäminen elinkelpoisena ja asuttuna

Vuosia voimakkaana ja vahingollisena jatkunut muuttoliike Etelä-Suomen kasvukeskuksiin on seurausta markkinoiden vapaudesta, yksityistämisestä ja yhteiskunnalliseen suunnittelemattomuuteen perustuvasta politiikasta. Se voidaan pysäyttää koko maan elinkelpoisena pitävillä valtion ja kuntien toimenpiteillä. Tämä edellyttää harjoitetun oikeistopolitiikan tilalle kansan eduista lähtevää politiikkaa.

Keskeinen osa kansalaisten tasa-arvoa, turvallisuutta ja luonnonläheistä elämää on maan tasapainoinen kehittäminen pitämällä koko maa elinkelpoisena ja asuttuna. Tämän toteutuminen tapahtuu parhaiten kaiken tuotannollisen ja teollisen toiminnan hajauttamisessa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää yhteiskunnalta maan pohjoisten, itäisten ja muiden harvaanasuttujen alueiden kehittämisen suunnittelua ja investointeja tuotannolliseen toimintaan ja yhteiskunnan perusrakenteisiin.

Maahan tarvitaan alueiden suunnittelu- ja toteuttamisohjelma. Harvaanasuttujen alueiden kehittämiseksi on toteutettava seuraavia toimenpiteitä:

• Valtion on perustettava ja kehitettävä omaa tuotannollista toimintaa luonnonvarojen hyödyntämiseksi ja jalostamiseksi ottamalla huomioon maamme eri alueiden tasapainoinen kehittäminen.
• Työllisyyden lisäämiseen on suunnattava lisää valtion varoja. Valtion on myös tuettava kuntia taloudellisella lisäeduilla silloin kun työpaikkoja on pystytty lisäämään niiden toimesta.
• Yhteiskunnan on huolehdittava liikenne- ja tietoliikenne yhteyksien rakentamisesta maan kaikkiin osiin.
• Kunnille on lisättävä valtionapumäärärahoja peruspalvelujen kuten terveydenhoidon, vanhustenhoidon, päivähoidon, koulutuksen ja koulumatkojen kustannuksiin.
• Työmatkakustannusten vähennysoikeus verotuksessa tulee toteuttaa täysimääräisenä.
• Työtulo- ja pienyritysverotusta on kevennettävä harvaan asutuilla alueilla.
• TE-keskusten kunnalle tai kunnan alueelle myöntämät investointi- ja kehittämisrahat tulee siirtää suoraan valtion maksamiin avustuksiin, joita kunta on hakenut ja joiden jaosta se päättää

17. Joukkoliikennettä parannettava

Työmatkat joukkoliikennevälineissä sekä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja opiskelijoiden joukkoliikennematkat tulee saada täysin maksuttomiksi. Työmatkaliikenteen kulujen verovähennys tulee nostaa täysimääräiseksi.

EU:n vaatimus avata raideliikenne kilpailulle on torjuttava. Junaliikenne ja rataverkko tulee olla valtion omistuksessa.

Rautatie ja linja autoliikenteen palvelut ovat kansalaisten peruspalveluja, jotka tulee lailla turvata kaikissa osissa maata. Ratojen kuntoa tulee kiireisesti parantaa suuronnettomuuksien välttämiseksi. Raideliikenteen turvallisuudesta on huolehdittava turvaamalla henkilöstön ja muiden resurssien riittävyys ja koulutus.

Sähköinen raideliikenne on ympäristölleen saasteeton ja raideliikenne poistaa maanteiden ruuhkia ja saastuttamista. Raideliikenteen kehittäminen ja uusien raideliikenneyhteyksien rakentaminen tekee tarpeettomaksi suunnitelmat rakentaa uusia moottoriteitä. Tavarakuljetuksia raiteilla pitkillä matkoilla tulee lisätä mm. turvallisuuden vuoksi. Ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää kuormia autolla etelästä pohjoiseen tai päinvastoin, kun juna vie kymmeniä autokuormia kerralla. Myös henkilöliikennettä rautateillä on kehitettävä ja lisättävä.

