Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/MAAL/279

Maalaisliitto

Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton Ohjelmavaatimuksia


  • Puolue: Maalaisliitto
  • Otsikko: Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton Ohjelmavaatimuksia
  • Vuosi: 1906
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

ETELÄ-POHJANMAAN NUORSUOMALAISEN MAALAISLIITON OHJELMAVAATIMUKSIA

(Hyväksytty perustavassa kokouksessa Kauhavalla 21-22.10.1906)

1 Laillisuuskysymys

1) Liitto katsoo isänmaalliseksi velvollisuudekseen oikeudentunnon juurruttamisen, puhdistamisen ja kohottamisen kansamme keskuudessa,

2) Liitto vaatii laillisuuden viipymätöntä palauttamista sen koko laajuudessa, siis kaikkialla valtiohallinnon ja oikeudenkäytön aloilla,

3) Liitto vastaisuudessakin työskentelee kaikella tarmollansa laillisuuden ja oikeuden ja Suomen kansan itsenäisyyden turvaamiseksi sekä

4) Liitto voi ryhtyä valtiolliseen yhteistoimintaan ainoastaan niitten ryhmien kanssa, jotka täydelleen tunnustavat ja noudattavat näitä siveellisyyden ja oikeuden periaatteita.

2 Kieliasia

1) E.-P. Nuorsuomal. Maalaisliitto tahtoo tarmokkaasti toimia maamme suomenkielisen sivistyksen vakaannuttamiseksi ja kehittämiseksi. Liitto katsoo siis jokaisen jäsenensä velvollisuudeksi työskennellä kansallisen pääkielemme: suomenkielen saattamiseksi Suomenmaassa vallitsevaksi sivistyskieleksi.

2) Virallisessa elämässä vaatii Liitto suomenkielelle virallisen pääkielen aseman kuitenkaan loukkaamatta ruotsinkielen luonnollisia oikeuksia. Tästä johtuu, että suomenkieli on oleva kaikkien valtion virastojen ja oikeuslaitosten virallisena pääkielenä. Ruotsinkielisellä kunnalla tahi ruotsinkielisellä yksityisellä on oikeus antaa ja saada asiakirjat omalla kielellään kaikista oikeuslaitoksista ja virastoista.

Valtion virkamiehiksi pyrkiviltä on täst'edes vaadittava täydellinen suomenkielen taito.

3) Kunnan virallisena kielenä pitää olla se kieli, suomi tahi ruotsi, jota kunnan väestön enemmistö puhuu.

Suomenkielisellä väestöllä semmoisissakin kunnissa, joissa melkoinen vähemmistö on suomenkielinen, on oikeus antaa asianomaisille virastoille asiakirjat omalla kielellään ja saada toimituskirjat samalla kielellä, sekä luonnolliset oikeudet kielelleen muissakin suhteissa turvatuksi. Sama oikeus on oleva myös ruotsalaisella vähemmistöllä.

4) Suomenkielisillä paikkakunnilla ei valtionvaroilla saa ylläpitää eikä kannattaa ruotsinkielisiä oppikouluja. Sellaisissa oppilaitoksissa, jotka ovat koko maata varten, niinkuin yliopistossa ja polyteknillisessä opistossa ovat kieliolot järjestettävät sille kannalle, että suomenkielisen sivistyksen oikeus ja vaatimukset sekä suomenkielisten opiskelijain tarpeet tulevat täydelleen huomioon otetuiksi, ja on siis opetus kaikissa vakinaisesti edustetuissa aineissa annettava suomenkielellä, kuitenkin siten, että huolehditaan ruotsinkielistenkin opiskelijain opettamisesta heidän äidinkielellään.

5) Kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin oikeus on selvillä perustuslain määräyksillä turvattava ja niiden keskinäinen suhde eduskuntalailla järjestettävä.

3 Kieltolaki

E.-P. Nuorsuomalainen Maalaisliitto vaatii

että sen edustajat tulevassa kansaneduskunnassa tulevat koko voimallaan työskentelemään siihen suuntaan, että yleinen väkijuomain kieltolakia tarkoittava lainsäädäntö pannaan tehokkaasti alulle jo ensi tulevilla valtiopäivillä.

