Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/LKP/165

Liberaalinen Kansanpuolue

LKP:n Periaateohjelma


  • Puolue: Liberaalinen Kansanpuolue
  • Otsikko: LKP:n Periaateohjelma
  • Vuosi: 1994
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Liberaalinen Kansanpuolue r.p.

Periaateohjelma hyväksytty 29.5.1994 LKP:n XVI puoluekokouksessa Oulussa.

Liberaalinen kansanpuolue on vapaamielinen uudistuspuolue, jonka päämääränä on toimia eurooppalaisen liberalismin edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja muualla maailmassa.

Tiivistelmä

Kansalaisyhteiskunta * Yksilön vapaus * Perusturvallisuus

LKP tavoittelee ihmislähtöistä, joustavaa ja turvallista tulevaisuutta luonnon ja ihmisen omilla edellytyksillä. Puolue edellyttää, että valta kuuluu kansalaisille, jotka

  • osallistuvat itse suoraan kaikkiin lähiasioihin
  • päättävät periaatekysymyksistä kansanäänestyksessä
  • valitsevat johtajat määräajaksi suorassa kansanvaalissa
  • valitsevat eduskunnan ja kunnallisvaltuuston.

Tiedonkulun tulee olla vapaata ja monipuolista. Kaiken hallinnon tulee perustua laillisuuteen, tasavertaisuuteen ja kansalaisvapauksien tinkimättömään kunnioittamiseen. Tarpeeton holhous pitää purkaa ja järjestelmien Suomesta siirtyä kansalaisten Suomeen.

Laillisuuden ja tasa-arvon suojassa ihmiset voivat tehdä vapaasti omia valintojaan, kehittää itseään ja elää täysipainoista, omien edellytyksiensä mukaista elämää. Jokaisella on oikeus omaan onneensa, kunhan ei loukkaa toisten oikeutta etsiä omaansa. LKP näkee itse ohjautuvien organisaatioiden ja markkinatalouden parhaiten edistävän kekseliäisyyttä ja voimavarojen kohdentumista.

Yhteiskunnan kuuluu toimia ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäjänä. LKP:n näkemyksen mukaan valtion ja kuntien on toimittava mahdollisimman vähän aloilla, jotka yritteliäisyys ja markkinatalous voivat hoitaa. Yhteiskunnan turvaaman kansalaisten perustulon tulee kannustaa omatoimisuuteen ja yritteliäisyyteen sen sijaan, että olisi passivoivaa, jopa yksilön yrittämistä rankaisevaa.

"Liberaalinen Kansanpuolue rp:n katsomuksellisena perustana on yksilön vapauden kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja yhteiskunnallinen sekä ekologinen vastuuntunto."

Puolueen sääntöjen 2 §

"Liberaali yhteiskunta antaa kaikille jäsenilleen vapauden etsiä omaa onneaan mutta ei jätä ketään oman onnensa nojaan".

Tampereen puoluekokous 1993

Kansalaisyhteiskunta

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan uutta joustavuutta ja ihmislähtöisyyttä, jotta tulevaisuuden yhteiskunta olisi vapaampi, viihtyisämpi, tasa-arvoisempi ja turvallisempi, kuin mihin se nykyisillä näkymillä ajautuisi.

Sen jälkeen kun poliittinen liberalismi syntyi 1700-1800 -lukujen taitteessa, on monia muitakin aatteita noussut, mutta myös sortunut. Liberaali, yksilön tarpeista ja toiveista lähtevä kansanvalta kestää murroksissa ja muutoksissa joustavana, mukautumiskykyisenä ja turvallisena. Se selvittää sekä ulkoiset että sisäiset häiriöt paremmin kuin mikään muu yhteiskuntamalli.

Suomen tasavalta alkoi rakentua tälle perustalle K.J. Ståhlbergin ohjauksella. Nyt 1990-luvulla liberaalien tulee näyttää jälleen tietä, kun vapaa kansalaisyhteiskunta nousee holhouksen ja komentotalouden raunioista. Järjestelmien Suomesta tulee ihmisten Suomi, jossa tarpeet, toiveet ja arvot ohjaavat valintoja. Lasten, nuorten, vanhusten ja työelämästä syrjäytyneiden toimeentulosta on oikeudenmukaisesti huolehdittava sellaisella kansalaisten perustulolla, jolla korvataan nykyiset tukimuodot ja joka mahdollistaa työnteon ja ansiotoiminnan.

Arvot järjestykseen

Liberaalit kunnioittavat syvästi yksilön ihmisarvoa. Lahjojen ja taipumusten mukaan ihmiset kehittyvät erilaisiin tehtäviin, mikä ei merkitse ihmisten jakautumista parempiin ja huonompiin. Erotteluperusteeksi ei myöskään kelpaa sukupuoli, rotu, ihonväri, syntyperä tai uskonnollinen vakaumus. Laillisuuden ja tasa-arvon suojassa yksilöt voivat vapaasti tehdä omia valintojaan elinkeinojensa ja harrastuksiensa suuntaamisessa. Elämäntavan ihanteena pidetään yksilön onnellisuutta ja tasapainoisuutta, joka asettuu kestävän kehityksen rajoihin.

