Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/LKP/171

Liberaalinen Kansanpuolue

LKP:n periaatteellinen toimintasuunnitelma 1994-1995


  • Puolue: Liberaalinen Kansanpuolue
  • Otsikko: LKP:n periaatteellinen toimintasuunnitelma 1994-1995
  • Vuosi: 1994
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Periaatteellinen toimintasuunnitelma 1994-1995

LIBERAALINEN KANSANPUOLUE
- vapaamielisten ihmisten puolue

PERIAATTEELLINEN TOIMINTASUUNNITELMA 1994-1995

  1. Avointa ja liberaalia politiikkaa
  2. Eurooppalainen Suomi
  3. Valta kansalaisille
  4. Korporativismista markkinatalouteen
  5. Työtä ja perusturvaa
  6. Työn verotusta kevennettävä
  7. Perheitä ja nuoria tuettava
  8. Kohti kestävää kehitystä
  9. Holhousvaltiosta kansalaisten yhteiskuntaan
  10. Politiikkaan uudet pelisäännöt

Liberaalinen Kansanpuolue rp

PERIAATTEELLINEN TOIMINTASUUNNITELMA 1994-1995

1. AVOINTA TOIMINTAA, LIBERAALIA POLITIIKKAA

  • Liberaalinen Kansanpuolue tarjoaa kaikille vapaamielisille kansalaisille, myös puolueisiin sitoutumattomille, mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseeen vaikuttamiseen.
  • Puolue pyrkii omassa toiminnassaan avoimeen, rehelliseen ja kansanvaltaisia periaatteita kunnioittavaan politiikkaan ja kutsuu toimintaansa mukaan kaikkia liberaaleja arvoja kannattavia henkilöitä.
  • Poliittisessa toiminnassaan puolueen johtavana periaatteena on liberalismin edistäminen Suomessa. Tämä merkitsee kansalaisten vapauttamista tarpeettomasta yhteiskunnan holhouksesta, vapaan yrittäjyyden edistämistä avoimessa markkinataloudessa, kansalaisten turvallisuudesta huolehtimista ja kestävän kehityksen periaatteen noudattamista yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueilla.
  • Puolueen tavoitteena on kehittää sääntöjään ja toimintatapojaan sekä organisaatiotaan niin, että puoluetyössä mukana olevat jäsenet ja sitoutumattomat voisivat mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa puolueen toimintaan ja sen kautta yhteiskunnan kehittämiseen.

2. EUROOPPALAINEN SUOMI

2.1. Liberalismi on kansainvälinen aate. Maailmanlaajuisen liberaaliliikkeen jäsenenä Liberaalinen Kansanpuolue pyrkii edistämään kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisyyden suosimista Suomessa.

2.2. LKP esitti ensimmäisenä puolueena neuvottelujen aloittamista Suomen liittämisestä Euroopan Unioniin. Nyt liittymissopimuksen valmistuttua puolue pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että liittymissopimus saa kansalaisten enemmistön tuen ja että sen jälkeen eduskunta hyväksyy EU:hun liittymisen.

2.3. Puolue osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön Liberaalisessa Internationaalissa (LI) sekä Euroopan liberaalipuolueessa ELDR:ssä. Puoluesuhteita muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa kehitetään. Lisäksi puolue tiivistäää suhteitaan Viron ja muiden Baltian maiden liberaalipuolueisiin.

2.4. Eurooppa on muotoutumassa uudelleen ja tämä vaikuttaa myös turvallisuuspoliittisiin asetelmiin. Ulkoisen turvallisuutemme kannalta on välttämätöntä, että Suomi on mukana yleiseurooppalaisessa yhteistyössä vaikuttamassa koko maanosamme turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.

2.5. Liberaalinen Kansanpuolue tukee rauhankumppanuussopimusta Naton kanssa ja katsoo, että läheisempikin yhteistyö Naton kanssa voi tulevaisuudessa olla mahdollinen.