4 Verotusjärjestelmän uudistaminen

Hyväksyen Nuorsuomalaisen puolueen viime maaliskuun 6 ja 7 päivinä Helsingissä pitämässään kokouksessa verotuskysymystä koskevat ponnet, täydennetään ne vaatimalla:

Että maavero sekä silta- ja jahtivoutikappain lunastusmaksu kokonaan poistettaisiin ja sen sijaan asetettaisiin yleinen tulovero, johon olisi velvollinen ottamaan osansa jokainen 16-64 vuosien ijällä oleva kansalainen, jonka vuositulot työstä, palkasta tai liikkeestä nousevat vähintään: maalla 300 ja kaupungissa 500 markkaan;

että yleisen tuloveron ohella verotettaisiin pääoma ja sen lisäksi vielä perinnön ja lahjan kautta saatu omaisuus;

että pääomasta saatu tulo olisi verotettava korkeammasta kuin tulovero ja perintö tai lahja vieläkin korkeammalla määrällä kuin pääomavero;

että verotettavana tulona tuloverosta on pidettävä sitä säästöä, mikä jääpi jälelle kuin ensin vähennetään tulosta pitempiaikaisen velan korko ja palkatun työväen palkat;

että jokainen kansalainen tulisi velvoitetuksi edesvastuun uhalla oikein ilmoittamaan verotettavan tulonsa;

että maanteiden tekorasitus ja vankeinkuljetus tulisi kaikkein veroa maksavain kansalaisten huoleksi ja kustannettavaksi;

että käräjätalojen ylläpito tulisi käräjäkunnan yhteisillä varoilla kustannettavaksi;

että kyydityslaitos järjestettäisiin itsekannattavaksi laitokseksi kyytirahan korottamisen kautta ja

että tulovero asetetaan asteettain kohoavaksi tulojen suuruuden mukaan, tehden suuremman prosentin suurista kuin pienistä tuloista; perheolot on otettava huomioon.

5 Säästöpankkilain uudistaminen ja tilattomain luotto-olojen kehittäminen

Liitto vaatii

1) että maamme säästöpankeille toimeensaataisiin säästöpankkien keskusliike;

2) että maamme säästöpankeille myönnetään ja järjestetään vekseli- ja postivekselioikeudet;

3) että tilattoman väestön lainarahastoja vahvistetaan vähäväkisten hyvinvoinnin mahdollisuuden edistämiseksi useilla miljoonilla Suomen markoilla.

6 Kunnallinen äänioikeus

Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen maalaisliitto vaatii, että kaikkein kunnallisveroa maksavain kansalaisten tulee kunnallisissa asioissa saada yhtäläisen äänioikeuden.

7 Tilattoman väestön kysymys

1) Tilattoman väestön lainarahasto olisi kohotettava riittäväksi vastaamaan tarvetta, josta rahastosta tilattomille tilan hankkimista varten annettaisiin pienikorkoisia ja pitkäaikaisia kuoletuslainoja, joiden suuruus saisi nousta korkeintaan 9/10 ostetun tilan arvosta;

2) Jokaiseen kuntaan olisi perustettava tilattoman väestön lautakunta, joka välittäisi lainoja tilattomalle väestölle kunnan takuulla, jos kunnassa ei olisi halukkaita, jotka osuustoiminnan perusteella alkaisivat välittää yllämainitunlaisia lainoja.

3) Että kruununpuistoissa, metsä- ja liikamailla olevat viljelyskelpoiset maat jaettaisiin ja myytäisiin yksityisille tilattomille, samoin sotilas- ym. virkatalot jaettaisiin sekä myytäisiin tilattomille ja niiden hinta pantaisiin tilattoman väestön lainarahastoon. Kuitenkin siten, että nykyiset virkatalojen vuokraajat saisivat pitää vuokraamansa talot vuokra-ajan loppuun.

