Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/MAAL/272

Maalaisliitto

Maalaisliiton puolueohjelma


  • Puolue: Maalaisliitto
  • Otsikko: Maalaisliiton puolueohjelma
  • Vuosi: 1932
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

MAALAISLIITON PUOLUEOHJELMA

(Hyväksytty ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingissä 24.1.1932)

1. Johtavat periaatteet

Maalaisliitto perustaa työnsä isänmaalliselle ja kansalliselle pohjalle.

Maalaisliitto katsoo, että Suomen kansan monisatavuotisten taistelujen kautta saavuttaman itsenäisyyden puolustaminen, kaiken muun edellä, on jokaisen kansalaisen pyhin velvollisuus. Tasavaltaista, kansan valtavan enemmistön tahdon toteuttamaa valtiomuotoa, jonka saavuttamisessa maalaisliitolla on ollut ratkaiseva osuus, tulee se puolustamaan ja tukemaan kaikkia mahdollisia kumousyrityksiä vastaan.

Samalla kun maalaisliitto asettuu päättävästi torjumaan valtiojärjestyksemme kansanvaltaisia perusteita vastaan suunnattuja hyökkäyksiä, vaatii se yhtä horjumattomasti, että myös kaikenlainen kansanvallan väärinkäyttö ja kansanvallan nimissä harjoitettu valtion etujen vastainen toiminta ehkäistään.

Maan itsenäisyydestä ja tasavaltaisesta valtiomuodostamme johtuen maalaisliitto pitää toimintansa ohjeina päämääriä, jotka tarkoittavat:

  1. kansan kaikkiin kerroksiin nojaavan kansanvaltaisen valtioelämän kehittämistä;
  2. yhteiskunnallisen kehityksen johtamista luokkaetuoikeuksia poistavaan suuntaan, niin että kansalaisten tasa-arvo, mahdollisuuden mukaan, tulee tunnustetuksi, samalla kun heidän keskinäiset velvollisuutensa ja oikeutensa lainsäädännön kautta tasapuolisesti määrätään, sekä yleinen mielipide kasvatetaan tällaista kehityssuuntaa ymmärtämään ja suosimaan; ja
  3. yleisen kansalaiskunnon kohottamista kaikilla elämän aloilla, niin että rehellisen työn kunnia nousisi, lain kunnioitus ja kansalaisten usko rehellisen elämän arvoon vakautuisi sekä kansallinen yhteistunto kasvaisi.

Maalaisväestön, jonka keskuudessa elämällä on luonnonmukaisempi, terveempi, kehitys- ja uudistuskykyisempi sekä kaupunkitottumuksista vapaampi pohja, on päästävä entistä ratkaisevammalla tavalla vaikuttamaan sivistys-, yhteiskunta- ja talouselämän kulkuun.

Jotta estettäisiin kaupunkiyhdyskuntia imemästä kuiville maaseutua, josta ne saavat elinvoimansa ja käyttötarvikkeensa, on talonpoikaisen maalaiselämän arvo saatava nousemaan. Yleinen kansalaismielipide on kasvatettava sellaiseksi, että maan pääelinkeino, maatalous, joka monien muiden, kansantalouden kannalta varsin hyödyttömienkin elinkeinojen rinnalla on joutunut toisarvoiseen asemaan, tulisi jälleen kunniapaikalleen.

Kansakunnan taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän uudistamiseksi, jota elämää kapitalismin ja sosialismin välinen luokkataistelu uhkaa taloudellisella, yhteiskunnallisella ja siveellisellä vararikolla, on kehitettävä osuustoimintaa ja muita keskinäiseen vastuuseen nojaavia liikemuotoja, jotta edellä mainittuja etuvastakohtia voidaan lieventää ja tarpeellisen kilpailun kautta pakoittaa yksiin käsiin kerääntyneet pääomat palvelemaan yhteistä hyvää.

Kotimaista työtä ja tuotantoa on tuettava ulkomaisen edellä kaikilla niillä elämän aloilla, missä se kansantaloudellisesti on edullista.

Kotimaista maataloustuotantoa on tässä tarkoituksessa tehokkaasti edistettävä kaikilla käytettävissä olevilla apukeinoilla, jotta se nopeasti pääsee kehittymään ja voi tyydyttää maan tarpeet. Niinikään on kansantaloudellisesti tärkeätä kotimaista teollisuustuotantoa tehokkaasti edistettävä, samoin kuin maalaiselämään ja maatalouteen tärkeänä elinkeinohaarana liittyvää pien- ja kotiteollisuuttakin.

Maatalouden ja teollisuuden keskinäisiä suhteita järjestettäessä on aina pidettävä silmällä kansantalouden yleistä etua sekä yhteiskunnallisia näkökohtia. Teollisuuden suojelu ulkomaista kilpailua vastaan ei saa muodostua maatalouden kehitystä ehkäiseväksi.

Sivistyselämä on kehitettävä yksinkertaiseksi, terveeksi ja raittiiksi. Opin ja käyttäytymisen rinnalla on sivistyneen kansalaisen velvollisuudeksi entistä päättävämmin asetettava siveellinen elämä ja uhrautuminen yhteiseksi hyväksi. On pidettävä huolta siitä, että sivistyksen saavutukset ja välineet entistä helpommin joutuvat jokaisen kansalaisen käytettäviksi.

Maaseudun sivistysviljelyksen erikoismahdollisuudet ja tarpeet huomioon ottaen on ryhdyttävä tällä pohjalla luomaan maaseudulle omintakeista, ajan vaatimuksia vastaavaa itsenäistä sivistystä, joka vapautuneena rappeutumassa olevan suunnan holhouksesta kykenee antamaan kansalle sellaiset elämän ihanteet, että ne voivat koota nousevat polvet yhtenäiseen, luokkataistelua lieventävään ja tulevaisuuteen tuottavaan toimintaan.

