Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/LKP/170

Liberaalinen Kansanpuolue

LKP:n periaatteellinen toimintasuunnitelma 1982-1984


  • Puolue: Liberaalinen Kansanpuolue
  • Otsikko: LKP:n periaatteellinen toimintasuunnitelma 1982-1984
  • Vuosi: 1982
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

PERIAATTEELLINEN TOIMINTASUUNNITELMA 1982-84

LIBERAALINEN KANSANPUOLUE

PERIAATTEELLINEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 1982 - 1984

VINOUTUNUT YHTEISKUNTAKEHITYS

Lisääntyvästä materiaalisesta hyvinvoinnista huolimatta sosiaalinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt: työttömyys, väkivalta, vieraantuminen ja välinpitämättömyys ovat nyky-yhteiskunnan ongelmia. Näiden sosiaalisten epäkohtien rinnalla jatkuu ja lisääntyy myös elinympäristömme saastuminen sekä luonnontasapainosta piittaamaton luonnonvarojen riisto.

Yhteiskuntakehityksellemme on leimaa antavaa myös kaiken kattava ja lisääntyvä puoluepolitisoiminen, mistä on seurauksena erilaisten ratkaisujen teko ja jopa palvelusten jakaminen puoluepoliittisin perustein - ei yleisesti hyväksytyin perustein. Puoluepoliittisuuden kasvu yhdessä hallintokoneistojen lisääntyneen vallankäytön sekä puoluesidonnaisten virkamiesten lisääntymisen kanssa merkitsevät kansalaisten oikeusturvan vähenemistä ja vaikutusmahdollisuuksien heikkenemistä.

LIBERAALIT TAITELUUN AATTEELLISTA APATIAA VASTAAN

Suomessa vallitsee aatteellinen apatia. Aineellinen hyvinvointi ja vallassaolijoiden pyrkimykset valtansa turvaamiseksi ovat sammuttaneet aatteellisen keskustelun. Selkeimmin tämä aatteettomuus ja välinpitämättömyys näkyy suhtautumisessa joukkotyöttömyyteen.

Yhteiskunnallisiin ongelmiin pureutuvan julkisen keskustelun ja ratkaisujen etsimisen sijasta suuret puolueet ovat keskittyneet pääasiassa valtansa turvaamiseen ja laajentamiseen. Aatteellisia tavoitteita ja eroja puolueiden välillä on tarkoituksellisesti hämärretty uusien äänestäjien saalistamiseksi. Aatteettomuus ja tavoitteettomuus ovat suomalaiselle päivänpolitiikalle tunnusomaisia. Tässä tilanteessa on liberaalien aktivoiduttava ja omalla toiminnallaan pakotettava muut puolueet ottamaan entistä selkeämmin kantaa maamme tulevaisuuden kannalta keskeisiin kehitysedellytyksiin. Kansalaisille on tarjottava poliittisia vaihtoehtoja.

LIBERALISMIN HAASTE LKP:LLE

Liberalismin tavoitteena on vapauttaa ihminen sorrosta ja harvainvallasta ja luoda tasa-arvoa ihmisten välille. Liberaali yhteiskunta perustuu siten kansalaisten omatoimisuuteen, laajaan osallistumiseen ja heidän yksilöllisen luovuutensa hyväksikäyttöön yhteiskuntaa uudistavana voimana - vapaana valtakoneiston alistamisesta tai holhouksesta.

Sisäpolitiikkamme kehitys on menossa monessa suhteessa päinvastaiseen suuntaan:

  • kiristyvä tulonjakotaistelu on piittaamaton työttömistä ja yhteiskunnan heikompiosaisista,
  • poliittisen vallan käyttö on kasautunut yhä harvalukuisempien käsiin puolueissa ja ammattiyhdistysliikkeessä,
  • lyhyen tähtäyksen taloudellisten voittojen saamiseksi on pilattu elinympäristöä ja tuhlattu luonnonvaroja, ja
  • koululaitoksen ja joukkoviestimien välityksellä pyritään lisäämään hallinnon holhousta kansalaisiin nähden lähes kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla.