4) Maanmittausasetuksesta on poistettava minimum-määräys manttaaliin nähden, sekä muuten tehtävä maan erottamiset mahdollisimman halvoiksi ja mutkattomiksi.

5) Tilattoman väestön lainarahastosta hankituilla rahoilla ostettuja tiloja ei saisi ostaa tai vuokran kautta yhdistää, jos niiden yhteenlaskettu pinta-ala on suurempi kuin 25 hehtaaria.

8 Maanvuokralain uudistusvaatimukset

Liitto vaatii:

että torpparien hallinto-oikeus tiloihinsa on lainsäädännön kautta varmennettava sovelluttamalla perinnöllisen vuokraoikeuden periaatteita, jolloin vuokran suuruutta määrättäessä on huomioon otettava päätilan silloinen hinta, tai - jos se näyttää mahdottomalta - koko torpparilaitos yksityisten tiloilta vähitellen hävitettäisiin ja ryhdyttäisiin sen suuntaisiin toimenpiteisiin, että maanvuokraajat voisivat lunastaa tiluksensa palstatiloiksi;

että maanvuokralaki 19 p:ltä kesäkuuta 1902 otetaan lainlaatijan puolelta perinpohjaisen tarkastuksen ja korjauksen alaiseksi erittäinkin niissä kohden, jotka koskevat vuokranantajain ja -ottajain välisten suhteitten järjestämistä, sekä

että valtion tai kunnan omistamia maita annetaan halullisille perinnöllisellä vuokralla, edellisen omistamia myöskin manttaalitiloiksi muutettuina täydellä omistusoikeudella.

9 Palkkausasetuksen uusiminen

Liitto vaatii:

että palkkaussääntö lähimmässä tulevaisuudessa kokonaan uudistettaisiin yhtä- läisesti isäntäväen ja palvelijain etuja silmällä pitäen;

että kuukausipalkkaus tehdään lailliseksi vuosipalveluksen ohella, joita kumpaakin voidaan purkaa sopivan irtisanomisajan kuluttua;

että asetuksessa määrättäisiin ainoaksi lailliseksi kumpastenkin allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa heidän oikeudet olisivat mitä tarkimmin määritelty;

että työpäivän pituus palkolliselle tulisi asetuksessa määrätyksi ollen sopimus- kirjassa palkkio ylityöstä määrättävä;

että naispalvelijain palkat olisivat suhteelliset miespalvelijain palkkoihin työn arvoon nähden.

10 Maanviljelijäin ammattisivistyksen kohottaminen

Että pääelinkeinomme voisi kohota ajan vaatimuksia vastaavalle kannalle, niin E-P. Nuorsuomalainen Maalaisliitto vaatii:

että maanviljelys on vastaisuudessa niin järjestettävä, että jokainen tämän harjoittaja on tilaisuudessa saamaan mahdollisimman perusteellista ammattiopetusta sekä

että tämän tarkoituksen toteuttamiseksi on valtion varoja myönnettävä ainakin suhteellisesti sama määrä kuin muidenkin ammattien harjoittajain kasvattamiseksi, ammatin harjoittajain lukumäärään nähden.

11 Koululaitoksen uudistaminen

Maamme koulut ovat muodostettavat entistä enemmän kasvatuslaitoksiksi Kristuksen rakkauden opin, kasvatusopillisen sielunopin ja käytännöllisen elämän vaatimuksia silmällä pitäen.

Uskonnon opetus on, varsinkin alkeisopetuksessa vapautettava dogmeista ja sen sijaan pantava pääpaino kristillisen rakkauden ja uskonnollisen mielen herättämiseen.

Kaikki koulut ovat yhteisiä molemmille sukupuolille.

Opettajain palkat maksaa valtio.

Opetuskustannukset ja opetusvälineet ovat kaikissa kouluissa vapaat.

