Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/NUOR/327

Nuorsuomalainen Puolue (1905)

Nuorsuomalaisen puolueen ohjelma


  • Puolue: Nuorsuomalainen Puolue (1905)
  • Otsikko: Nuorsuomalaisen puolueen ohjelma
  • Vuosi: 1906
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

NUORSUOMALAISEN PUOLUEEN OHJELMA

(Hyväksytty edustajakokouksessa 9-10.12.1906)

Puolue lausuu julki syvänä vakaumuksenaan, että Suomen kansan oikeudentunnon säilyttämisen ja siihen perustuvan kansallisen itsenäisyyden lujimpana tukena sekä rauhallisen uudistustyön edellytyksenä on tarkka laillisuuden ja oikeusjärjestyksen noudattaminen. Tästä johtuu

1) ettei kenelläkään kansalaisella, ei yksityisellä eikä virkamiehellä, ei ylhäisellä eikä alhaisella, ole oikeutta minkään syyn varjolla taikka hyvien tarkoitusperien nimessä poiketa laista, olkoonpa se yhteiskunnallista tahi valtiollista luonnetta;

2) että puolue isänmaalliseksi velvollisuudekseen katsoo kansan oikeudentunnon ja valtiollisen kansallistajunnan puhdistamisen, kohottamisen ja juurruttamisen;

3) että puolue kaikella tarmollaan työskentelee laillisuuden ja oikeuden eteen eikä lakkaa vaatimasta laillisuuden palauttamista maahamme, ennen kuin se toteutuu koko laajuudessaan, kaikilla valtiohallinnon ja oikeudenkäytön aloilla;

4) että puolue voi ryhtyä valtiolliseen yhteistoimintaan ainoastaan sellaisten ryhmäin kanssa, jotka täydelleen tunnustavat ja noudattavat näitä siveellisyyden ja oikeuden periaatteita.

Perustuslakiuudistuksia

Suomen valtio-oikeudellinen asema

On saatava aikaan semmoinen perustuslakisäännös, joka tarkoin määrittelee Suomen valtio-oikeudellisen aseman ja jonka sekä Suomen ja Wenäjän lakiasäätävä valta erikseen hyväksyy.

Uusi hallitusmuoto

Uusi yhtenäinen ja täydennetty hallitusmuoto on saatava aikaan, joka erinäisissä tärkeissä kohdin laajentaa eduskulman valtaa, säätämällä muun muassa että eduskunta tulee osalliseksi tullilainsäätämiseen, valtion tulo- ja menoarvion määräämiseen kokonaisuudessaan sekä yleensäkin koko valtiotaloussuunnitelman hyväksymiseen.

Edesvastuulain täydentäminen

Laki kansaneduskunnan oikeudesta tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen laillisuutta on siten täydennettävä, että myöskin ministerivaltiosihteeri ja hänen apulaisensa saatetaan eduskunnalle vastuunalaisiksi virkatoimistaan.

Korkein tuomioistuin

Senaatin oikeusosaston sijaan on perustuslakiluontoisen lain kautta asetettava erityinen korkein tuomioistuin, jolle oikeusosaston nykyinen tuomiovalta on siirrettävä ja jonka kaikkiin jäseniin nähden erottamattomuuden periaate on oleva voimassa.

Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin

Hallinto-oikeudellisten asiain käsittelemistä ja ratkaisemista varten on perustettava erityinen hallinto-oikeudellinen tuomioistuin, jolle on siirrettävä senaatin talousosaston nykyinen päätösvalta näissä asioissa.

Virkamiehistö

Valtion virkakoneisto on tehtävä yksinkertaisemmaksi, nopeammin toimiviksi ja valtiolle huokeammaksi.

Virkavaltaisuus, esiintyköön se yleisöä vastaan tahi pyrkimyksenä vetäytyä lain määräyksien noudattamisesta, on poistettava ja kansanvaltaisuuden periaate tälläkin alalla saatettava täyteen voimaan.

Kieliohjelma

Puolueen yleinen kanta kieliasiassa

Nuorsuomalainen puolue katsoo päämääräkseen suomen kielen kohottamisen maamme vallitsevaksi sivistyskieleksi ja viralliseksi pääkieleksi.

Vallitsevaksi sivistyskieleksi suomen kieli ei voi päästä lainsäädäntö- ja valtiotoimin, vaan on sitä varten tarpeen, että kansalaiset tarmokkaasti ja suomalaisen kansallishengen elähyttäminä toimivat suomalaisen sivistyksen vakaannuttamiseksi ja kehittämiseksi.