LKP:n tehtävänä on aatteellisena puolueena pyrkiä yhteiskuntamme laadulliseen uudistamiseen, mikä edellyttää jatkuvaa työskentelyä eri muodoissa esiintyvää harvainvaltaisuutta, yksilön sortoa ja itsekästä voitonpyyntiä vastaan. Kaupallisen massakulttuurin ihmisiä ja hyväksyttävänä pidettävää elämäntapaa samanlaistava ja kaikkea poikkeavuutta syrjivä "henki" on pyrittävä murtamaan. Ihmisiä on aktivoitava, heille on tarjottava mahdollisuuksia itsensä luovaan ilmaisemiseen työpaikalla, asuinympäristössään, koulussa ja vapaa-aikanaan. Työpaikkademokratia ja lähidemokratia asuinympäristöä koskevissa asioissa lisäävät kansanvaltaa ja tarjoavat mahdollisuuden kansalaisten luovan panoksen hyväksikäyttöön. Tässä työssä on myös kulttuuripolitiikalla ja sen kaikilla osa-alueilla tärkeä merkitys. Tästä syystä on myös vireillä olevaan koululain uudistukseen ja sen toimeenpanoon kiinnitettävä erityistä huomiota.

LKP:n toiminnan tulee talouspolitiikan alueella keskittyä kansallisen kriisinkestävyyden lisäämiseen. Hyvinvointimme on rakennettu jopa elintarvikehuoltoa myöten pääasiassa ulkomaisten tuontipanosten varaan. Kansainvälisen jännityksen lisääntyessä on omavaraisuuttamme kohotettava kaikilla tuotannon aloilla.

KOHTI LAAJEMPAA POLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ

Poliitinen keskusta on vuosikymmenien ajan luonut tasapainottavan tekijän suomalaisessa sisäpolitiikassa. Poliittiseen keskustaan lukeutuvat puolueet ovatkin joutuneet usein kantamaan vastuun valtakunnan asioista. Vaalijärjestelmämme epäoikeudenmukaisuudesta ja LKP:n toiminnallisten edellytysten heikkenemisestä johtuen Liberaalinen Kansanpuolue ja Keskustapuolue ovat päättäneet entisestään tiivistää yhteistyötään siten, että LKP liittyy järjestönä Keskustapuolueeseen. Tämä organisatoorinen järjestely ei kuitenkaan saa rajoittaa LKP:n poliittista ja aatteellista toimintavapautta.

Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen on riippuvainen siitä, miten poliittinen keskusta ja SDP ovat kyenneet sopimaan sisäpolitiikan päämääristä. Tästä syystä liberaalien on tehtävä yhteistyötä myös SDP:n kanssa.

Nykyistä laajempi poliittinen yhteistyö Kansallisen Kokoomuksen kanssa tulevissa eduskuntavaaleissa ei ole mahdollista ja se on muutoinkin ongelmallista, koska puolue avoimesti pyrkii kaksinvaltaan SDP:n kanssa.

RAUHANTYÖN MERKITYS KASVAA

Kiristynyt kansainvälinen tilanne, liennytyskehityksen pysähtyminen ja taantuminen, kiihtyvä asevarustelu sekä teollisuusvaltioiden ja kolmannen maailman kehitysmaiden välisen taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen muodostavat 1980-luvun keskeiset vaaratekijät maailmanrauhan säilymiselle. Maailmanrauhan järkkyminen voi johtaa ydinsotaan ja ihmiskunnan tuhoon. Tästä syystä liberaalit painottavat rauhantyötä kansojen välisen ymmärtämisen ja tasa-arvon lisääjänä.

Sotaa käydään ja siihen varustaudutaan suurvaltojen ehdoilla. Pienet valtiot, kuten Suomi voivat rakentaa turvallisuutensa vain kansojen väliseen yhteistyöhön ja hyviin suhteisiin. Siksi meidän on lisättävä aktiivista panostamme rauhantyön hyväksi niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti Liberal Internationalissa.