Liberaalien luovuttamattomana aateperustana toimii näkemys ihmisistä vapaina, tasa-arvoisina ja vastuullisina yksilöinä. Valtaa siirretään julkisille yhteisöille vain tavoiteltaessa sellaisia päämääriä, joita ei voida saavuttaa kunkin toimiessa yksin ja omin ehdoin. Liberaalin näkemyksen mukaan yhteiskunnassa tarvitaan vain ne yleiset laitokset, joita yksityinen aloitteellisuus ei järkevästi ja oikeudenmukaisesti toteuta.

Liberaalit edellyttävät perusteellista arvokeskustelua valtion, kunnan ja ja muiden julkisyhteisöjen todellisista tehtävistä.

Markkinatalous toimii

Taloudellisen toiminnan peruspäämääränä on toimeentulo ja elämän laadun kohottaminen, vaarantamatta tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Yritteliäisyyden tulee tuottaa markkinoille jatkuvasti parempia tuotteita ja palveluja. Markkinatalous edistää parhaiten kekseliäisyyttä ja voimavarojen parasta mahdollista kohdentumista. Markkinat huolehtivat myös luonnonvarojen säästeliäästä käytöstä, kun kuluttajat osaavat tehdä kestävän kehityksen edellyttämiä valintoja.

Taloudellista toimintaa ohjaavien lakien ja määräyksien tulee kohdella kaikkia tarvittavan pätevyyden omaavia yrityksiä tasapuolisesti. Ne eivät saa määritellä kilpailun tuloksia. Monipuolisten käyttäjä-tuottaja-markkinoiden on annettava vapaasti syntyä ja toimia. Elinkeinovapautta loukkaavat, kilpailua estävät tai rajoittavat monopolit on purettava. Markkinatalouteen kuuluvat myös työnantajien ja palkansaajien järjestäytyminen ja keskinäiset neuvottelut. Liberaalit osoittavat kansalaisille mahdollisuuden toimia järjestyksellisten rakenteiden, kuten yritysten, yhdistysten ja puolueiden kautta. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työvoiman verottamisesta esimerkiksi käyttökatteeseen perustuvaan verotukseen.

Hallitusvalta kansalle

Vapaissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä ihmiset voivat tasa-arvoisesti osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Subsidiariteetti-periaatteen mukaisesti päätökset kuuluu tehdä niiden, joita asiat lähimmin koskevat. Tästä seuraa laaja itsehallinto kylissä ja kaupunginosissa, kunnissa, maakunnissa ja maissa.

Vaalien pitää olla tarkasti suhteellisia, jotta kansalaisten mielipide pääsee vähentymättömänä vaikuttamaan. Kansanäänestyksiä kuuluu käyttää presidentinvaalin lisäksi myös muiden johtajien vaaleissa sekä tärkeissä periaatteellisissa kysymyksissä, myös kansalaisaloitteiden pohjalta.

Terve ja toimiva kansanvalta edellyttää kansalaisilta henkistä itsenäisyyttä, turvallisuutta ja tietoisuutta tosiasioista. Monipuoliset vapaat tiedotusvälineet kuuluvat kansalaisyhteiskunnan itsestäänselvyyksiin. Julkisen hallinnon ensisijaisena tehtävänä on huolehtia järjestyksestä ja turvallisuudesta ja luoda tasapuoliset puitteet yrittäjyydelle.

Hallinnon tulee aina perustua laillisuuteen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja kuulemiseen, sekä kansalaisvapauksien tinkimättömään kunnioittamiseen. Kansalaisen on saatava tietoja helposti ja ymmärrettävässä muodossa.

Kulttuurin vapaus

Ihminen on luonnostaan luova, innostunut ja eteenpäin pyrkivä. Erikoisesti tämä ilmenee kulttuurin alalla. Yhteiskunnan tuki ei takaa kulttuurin tuotoksia. Mutta toisaalta yhteiskunnan on varmistettava sellaisten tärkeiden kulttuurin osien kuten kirjastojen tai kansanperinteen tai kotimaisten kielten säilyminen.

Kulttuurin vapautta saa rajoittaa vain silloin, jos jonkin yhteisön toiminta loukkaa ihmisarvoa tai muodostuu elämää vahingoittavaksi. Tällöinkin tulee yhteiskunnan toimia äärimmäisen tarkasti, jotta ei loukata kansalaisten kokoontumisen, luomisen, sanan ja uskonnon vapautta.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen periaate edellyttää ihmisiltä kokonaisvaltaista vastuunottamista ja asenteellista uudistumista. Talouskehityksen laadun tulee muuttua ympäristön kestävän käytön mukaiseksi. Energiaa kannattaa säästää, ja sen tuotannossa suuntautua vähemmän saastuttaviin ja uusiutuviin luonnonvaroihin.

