Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/LKP/175

Liberaalinen Kansanpuolue

Viestintäpoliittinen ohjelma


  • Puolue: Liberaalinen Kansanpuolue
  • Otsikko: Viestintäpoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1973
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Liberaalisen Kansanpuolueen

VIESTINTÄPOLIITTINEN OHJELMA

Yksilö ja viestintä

Yksilö on yhteisön jäsenenä viestinnän välityksellä. Viestinnän avulla hän saa tietoa aineellisesta ja henkisestä ympäristöstään. Yksilön itsensä toteuttamisen kannalta viestinnän välittämien tietojen tulisi olla mahdollisimman monipuolisia ja ympäristöä sekä sen muutoksia todenmukaisesti heijastavia. Tietojen valinta on jätettävä mahdollisimman suuressa määrin yksilölle itselleen ja yhteiskunnan on kaikin tavoin edistettävä kansalaisten keskinäisen viestinnän mahdollisuuksien lisäämistä.

Suomen hallitusmuodon 10 §:ssä säädetään: "Suomen kansalaisella on sananvapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään niitä estämättä..." Liberaalinen Kansanpuolue edellyttää, että nämä kansalaisille taatut perusoikeudet toteutetaan. Liberaali viestintäjärjestelmä edellyttää viestinnän harjoittajille mahdollisimman suurta vapautta ja riittävän eettistä vastuuta.

Joukkoviestintä

Viestimien avulla tapahtuva viestintä voi olla joko suljetulle piirille tapahtuvaa kohdeviestintää tai avoimelle piirille tapahtuvaa joukkoviestintää. Kansalaisten väliseen kohdeviestintään ei yhteiskunnan tule muuten puuttua kuin valvoa yleistä lakien noudattamista ja edistää viestinnän mahdollisuuksia. Molempien viestintämuotojen tulee olla yhteiskunnan yleisessä valvonnassa.

Suurille kansalaisryhmille samanaikaisesti tapahtuvalla joukkoviestinnällä on voimakas vaikutus yhteiskunnassa: se saa ihmiset toimimaan, käyttäytymään toivotulla tavalla, uskomaan tai olemaan uskomatta. Joukkoviestinnän havaituista vaikutuksista voimakkaimpia on yhdenmukaistaminen, jota ihmisyhteisöt jossain määrin tarvitsevatkin tehokasta toimintaa varten, mutta joka liiallisena ilmiönä johtaa uudistumisen loppumiseen ja yhteisön kehityksen taantumiseen. Jotta joukkoviestintä voisi välittää muutakin kuin tavanmukaisuutta, on sillä oltava suuri toiminnan vapaus. Demokraattinen yhteiskunta rakentuu paljolti laaja-alaisen, erilaisia mielipiteitä vapaasti välittävän viestintäjärjestelmän varaan.

Joukkoviestinnän tehtävänä on välittää jatkuvasti erilaista tietoa kansalaisten käytöön auttamaan yksilöä selviämään muuttuvassa ympäristössään ja toteuttamaan itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä asettaa suuren vastuun viestintää harjoittaville: kustantajille, toimittajille, esiintyjille, viranomaisille, mainostajille jne. He muodostavat yhden yhteiskunnan vaikuttajaryhmistä, jolla on suuri valta kanssaihmisiinsä. Sananvapaus on suhteellinen käsite, joka parhaimmillaankin on sovittelua sosiaalisen vastuun ja täydellisen ilmaisuvapauden välillä.

Joukkoviestinnän yhteiskunnallinen vastuu edellyttää jatkuvaa palautetta eli yleisön mielipiteiden huomioon ottamista, jotta joukkoviestintä ei vieraantuisi yhteiskunnasta ja sen yleisesti hyväksytyistä päämääristä. Demokratiassa avoin joukkoviestintä toteuttaa tätä periaatetta välittämällä totuudellista ja tasapuolista tietoa. Mikään syy ei saa olla tarpeeksi hyvä tietojen vääristelemiseksi eikä salaamiseksi eikä kukaan yksilö tai mikään ryhmä ole pätevä päättämään kansalaisten itsensä suorittamaa valintaa paremmin, mikä on "kansalle hyväksi".

Joukkoviestinnällä on ensiarvoinen merkitys osana sosiaalisen käyttäytymisen ja arvojen muotoutumisessa sekä muutoksen aikaansaamisessa. Siksi joukkoviestintää harjoittavien joukkoviestimien käytön ja valvonnan pitäisi olla mahdollisimman monen kansalaisen ulottuvilla. Joukkoviestinnän keskittyminen on haitallinen ilmiö demokratian kannalta olipa syynä valtiovallan tietoinen toiminta, taloudelliset tekijät tai tekniset muutokset.