Vesiliikennettä tulee kehittää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona saastuttavammille liikennemuodoille. Satamatoimintoja on kehitettävä alueellisen kehittymisen turvaamiseksi myös sisä- Suomeen. Satamien tulee olla yhteiskunnan omistuksessa ja valvonnassa. Satamien ahtaus ja huolintatointen tulee olla kuntien harjoittamaa liiketoimintaa.

Ulkomaan ilmailuliikenne tulisi saattaa mahdolliseksi useilla lentokentillä. Lyhyillä matkoilla lentoliikennettä tulee korvata rautatieliikenteen kehittämisellä.

Kehittämällä julkisen liikenteen liikennöintiä ja hinnoittelua, voidaan liikenteessä henkilöautomäärää vähentää merkittävästi, varsinkin suurkaupungeissa.

18. Kulttuuri ja liikunta

Kapitalismi synnyttää kaupallista, ihmisarvoa usein alentavaa roskakulttuuria, joka rakentuu väkivallan ja sodan ihannoinnille. Se myös kohdistetaan lapsiin. On selvää, että lapsia on suojeltava tällaiselta roskalta. Tällainen kaupallisen ja ylikansallisen massakulttuurin vyöry on torjuttava. On edistettävä maailmankulttuurin ja kansallisen kulttuurin parhaiden perinteiden pohjalta työtätekevien itsenäistä kulttuuritoimintaa. Työväen ja muulle edistykselliselle kulttuurille on luotava nykyistä paremmat edellytykset toimia ja kehittyä. On turvattava teattereiden, elokuvan, radion, television, kirjastojen ym. kehittäminen työväen lähtökohdista sekä työväestölle demokraattiset vaikutusmahdollisuudet niiden ohjelmistoja ja hallintoelimiä nimettäessä. Kansalaisjärjestöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukea on lisättävä. Nuorten mahdollisuuksista kehittävään kulttuuritoimintaan ja vapaa-ajanviettoon on erityisesti huolehdittava.

Kaikessa kulttuurituotannossa tulee suuntautua rauhan ja kansojen välisen ystävyyden vahvistamiseen. Koulutuksessa on lisättävä taidekasvatusta ja muuta esteettistä opetusta ja saatettava se koskemaan kaikkia kansalaisia. Yleinen tiedotustoiminta on oltava asiallista eikä se saa olla näennäistä TV:n ja tiedotusvälineiden roskaohjelmistoa.

Tulee myös kiinnittää huomio suomen kielen säilymiseen. Maahamme on syntynyt vierasperäisillä nimillä toimiva osakulttuuri, tuotenimet, kauppaketjut sekä teollisuutta. Opetusministeriön ja opetushallinnon tulee kiinnittää huomio tähän epäterveeseen kehitykseen ja käynnistää kampanja suomen kielen ja kulttuurin vahvistamiseksi. Samalla tavoin on huolehdittava ruotsin kielen, saamelaisten ja romanien kielen ja kulttuurin säilymisestä.

On tuettava ja kehitettävä työväenluokan kulttuuria vastapainoksi suuren rahan roskakulttuurille ja väkivaltaa ihannoiville elokuville.

Liikunta eri muodoissaan on ihmiselle tärkeä elementti. Valtion ja kuntien on turvattava kansalaisille kohtuulliset liikuntapaikat keskeisille liikuntamuodoille. Liikuntapaikkoja on kehitettävä tavalliseen kuntoliikuntaan ja urheiluun soveltuvilla ratkaisuilla. Kaupalliseen kilpaurheilun tukemiseen tai niiden suorituspaikkojen rakentamiseen ei pidä laittaa yhteiskunnan varoja. Harrastuspohjalla toimivia liikunta-ja urheilujärjestöjä on tuettava taloudellisesti.