Virkakieli ja opetuskieli on järjestettävä oikeusperiaatteen mukaan. Me, jotka tässä kohden äsken olemme venäläisten sortoa kärsineet, emme nyt, kun me suomalaiset määräämme Suomen oloja, saa virkakielen ja koulujen avulla koettaa väkisin suomalaistuttaa ruotsalaista kansanainesta; me emme saa alentua niiden kansojen ja valtioiden kannalle, jotka vähemmistön oikeuksia eivät tunnusta, vaan pakottavat kaikkia käyttämään "valtion" kieltä. Sen vuoksi on suomen kieli oleva maan virallisena pääkielenä, mutta ruotsin kielelle on turvattava oikeudenmukainen asema vähemmistön kielenä.

Kielilainsäädännön järjestely

Suomen ja ruotsin kielen oikeus on turvattava sellaisilla perustuslain määräyksillä, jotka otetaan uuteen hallitusmuotoon.

Maamme kieliolot ovat järjestettävät eduskunnasta riippuvalla lainsäädännöllä, joka rakennetaan väestön todellisten kieliolojen pohjalle. Kielilainsäädännön perustana edelleenkin on oleva kunnan kieli, joka vuorostaan asetetaan riippuvaksi kunnan väestön todellisista kielisuhteista, ja tämän mukaan jaetaan maa yksikielisiin ja kaksikielisiin kuntiin. Suuremmat alueet katsotaan kaksikielisiksi, jos niihin kuuluu yksikin toiskielinen tahi kaksikielinen kunta.

Virallisena kielenä yksikielisellä alueella on alueen kieli. Kuitenkin on yksityisellä oleva oikeus valtion (ei kunnan) viranomaisille antaa kirjoituksia toisella kotimaisella kielellä. Viranomaiset antavat päätöksensä alueen kielellä; ainoastaan siinä tapauksessa on tuomioistuimen pöytäkirja annettava toisella kotimaisella kielellä, että asianosaiset yhtyvät sitä pyytämään tahi rikoksesta syytetty sitä pyytää.

Kaksikielisillä alueilla on varsinaisena virallisena kielenä alueen asujanten enemmistön kieli. Kuitenkin on huomattava 1) että virastojen välisessä kirjevaihdossa ylempi viranomainen käyttää alemman viranomaisen kieltä, 2) että asia- ja toimituskirjoissa, jotka koskevat erityistä kuntaa, käytetään asianomaisen kunnan (tai sen väestön enemmistön) kieltä, 3) että toimituskirjoissa, jotka annetaan yksityisille, käytetään sitä kieltä, jota asianosainen tahi asianosaiset ovat pyytäneet tahi kirjallisesti tai suullisesti käyttäneet.

Virastojen kielenä tulisi siis tämän mukaan olemaan suomen kieli maan hallituksessa, kaikissa keskusvirastoissa ja kaikissa lääninhallituksissa sekä myös pienemmillä virka-alueilla, paitsi niillä, missä asujanten enemmistö on ruotsinkielinen.

Virkamiehiltä, joiden virka-alue käsittää koko maan, vaaditaan täydellinen suomen kielen taito. Yksikielisellä alueella vaaditaan virkamieheltä alueen kielen täydellinen taito. Kaksikielisellä alueella vaaditaan asujanten enemmistön kielen täydellinen taito sekä tarpeellista vähemmistön kielen osaamista. Yksikielisellä alueella vaaditaan myöskin tarpeenmukaista toisen kotimaisen kielen osaamista.

Puolueen uudistusvaatimukset kieliasiaan nähden

ovat siis edellisen mukaan seuraavat:

1. Kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin, oikeus on selvillä perustuslain määräyksillä turvattava.

2. Suomen kieli maan suuren enemmistön kielenä on eduskunnasta riippuvalla lainsäädännöllä saatettava maan viralliseksi pääkieleksi.

3. Virkamiehiltä on koko maata käsittävillä ja suomenkielisillä virka-alueilla sekä semmoisilla kaksikielisillä alueilla, joissa enemmistö on suomenkielinen, vaadittava täydellinen suomenkielen taito.

4. Suomenkielisillä lapsilla tulee olla tilaisuus, milloin riittävä määrä oppilaita ilmottautuu, sellaisissa kunnissa, missä ruotsi on enemmistön kielenä, saada kansakouluopetusta äidinkielellään ja päinvastoin. Oppikouluille annetaan valtionapua ainoastaan siinä tapauksessa, että niissä on riittävä määrä koulun luonnolliselta alueelta kotoisin olevia oppilaita, joiden äidinkielenä on koulun opetuskieli.

5. Yliopistossa, polyteknillisessä opistossa ja muissa korkeakouluissa ovat kieliolot järjestettävät sille kannalle, että suomenkielisen sivistyksen oikeus ja suomenkielisten opiskelijain tarve tulee täydelleen tyydytetyksi, ja on siis suomi niissä tuleva opetuksen pääkieleksi. Kaikissa vakinaisesti edustetuissa aineissa on ehdottomasti annettava suomenkielistä opetusta.