3. VALTA KANSALAISILLE

3.1. Liberaalissa demokratiassa valta kuuluu kansalaisille, joiden tahto toteutuu vapaissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Vaalien tulee olla tarkasti suhteellisia, jotta jokaisen kansalaisen ääni olisi samanarvoinen.

3.2. Kansan valitsema eduskunta on keskeisin valtioelin. Eduskunnan asemaa on vahvistettava sisäisillä uudistuksilla ja valtiosääntöä muuttamalla. Parlamentarismia tulee vahvistaa siirtämällä presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia eduskunnalle ja hallitukselle.

3.3. Normaaliin parlamentarismiin kuuluu hallituksen vastapainona oppositio, jolle tulee taata hyvät toimintaedellytykset.

3.4. Avoimuus ja myönteinen suhtautuminen julkisuuteen on osallistuvan ja terveen kansanvallan edellytys. Kansalaisille tulee antaa riittävästi tietoja valmistelun alla olevista poliittisista asioista ja virkakoneiston toiminnasta. Näin vahvistuu kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmäämme.

3.5. Vallankäytön tulee perustua laillisuuteen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun sekä kansalaisvapauksien kunnioittamiseen.

4. KORPORATIVISMISTA MARKKINATALOUTEEN

4.1. Vapaa markkinatalous ei toimi hyvin Suomessa, koska järjestelmävoimat hallitsevat liian paljon talouttamme ja koko yhteiskuntaa. Järjestelmävoimat ovat vaikeuttaneet ja vaurioittaneet vapaata yritystoimintaa. Yrittäjyyden kynnyksen korottaminen ja yritystoiminnan esteenä oleva byrokratia ovat tukahduttaneet taloutemme rakennemuutosta ja lisänneet työttömyyttä.

4.2. Yhteiskunnallista vaurautta luodaan vain tuottavalla työllä ja säästämisellä, ei järjestelmävoimien sopimuksilla. Vaurauden syntyminen edellyttää riittävää yrittäjyyskapasiteettia, teknologiseen kehitykseen ja koulutukseen investoimista sekä kustannustason sopeuttamista tuottavuuteen.

4.3. Hyvin toimiva talous rakentuu yksityiseen omistukseen ja terveeseen kilpailuun. Monopolit ja kartellit on purettava ja kilpailunrajoitukset estettävä tehokkaalla lainsäädännöllä ja sen valvonnalla. Valtionyhtiöt tulee pääsääntöisesti yksityistää.

4.4. Pankkijärjestelmämme on saatava nopeasti terveelle pohjalle. Verovarojen suuntaaminen pankkitukeen on lopetettava mahdollisimman pian. Maksetun pankkituen käyttöä on valvottava tehokkaasti ja pankkien vastuukysymykset on selvitettävä. Verovaroja ei saa suunnata väärinkäytösten peittämiseen pankkisalaisuuden varjolla.

5. TYÖTÄ JA PERUSTURVAA

5.1. Talouspolitiikan tärkein tavoite on turvata kansalaisille mahdollisuus ansiotyöhön ja toimeentuloon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien työpaikkojen luomista yritystoiminnan piiriin. Työelämässä tulee päästä joustaviin työaikoihin.

5.2. Pienyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja niiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Yrityksen perustamiseen ja yrittämiseen liittyvää neuvontaa ja koulutusta on kehitettävä sekä alennettava uuden yrityksen perustamiskynnystä.

5.3. Talouslaman vallitessa työllistävien yritysten tulisi olla valtiovallan erityisessä suojelussa. Toimivia ja kannattavia yrityksiä ei saa kaataa tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin verottajan tai pankkitukea nauttivan rahoituslaitoksen toimesta.