Liikunnan ja urheilun tehtävänä on ylläpitää terveyttä ja edistää terveitä elämäntapoja. On seurattava, ettei niissä käytetä suorituskykyä parantavia tai muita terveelle elämätavalle vieraita aineita. Raittiuskasvatusta ja terveitä elämätapoja on selvitettävä koulussa ja tiedotusvälineissä. Kouluihin on lisättävä liikuntatunteja. Urheilutilaisuuksissa ei saa tarjoilla alkoholia.

19. Ympäristöhaitat ja energiaongelmat ratkaisuun kestävän kehityksen turvaamiseksi

Elinympäristön säilyttäminen viihtyisänä, saasteettomana ja terveyden kannalta puhtaana vaatii kansalaisten tiivistä yhteistyötä ja laajaa demokratiaa. Kommunistinen Työväenpuolue edellyttää tekoja valtiolta, kunnilta, teollisuudelta ja suurten kiinteistöjen omistajilta asuinviihtyisyyden parantamiseksi. Viihtyvyyttä voidaan lisätä mm. kaavoituksella, liikennejärjestelyillä, rakennelmilla, ja istutuksilla. Viihtyvyyden parantamiseksi asukkaiden on itse saatava päättää, mitä heidän ympäristössään tehdään.

Ympäristön pilaajat on saatava täysimääräisesti vastuuseen teoistaan. Teollisuutta ja liike-elämää kontrolloivia ympäristönormeja on tiukennettava. "Saastuttaja maksaa" periaatetta on noudatettava kaikessa toiminnassa. Suuntaus, jossa kotitalouksien energiaverotusta kiristetään ja samalla suuryhtiöiden energiaverotusta kevennetään, on väärä energian säästön kannalta ja lisää tulonjaon vääristymiä Suuryhtiöiden energiaverokevennyksistä tulee luopua.

Kasvihuoneilmiön lisääntymisen estäminen ja kestävä kehitys on otettava keskeiseksi ohjenuoraksi toimintoja suunniteltaessa. Kasvihuoneilmiöön vaikuttavat liikennejärjestelyt, energiaratkaisut jne. Ympäristövaikutusten arviointia on lisättävä merkittävien ympäristöä muuttavien toimenpiteiden yhteydessä.

Puhtaan veden turvaaminen myös tulevaisuudessa on noussut entistä tärkeämmäksi ympäristökysymykseksi. Pohjavesialueilla tielaitoksen omistamat ja yksityiset tiet tulee pitää puhtaina eikä niille tule rakentaa uusia teitä Teiden suolauksesta pohjavesialueilla tulee luopua välittömästi. Pohjavesivarat on pidettävä yhteiskunnallisessa omistuksessa.

Kaavoituksella ja rakennussäädöksillä on estettävä luonnon ja elinympäristön pilaantuminen. Suunnittelussa tulee voida huomioida ajoratojen reitit, voimalinjojen reitit, asuin-alueiden sijoittaminen, teollisuus ja liikekeskukset jne. niin, että ne mahdollisimman vähän muuttavat ympäristöä ja mahdollisimman vähän saastuttavat.

Vesialueiden rakentamattomien rantojen rakentamista tulee rajoittaa rantaviivasta 100-300 metriin ulottuvalla vyöhykkeellä niin, että säilyy rakentamattomia rantoja missä toteutuu jokamiehen oikeus, oikeus kulkea vapaasti. Yhteiskunnallisesti välttämättömiä toimintoja varten voidaan suojavyöhykkeelle rakentaa.

Grynderien ja suurten liikeyritysten maaomaisuudet tulee ottaa yhteiskunnalle. Yhteiskunnan omistamat maat tulee pitää yhteiskunnallisessa omistuksessa. Niitä ei tule myydä, vaan ainoastaan vuokrata. On lopetettava yhtiöiden ja gryndereiden maan kaavoittaminen ja siirryttävä yhteiskunnan haltuunsa hankkimien maiden kaavoittamiseen. Maan ansiottomasta arvonnoususta gryndereille tuleva hyöty tulee leikata ja käyttää asuntojen hintojen alentamiseen, kunnalliseen maan hankintaan ja peruspalvelujen rahoittamiseen.