Kansainvälisen jännityksen lisääntyminen on korostetusti tuonut esille ne myönteiset vaikutukset, jotka Suomen ja Neuvostoliiton välisellä YYA-sopimuksella on Suomen ulkopoliittiseen asemaan. Suomen on tinkimättömästi pidettävä kiinni omaksumastaan rauhantahtoisesta puolueettomuuspolitiikastaan, jonka oleellinen osa on YYA-sopimus ja jota Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen linja käytännössä toteuttaa. Liberaalinen Kansanpuolue pitää tätä politiikkaa tinkimättömästi myös oman ulkopoliittisen toimintansa lähtökohtana ja pyrkii edistämään sitä Liberal Internationalin piirissä.

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys rauhan ja kansojen välisen yhteistyön edistämisessä on merkittävä. Pohjoismaista yhteistyötä on edelleen kehitettävä voimakkaasti ja pyrittävä lisäämään Pohjoismaiden yhteisesiintymistä kansainvälisissä kysymyksissä. Tärkein yhteispohjoismainen turvallisuuspoliittinen kysymys on ydinaseettoman pohjolan aikaansaaminen, mistä pohjoismaiden tulisi pyrkiä yksimielisyyteen. Nämä maat voivat yhdessä omaksumansa liberaalis-demokraattisen yhteiskuntakäsityksen pohjalta toimia tehokkaasti rauhan ja yhteiskunnallisen edistyksen lisäämiseksi koko maailmassa.

LKP:N KÄYTÄNNÖLLISPOLIITTISET LÄHIAJAN TAVOITTEET

1. LISÄÄ TYÖTÄ - TYÖTÄ NUORILLE

  • työkustannusten alentamiseksi poistetaan työnantajien sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksut, mitkä varat kerätään liikevaihtoveroa korottamalla,
  • poistetaan alle 23-vuotiaiden työeläkemaksut ja toteutetaan kattava nuorison työ- ja koulutustakuu,
  • kotitalouksien maksamat sosiaalivakuutusmaksut tehdään verovähennyskelpoisiksi,
  • osa-aikatyön lisäämiseksi saatetaan osa-aikatyöntekijöiden asema eläkejärjestelmissä tasavartaiseksi täyspäivätyöntekijöiden kanssa,
  • ryhdytään myöntämään korkotukilainoja uusille, alottaville, työvaltaisille yrityksille,
  • luodaan vientiteollisuuden k-takuujärjestelmää vastaava järjestelmä tieto-taidon vientiä harjoittaville yrityksille,
  • nuorten työ- ja harjoittelupaikkojen lisäämiseksi minimipalkkasäännöksiä ja nuorten työntekijäin suojelusta annettua lakia tarkistetaan siten, etteivät ne muodosta estettä nuorten työelämään sijoittumiselle.

2. NUORELLE PERHEELLE PERUSTURVA

  • oman asunnon hankkiminen on mahdollistettava 5%:n omalla pääomalla,
  • lasten hoitotuki on järjestettävä siten, että perhe voi järjestää päivähoidon haluamallaan tavalla,
  • kunnallista päivähoitoa on kehitettävä siten, että perheille annetaan mahdollisuus saada päivähoitoa myös vuorotyössä käydessään,
  • vanhempainloman jatkoksi on saatava hoitoloma, jonka turvin vanhemmat niin halutessaan voivat itse hoitaa lapsensa kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, työsuhteen katkeamatta,
  • pienten lasten vanhemmat on pyrittävä vapauttamaan yö- ja vuorotyöstä,
  • alle kouluikäisten lasten vanhemmille tulee suoda mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan.