Jokaiseen kuntaan on perustettava niin suuri määrä kunnan hallinnon alaisia lastenkouluja, että kaikki 7 ja 8 vuotiset lapset voivat niissä saada opetusta. Näissä kouluissa, joiden oppimäärä olisi kaksivuotinen, tulisi muun perusteellisen alkeisopetuksen ohessa antaa tärkeä sija Kristuksen rakkaudenopille ja kotiseutuopille.

Tätä koulua seuraisi kansakoulu, joka olisi yleinen pohjakoulu, nelivuotisella oppimäärällä, jonka suorittaminen olisi kaikille henkisesti terveille lapsille pakollinen. Tämän koulun oppiaineitten suhteen olisi huomattava, että niihin tulisi kuulua mm. harrastuksen herättäminen pääelinkeinoihimme sekä yhteiskuntaopin alkeet että luonnontiedon opetus suunniteltaisiin jokapäiväisen elämän tarpeita silmällä pitäen sisällyttämällä siihen mm. käytännöllinen terveydenhoito- ja raittiusopetus.

Yhteiskunnan on pidettävä huoli siitä, että köyhimpäinkin lapset voivat vaikeuksitta lastenkoulun ja kansakoulun käydä tai niiden oppimäärät suorittaa.

Laajempaa kansalaissivistystä varten on perustettava kansalaisopistoja kaksivuotisella, kumpanakin vuonna erikseen päättyvällä oppimäärällä.

Lastenkoulussa, kansalaiskoulussa ja kansalaisopistossa on lukuvuosi määrättävä mahdollisimman lyhyeksi, etteivät lapset ja nuorukaiset vieraannu maatöistä ja muista kotitoimista.

Oppikoulujen kuusivuotinen kurssi on niin suunniteltava, että kolmen ensimmäisen vuoden oppimäärä muodostaa päättyvän kurssin, jonka suorittaneet voivat päästä ammattikouluihin tai antautua käytännöllisen elämän eri aloille.

Opetettavain vierasten kielten lukumäärää on vähennettävä ja sen sijaan joku suuri sivistyskieli perinpohjaisemmin opittava.

Toinen kotimainen kieli on kolmella alemmalla luokalla tehtävä vapaaehtoiseksi.

Matematiikan ym. vähemmän tarpeellisten aineitten oppimäärää on supistettava.

On katsottava, ettei oppikouluja ylläpidetä liian suurta määrää ja siten edistetä oppineen köyhälistön syntymistä.

Yliopistossa olisi myöskin enemmän valmistettava sijaa käytännöllisten aineitten opetukselle sekä kiinnitettävä suurempaa huomiota tulevien virkamiesten ammattitaitoon.

Varsinaisissa ammattikouluissa olisi pyrittävä kasvattamaan käytännöllisiä kykyjä sekä pääelinkeinojen että teollisuusyritteliäisyyden edistämiseen.

12 Eduskunnan toimivallan laajentaminen

Liitto vaatii:

että on pyrittävä siihen, että kansan eduskunta saisi oikeuden määrätä kaikista valtion tuloista ja menoista sekä että hallitus tehtäisiin täysin edesvastuulliseksi kansan eduskunnalle.

13 Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutus

Liitto vaatii:

1) Valtion on järjestettävä ja ylläpidettävä pakollinen vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutuslaitos, johon on kaikkien veronmaksukykyisten kansalaisten maksettava tulojensa ja varallisuutensa mukaan.

2) Tästä laitoksesta olkoon jokainen kansalainen oikeutettu saamaan jonkun vissin alimman määrän vuotuista eläkettä niin pian kun hän on menettänyt työkykynsä tai osan siitä eli täyttänyt jonkun vissin säädetyn iän, esim. 55 tai 60 vuotta. Leskien ja orpojen elämä turvattakoon myös tämän laitoksen kautta.

3) Tämä vakuutuslaitos on asetettava eduskunnan täyden valvonnan alaiseksi.

4) Nykyään voimassa olevat valtion eläkkeet ovat lakkautettavat tämän vanhuuden vakuutuksen käytäntöön tultua.