Jätehuollon on perustuttava mahdollisimman tarkkaan kierrätykseen. Huoltomaksun on kannustettava kuluttajia kierrätykseen. Suomen maaperään ei tule tuoda ydinjätteitä ulkomailta.

Energiaratkaisuissa on suosittava uusiutuvia energianlähteitä ja energian säästämistä. Uusiutumattomia energialähteitä (kuten kivihiili, öljy, maakaasu ja turve) käyttävät voimalaitokset on varustettava parhaimmalla käytettävissä olevalla puhdistustekniikalla. Maakaasun, joka on fossiilisista polttoaineista puhtainta, käyttöä on lisättävä, kunnes uusiutuvat energiaratkaisut ovat käyttökelpoisia. Ydinvoiman lisärakentamiseen ei ole tarvetta ja yksityiset ydinvoimalat tulee siirtää yhteiskunnan omistukseen. Energiantuotannosta poistettavien vanhojen ydinvoimalaitosten tuottamaa energiamäärää ei tule korvata uusilla ydinvoimaloilla. Sen sijaan on suuntauduttava saasteettomien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton mahdollistavaan tieteen ja teknologian suunnitelmalliseen kehittämiseen, esimerkiksi tuulivoiman

20. Kansallistaminen ajankohtaista

1980-luvulta alkaen talouspolitiikka on merkinnyt kiihtyvää yksityistämislinjaa. Vielä vuonna 1990 valtion yhtiöissä oli työssä 100 000 henkilöä Vireillä olevien suunnitelmien jälkeen valtion yritystoiminta lakkaisi lähes kokonaan.

Valtion muita toimintoja on liikelaitostettu, yhtiöitetty ja sitten yksityistetty. Tällä tavoin valtion budjettitalouden henkilöstöä on vähennetty 100 000 henkilöllä. Kuntasektori on käynnistänyt vastaavan suuntauksen yksityistämällä puhelinlaitoksia, energiayhtiöitä ja linja-autoliikennettä. Julkisten toimintojen sijaan on kasvavassa määrin siirrytty ostopalveluihin.

Oikeistolaisen politiikan johdosta yksityistäminen etenee yhä uusille aloille. Yksityistämistä pyritään laajentamaan terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi kaikille kunnan ja valtion toimialoille. Yleisradio- ja TV-toiminnassa liiketoiminnalle on annettu kasvava jalansija - pahimpana uhkana Yhdysvaltojen kaltainen tilanne, jossa koko TV- ja radiotoiminta on muutettu yksityiseksi liiketoiminnaksi. Yksityistettyjen yritysten parhaiden osien omistus on siirtymässä ylikansallisen pääoman käsiin, joka tekee Suomesta "siirtomaan". Tätä kehitystä voimistaa suomalaisen yksityisen yritystoiminnan ja vähin erin myös maan ja metsien merkittävien osien ajautuminen ulkomaisiin käsiin.

Suuryhtiöiden ja pankkien kansallistaminen on välttämättömyys yhteiskunnan demokratisoinnin ja sosialismiin siirtymisen perusteiden luomiseksi. Kapitalismi ja suurpääoman vallankäyttö on korvattava työväenluokan etuihin perustuvalla kansanvallalla ja uudella sosialistisella politiikalla. Tämä suuri muutos vaatii toteutuakseen luonnonvarojen, perusteollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien yhteiskunnallista omistusta.