Tämä edellyttää painetun sanan, filmin, radion ja television mahdollisimman suuren monimuotoisuuden turvaamista. Mihinkään joukkovisetinnän lajiin ei saa soveltaa poliittista, taloudellista tai muuta syrjintää.

Joukkoviestintä ja yksilön suoja

Liberaalisen periaatteen mukaisesti joukkoviestimien sanomien valvonnan tulisi olla ensisijaisesti välineiden sisäistä valvontaa. Yksilön oikeusturva on kuitenkin tehokkaasti suojattava viestimien väärinkäytöltä. Kansalaisen yksityisyys ei ilman hänen lupaansa kuulu millekään joukkoviestimelle, ellei se ole välttämätöntä merkittävän yhteiskunnallisen ongelman tai epäkohdan osoittamiseksi. Joukkoviestimen käyttö yhtä yksilöä vastaan on aina perusteellisesti harkittava toimenpide, sillä epäedullinen julkisuus saattaa olla asianomaiselle rikosoikeudellista rangaistusta raskaampi rankaisutoimenpide. Oikeusturvan lisäämiseksi on perustettava oikeusasiamiehen virka Julkisen sanan neuvoston lisäksi turvaamaan yksilön asemaa.

Yhteiskunnalla on sitä suurempi tarve säännellä joukkoviestintää mitä useampi kansalainen sen piiriin joutuu. Lisäksi sääntelyn tarve on suurempi nopeasti katoavan, energian siirtoon perustuvan pikaviestinnän kuin pysyvän jäljen jättävän, aineen siirtoon perustuvan kestoviestinnän kohdalla. Kestöviestinnässä yksilön suoja voidaan varmistaa jälkikäteen esim. painetun tekstin avulla. Pikaviestinnässä tulee olla kestoviestintää tiukemmat vastuusäännöt, koska yksilön oikeusturvan loukkauksia on vaikeampi todeta.

Kansalaisella tulee olla myös kuluttajan turva viestimien sanomiin nähden. Hänellä tulee olla mahdollisuus vedota myös sellaisissa tapauksissa, joissa hän kokee etunsa kuluttajana tulleen loukatuksi, vaikka oikeusturvaan ei olisi puututtu. Erityisesti tämä pätee harhaanjohtavaan mainontaan nähden. Kaikkien viestimien tulee julkaista tieto siitä, mihin kuluttaja voi joukkoviestintää koskevissa valitusasioissa kääntyä.

Toimittajakoulutus

Toimittajakunnan koulutuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska toimittajan työ ei ole pelkästään mekaanista tapahtumien välittämistä, vaan hän joutuu jatkuvasti valikoimaan ja kommentoimaan uutisia sekä selvittelemään niiden taustoja. Tämä edellyttää toimittajilta riittävää ammatillista ja tiedollista tasoa sekä kykyä arvioida yhteiskuntaa ja sen tapahtumia. Koulutuksessa on tähdennettävä sitä, ettei kansalaisten maailmankuvaa saisi vääristää painottamalla tarpeettomasti sensaatiomaisia uutisia tai tuomalla esille tosiasioita yksipuolisesti. Myös mainonnan toimittajien ja viestimien teknistä henkilökuntaa on vastaavasti koulutettava.

Uusi viestintätekniikka

Uusia viestintämahdollisuuksia kuten kaapelilähetystoimintaa on käytettävä parempien ja monipuolisempien viestintämahdollisuuksien aikaansaamiseksi erilaisille ihmisryhmittymille. Viestintätekniikka on tarkasteltava osana yhteiskunnan kokonaisjärjestelmää ja selvitettävä, mitä myönteisiä tai kielteisiä seurausilmiöitä tekniikan käyttämisestä voi olla. Viestintätekniikan uusien käyttömahdollisuuksien rajoittaminen voi esimerkiksi aiheuttaa yhteiskunnalle suuria investointeja vaihtoehtoisen tekniikan luomiseen. Uusien viestintämenetelmien käyttöön ottamisessa on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, alueellinen tasa-arvo ja vähemmistöryhmät.