Pitäen valistunutta, itsenäistä ja lujasti järjestäytynyttä maalaisväestöä maame henkisen ja aineellisen kehityksen perustuksena, on maalaisliiton tarkoituksena koota maalaisväestö valtiolliseksi maalaispuolueeksi, joka valtiopäivätyössään ja kaikessa toiminnassaan tahtoo vaikuttaa siihen suuntaan, että maaseudun elinehtoja liike- ja teollisuusetujen rinnalla tasapuolisesti valvotaan.

Työhön näin yhteenliittyneen maalaisväestön kanssa kutsuu maalaisliitto kaikkia niitä kansalaisia, joille tässä ohjelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalla tapahtuva kansallisen elämämme uudistus on sydämen asia.

2. Talonpoikaisväestön asema

Itsenäisen talonpoikaisväestön asema, suurkapitalismin kehittyessä ja teollisuusväestön järjestäytyessä luokkataisteluun pääoman omistajia ja työnantajia vastaan, on käynyt yhä vaikeammaksi, niin että tämä kehitys uhkaa hävittää talonpoikaisluokan merkityksen, mikä Suomessa varmasti tietäisi kansakunnan ja itsenäisen valtioelämän edellytysten häviötä. Tähän katsoen on maalaisliitto ottanut erikoistehtäväkseen:

  1. tehdä kaikki voitavansa puolustaakseen talonpoikaisväestön oikeuksia, hankkiakseen tälle väestölle suurpääoman omistajien ja teollisuustyöväen rinnalla taloudellisesti ja sivistyksellisesti täysin kilpailukykyisen aseman; ja
  2. laajentaa ja vahvistaa maataviljelevää talonpoikaisväestöä siten, että maanvuokraajille, tilattomille ym. maatalouden harjoittamiseen pystyvälle väestölle hankitaan valtion ja kuntain toimenpiteillä omaa maata ja turvataan sen viljelyksen kannattavaisuus.

3. Pienviljelijäkysymys

Maalaisliitto toteaa, että samalla kun Suomi on luonnon- ja väestöoloja sekä koko kansantalouden tuotto- ja varallisuussuhteita silmälläpitäen ensi sijassa talonpoikainen maatalousmaa, jossa myös metsätaloudella on varsin suuri merkitys. Suomi maatalousmaana on ensi sijassa pienviljelysmaa, koska pienviljelijäväestö muodostaa kolmanneksen kansasta sekä pienviljelys runsaasti puolet koko maataloudesta; että pienviljelyksemme tuotantokyky on vielä heikko ja pienviljelijäväestömme toimeentulo vaikeata.

Tämän vuoksi maalaisliitolla on se vakaumus, että tärkein talous- ja yhteiskuntapoliittinen kysymys Suomessa on tällä hetkellä pienviljelijäkysymys, s.o. pienviljelmien tuotantokyvyn kohottaminen ja pienviljelijäväestön taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman turvaaminen ja parantaminen.

Tässä tarkoituksessa maalaisliitto pitää välttämättömänä:

  1. huolehtia pienviljelijäin luottokysymyksen tarkoituksenmukaisestaratkaisusta ja pienviljelijäin varustamisesta nykyaikaisilla tuotantovälineillä;
  2. helpottaa lisämaan saantia liian pienille tiloille ja toimia pientilojen laidunolojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi;
  3. toimia erityisesti pienviljelijöille sopivan ammattiopetuksen ja -neuvonnanvoimakkaaksi kehittämiseksi ensi sijassa valtion varoilla;
  4. edistää pienviljelijäin ammatillista, ja osuustoiminnallista järjestäytymistä sekä myötävaikuttaa, että valtio tätä kaikin tavoin tukisi ja käyttäisi siten syntyneitä järjestöjä välineinään pienviljelyspolitiikassaan:
  5. valvoa, ettei pienviljelijöitä verotuksella epäoikeudenmukaisesti rasiteta, ja
  6. muutenkin huolehtia, että pienviljelyksen ja pienviljelijäin edut otetaan oikeudenmukaisella tavalla huomioon kaikkialla valtiossa ja yhteiskunnassa.

4. Asutustoiminta

Ottamalla huomioon maamme tilattoman väestön lukumäärän ja ne olot, joissa tämä väestö elää, maalaisliitto pyrkii siihen, että jokaisella maata haluavalla ja viljelemään pystyvällä kansalaisella on tilaisuus sitä saada.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi pitää maalaisliitto välttämättömänä:

  1. edistää voimakkaasti uudisasutusta tähän sopivilla valtion metsämailla;
  2. käyttää kaikki valtion omistamat, mutta sille tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin tarpeettomat virkatalot asutustarkoituksiin;
  3. edistää yksityismaan asuttamista vapaan maanoston, suurimpien tilojen jakamisen ja asutuslain avulla, kuitenkin niin, ettei tällöin vaaranneta elinvoimaista talonpoikaisviljelystä eikä muodosteta olosuhteisiin nähden liian pieniä viljelystiloja; sekä
  4. tukea asutustyön rahoittamista valtion varoilla siinä määrin ja sellaisia muotoja käyttäen, että asutustoiminnan teho saadaan entisestään nousemaan.

5. Työväen asema

Maalaisliitto katsoo työväen taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamisen ja turvaamisen kuuluvan kansanvaltaisen valtion tärkeimpiin tehtäviin, koska työväen hyvinvoinnin turvaaminen on myös valtion etu, taloudellinen puutteenalaisuus ja yhteiskunnallinen osattomuus taas valtiollisen epävarmuuden lähde.

Maataloustyöväestön aseman parantamisesta on erityisesti huolehdittava, jotta estettäisiin väestön liiallinen siirtyminen maalta kaupungeihin sekä siitä johtuva työttömyys.

Näiden päämäärien saavuttamiseksi on välttämätöntä.