Siksi Kommunistinen Työväenpuolue esittää:

• Suurien maa- ja metsäomaisuuksien sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuuden kansallistamista. Koko energiatuotannon ja energian jakelun kansallistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sähkön- ja lämmöntuotannon, vesivoimavarojen, öljynjalostuksen ja muun polttoainetuotannon ottamista takaisin valtion omistukseen.
• Raskaan metalli- ja kemianteollisuuden kansallistamista. Tätä vaatii jo maamme omavaraisuuden turvaaminen niin teollisessa kuin maatalouden tuotannossakin.
• Tele- ja muiden tietoliikenneyhteyksien kansallistamista. Näin turvataan sekä yksityisten kansalaisten, että koko yhteiskunnan toimivuus suuryhtiöiden kriisejä ja kaappauksia vastaan.
• Maamme valtionyhtiöitä tulee vahvistaa ja luoda niille hyvät toimintamahdollisuudet laajentumiseen sekä perustaa uusille toimialoille yrityksiä.
• Posti, valtion rahalaitokset ja monet valtion yritykset ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan vakauteen vaikuttamassa. Valtion ja kuntien yhtiöiden myyntiä yksityisille ei voi hyväksyä missään muodossa.
• Kansallisen omaisuuden yksityistäminen ja yhtiöittäminen tulee peruuttaa ja palauttaa kansalliseksi omaisuudeksi

21. Edistykselliseen ja todelliseen kansanvaltaan

Kansanvalta ei voi toteutua edes siedettävällä tasolla ilman avoimuutta ja siihen liittyvää kansalaisten mahdollisuutta valita edustajiaan eri päätöksentekotasoille. Tämä on perusta, mutta se ei riitä. Sen lisäksi pitää olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin välittömästi ja suoraan ilman välikäsiä ja edustajia. Molemmat edellä mainitut asiat ovat tärkeitä ja mahdollisia vaikuttamiskanavia ja -muotoja.

Suomessa hallitsee rahanvalta, jonka asemaa vahvistavat edustuksellisen demokratian puutteet. Nykyinen vaalijärjestelmämme on epädemokraattinen. Raha ratkaisee liian suuressa määrin vaalituloksen. Postiäänestykseen ja yksipäiväisiin vaaleihin siirtyminen on vahvistanut vaalien epädemokraattisuuta. Yksipäiväisyydellä vähennetään osallistumista vaaleihin. Vaalien demokraattisen valvonnan turvaamiseksi tulee torjua suunnitelmat muuttaa äänestystapa sähköisesti tapahtuvaksi.

Eduskuntavaalit tulee palauttaa kaksipäiväisiksi, toteuttaa äänestys kaikilla asuma alueilla ja järjestää ennakkoäänestykseen demokraattinen valvonta. Vaalipiirijaolla on nostettu äänikynnystä suuria puolueita suosivaksi. Vaalilakia tulee muuttaa niin, että 190 kansanedustajan paikkaa määräytyy puolueen tai valitsijayhdistyksen vaalipiireistä saaman suhteellisen ääniosuuden mukaan. Kymmenen kansanedustajan paikkaa määräytyy puolueen tai valitsijayhdistyksen koko maassa saaman suhteellisen ääniosuuden mukaan niille puolueille ja valitsijayhdistyksille, jotka eivät saaneet vaalipiireistä kansanedustajia.

Vaaliliitto-oikeus puolueiden välillä tulee säilyttää ja laajentaa niin, että puolueet ja valitsijayhdistykset voivat tehdä vaaliliittoja. Vaaleihin osallistuville puolueille tai valitsijayhdistyksille on taattava tasavertainen oikeus esitellä tavoitteitaan televisiossa ja radiossa.

Nykyinen valtion rahoittama puoluetukijärjestelmä on purettava ja siirryttävä demokraattiseen kansalaisvalvontaan. On tuettava kansalaisten omaehtoista toimintaa. Kaikilla puolueilla tulee olla oikeus päästä esiintymään TV:hen ja radioon muulloinkin kuin vain vaalien aikana. Joukkotiedotusvälineet on demokratisoitava.