14 Kysymys virkamiespalkkain ja työajan määräämisoikeuden saamisesta eduskunnalle

Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto vaatii, että valtion palveluksessa olevain virkamiesten ja palvelijain palkat tulevat kansaneduskunnan määrättäviksi; sekä

että olisi tarkistettava onko virkamiesten lukumäärä virastoissa suhteellinen työnpaljouteen nähden.

15 Valtion ja kirkon ero

Valtio ja kirkko ovat toisistaan erotettavat;

uskonnon ja omantunnon vapaus, mikäli se ei häiritse yhteiskunnallista järjestystä, on lailla turvattava.

16 Suomen vastainen sotalaitos

E-P. Nuorsuomalainen maalaisliitto asettuu vastustamaan seisovan sotaväen järjestämistä, jos sellainen meillä vielä tulisi kysymykseen ja kannattaa yleisen kansanpuolustuslaitoksen aikaansaamista Sveitsin malliin.

17 Metsäkysymys

Liiton vaatimusponnet:

1 § Pienin suuruus myytäväksi aijotun puutavaran kannolle on määrättävä 25 ja 30 senttimetrin välille riippuen paikallisista olo- ja hintasuhteista (kts. 3-4 §).

2 § Jokainen 1 §:n mukaan myytäväksi aiottu puu varustettava kahdella leimalla: rungossa ja kannossa.

3 § Kaikki varsinaiset metsäkaupat ovat kirjallisesti tehtävät ja kontrahdit ovat kuntain sitä varten määräämäin asianymmärtäväisten (mieluimmin ammattimiesten) tarkastettavat ennenkuin kauppa on pätevä ja hänen on määrättävänään 1§:ssä annettujen rajain välillä kannan läpimitan varma pienuus.

4 § Pienempää puutavaraa saakoon metsänomistaja myydä ainoastaan todellisen ammattimiehen tarkastuksensa perusteella annetulla tarkoin rajoitetulla luvalla; tämäkin lupa näytettäköön ennen hakkuuta 3 §:ssä mainitulle henkilölle.

Muist. Koko metsänkulutus, nimitt. myynti ja kotitarve yhteensä, ei saa, esim. 10-vuotis-aikakausittain laskettuna, kohota yli 2 pros. metsän koko arvosta vuodessa.

5 § Paikallisen poliisilaitoksen virkavelvollisuutena olkoon toimittaa tarkastus, jos on syytä epäillä, että näitä säännöksiä jollain tapaa rikotaan ja saattaa rikkoja lain mukaiseen edesvastuuseen, kuten 1886 v:n metsälain 34 § määrää.

18 Naisen oikeudellinen asema

Liitto vaatii:

1) että naisille myönnetään samat oikeudet kuin miehille kunnalliseen vaalioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen nähden;

2) että miehen edusmiesoikeus vaimonsa persoonaan nähden poistetaan ja vaimon oikeus omaisuuden omistamiseen ja hallinnon suhteen sekä hänen määräysvaltansa lapsiinsa nähden laajennetaan tasapuolisuuden periaatetta noudattamalla;

ja lausuu toivomuksena:

3) että hallitus asettaisi komitean, johon olisi kutsuttava naisiakin jäseniksi, tekemään ehdotuksia tähän suuntaan käyvistä muutoksista voimassa olevan lain määräyksiin.

19 Maanmittauskustannukset

E-P. Nuorsuomalainen maalaisliitto vaatii, että voimassa oleva maanmittausohjesääntö ja palkkausjärjestelmä toukokuun 15 p:ltä 1848 tulee uusittavaksi ja järjestettäväksi siihen suuntaan, että valtio suuremmalla osalla ottaa osaa maanjakokustannuksiin.

E-P. Nuorsuomalaisen Maalaisliiton suhteesta teollisuustyöväen kysymykseen

Kun liitto ei ollut ollut tilaisuudessa hankkia tässä suhteessa alustusta kokoukselle päätettiin jättää liiton keskustoimikunnan valtaan suunnitella liiton suhdetta tähän kysymykseen jos tarvetta sen esille ottamiseen ilmestyy ennen kuin liitto uudestaan kokoontuu.