Lehdistö

Liberaalinen Kansanpuolue pitää välttämättömänä, että maakunta- ja muulle pienlehdistölle taataan yhteiskunnan tuella ilmestymismahdollisuudet. Tukemalla pieniä, yhteiskunnallisen tiedonjaon kannalta merkittäviä sanomalehtiä turvataan paikallinen ja monipuolinen tiedonsaanti. Erilaisilla kulttuuri- ja mielipidelehdillä on maamme kulttuurielämää oleellisesti rikastuttava vaikutus, joten ne on sisällytettävä yhteiskunnallisen tuen piiriin.

Yleisradioviestintä

Yleisradion kautta tapahtuva joukkoviestintä radio- ja televisio-ohjelmina vie kansalaisten viestintään käyttämästä noin viiden tunnin päivittäisestä ajasta yli 80%. Kun Yleisradio on lisäksi julkinen tiedotusväline, on tällä joukkoviestinnän lajilla yhteiskunnassamme erikoisasema.

Kansalaisten tasaveroinen osallistuminen päätöksentekoon edellyttää laajaa julkisuusperiaatteen toteutumista ja yhteiskunnallisen tiedon tasapuolista välittämistä kaikille kansalaisille. Tämän tiedon välittämistä Liberaalinen Kansanpuolue pitää eräänä Yleisradion päätehtävistä.

Yleisradioviestinnän sosiaalinen merkitys edellyttää, että Yleisradion on oltava kansan hallinnassa ja että sen ohjelmatoimintaa suunnitellaan ja valvotaan kansanvaltaisesti. Puolue katsoo, että koko kansan hallinnassa olevan Yleisradion velvollisuutena on toimia siten, että sen ohjelmisto ei muodostu yksipuoliseksi, vaan palvelee tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä. Yleisradion on välitettävä monipuolista tietoa ymmärrettävässä ja helposti hyödyksi käytettävässä muodossa. Täten kansanvaltainen yleisradiotoiminta parantaa demokratian toimintaedellytyksiä ja tasoittaa eriarvoisuutta kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksissa.

Yleisradion hallinto

Liberaalinen Kansanpuolue katsoo, että sananvapauden ja tasapuolisuuden vaatimukset turvataan parhaiten, jos yleisradiosta tulee hallituksesta riippumaton itsenäinen, julkinen yhtiö. Radio- ja televisioneuvoston - yleisradion korkeimman valvovan elimen - valitsee Eduskunta suhteellisilla vaaleilla. Radio- ja televisio-neuvosto valitsee yhtiölle muut hallintoelimet määräajaksi. Radio- ja televisioneuvosto ei saa muodostua pelkästään kansanedustajista ja puoluepoliitikoista. Yhteiskuntaelämän eri alueiden tulee heijastua neuvoston kokoonpanosta.

Yleisradion talous ja mainonta

Yleisradion talous perustuu lupamaksuihin ja toistaiseksi myös mainonnasta saataviin tuloihin. Televisiomainonnan ja sen avulla aikaansaadun erillisen ohjelmatoiminnan olemassaolo on annettava kansalaisten ratkaistavaksi. Yleisradioviestinnän mainostoiminnan haittavaikutukset on pyrittävä vähentämään tehokkaalla kansanvaltaisella valvonnalla ja ottamalla kuluttajain edustus mukaan mainostoiminnan hallintoelimiin.

Kansalaisten valinnan vapauden lisäämiseksi olisi yleisradiotoiminnassa pyrittävä järjestelmään, jossa olisi selvästi valittavana ilman mainontaa oleva tai sitä sisältävä ohjelmatyyppi. Tähän voitaisiin päästä esimerkiksi keskittämällä mainonta yhteen televisiokanavaan. Liberaalisen Kansanpuolueen mielestä ääniradiossa ei tule sallia mainontaa.

Ohjelmapolitiikka

Kansalaisten suoraa vaikuttamista yhteiskunnassa on lisättävä. Jotta kansalaiset pystyisivät käyttämään heille kuuluvaa valtaa, on yleisradion osaltaan luotava näitä valmiuksia kansalaisten tietotasoa kohottavalla ohjelmapolitiikalla.

Ohjelmatoiminnan ensisijaisena tehtävänä on tietojen välittäminen kysymyksissä, jotka auttavat kansalaisia suhteuttamaan oman elämänsä lähiympäristöönsä, omaan yhteiskuntaansa ja enenevässä määrin myös siihen yhteisöön, jonka eri kansakunnat muodostavat. Ohjelmiston on tarjottava myös niitä älyllisiä virikkeitä, joita kansalaiset tarvitsevat henkisten tarpeidensa tyydyttämiseksi sekä mielenterveyden kannalta tärkeätä rentoutumista jokapäiväisen työn paineesta. Yhä lisääntyvä vapaa-aika edellyttää myös joukkoviestinnältä ajankäytön uusia, mielekkäitä vaihtoehtoja.