Suuret kaupalliset lehtimonopolit on hajautettava ja paikallisradio ja televisiotoiminta sallittava vain ei-kaupallisille ohjelmien tekijöille.

Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen asemaa tulee vahvistaa vähentämällä virkamiesten vaikutusvaltaa. Siirtymiseksi presidentti ja hallituskeskeisestä järjestelmästä eduskuntakeskeiseen järjestelmään presidentin vaali tulee siirtää eduskunnalle.

Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Korkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja yläasteilla päätöksenteko on demokratisoitava. Se edellyttää kouluyhteisöissä työskenteleville ja opiskeleville tasa-vertaista osallistumisoikeutta päätöksentekoon ja demokraattisia valintamenettelyjä.

Asuma alueille tulee perustaa neuvostot, jotka valitaan yleisillä vaaleilla ja joille siirretään päätösvaltaa asuma aluekohtaisissa kysymyksissä.

Kuntien valtionosuusrahoitusta tulee lisätä eikä vähentää. Määrävähemmistösuoja on palautettava eduskuntaan.

Lainsäädännöllä on taattava kaikille riittävät peruspalvelut.

Tulee luoda kansanäänestysjärjestelmä, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset voidaan ratkaista kansalaisaloitteesta tai eduskunnan päätöksellä toteutettavalla kansanäänestyksellä.

Edistyksellisessä osuustoimintaliikkeessä on eräs kansalaisten itsehallinnollisen demokratian siemen asuma alue ja kyläkohtaisen sekä työpaikkademokratian rinnalla demokratian riittämättömyyden täydentämiseksi. Osuustoimintaliikkeen rappio on pitkä taka-askel vuosikymmenten kehitystyössä. On elvytettävä työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen perinne ja annettava tälle yhteiskunnan tuki

22. Kapitalismi hajottaa muuttoliikkeellä työväenluokkaa

Luokkajakoon perustuvaan kapitalistiseen yhteiskuntaan kuuluu jatkuvan taloudellisen kasvun ideologia. Taloudellisen kasvun yhtenä mahdollistavana tekijänä on työläisten määrä ja kapitalistien "riisto-oikeus".

Säilyttääkseen asemansa kapitalistit ja porvaristo luovat tarkoituksellisesti ristiriitoja työväenluokan keskuuteen. Kapitalistien ja ay-liikkeen johdon ajama työperäisen maahan muuton hyväksyminen on yksi ristiriitoja synnyttävä tekijä työväenluokan keskuudessa. Myös pakolaisia käytetään hyväksi polkemaan työläisten etuja ja aiheuttamalla näin ristiriitoja työväenluokan keskuuteen. Maahan saapuneet ulkomaalaiset joutuvat usein vastaanottamaan raskaimmat ja alhaisemmin palkatut työt.

Työpaikoilla on syntyperästä tai sukupuolesta riippumatta toteutettava samapalkkaisuus ja samanlaiset työehdot kaikkia työntekijöitä koskevasti.

Valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen on toimittava lainsäädännön tiukentamisen ja valvonnan lisäämisen aikaansaamiseksi työpaikoilla. On estettävä työehtosopimusten ja työlainsäädännön määräysten rikkomukset työnantajien taholta.

Kapitalismin synnyttämä muuttoliike heikentää työläisten ja eri kansallisuuksien välistä yhtenäisyyttä ja siksi se on vahingollista työväenluokalle ja työväenliikkeen kapitalismin vastaiselle luokkataistelulle.

