LIBERAALISEN KANSANPUOLUEEN PERIAATEOHJELMA

(Hyväksytty ylimääräisessä puoluekokouksessa Jyväskylässä 1971)

Liberaalinen kansanpuolue on vapaamielinen uudistuspuolue, joka sijoittuu poliittiseen keskustaan.

Puolueen aatteellisena perustana on ihmisen henkisen vapauden ja kansojen itsemääräämisoikeuden sekä keskinäisen vastuun ja tasa-arvoisuuden toteuttamiseen rakentuva sosiaalinen liberalismi. Tämän yhteiskuntanäkemyksen pohjalta sai alkunsa taistelu ihmisen ja kansalaisen oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi sekä kansakuntien valtiollisen vapauden ja itsenäisyyden toteuttamiseksi. Suuri osa näistä liberaalien varhaisista poliittisista tavoitteista on jo muuttunut yleisinhimillisiksi arvoiksi. Mutta taistelua näiden oikeuksien ja vapauksien toteuttamiseksi ja laajentamiseksi on jatkettava. Taloudellista sortoa ja vapauden riistoa esiintyy yhä runsaasti. Useissa osin maailmaa ihmisiltä yhä vielä puuttuvat perusoikeudet on heille taattava.

Liberaalien ajamien ihmisoikeuksien ja yleisinhimillisten arvojenpuolustaminen sekä lisääminen ovat ajankohtaisia mvös pitkälle kehittyneissä hyvinvointivaltioissa.Vielä esiintyvää erimuotoista henkistä, poliittista ja taloudellista harvainvaltaisuutta on kaikkialla vastustettava. Yksityisten ihmisten kaventuneita vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Yhteiskunnassa esiintyvä eriarvoisuuteen perustuva sääty- ja luokka-ajattelu on osoitettava vanhoilliseksi.

Liberaali yhteiskuntanäkemys on vaihtoehto niin sosialistiselle kuin kapitalistisellekin luokkayhteiskunnalle. Liberaalit tarjoavat yhteiskunnan kehittämisen lähtökohdaksi ja tavoitteeksi vapauteen, keskinäiseen vastuuseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvan suomalaisen kansanvaltaisen yhteiskuntamuodon: liberaalisen demokratian. Tälle yhteiskunnalle ovat tunnusomaisia suvaitevaisuus, sosiaalinen tasaarvoisuus, demokraattinen yrittäjätalous ja hallinnon lähidemokratia ja demokraattinen tiedonvälitys.

Suvaitsevuus

Liberaali demokratia on henkiseltä ilmapiiriltään suvaitseva ja moniarvoinen sekä jokaisen ihmisen ihmisarvoa kunnioittava. Liberaalinen kansanpuolue korostaa uskonnonvapauden mukaisesti kristillisten yhteisöjen sekä muiden uskonto- ja tunnustuskuntien oikeutta itsenäisyyteen ja keskinäiseen tasa-arvoisuuteen sekä toimintaan sisäisten periaatteittensa mukaan.Myös erilaisten ideologioiden tulee saada kilpailla rauhanomaisesti keskenään ja vapaasti julkistaa mielipiteensä. Yksilöllisyyden kieltämiseen, väkivaltaan tai johtavan luokan valtaan perustuvat aatteet ja järjestelmät eivät kuulu liberaaliin demokratiaan. Ne hävittävät itse liberalismin yleisinhimillisen perusperiaatteen, suvaitsevuuden ja vastuunalaisen vapauden. Siksi näitä yhteiskuntaa ja yksilöä tuhoavia voimia on määrätietoisesti vastustettava.

Kansanvallan säilyminen ja laajentuminen edellyttää kansalaisten henkistä itsenäisyyttä, taloudellista turvallisuutta ja tietoisuutta omaan elämäänsä ratkaisevasti vaikuttavista tosiasioista, tietoa oikeuksista ja tietoa myös vapauden rajoituksista. Tietojen ja taitojen hankkiminen ei nyky-yhteiskunnassa saa olla kenenkään etuoikeutena. Koulutus ei voi myöskään enää koskea vain tiettyjä ikäluokkia, vaan maan kaikenikäistä väestöä. Liberaalit katsovat yleisen koulutusturvan kuuluvan jokaisen kansalaisen oikeuksiin.

Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus

Liberaali yhteiskunta on sosiaaliselta rakenteeltaan tasa-arvoinen ja ihmiskeskeinen. Kaikki ihmiset ovat syntyneet yhteiskunnallisesti vapaina ja tasa-arvoisina. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia yksilöllisiä lahjoja ja taipumuksia. Yhteiskunnan toiminnan vaatima työnjako edellyttää kykyjen erilaista käyttöä ja kehittämistä. Erilaisissa ja eri-asteisissa tehtävissä toimiminen ei liberaalien mukaan saa kuitenkaan koskaan merkitä yhteiskunnallista eriarvoisuutta ihmisten kesken. Liberaalien mielestä kaikkia ihmisiä on yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta kohdeltava samanarvoisesti sillä kaikki rehellinen työ on yhtä arvokasta ja jokainen ihminen on yhtä arvokas. Siksi liberaalit työskentelevät eriarvoisuuden poistamiseksi, perustuupa tämä eriarvoisuus sitten työhön, suku-puoleen, ikään, kansallisuuteen, asuinpaikkaan, kieleen, rotuun, vakaumukseen, varallisuuteen tai muuhun seikkaan.

Tasa-arvoa ja ihmiskeskeisyyttä ei voida toteuttaa ilman määrätietoisia yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä.

Erityisesti on yhteiskunnan huolehdittava niiden kansalaisryhmien toimeentulosta ja turvallisuudesta, jotka eivät itsestään riippumattomista syistä voi ottaa osaa tuotantotoimintaan joko lainkaan tai voivat tehdä sen vain vajain panoksin.Tällaisia ovat mm. invalidit, vanhukset, vailla työtä ja ammattikoulutusta olevat sekä monet muut vähemmistö- ja vähäosaisten ryhmät. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden periaate vaatii että näiden asema on turvattava riittävin vaikutuksiltaan tutkituin toimenpitein.Erilaiset kansalaisten toimeentuloedellytyksiä parantavat toimenpiteet, kuten tuloerojen tasoittaminen, kehitysaluepoliittiset toimenpiteet ja suoranaiset tulonsiirrot ovat esimerkkejä näistä. Myös lapsiin ja nuoriin on kiinnitettävä erityistä huomiota heidän sosiaalisen turvallisuutensa parantamiseksi.

Demokraattinen yrittäjätalous

Liberaalisen näkemyksen mukaan myös talouselämässä on toteutetta vavapauden, keskinäisen vastuun ja tasa-arvoisuuden periaatteita. Tämä merkitsee sitä, että myös taloudellisen toiminnan tulee perustua kansalaisten vapauksien ja oikeuksien kunnioittamiseen. Taloudellisella alueella näistä tärkeimpiä ja keskenään samanarvoisia ovat oikeus työhön, riittävään toimeentuloon ja yrittämiseen.Taloudellisessa toiminnassa eivät puhtaasti yksilölliset etupyyteet saa muodostua yhteisön yleisten kehityspyrkimysten esteeksi.

Samoin kuin henkisen ja poliittisen, niin myös taloudellisen vallan keskittyminen harvoihin käsiin on torjuttava vaarallisena demokraattiselle yhteiskunnalle, olkoon sitten kysymys yksityisistä pääoman omistajista tai julkisen vallan käyttäjistä. Siksi liberaalit lähtevät Suomessa jo nyt tosiasiassa vallitsevan sekatalousjärjestelmän periaatteesta. Kapitalismi ja sosialismi ovat vanhentuneita, yksilölle vieraita talousoppeja. Hinta- ja markkinamekanismi on sinänsä osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toteuttaa taloudellista kasvua sekä joustavaa hyödykkeiden jakelua. Mutta se on useilla aloilla johtanut tuotannon ja jakelun vaaralliseen ketjuuntumiseen ja saattanut sekä pienyrittäjän aseman että kuluttajan valinnanvapauden uhanalaiseksi.Varsinkin ylikansalliset taloudelliset yhteisöt saattavat muodostua vaaraksi kansanvaltaiselle yhteiskuntajärjestelmälle ja suoranaiseksi uhaksi kansalliselle riippumattomuudelle. Siksi liberaalit korostavat, että ilman taloudellista demokraattista suunnittelua markkinamekanismi ei pysty takaamaan kehitystä kohti sosiaalista tasa-arvoa ja ihmiskeskeisyyttä. Siksi tarvitaan myös julkisen vallan aktiivia panosta talouselämän yleisessä kehittämisessä. Vain näin voidaan taata täystyöllisyys, elintason kehitys ja kansantulon oikeudenmukainen jakautuminen. Erityisesti valtiovallan on huolehdittava tasapuolisten toimintaedellytysten luomisesta maamme eri alueille.