  1. että työväen työnsaannista pidetään huolta;
  2. että työväen ja erittäinkin maatyöväen asunto-olot korjataan;
  3. että työväestön lasten ja nuorten kasvatusta ja sellaista työväen vapaata valistustoimintaa, jonka tarkoituksena on valistavan yleis- ja yhteiskuntatiedon jakaminen, edistetään;
  4. että järjestetään tehokas ja innostusta ammattiin herättävä ammatti- kasvatus;ja
  5. että työväen suojeluslainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon maan taloudelliset mahdollisuudet sekä maataloudessa vallitsevat erikoiset olot.

6. Virkamiesten asema

Tunnollisten virkamiesten maansa hyväksi tekemälle työlle on kansalaisten annettava arvo. Mutta samalla on virkamiehistöstä saatava häviämään virkavaltaisuus ja virkamiehet käsittämään asemansa kansan palvelijoina.

Virkakoneistoa on pyrittävä yksinkertaistuttamaan ja sen kansalle tuottamia kustannuksia vähentämään, siten

  1. että virastojen uudestijärjestelyn kautta vähennetään virkamiesten lukua; ja
  2. että työteho virastoissa saadaan nousemaan järjestämällä virastojen työtapa yksinkertaisemmaksi, käytännöllisemmäksi ja nopeammin toimivaksi sekä tehokkaan valvonnan kautta kuin myös, missä se käy päinsä, lisäämällä työaikaa.

Virkamiehet ovat velvoitettavat alistumaan niihin muutoksiin virkatehtävissä, joihin virastojen uudelleen järjestely antaa aihetta ja virkamiesten erottamattomuutta koskevat säännökset ovat kumottavat, kumminkin huomioon ottamalla, että erottaminen virasta voi tapahtua vain asiallisten syiden niin vaatiessa.

Virkamiesten palkkaus on järjestettävä siten, että kullakin Virkamieheltä on tehtäviään vastaava palkka, kuin myöskin silmälläpitäen koko virkamieslaitoksen kustannusten vähentämistä. Sitä varten ovat:

  1. palkat, samoin kuin virkanimitykset ja yleneminen virassa tehtävät entistä enemmän riippuviksi todellisista kyvyistä ja työssä osoitetusta kiinnosta, eikä pääasiassa virkavuosista y.m. muodollisista seikoista;
  2. kaikki valtion varoista maksettavat eläkkeet ylimääräiset eläkkeet, lakkautuspalkat ja lahjapalkkiot lakkautettavat sikäli, kuin saadaan käytäntöön yleinen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus.

7. Suhde maan hallitukseen

Hallituksen tulee politiikassaan nojautua eduskuntaan ja pysyä läheisessä vuorovaikutuksessa sen kanssa. Maalaisliitto voi olla edustettuna hallituksessa ja tukea sen toimintaa, jos hallituksen ohjelma ja toiminta ovat puolueen periaatteiden kanssa sopusoinnussa. Puolueen osanotosta hallitukseen päättävät eduskuntaryhmä ja lisätty keskushallitus.

8. Suhde ulkopolitiikkaan

Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä tehtävänä tulee olla valtakunnan itsenäisyyden ja vapauden turvaaminen.

Tästä johtuu, että maalaisliitto tukee kaikkia sellaisia pyrkimyksiä, jotka vakaannuttavat rauhantilaa maailmassa ja ovat omiaan kehittämään kansainvälistä ystävyyttä sekä ehkäisemään sotia.

Erikoisesti on kansainvälisessä yhteistyössä pyrittävä läheiseen kosketukseen maantieteellisen ja poliittisen asemansa vuoksi meille läheisten kansojen kanssa.

Vaikkakin Kansainliitto on vielä kehitystilassa ja vailla niitä ratkaisevia keinoja, joilla sota voitaisiin estää, katsoo maalaisliitto, että Suomen on oltava mukana sen piirissä suoritettavassa rauhantyössä ja pyrittävä sellaisiin päämääriin, jotka lujittavat maamme turvallisuutta ja antavat siitä takeita.

Maalaisliitto tahtoo myös kehittää suhteitaan muiden maiden talonpoikaispuolueisiin, koska olojen rauhallinen kehitys erittäin suuressa määrässä riippuu juuri talonpoikaisväestön suhtautumisesta yleispoliittisiin virtauksiin.

9. Laki ja kansa

Parlamenttaarisena puolueena ja perustaen kaiken toimintansa lailliselle pohjalle, lausuu maalaisliitto periaatteenaan, että kansan oikeudentunnon säilyttämisen ja siihen perustuvan kansallisen ja valtiollisen itsenäisyyden lujimpana tukena sekä rauhallisen uudistustyön edellytyksenä on tarkka laillisuuden ja järkähtämättömän oikeusjärjestyksen noudattaminen, niin ettei kenelläkään kansalaisella tai kansaIaisryhmällä ole oikeutta millään selityksillä taikka joidenkin tarkoitusperien nimessä poiketa lain määräyksistä tai syrjäyttää niitä. Tästä johtuu,

  1. että maalaisliitto katsoo isänmaalliseksi velvollisuudekseen kansamme oikeudentunnon puhdistamisen ja lujittamisen; ja
  2. että se kaikella tarmolla työskentelee laillisuuden ja oikeuden voimaansaattamiseksi sekä vaatii kaikkien laillisessa järjestyksessä säädettyjen lakien ehdotonta noudattamista.

Milloin jokin laki ei vastaa kansan oikeuskäsitystä eikä olevia oloja, on maalaisliitto valmis laillisessa järjestyksessä muuttamaan sen kansan ja valtakunnan tarpeita vastaavaksi.

10. Kommunismin, huliganismin ja muun rikollisuuden vastustaminen

Taistelua kommunismia, huliganismia ja muuta rikollisuutta vastaan on päättävästi jatkettava. Tässä tarkoituksessa on lainsäädäntöä kehitettävä ilmennyttä tarvetta vastaavaksi, niin että viranomaisille annetaan riittävät valtuudet taistelussa tätä rikollisuutta vastaan ja rangaistukset, etenkin henkilöön kohdistuvista väkivaltarikoksista, tarpeellisessa määrässä kovennetaan.