5.4. Työn teettämisen ja tekemisen esteet on poistettava. Työttömille on sallittava lyhytaikaiset tai osa-aikaiset työsuhteet ilman pelkoa työttömyyskorvauksen menettämisestä. Myöskään työnantajalle ei saa koitua ylimääräisiä kustannuksia tällaisesta työsuhteesta. Mm. lomautussakko on poistettava heti.

5.5. Yhteiskunnan tulee antaa jäsenilleen vapaus ja mahdollisuus hankkia vaurautta, mutta ketään se ei saa jättää oman onnensa nojaan toimeentulorajan alapuolelle. Lasten, nuorten, vanhusten ja työelämästä syrjäytyneiden toimeentulosta on oikeudenmukaisesti huolehdittava kansalaisten perustulolla, jolla korvataan nykyiset tukimuodot (lapsilisät, opintotuki, perustyöttömyysturva, toimeentulotuki ja kansaneläke) ja joka mahdollistaa työnteon ja ansiotoiminnan.

6. TYÖN VEROTUSTA KEVENNETTÄVÄ

6.1. Verotuksen painopistettä on muutettava siten, että ympäristöä rasittavaa tuotantoa, kulutusta, automaatiota ja pääomatuloja verotetaan nykyistä enemmän. Vastaavasti työn tekemisen ja työllistämisen verotusta tulee keventää. Yhä suuremmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi muodostuvia harmaita työmarkkinoita voidaan ehkäistä vain tuloverotusta ja työllistämisveroja alentamalla.

6.2. Palvelut tulevat arvonlisäveron piiriin kesäkuun alusta. Tämä merkitsee kansalaisille noin kolmen miljardin lisärasitusta. Palvelujen liikevaihtoveroina kerätyt rahat tulisi kokonaisuudessaa käyttää tuloverotuksen alentamiseen ja kohdentaa niihin kansalaisryhmiin, joita viimeaikaiset säästöpäätökset ja sosiaaliturvan heikennykset ovat kohdelleet kaltoin, erityisesti lapsiperheisiin ja nuoriin.

6.3. Ympäristöveroina kerättävät maksut on käytettävä elinympäristömme laadun parantamiseen. Ympäristönsuojelun edistämiseksi on käytettävä myös kannustavia verohelpotuksia.

7. PERHEITÄ JA NUORIA TUETTAVA

7.1. Lapsiperheistä on tehty yhteiskunnan laman maksajia. Samanaikaisesti kun ongelmat perheissä lisääntyvät, lapsille ja perheille suunnattuja tuki- ja turvajärjestelmiä karsitaan systemaattisesti. Päivähoito, neuvolat, kouluterveydenhuolto ja tukiopetus ovat joutuneet karsittavien listalle. Opetustoiminnasta on leikattu merkittävä osuus yhteiskunnan säästötoimien johdosta. Taloudellisen laman varjolla emme saa leikata lapsiltamme ja nuoriltamme tulevaisuutta. Siksi perheiden tukemiseen, koulutukseen ja nuortemme työllisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

7.2. Asunto on keskeinen osa kansalaisen perusturvallisuutta. Jokaisella suomalaisella on oikeus omistus- tai vuokra-asuntoon. Nuorten ja lapsiperheiden turvaksi on kehitettävä rahoitusjärjestelmä oman asunnon hankkimiseksi ilman alkupääomaa. Vuokralla asumisen mahdollisuutta on parannettava. Vuokra-asuntotuotantoa on rakennettava myös yksityisen pääoman varaan ja tehtävä se kannattavaksi sijoitusvaihtoehdoksi.

8. KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

8.1. Puhdas ja terve elinympäristö ori paras perintö tuleville sukupolville. Kaikessa tuotannossa, kulutuksessa ja päätöksenteossa samoin kuin kasvatuksessa ja koulutuksessa on otettava huomioon kestävä kehitys ja ympäristömme sietokyky. Ympäristöhallintoa tulee kehittää vesi- ja ympäristöpiireistä ympäristökeskuksiksi ja vesioikeuksista tehdä riippumattomia ympäristöoikeuksia. Ympäristölakien valvonta ja ympäristölupien myöntäminen tulee pitää erillään toisistaan.