Taloudellista suunnittelua toteuttaessa liberaalit korostavat, että liian pitkälle viety valtion puuttuminen talouselämän kulkuun johtaa yksilöllisen aloitteellisuuden, talouselämän joustavan sopeutumisen ja uudistumisen tukkeutumiseen. Siksi yhteiskunnan taholta suoritettu taloudellinen suunnittelu ja valvonta ei demokraattisessa järjestelmässä voi tapahtua ylhäältä annettuina käskyinä ja määräyksinä. Liberaalien mukaan kokonaistaloudellisen suunnittelun tulee tapahtua niin, että valtiovallan käytössä olevien suunnitteluelimien ohella ja yhteistoimin niiden kanssa elinkeinoelämällä ja kansalaisilla itsellään on mahdollisuus ottaa siihen aktiivisti osaa.

Demokraattisen yhteiskunnan säilymisen ja kehittymisen kannalta liberaalit pitävät itsenäistä pien- ja keskisuurta yritystoimintaa sekä vapaata työpaikkojen tarjontaa erittäin tärkeänä tekijänä. Niiden avulla voidaan parhaiten ylläpitää koko talouselämässä yrittämishalua, kehitystoimintaa ja työvoiman inhimillistä käyttöä.Toteuttamalla demokratiaa yrityksissä ja työpaikoilla voidaan samat tavoitteet saavuttaa yhdenkin tuotantoyksikön puitteissa. Samalla estetään taloudellisen ja poliittisen vallan kasaantuminen harvoihin käsiin kansalaisten vahingoksi.

Näille periaatteille rakentuvaa taloudellista järjestelmää liberaalit kutsuvat demokraattisen yrittäjätalouden järjestelmäksi. Tämä järjestelmä soveltuu hyvin Suomen oloihin ja tarjoaa ainoan vaihtoehdon hedelmättömäksi käyneessä kapitalismin ja sosialismin välisessä kiistelyssä. Tällainen talous- ja yhteiskuntajärjestelmä voi tehokkaasti toteuttaa kansalaisten keskinäistä tasa-arvoisuutta heidän vapauttaan hävittämättä. Tämä järjestelmä tarjoaa myös parhaan palvelun sekä kuluttajille riittävän valinnan vapauden. Mitkään vahvat yksilöt ja yhteisöt eivät saa hankkia etuoikeuksia ja valtaa itselleen toisten yksilöiden tai kansalaisryhmien oikeuksia ja vapautta polkemalla.

Hallinnollinen lähidemokratia

Liberaalien näkemyksen mukaan poliittisten päätösten ja hallinnollisten ratkaisujen tulee perustua luotettaviin asiatietoihin ja kansalaisten laajaan osallistumiseen. Pääkaupunkikeskeisyydestä on hallinnossa luovuttava ja suoritettava voimakasta päätösvallan siirtoa maakuntiin toteuttamalla todellista päätösvaltaa omaavaa maakuntaitsehallintoa. Yleissääntönä tulee olla, että päätöksiä ei saa tehdä kuulematta niitä kansalaisia, joita päätökset koskevat. Mikäli jokin päätös selvästi havaitaan virheelliseksi on se mahdollisimman pian ja joustavasti korjattava.