11. Puolustuslaitos

Maan vapauden turvaksi on ylläpidettävä puolustuslaitos, joka turvaa valtakunnan itsenäisyyden ja sisäisen järjestyksen.

Puolustuslaitoksessa on kehitettävä kansallista henkeä ja siveellistä ryhtiä.

Puolustusvoimiamme on sotilaallisen koulutuksen ohella kehitettävä entistä paremmin olojamme vastaavaksi, niin että armeijan järjestely, samalla kun se takaa maalle turvallisuuden, tekee mahdolliseksi huojentaa asevelvollisuuden kansalaisille aiheuttamaa rasitusta.

Puolustuslaitoksen vuotuiset kustannukset on pysytettävä sellaisissa rajoissa, että niillä varoilla, joita on mahdollista puolustustarkoituksiin myöntää, saadaan myös armeijan teknillisissä apuneuvoissa esiintyviä puutteellisuuksia poistetuiksi.

Kansanpuolustusvalmiuden kehittämiseksi ja sen puolustustahdon lujittamiseksi on miespuolisille kansalaisille siviilioloissa, suojeluskuntajärjestöä tukemalla, annettava sotilaallista koulutusta ja liikuntakasvatusta.

12. Suomalaisuuskysymys

Suomalainen Kansallisvaltio. Maalaisliitto tahtoo tasavallastamme kehittää suomalaisen, kansanvaltaisen kansallisvaltion. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on suomalaisuus saatava nopeasti voittoon ja valta-asemaan kaikilla aloilla.

Kansallistunnon merkitys. Koska ainoastaan kansallisesti itsetietoinen kansakunta pystyy luomaan ja ylläpitämään lujan valtion ja yhteiskunnan, tahtoo maalaisliitto senvuoksi kehittää kansallistunnon eläväksi ja voimakkaaksi.

Suomalainen sivistyselämä. Valtakunnan olemassaolon ja menestyksen ehtona on voimakas kansallinen sivistys. Maalaisliitto asettaa senvuoksi tehtäväkseen ja jäsentensä velvollisuudeksi itsenäisen suomalaisen sivistyksen kehittämisen.

Oppikoulujen on kasvatettava maalle kansallisesti ajatteleva ja läheisesti yhteenkuuluvaisuutensa kansan kanssa tunteva sivistyneistö.

Maalaisliitto vaatii oikeudenmukaisen suhteellisuuden aikaansaamista eri kielisten oppikoulujen kanssa ja niiden aiheuttamien menojen kesken, oppikoulujen opetussuunnan kehittämistä kansallistuntoa ja kansallista ajatustapaa kasvattavaksi sekä ruotsinkielen pakollisen opetuksen lakkauttamista, tilaisuuden hankkimiseksi suurien sivistyskielien oppimiseen.

Maalaisliitto vaatii, että maan sivistyselämän keskukset Helsingin Yliopisto ja Teknillinen Korkeakoulu, joiden tulee edustaa korkeinta suomalaista sivistystä, suomalaistutetaan. Sivistystyötä on valtion avustettava kummankin kielisen väestön lukumäärän edellyttämässä suhteessa. Taloudellinen elämä. Yhtä tärkeätä kuin suomalaisen kansallisuuden on saavuttaa johtava asema valtiollisessa- ja sivistyselämässä, yhtä tärkeätä on se myöskin talouselämässä.

Senvuoksi on suomalaisten kannatettava voimakkaasti suomalaista yritteliäisyyttä talouselämän kaikilla aloilla, talletettava varansa osuus- ja säästökassoihin sekä suomalaisiin pankkilaitoksiin. Niinikään on voimakkaasti edistettävä osuustoimintaa suomalaisten suuryritysten ja -rahastojenkin aikaansaamiseksi.

Puolustuslaitos. Puolustuslaitoksen johto on uskottava vain suomalaisten ja kansallisesti ajattelevien rniesten käsiin sekä upseeriston ja alipäällystön kokoonpanossa ja koulutuksessa pyrittävä siihen, että se kaikissa asteissa vastaa miehistön kielisuhteita.

Kansallinen virkamiehistö. Suomalaisen kansan tulee saada itselleen kansallisesti ajatteleva virkamiehistö, Jonka se tuntee omakseen ja joka puolestaan tunnustaa suomalaisen kansan ja sen tarpeet.

Tässä tarkoituksessa on, muun virkapätevyyden ohella, pantava painoa viranhakijan suomalaisuuteen ja kansalliseen ajatustapaan perustuvaan kykyyn hoitaa tointaan suomalaisen kansan keskuudessa ja kiinnitettävä erityistä huomiota keskusvirastojen suomalaistamiseen.

Ulkomainen edustus. Suomen on myöskin ulospäin esiinnyttävä suomalaisena kansallisvaltiona. Sentähden on ulkoasiain hoito suomalaistettava sekä lähettiläiksi ja muiksi tärkeimmiksi virkamiehiksi nimitettävä henkilöitä, jotka ovat tunnetut vakaasta suomalaisuudestaan ja jotka myöskin pystyvät tekemään suomalaista kansaa ja sivistystä tunnetuksi oleskelumaissaan.

Kielilainsäädäntö. Suomenkieli on saatava Suomen ainoaksi kansalliskieleksi. Nykyistä laajaa virkamiehistön ja valtion virastojen kaksikielisyysjärjestelmää on supistettava m.m. kehittämällä yksikielisiä virka-alueita täydellisesti yksikielisiksi ja jakamalla kaksikieliset virka-alueet virkamiehillä vaadittavaan kielitaitoon nähden eri- asteisiksi. Virallinen kaksikielisyysjärjestelmä eduskunnasta on poistettava.