3. ELINYMPÄRISTÖ ON TURVATTAVA

  • jätehuolto on rakennettava kierron ja uudelleenkäytön varaan, uudistumattomat luonnonvarat on saatava tuotantokiertoon,
  • ympäristöhallinto on selkiinnytettävä perustamalla ympäristöministeriö, lisäämällä läänien ympäristöosastojen toimintaedellytyksiä sekä annettava ympäristönsuojelu kuntien lakisääteiseksi toiminnaksi,
  • tuotantoa on ohjattava hinta- ja veropoliittisin keinoin irti luonnonvaroja tuhlaavasta kulutuksesta,
  • kotimaisen energian käyttöä tulee lisätä mm. investointeja tukemalla,
  • uusien ydinvoimalaitosten rakentamisesta tulee pidättyä.

4. VEROTUKSEN PERUSREMONTTI

  • tulo- ja varallisuusverotusta on yksinkertaistettava siten, että palkansaaja tietää lopullisen verotuksensa jo palkkaa saadessaan, tämä lisää hänen oikeusturvaansa,
  • inflaation vaikutukset poistava VEROLEIKKURI tehdään lakisääteiseksi,
  • tuloverotuksen tasoa lasketaan asteittain ja siirretään verotuksen painopistettä välillisiin veroihin,
  • yrittäjien harkintaverotus poistetaan,
  • vientiteollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi siirrytään arvonlisäveroon,
  • yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta tehdään verotuksellisesti edulliseksi.

5. KANSANVALLAN TOIMIVUUS ON TURVATTAVA

  • presidentin vaalitapa on muutettava kaksivaiheiseksi, suoraksi kansanvaaliksi,
  • neuvoa-antava kansanäänestys on tehtävä mahdolliseksi tärkeissä, koko valtiota tai kuntaa koskevissa asioissa,
  • lääninhallintoa on kansanvaltaistettava valitsemalla lääninhallitusten johtoon vaaleissa lääninvaltuustot,
  • kansanedustajien vaalilaki on uudistettava siten, että eduskunnan kokoonpano vastaa puolueiden vaaleissa saamia äänimääriä,
  • perustuslain säätämisjärjestystä vaativissa asioissa voidaan kiireelliseksi julistamisen määräenemmistö laskea 3/4:aan, ei kuitenkaan kansalaisten perusoikeuksia koskevissa asioissa.

6. AVOIMEEN KOULUJÄRJESTELMÄÄN

  • koko 6-vuotiaiden ikäluokalle on annettava kouluvalmiuseroja tasaavaa ja oppivalmiuksia lisäävää opetusta,
  • peruskoulun opetussuunnitelmaa kehitetään siten, että muistitietoon perustuvien tavoitteiden sijasta korostetaan asiakokonaisuuksien ymmärtämistä, valinnaisuutta ja oppilaan kasvattamista tasapainoiseksi persoonallisuudeksi,
  • peruskoulua on edelleen kehitettävä siten, ettei se rajoita lahjakkaiden oppilaiden mahdollisuuksia kehittää itseään,
  • keskiasteen koulutuspaikkoja on lisättävä järjestämällä sekä väliaikaista että pysyvää koulutusta aloilla, joilla ei ole työllisyysongelmia, samoin tulee kehittää oppisopimuskoulutusta, lukiokoulutusta ei tule supistaa,
  • ammatillisten koulujen ammattikurssitoimintaa on laajennettava, jotta turvataan riittävät uudelleen- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet,
  • avoin korkeakoulu on toteutettava, jotta mahdollisimman monille tarjotaan mahdollisuus korkeakoulutasoisen opetuksen hyväksikäyttöön,
  • opintovapaa on saatettava opintotukijärjestelmän piiriin, näin taataan kansalaisten jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuudet.

7. JOUSTAVUUTTA TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLTOON

  • uudistuvan lainsäädännön mahdollisuudet vanhusten avo- ja kotihoidon kehittämiseksi tulee täysipainoisesti käyttää hyväksi,
  • julkisen sektorin tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluja täydentämään on kehitettävä yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen tarjoamien palvelujen kanssa,
  • terveyspalvelujen kehittämisessä on pyrittävä perhekeskeisyyteen,
  • yksilöllisyyden lisäämiseksi eläkepolitiikassa on eläkeikä tehtävä joustavaksi.

Hyväksytty Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokouksessa Joensuussa 18.-20.6.1982