Ohjelmapolitiikassa on tavoitteena oltava sekä tasapuolisuus että monipuolisuus. Todettavissa olevat asiat on selkeästi erotettava toimittajien omista kannanotoista. Radio- ja televisioneuvoston tulee muodostua eri kansalaispiirejä ja maan eri alueita ja aloja edustavista henkilöistä. Sananvapauden turvaamiseksi on myös vähemmistöjen näkemysten päästävä esille.

Opetusohjelmat

Radion ja television suuria mahdollisuuksia opetuksen tehostamiseksi on käytettävä täysimittaisesti hyväksi: siten voidaan välittää korkeatasoista opetusta kaikkialle maahan suhteellisen vähäisin kustannuksin.

Yleisradion aikuisopetusohjelmien tehtävä on varsin laaja. Ohjelmilla on pyrittävä palvelemaan puutteellisen peruskoulutuksen saaneita kansalaisia peruskoulutusta täydentämällä. Lisäksi on pystyttävä täydentämään yhteiskunnallisen tiedon jatkuvaa tarvetta, joka myös suhteellisen paljon koulutusta saaneilla on ilmeinen. Kehitettäessä aikuisopetusohjelmapalvelua on suunnittelu nivellettävä aikuisopetukseen liittyviin laajempiin kehittämispyrkimyksiin. Ns. kauko-opiskeluverkoston kehittämisessä on radion ja television kautta tapahtuvilla opetuspalveluilla keskeinen asema. Avoimen yliopiston periaatteille rakentuvan aikuisopetusohjelmiston on tarjottava riittävästi myös tutkintoon johtavia kursseja. Tutkintojen järjestäminen ei kuitenkaan kuulu Yleisradion tehtäviin.

Ensimmäisen ja toisen asteen eri koulumuotojen käyttöön tarjotaan radion ja television välityksellä varsin paljon opetusohjelmia. Ohjelmien suunnittelu ei kuitenkaan toistaiseksi ole yhdistetty näiden koulutusasteiden suunnitteluun valtakunnallisella tai alueellisella tasolla. Haitallisinta on opetusohjelmien laatijoiden vähäinen kiinnostus toisen asteen ammatillisten oppilaitosten tarpeisiin. Opetusohjelmapalvelujen kehittäminen ja laajentaminen on kiinteästi nivellettävä peruskoulun opetussuunnitelman toteuttamiseen ja kehittelyyn sekä toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen suunnitteluun.

Tutkimustoiminta

Yleisradion tutkimustoiminnan tulee keskittyä pääasiassa ohjelmapoliittiseen tutkimukseen. Tärkeimmän osan ohjelmapoliittisesta tutkimuksesta muodostaa ohjelmiston sisällön tutkiminen. Lisäksi on selvitettävä, miten lähetetty ohjelma vastaa sille asetettuja ohjelmapoliittisia periaatteita. On myös selvitettävä, miten harjoitettava ohjelmapolitiikka vastaa yhteiskunnan sille asettamia vaatimuksia.

Yleisradion on suoritettava myös ohjelman perillemeno- ja vaikutustutkimuksia yleisön keskuudessa. Muita tärkeitä tutkimuskohteita ovat tekninen tutkimus, laaduntarkkailu sekä Yleisradion talouteen ja henkilöstöpolitiikkaan kohdistuvat selvitykset.

Paikallis- ja aluelähetykset

Yleisradiotoiminnan kehittämisessä olisi Liberaalisen Kansanpuolueen mielestä oltava tärkeällä sijalla paikallisen Yleisradioviestinnän parantaminen ja monipuolistaminen. Sen avulla voidaan lisätä kansalaisten välittömän vaikuttamisen ja lähidemokratian mahdollisuuksia. Alueellisille ohjelmayksiköille olisi annettava laaja itsehallinto kansanvaltaisesti valittujen paikallisten elinten johdolla. Ääniradiotoimintaa voitaisiin kehittää paikalliseksi palveluradioksi, jossa voitaisiin entistä enemmän tuoda esille paikkakunnan asioita ja välittää kulttuuri-, vapaa-aika-, yhdistys- yms. tiedotuksia. Alueohjelmat voivat myös tarjota alueen asukkaille keskustelukanavan, jonka kautta he voivat saattaa mielipiteensä ja kannanottonsa julkisuuteen.

Hyväksytty ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa 16-17.6.1973.