Ulkosuomalaisten asia. Pyrkien kokoamaan suomalaisuuden voimia Suomessa ja ulkomailla läheiseen sivistykselliseen vuorovaikutukseen pitää maalaisliitto välttämättömänä, että valtion on taloudellisesti tuettava sivistysyhteyden ylläpitämistä Suomen ja ulkosuomalaisten välillä tarkoittavaa toimintaa, ja että hallituksen on kansainvälisten tapojen ja oikeusnormien sekä voimassaolevien sopimusten rajoissa tehtävä voitavansa ulkosuomalaisten kansallisten oikeuksien valvomiseksi.

13. Kouluopetus ja valitustyö

Sivistystyössä maalaisliitto pitää periaatteenaan, että jokaiselle kansan lapselle on hankittava tilaisuus kykyjään vastaavaan tiedolliseen kehitykseen. Sitä varten on:

  1. jokaiselle lapselle kansakoulussa annettava perustava kansalaissivistys;
  2. kansakoulu tehtävä kaiken ammatilliseen ja opilliseen sivistykseen sekä virkapätevyyteen valmistavan opetustoimen pohjakouluksi;
  3. oppikoulujen suhde käytännöllisille toimialoille valmistaviin oppilaitoksiin järjestettävä siten, että se tyydyttää käytännöllisen elämän vaatimukset ja on sopusoinnussa taloudellisten edellytystemme kanssa; ja
  4. kaiken opetustoimen alalla varattava tilaisuus suoritettujen opin- ja taidonnäytteiden perusteella, tavalliset koulu- ja opistotiet sivuuttaenkin, kohota ylimmälle asteelle saakka.

Valtion ja kuntain on tehokkaasti kannatettava kansanopistoissa, työväenopistoissa y.m. tapahtuvaa n.s. vapaata kansansivistystyötä, joka on kehitettävä suunnitelmanmukaiseksi, yhteiskunnallista sivistystä levittäväksi kansalaiskasvatukseksi. Erityisesti maaseudun niin tietopuolista kuin taiteellistakin sivistyselämää on helpotettava m.m. tukemalla sitä tarkoittavien valistusjärjestöjen toimintaa.

Kouluopetukselle, niin alemmalle kuin ylemmälle, on annettava enemmän luonnetta kehittävä ja elämän käytännöllisiä tarpeita vastaava sisältö.

Kristinuskon opetus kouluissa on säilytettävä.

Tieteellistä työtä on riittävästi tuettava etenkin silloin, kun se erikoisesti tarkoittaa kansallisen sivistyksemme kohottamista, yleistämistä tai kotimaisten taloudellisten tuotantolähteiden aukomista.

14. Kirkko

Kirkon kehitystä on johdettava nykyistä kansanvaltaisempaan suuntaan, niin että se muuttuisi pappiskirkosta kansankirkoksi ja virkavaltaisesta kirkosta palvelevaksi kirkoksi, kyetäkseen paremmin palvelemaan kansamme tosiparasta kristillisen hengen vaatimusten mukaan.

Seurakunnille on varattava entistä enempi vaikutusvaltaa kirkollisten asiain hoidossa.

15. Raittiuskysymys

Kansan vapauttaminen alkoholikirouksesta on yksi maalaisliiton tärkeimpiä päämääriä. Sen vuoksi maalaisliitto tukee kaikkia niitä pyrkimyksiä ja lainsäädäntö- y.m. toimenpiteitä, jotka ovat omiaan edistämään kansan yleistä raittiutta ja ehkäisemään väkijuomien käyttöä.

16. Naisasia

Lainsäädännön kautta on pyrittävä saattamaan nainen tasa-arvoiseksi miehen kanssa.

17. Terveysolot ja sairashoito

Kansan terveydestä huolehdittaessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota sairauden estämiseen ja terveyden säilymiseen. Siinä tarkoituksessa on:

  1. valtion toimesta tarmolla tutkittava niitä syitä, jotka kansan ja rodun terveyttä heikontavat ja suunniteltava toimenpiteitä niiden poistamiseksi;
  2. erityisesti kiinnitettävä huomiota perinnöllistä rodunhuonontumista aiheuttaviin seikkoihin.

Maaseudun sairas- ja terveydenhoidosta on pidettävä erikoista huolta. Sitä varten on:

  1. saatava aikaan herättävää ja järjestävää toimintaa terveys: ja sairashoidon, samoin kuin lastenhoidon parantamiseksi; sekä
  2. maaseudulle perustettava riittävästi kunnallis- tuberkuloosi- ja mielisairaaloita, joita valtion taholta on rahallisesti tuettava, huomioonottaen kuitenkin maan taloudellinen kantokyky.

18. Maatalousammattitaidon kohottaminen

Sen johdosta, että korkeampi opetus on yleensä ollut vieras maan taloudelliselle elämälle, sekä että aikaisemmin on ollut vallalla usko suurviljelyksen yksinomaiseen etevämmyyteen, ei maatalousopetus oli aikanaan kehittynyt maatalouden asemaa ja tarpeita vastaavaksi. Kun siten suurin osa varsinkin pienviljelijöistä ei ole saanut varsinaista maatalousopetusta, on sitä tärkeämpää nyt saada tämä opetustoiminta riittäväksi ja ajan tarpeita vastaavaksi.

Ensimmäisenä edellytyksenä tälle on, että niinhyvin kansa- kuin oppikoulutkin kykenevät yleistietojen ohella herättämään oppilaissaan maatalousharrastusta.

Maatalousopetuksen kehittämisen tulee lähteä kykenevien ammatti- ja opettajavoimien kasvattamisesta. Yliopiston virkavaltaisesta kaavamaisuudesta on eroitettava uusien virtausten elähdyttämä ja lähellä käytännöllistä elämää oleva itsenäinen maatalouskorkeakoulu, jonka tehtävänä tulee olla uusien voimien kasvattaminen niin hyvin opettajatoimiin kuin myös jatkuvaa tutkimustoimintaa varten. Korkeakouluun pääsy on tehtävä mahdolliseksi myöskin alemman maatalousopetuksen ja itseopiskelun kautta siihen valmistuneille.