Ympäristöön vaikuttaviin hankkeisiin tulee jokaisella, jota hanke koskee, olla todellinen vaikuttamismahdollisuus. Tämä vaatii lähidemokratiaa ja yleistajuista kansalaisvalistusta, jonka yleisperiaatteena tulee olla esteettisyyden, eettisyyden ja ekologian huomioonottaminen.

Raaka-aineiden uudelleen käyttö, lopputuotteiden kierrätys ja vähäpäästöinen toiminta tulee tehdä houkuttelevaksi sekä kotitalouksissa että yrityksissä. Hyvää ympäristönkäyttöä palkittakoon, mutta huonosta veloitettakoon korvauksia veroina ja maksuina. Tietoa tuotteiden elinkaarista ja ympäristövaikutuksista tulee tutkimuksin lisätä.

Uusi yrittäjyys

Tuotanto muuttuu nopeasti yksinkertaisesta suorittavasta työstä jatkuvaa kehittelyä ja panosten yhdistelyä vaativaan suuntaan. Myös itse työn suorittaminen muuttuu joustavammaksi ajan ja paikan suhteen. Työttömyyden lievittämiseksi Suomeen tarvitaan paljon uusia yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria. Yrittäjyydestä tulee tehdä arvostettu ammatti, ja pienyrittäjien sosiaaliturva saattaa palkansaajien vertaiseksi. Yhteiskunnan keskityksen purkautuessa tarjoutuu haasteellisia mahdollisuuksia uusille palvelualan pienyrityksille.

Työelämän rakennemuutoksien tulee heijastua koulutukseen, jonka ei enää tule vastata yksistään hallinnon ja suurtyönantajien tarpeisiin. Koulutuksen tulee olla jatkuvaa ja vastata myös yrittäjyyden, luovuuden, kansainvälistymisen ja kansalaisyhteiskunnan haasteisiin. Vapaa, tarvelähtöinen koulutustapa selviytyy tästä parhaiten. Työttömyyden vähentämiseksi tulee tukea työllistäviä toimia ja omaehtoista työllistämistä työttömyyden tukemisen sijasta, ja huomioida ihmisen oikeus työhön.

Eurooppa ja maailma

Itämeren alueesta on toivottavasti muodostumassa eräs maailman rauhanomaisen kehityksen johtavista alueista. Suomella on keskeinen rooli yhtenä sen valtioista. Itämeren alueen ympäristöongelmat vaativat määrätietoista kansainvälistä yhteistyötä.

Suomi on aina ollut kiinteä osa Eurooppaa. Maamme tulee päättäväisesti osallistua yhdentymiskehitykseen, joka muovaa suuret, kaikille edulliset työ-, tuote- ja kulttuurimarkkinat. Näin taataan oman maanosamme kilpailukyky ja elämisen laadun edellytykset muiden maanosien talousmahtien rinnalla ja edellä.

Maailmassa esiintyy edelleen runsaasti ihmisarvoa alentavaa kohtelua, sotia, kidutusta ja taloudellista riistoa. Niitä ei saa hyväksyä. Niiden uhreja on autettava paremman elämän alkuun, tarvittaessa jossakin muussa maassa, myös Suomessa. Kehitysyhteistyöhön kuuluu myös kaupan esteiden poistaminen, yhteinen tutkimus- ja kehitystoiminta sekä koulutus- ja harjoittelijavaihto.

Mikään hallitus ei saa sortaa omaa kansaansa, uhata naapureitaan eikä uhmata kansainvälisen oikeuden sääntöjä terrorismilla. Olot on vakiinnutettava tarvittaessa YK:n pakottein.

Ulkoinen ja sisäinen turvallisuutemme

Valtion ensisijaiset tehtävät liittyvät ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen eli puolustusvoimiin, oikeuslaitokseen ja järjestyksenpitoon. Suomella pitää olla toimintakykyiset puolustusvoimat. Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää ja laajentaa jatkuvaksi valmiuskoulutukseksi kaikille.

Yhteiskunnan on tehokkaasti puolustauduttava myös sisäistä rikollisuutta ja väkivaltaa vastaan, reagoiden jyrkästi ja oikeudenmukaisesti. Tasa-arvon, siskouden ja veljeyden ihanteet toteutuvat, kun mahdollisimman moni voi turvallisissa olosuhteissa etsiä oman onnensa - syntyperään, arvoon tai ammattiin katsomatta.

"Kukaan ei voi pakottaa minua olemaan onnellinen hänen tavallaan, vaan jokainen etsiköön oman tiensä onneen, kunhan ei loukkaa toisten vapautta"

Immanuel Kant 1724-1804

"Kunnon liberaali käyttää keinojaan mahdollisimman tehokkaasti saadakseen aikaan hyvää, mutta varoo korjaamasta havaitsemiaan puutteita heti kohta tulella ja miekalla"