23. Vuoden 2011 eduskuntavaalista uusi suunta 2000-luvulle!

KTP:n Keskeiset talouspoliittiset tavoitteet:

• Suomi on irrotettava Euroopan Unionista.
• Suomen tulee irtaantua kriisinhallinnan nimisenä toimivasta EU-armeijasta.
• Nato-jäsenyys torjuttava. Naton kanssa solmittu rauhankumppanuussopimus on sanottava irti. Suomi on pidettävä erossa kaikista sotilasliitoista.
• On luovuttava uusien aseiden hankinnasta. Suomen on luovuttava maamiinoista. Yhteiskunnan militarisointi tulee lopettaa.
• Kansalaisten lähettäminen Suomen rajojen ulkopuolelle sotilaallisiin tehtäviin tulee kieltää.
• Tavaroiden ja palvelusten kansantaloudelle vahingollista liikkumista on rajoitettava väestön toimeentulon ja talouselämän turvaamiseksi.
• Valuuttakeinottelu on estettävä ja palattava valuuttasäännöstelyyn.
• Teollisuus tulee sopeuttaa raaka aineiden luonnonmukaiseen kiertoon.
• On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi. Elintarvikkeiden ja rehujen geenimuuntelu on torjuttava.
• Yhteiskunnan päätösten on perustuttava kansalaisten oikeuksien parantamiseen.
• Kuntien pakkoyhdistäminen on torjuttava. Kuntalaisten demokraattisia oikeuksia on laajennettava eikä kavennettava.
• Eduskuntapuolueiden puoluetukijärjestelmät on purettava.
• Kansallistaminen on ajankohtaista. Kapitalismi ja suurpääoman vallankäyttö on korvattava työväenluokan etuihin perustuvalla kansanvallalla ja uudella sosialistisella politiikalla.

Keskeiset tavoitteet kansalaisten toimeentulon parantamiseksi ja tulonjaon muuttamiseksi kansan enemmistön hyväksi:

• Työstä maksettavan alimman aikuiselle maksettavan palkan tulee olla vuositasolla suuruudeltaan vähintään 19800 euroa. Toisin sanoen vuodessa 12 kk x 1680 euroa.
• Työaikaa on lyhennettävä 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta.
• Sosiaalipolitiikan tulee olla oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja solidaarista. Tulee toteuttaa perustulouudistus, jossa kuukausittainen vähimmäisperusturva (perustulo) on 1100 euroa verottomana sidottuna ansio-indeksiin. Asumistuki ja korvaukset lääkehoitokuluihin tulee määritellä tämän lisäksi.
• Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentulon turvaava tuki eli 1100 euroa kuukaudessa verottomana lukukausien ajalta vanhempien asunnosta muuttaneille. Vanhempien luona asuvien tukia ja muita opintotukia tulee korottaa vastaavassa suhteessa.
• Maahan on saatava täystyöllisyys.
• On toteutettava toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta tai ammatista riippumatta kaikille samansuuruinen. Siirtymävaiheessa peruseläkejärjestelmään ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta.
• Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla, heidän niin halutessaan, tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.
• Eläkeikäraja tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle.
• Kansaneläkelaitoksesta on muodostettava kaikki eläkkeet kattava vakuutuslaitos
• Uusien valta- ja moottoriteiden rakentamisesta tulee luopua ja raide- ja joukkoliikennettä tulee kehittää.
• On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi.
• Kuntien pakkoyhdistäminen on torjuttava. Kuntalaisten demokraattisia oikeuksia laajennettava eikä kavennettava. Varat yhteiskunnalliselle edistykselle ja tulonjaon muuttamiseksi saadaan mm:
• Asevarustelu on ajettava alas ja varat siitä suunnattava julkisten peruspalvelujen kehittämiseen.
• Verotuksen rakennetta tulee muuttaa yrityssektorin sisällä niin, että työvoimavaltaisten työllistävien yritysten verotusta tulee keventää
• Pääomatulojen (voitto, osinko, korkotulot) verotus tulee nostaa 43 prosenttiin
• Pörssi ja yritysosakekaupoille tulee asettaa 22 %:n varainsiirtovero.
• Pääomien maastavientiin tulee asettaa 22 %:n varainsiirtovero sekä erikoislupa.
• Työnantajille palautettava maksettavaksi KELA-maksuosuus
• Varallisuusvero palautettava suurille tuloille ja omaisuuksille
• Kunnallinen verotus on muutettava progressiiviseksi.