Alempi maatalousopetus on siten järjestettävä, että se kykenee vastaamaan niin hyvin suuremman kuin pienviljelyksenkin vaatimuksia, samoin kasvattamaan kykeneviä, käytännöllisiä neuvojia näitä varten.

Erityisesti on pienviljelystä varten perustettava varsinaisia pienviljelyskouluja, joissa pienviljelykselle ominaisten maatalouden sivuelinkeinojen opetukselle annetaan huomattava asema. Naisten kotitalousopetuksesta on erityistä huolta pidettävä. Sitä varten on opettajavoimien kasvattamiseksi huolehdittava korkeimmasta kotitalousopetuksesta ja tutkimustyöstä sekä riittävästi kannatettava kotitalous- ja kasvitarhakouluja.

Ammattihenkilöiden kasvattimeseksi maatalouden erikoisaloja varten on kannatettava kouluja ja kursseja sekä niitä tarpeen mukaan kehitettävä.

Maatalousopetus on kaikissa asteissaan valtion ylläpitämänä tai kannattamana siten järjestettävä, että sen hyväksi käyttäminen käy myöskin vähävaraisille taloudellisesti mahdolliseksi. Siitä syystä on myös opintoavustuksia jaettava ja tarpeen mukaan uusia kouluja perustettava. Niinikään on valtion varoista varattava matkaapurahoja käytännöllisen maatalouden ja maatalousneuvonnan alalla työskenteleville henkilöille.

Niiden maatalouden harjoittajien keskuudessa, joilla ei ole tilaisuutta kartuttaa tietojansa varsinaisissa ammattikouluissa, on maahenkeä herätettävä, ammattitaitoa kehitettävä kansakoulu- ja kansanopisto-opetuksen, kirjasto- ja kerhotoiminnan y.m. yhteydessä tapahtuvan itseopiskelun sekä lyhytaikaisten kurssien ja opintoretkeilyjen avulla.

Tämän ohella on käytännöllistä neuvontatyötä keskitettävä ja edelleen kehitettävä. Erityisesti on neuvontatyössä huomioonotettava kannattavaisuusnäkökohdat ja tämä työ suunnattava pienviljelijöihin, itsenäistyviin vuokraajiin ja asutustilallisiin; kuitenkaan laiminlyömällä suuremmankaan viljelyksen tarpeita.

Maatalousopetuksen tulee kaikissa asteissaan perustua oman maan oloihin ja niistä saatuihin kokemuksiin. Opetukseen tulee siten läheisesti liittyä kotimainen tieteellinen tutkimus- ja koetoiminta. Siitä syystä maataloustutkimustyötä on valtion varoilla kannatettava, maataloustiedemiehille jaettava apurahoja tutkimuksia varten sekä valtion varoilla ja kannatuksella ylläpidettävä riittävän laajaa ja moni- sekä yhtenäisesti järjestettyä koetoimintaa.

19. Maaseudun luottotarpeen tyydyttäminen

Maaseudun, maatalouden ja asutustoiminnan luottotarpeen tyydyttämiseksi oli valtion tehokkaalla avustuksella kehitettävä voimakas ja itsenäinen luottolaitosjärjestelmä, joka, samalla kun se pystyy tyydyttämään maatalouden tarpeet, erityisesti pitää silmällä pien- sekä uudisviljelystä, ja voi hillitsevästi ja tasoittavasti vaikuttaa rahaliikkeeseen yleensä.

Voimakkaalla valistustyöllä on maaseudun väestö saatava sijoittamaan rahansa omiin luottolaitoksiinsa, jotka työskentelevät maaseudun luotto-olojen ja hyvinvoinnin kohottamiseksi.

Toimenpiteitä velkaantuneitten maanviljelijäin lainojen vakauttamiseksi kohtuullisilla ehdoilla on tarmokkaasti jatkettava.

Vesiperäisten maiden kuivattamiseksi, metsä- ja laiduntalouden edistämiseksi kuin myös maatalouden osuustoiminnallisten tuotantolaitosten aikaansaamiseksi oli valtion tarpeen mukaan myönnettävä huokeakorkoisia kuoletuslainoja ja avustusta. Suurempien vesistöjen perkaukset ovat kokonaisuudessaan valtion varoilla suoritettavat.

20 Verotuskysymys

Verotuslainsäädäntöä on edelleen kehitettävä niin, että verorasitus entistä paremmin jakautuisi verotettavien kantokyvyn mukaan ja ettei verotus muodostuisi tervettä yritteliäisyyttä ehkäiseväksi.

Ansiotonta arvonnousua sekä keinottelutarkoituksessa hankittua maa- y.m omaisuutta on verotettava ankarammin kuin muuta tuloa ja omaisuutta sekä verotuksella pyrittävä siihen, että tuottamattomana olevat omaisuudet saataisiin kansantaloutta hyödyttävällä tavalla käytettäviksi. Myöskin kiinnitettyjen velkojen korot on sallittava vähentää verotettavasta tulosta ja laki perintö- ja lahjaverosta on otettava tarkistettavaksi.

Verotusmenetelmää on yksinkertaistutettava niin, että verotuksesta aiheutuvat kustannukset supistuvat mahdollisimman pieniksi ja verotettaville säädetty ilmoittamisvelvollisuus tulee mahdollisimman helpoksi. Samoin on veronkantajärjestelmää kehitettävä tarkoitustaan paremmin vastaavaksi.