8.2. Yhteiskunnan pitää voida tarjota työtä kaikille sitä haluaville. Monet ympäristönhoitotehtävät ja kotimaisten energiavaihtoehtojen kehittäminen tarjoavat uusia työtilaisuuksia. Ennakkoluulottomasti tulee panostaa eri energiavaihtoehtojen tutkimiseen ja samalla antaa tuloksista ihmisille puolueetonta tietoa.

8.3. Lähialueiden päästöjen rajoittaminen, Itämeren ja Suomenlahden rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen, ovat Suomen edun mukaisia tuettavia tavoitteita. Myös lähialueidemme huonokuntoisten atomivoimaloiden kunnostamiseen tulee kiinnittää huomiota.

8.4. Liikenneratkaisuissa pitää pyrkiä vähäpäästöisen raideliikenteen lisäämiseen suurilla kaupunkiseuduilla.

8.5. Rantojen suojelussa tulee edetä lupauksista tekoihin; riittävät suojavyöhykkeet voimaan ja rantarakentaminen harkittua sekä luontoon sopeutettua.

8.6. Vesistöjen hajakuormitusta on vähennettävä. Maatilojen päästöille on asetettava tiukemmat normit ja suoja-alueet. Teollisuuslaitosten jätevesien puhdistustekniikkaa tulee kehittää. Tiesuolan käyttöä on vähennettävä koko maassa.

9.7. Yhteiskunnan tehtävänä on rajoittaa ympäristöä rasittavaa tuotantoa ja kulutusta mm. ympäristöverotuksen avulla. Säästäväisyyttä, raaka-aineiden kierrätystä ja tuotteiden uudelleenkäyttöä tulee kannustaa.

9. HOLHOUSVALTIOSTA KANSALAISTEN YHTEISKUNTAAN

9.1. Holhous on juurtunut syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtiovalta ja muut yhteiskunnan järjestelmävoimat ovat suhtautuneet kansalaisiin kuin aivottomiin hoidokkeihin ja nujertaneet ihmisten oma-aloitteisuuden ja luovuuden. Tämän kehityksen tuloksena lamasta nouseminen ja omasta elämästään vastuun ottaminen on tavallista vaikeampaa. Yhteiskunnan ohjausta ja holhousta kansalaisten elämässä tulee vähentää.

9.2. Yhteiskunnan ei tule säätää lakeja ja määräyksiä, joita se ei pysty tehokkaasti valvomaan ja jotka kansalaisyhteiskunnassa eivät ole välttämättömiä. Kansalaisten perusoikeuksia ja vastuullista vapautta tulee lisätä eikä kaventaa.

10. POLITIIKKAAN UUDET PELISÄÄNNÖT

10.1. Puolueiden ja poliitikkojen sekä koko kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmämme uskottavuuden palauttaminen on mahdollista vain poliittista moraalia kohottamalla. Politiikassa tarvitaan uudet pelisäännöt, joihin puolueiden ja poliitikkojen tulisi sitoutua. Tässä on keskeistä julkisuus, avoimuus ja rehellisyys. Johtavien poliitikkojen ja virkamiesten kytkennät talouselämään on tehtävä julkisiksi ja huolehdittava siitä, että ministerien ja kansanedustajien riippumattomuus tulee turvatuksi.

10.2. Poliittiset virkanimitykset tulee tarkoin rajata koskemaan vain tiettyjä poliittisluonteisia virkoja koskeviksi ja niistä on tehtävä määräaikaisia. Myös niissä tulee ensijaisena valintaperusteena olla pätevyys.

10.3. Vaalirahoitus tulee saada julkiseksi.

Hyväksytty Liberaalisen Kansanpuolueen XVI varsinaisessa puoluekokouksessa Oulussa 29.5.1994