Julkisen vallan samoin kuin sen päätöksiä valmistelevan ja toteuttavan virkamiehistön ensisijaisena tehtävänä on palvella kansalaisia. Siksi virastokankeus ja virkavaltaisuus on poistettava. Yksityisen kansalaisen mahdollisuus saada tietoja häntä itseään koskevista asioista samoin kuin hänen henkilökohtainen oikeusturvansa on tehokkaasti toteutettava. Siksi lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä on tarkistettava ja kehitettävä niin, että ne pysyvät ajantasalla. Kansalaisten yleisiä osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on erimuotoisen lähidemokratian keinoin edistettävä. Tämä voi tapahtua mm. kansanäänestysmenettelyä kehittämällä, vaaleilla valittavien virkamiesten ja muiden päätöksentekijäin piiriä laajentamalla sekä paikallista ja alueellista itsehallintoa voimistamalla. Erityisesti on ryhdyttävä tehokkaasti toteuttamaan hallinnon julkisuusperiaatetta tiedotustoimintaa lisäämällä ja kehittämällä ns. avointen ovien politiikkaa. Demokratiaan kuuluu erottamattomasti se, että kansalaisten mielipide pääsee vähentymättömänä vaikuttamaan lopulliseen päätöksentekoon. Siksi liberaali tvaativat, että eduskuntapaikkojen tulee tarkoin vastata kunkin puolueryhmän vaaleissa saamia ääniä.

Suomen itsenäisyyden sekä arvostetun kansainvälisen puolueettomuusaseman säilyttäminen ja lujittaminen on jokaisen kansalaisen oikeus ja velvollisuus. Maamme tulee osallistua entistä aktiivisemmin kaikkinaiseen kansainväliseen kanssakäymiseen.Voimme olla antavana osapuolena vain jos oikein arvostamme ja kehitämme omaa kansallista kulttuuriamme ja yhteiskuntaelämäämme. Ystävällisiä ja luottamuksellisia suhteita on ylläpidettävä ja käytännöllisessä toiminnassa syvennettävä varsinkin naapurimaiden kanssa. Suhteemme Skandinavian maihin samoin kuin moniin muihin liberaalisiin demokratioihin rakentuu yhteiskuntajärjestelmien samankaltaisuuden ja useassa tapauksessa vuosisataisen kulttuuriyhteyden varaan. Suhteemme Neuvostoliittoon perustuu paitsi luonnollisiin naapuruussuhteisiin myösYYA-sopimukseen, joka on samalla puolueettomuuspolitiikkamme perusta. Kansainvälisiä yhteyksiä tulee yhteiskuntajärjestelmien ideologioiden erilaisuuksista riippumatta aktiivisesti ylläpitää ja edelleen kehittää. Suomen tulee noudattamansa puolueettomuuspolitiikan mukaisesti pysytellä erossa suurvaltojen välisistä eturistiriidoista ja tarjota palvelujaan kiistojen ratkaisemiseksi neuvotteluyhteyksien ylläpitämiseksi ja rauhanomaisen luottamuksen ilmapiirin luomiseksi.Puolueettomuuspolitiikkamme edellytää kokonaisvaltaista turvallisuspolitiikkaa sekä toimintakykyistä puolustuslaitosta.

Pyrkiessään liberaalien voimien vahvistamiseen kansainvälisessä politiikassa Suomen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa. Kansainvälisiä suhteita on luotava ja aktiivisti ylläpidettävä myös etäisempien maiden kanssa liberalismin yleisinhimillisten periaatteiden hengessä. Liberaalit näkevät maat ja kansat, koko maapallon ja sen väestön ongelmat yhtenä kokonaisuutena. Tähän maapallon laajuiseen ihmisen elinympäristön ja luonnonvarojen muodostaman kokonaisuuden järkiperäiseen käyttöön ja hoitoon on kiireesti päästävä kaikkien kansojen välisten neuvottelujen ja yhteistoiminnan avulla. Tämä tapahtuu parhaiten Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen eri järjestöjen puitteissa. Ihmiskunnan yhä suuremmiksi kasvaneet ongelmat ovat ratkaistavissa vain kehittämällä Yhdistyneiden Kansakuntien ylikansallista luonnetta. Siksi Suomen tulee omalla panoksellaan tukea Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusta ja toimintaa sekä tarmokkaasti osallistua työhön maailmanrauhan turvaamiseksi ja kehitysmaiden hädän poistamiseksi. Vain olemalla aktiivisti mukana kansainvälisessä yhteistyössä sen kaikilla aloilla, voi Suomi säilyttää tunnustetun kansainvälisen puolueettomuusasemansa itsenäisenä rauhaa edistävänä maana.