21. Tullikysymys

Kun Suomen maatalouden ja siihen välittömästi liittyvän metsätalouden myyntituotanto kohdistuu pääasiassa sellaisiin hyödykkeisiin, joiden tuotanto ylittää oman maan tarpeet, ja kun maanviljelijät myyjinä ovat hajallaan eivätkä siten voi saada täyttä hyötyä maatalouden suojelustulleista, ovat nämä tullit suurelta osalta tehottomia. Sitävastoin voi teollisuus yhtymiensä ja myyntijärjestöjensä kautta saattaa suojelustullinsa tehokkaiksi, joten maanviljelijät maatalouden tuotantovälineissä sekä kulutustarvikkeissaan saavat suorittaa raskaan veron kotimaisen teollisuuden tukemiseksi. Tämän huomioon ottaen olisi Suomen maataviljelevälle väestölle puhtaasti sen yksityistaloudelliselta kannalta edullista nykyisestä suojelusjärjestelmästä luopuminen, jos tämä voisi siten tapahtua, että myös maataloutta rasittavat suojelustullit tulisivat poistetuiksi. Todelliseen vapaakauppajärjestelmään siirtymiseen, sen oikeassa mielessä, ei meillä kuitenkaan näytä olevan mahdollisuuksia jo sen vuoksi, että niiden taholta, jotka sanovat vapaakauppaa kannattavansa, tarkoitettaneekin tällä pääasiallisesti vain maataloustuotteiden tullien poistamista.

Kun lisäksi otetaan huomioon maailmassa nykyisin vallitsevat olot, jolloin lukuisat maat ympärillämme asettavat esteitä, vieläpä kokonaan sulkevat ovensa sellaisten tuotteiden vienniltä, joiden tuottamiseen meillä olisi hyvät luontaiset edellytykset, on näinollen toistaiseksi välttämätöntä, että, ellei tahdota lisätä työttömyyttä ja siirtolaisuutta, myös Suomessa suojellaan ulkomaiselta kilpailulta tuotantoaloja, jotka antavat työtä suurille työntekijämäärille. Myös on tuettava niitä aloja, jotka ovat tärkeitä maan puolustuskuntoisuudelle. Vielä voidaan koko kansantalouden kannalta pitää hyväksyttävänä sitä, että tilapäisesti suojellaan tulleilla sellaisia tuotantoaloja, joilla on edellytyksiä myöhemmin kehittyä itsekannattaviksi.

Harkittaessa maatalouden tullisuojaa mainittuja seikkoja silmälläpitäen on erikoisesti pidettävä huolta kotimaisen leipäviljan viljelyksen kehittämisestä omavaraisuutta silmällä pitäen. Sian- ja siipikarjanhoidosta sekä perunan- ja kasvitarhanviljelyksestä on riittävien kasvatustullien turvin kehitettävä kannattavat tuotantoalat pienviljelijöille.

Maatalouden, samoinkuin kansantaloudelle tärkeiden teollisuuksien raaka-aineet ja tuotantovälineet on mahdollisuuden mukaan jätettävä tullivapaiksi.

Vientiä ei ole yleensä tulleilla eikä vientimaksuilla rasitettava, päinvastoin on sitä kaikin keinoin edistettävä.

Vaikkakin välillinen verotus meillä on suhteellisesti raskas, niin pitäen silmällä valtion yhä lisääntyvää rahantarvetta ja kansantaloutemme erikoisluonnetta, ei tulliverotuksen kokonaistuottoa näytä olevan mahdollista ainakaan tätä nykyä huomattavimmin muuttaa. Kuitenkin olisi verotulleja yhä enemmän koetettava kohdistaa n.s. vähemmän tärkeisiin tavaroihin, joiden kulutus kasvaa väestön varallisuuden mukaan. Mikäli verotullien turvin syntyy ylellisyysteollisuuksia, on näiden tuotteille asetettava valmistevero.

Leipäviljasta on annettava tullialennusta (esim. tulliperuutuksen muodossa) silloin, kun tullirasitus koskee väestöä sellaisilla syrjäisillä ja vähävaraisilla seuduilla, joilla luontaisten edellytyksiensä vuoksi ei ole mahdollisuutta rukiin tuotantoon.

22. Rajaseutujen taloudellisen ja sivistyksellisen tason kohottaminen

Rajaseudut yleensä ja erikoisesti meillä Karjalankannas ja eräät muutkin paikat itä- ja koillisrajalla ovat poliittisesti ja maantieteellisesti aivan erikoisasemassa valtakunnan muihin osiin verraten. Itsenäisen valtakuntamme ensimmäisiä tehtäviä on kiinnittää näiden seutujen aineellisen ja henkisen tason kohottamiseen erikoista huomiota.

Maalaisliitto katsoo koko laajan rajaseutumme olojen kehityksen isänmaalliseksi kunniatehtäväkseen ja tässä mielessä se tahtoo myötävaikuttaa siihen, että

  1. rajaseutujen liikenneolojen kehittämistä erikoisesti joudutetaan;
  2. voimakkaasti edistetään rajaseutujen takapajulla olevaa maataloutta varaamalla riittävät määrärahat maataloudellista rajaseututoimintaa varten, edistämällä pientilallisten lisämaan saantia, kiinnittämällä huomiota lampuotien asiaan, edistämällä tilattomien maanhankintaa ja parantamalla luottooloja sekä edistämällä kalastuselinkeinoa, poronhoitoa maamme pohjoisosissa, kehittämällä osuustoimintaa ja kotitaloutta;
  3. huolehditaan rajaseutujen terveys- ja sairashoidosta perustamalla aluelääkärien virkoja, rakentamalla sairaaloita ja lisäämällä kiertäviä sairaanhoitajattaria;
  4. parannetaan köyhäinhoitoa, työväen oloja ja huolehditaan siitä, että rajaseuduilla virkamiestaso olisi korkea; ja
  5. kohotetaan sivistystasoa, m.m. ottamalla valtion talousarvioon lisämäärärahoja kansakouluhuoneustojen hankkimiseen, oppilasasuntolain perustamiseen, kiertävien koulujen ja koulutupain ylläpitämiseen sekä sen lisäksi tukemalla voimakkaasti vapaata valistustyötä.

23. Talouselämän kehittäminen

Osuustoiminnallisia ja yleensä keskinäisyyteen perustuvia liikemuotoja kehittämällä on talouselämässä pyrittävä yhteistoiminnan kautta pienentämään tuotantoja liikekustannuksia ja siten edistämään kansan laajojen kerrosten hyvinvointia. Tällaista toimintaa on tuettava sekä lainsäädännön että hallinnollisten toimenpiteitten kuin myös vapaan kansalaistoiminnan kautta.

Yksityisyritteliäisyyttä, johon maamme talouselämä pääasiallisesti nojaa, on niinikään kansakunnan etua silmällä pitäen tuettava ja kehitettävä.

Maan rahapolitiikkaa on johdettava tuotannollista toimintaa suosivaan suuntaan.

24. Metsätalouden edistäminen

Huomioonottaen metsätaloutemme ja siihen nojaavan koko puunjalostusteollisuutemme erinomaisen kansantaloudellisen merkityksen, on valtion, julkisten yhdyskuntien sekä yksityisten metsätaloutta kaikin keinoin edistettävä metsiemme tuoton lisäämistä ja tuotteiden menekkiä silmällä pitäen. Tässä tarkoituksessa on:

  1. vesiperäisten metsämaiden kuivattamista ja autioiden metsäalojen kylvöä ja istutusta y.m. metsänhoitotöitä valtion toimesta suoritettava sekä niiden suorittamista avustuksilla ja helppoehtoisilla lainoilla riittävästi tuettava,
  2. metsätuotteiden markkinoille saantia helpotettava lauttausväyliä kunnostamalla sekä rauta- ja maanteitä sitä silmällä pitäen rakentamalla,
  3. työskenneltävä metsän tuotteiden menekin parantamiseksi puunjalostustekniikkaa ja polttolaitteita kehittämällä niin, että puu voidaan mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttää sekä ryhdyttävä erikoisen tehokkaihin toimenpiteisiin, jotta metsänhoidollisten töiden yhteydessä metsästä poistettavalle yksinomaan polttoaineeksi kelpaavalle puuaineelle saadaan riittävä menekki, sekä
  4. edistettävä metsätaloudellista yhteistoimintaa ja työskenneltävä metsätaloudellisen ammattitaidon kohottamiseksi ylläpitämällä korkeimman metsänhoito-opetuksen lisäksi metsäkouluja, kursseja ja näytekenttiä sekä järjesteltävä retkeilyjä metsänomistajille ja huolehdittava tehokkaasta ohjauksesta ja neuvonnasta heidän keskuudessaan.

25. Koti- ja pienteollisuus

Koska Suomen maalaisoloissa koti- ja pienteollisuudella on menestymisen mahdollisuuksia, tahtoo maalaisliitto kaikin voimin edistää tällaista yritteliäisyyttä, niissä sille on luonnollisia edellytyksiä.

Tässä suhteessa tulee ensi sijassa kiinnittää huomiota ammatillisen opetuksen aikaansaamiseen, sopivan ja helppoehtoisen liikepääoman hankkimiseen sekä osuustoiminnallisen myyntijärjestelmän ja raaka-ainehankinnan edistämiseen.

26. Kunnallispolitiikka

Kunnallista itsehallintoa ja kuntien yhteistoimintaa edistävää lainsäädäntöä oli edelleen kehitettävä. Kuntien taloudellisen aseman kohottamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin m.m. siten, että kunnille varataan eräissä tapauksissa etuosto-oikeus maa- ja metsäalueita myytäessä, ja siten valmistetaan tilaisuus kunnallisten tulolähteiden hankkimiseen sekä kunnallisen asutuspolitiikan toteuttamiseen.

Kunnalliselle yritteliäisyydelle tarvittavan luoton saantia on valtion tuettava.

27. Vanhuus- ja työttömyysvakuutus

Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vaikeuksien helpottamiseksi on, sittenkun maan taloudellinen kantokyky sen sallii, säädettävä ja ylläpidettävä pakollinen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus, johon kaikkien maksukykyisten kansalaisten on maksettava tulojensa mukaan vuosimaksuja, mutta jossa valtio korvaa osan vuotuisesta avustuksesta.

Pakollista työväen tapaturmavakuutusta koskeva lainsäädäntö on tarkistettava vakuutuksessa ilmenneiden epäkohtien poistamista silmälläpitäen.

28. Maan luonnonrikkauksien ja vesivoimain omistus ja käyttö

Mahdollisuuksien mukaan on edistettävä maan kivennäiskerrostumien, vesivoimien y.m. luonnonrikkauksien käyttöä, mutta estettävä niiden joutuminen ulkomaalaisten tai kotimaisten keinottelijain käsiin.

Lainsäädäntö näiden luonnonrikkauksien omistuksesta ja käytöstä on saatava uudistuksen alaiseksi siten,

  1. että valtiolle ja kunnalle varataan etuoikeus koskien ja vesilaitosten y.m. lunastamiseen, milloin yhteiskunnan etu sitä vaatii;
  2. että edistetään koskien käytäntöön ottoa ja saatetaan ne entistä enemmän palvelemaan myöskin maatalouden ja yleensä maaseudun tarpeita; ja
  3. että kuntain vesivoimain hankintaa tuetaan valtion taholta, mikäli mahdollista, pitkäaikaisilla lainoilla.

29. Kalastus

Kalastuselinkeinon kohottamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tätä silmällä pitäen on valtion kannatettava kalastuskouluja, kalansiitoslaitoksia sekä tutkimus- ja neuvontatyön kautta ohjattava kalanviljelystä ja kalastuspaikkojen järkiperäistä hoitoa, kalastustuotteiden jalostusta ja kauppaa.

Ryöstökalastus on yleisellä lailla kiellettävä. Kalavesien hoidossa on ratkaiseva valta annettava paikalliselle itsehallinnolle.

30. Metsästys

Lainsäädännön kautta on metsänriistan järkiperäiseen hoitoon kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Paikalliselle itsehallinnolle on sallittava oikeus tehdä rajoituksia metsänriistan suojelemiseksi.

Valtion metsissä on paikkakunnan asukkaille sallittava vapaa metsästysoikeus luvallisella ajalla ja tavalla, ellei aluetta ole nimenomaan julistettu rauhoitetuksi.