6. Valtion on tehokkaalla avustuksella edistettävä suomalaisen sivistyksen kehittämistä, ja etenkin on suomenkielistä kirjallisuutta kannatettava kirjailijoille annettavilla apu- ia opintorahoilla.

Maalaisohjelma

Tilattoman maalaisväestön aseman parantaminen.

Tilattomalle väestölle on sellaisella omistus- tai hallinto-oikeudella, joka turvaa maan säilymisen tämän kansanluokan käsissä, hankittava riittävästi viljelysmaata ynnä asuntotiloja halpakorkoisten kuoletuslainain avulla, joita varten tilattoman väestön lainarahastoon hetimmiten on luovutettava tuntuvia lisävaroja sekä lainausliike saatettava tehokkaaksi ja tarkoitustaan vastaavaksi.

Maan hankintaa varten tilattomalle väestölle on sen ohessa käytettävä kuninkaankartanot ja latokartanot, kruunulle kuuluvat sotilas- ja siviiliviraston puustellit , kruunun metsissä olevat viljelyskelpoiset maat ja suot, lahjoitusmaiden kantatilat ynnä pappien virkatalot, huomioon ottamalla kuitenkin, ettei seurakuntain, kirkon tai yksityisten oikeutta loukata.

Tällaisten pieniviljelijäin maanviljelyksen ammattiopetuksesta on pidettävä riittävää huolta sekä edistettävä heidän keskinäiselle vastuunalaisuudelleen perustuvien luottolaitosten syntymistä tarpeellisen liikepääoman hankkimiseksi.

Torppariolot

Koska seikkaperäisemmän ohjelman esittäminen vaatisi täydellisen lakiehdotuksen esiintuomista ja kun toiselta puolen ei ole tarkoituksenmukaista että valtiollinen puolue ryhtyy ennakolta päättelemään, miten käytännölliset yksityiskohdat olisivat järjestettävät, lausuu puolue periaatteellisen kantansa ilmaisemiseksi:

Torpparien asema on lainsäädännön kautta vakaannutettava ja heidän työnsä sekä vaivannäkönsä hedelmät heille täydellisesti turvattavat, jossa tarkoituksessa nykyinen maanvuokralaki on perinpohjaisesti muutettava ja parannettava siihen suuntaan, että taloudellisesti heikomman oikeus tulee turvatuksi sekä vuokramaksut kohtuullisiksi ja rahaperusteella määriteltäviksi. Torpparien pyrkimystä päästä valtiolainain avulla viljelystilain omistajiksi on valtion ja kuntain puolelta edistettävä sekä hankittava heille tilaisuus kohottamaan ammattitaitoaan ja saamaan edullista liikeluottoa.

Toimenpiteet maatalouden edistämiseksi yleensä

Maanviljelystä ja kaikkia sen sivuelinkeinoja on voimakkaasti edistettävä.

Ammattiopetusta ja neuvojatoimintaa on kaikilla maatalouden aloilla lisättävä, parannettava ja entistä enemmän kansanomaiseksi tehtävä.

Maanviljelijäin ammattijärjestöä (maanviljelys- ja maamiesseuroja sekä erikoisia maataloudellisia ammattiyhdistyksiä) on edelleen kehitettävä ja tarmokkaasti kannatettava.

Osuustoiminnalliset periaatteet ovat täyteen arvoonsa saatettavat ja maatalouden eri aloilla käytännössä toteutettavat.

Luotto-oloja maatalouden alalla on kaikin tavoin edistettävä ja parannettava, niinhyvin sovelluttamalla yksityisten keskinäisen vastuuvelvollisuuden periaatetta kuin myös valtion suoranaisilla toimenpiteillä.

Manttaaliin pannun maan rasitukset

Manttaaliin pantua maata nykyään painavat yleiset rasitukset, niin kuin maanteitten ja siltain rakentaminen ja ylläpito sekä vankein kuljetus, ovat siltä poistettavat ja pantavat koko maan yleisillä varoilla ylläpidettäviksi, sekä kyydinpito ja kestikievarilaitos järjestettävät mahdollisuuden mukaan itsekannattaviksi tai, mikäli sitä ei voida saavuttaa, on valtiovaroja lisäksi käytettävä.

Manttaaliperuste verotuksessa on poistettava ja maaomaisuuden verotus järjestettävä sillä tavoin kuin verokysymystä koskevassa ponnessa lausutaan.

Maanmittausolot

Maan jakoa ja osittamista nykyjään ehkäisevät mutkikkaat lakisäännökset ovat tehtävät yksinkertaisemmiksi ja maanmittaustoimitukset nopeammiksi ja halvemmiksi.

Vaivaishoitorasitukset

Kuntain vaivaishoitorasitukset ovat sopivalla tavalla tasoitettavat sekä muun muassa valtion toimenpiteen kautta aikaan saatavan yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen avulla huojennettavat.

Metsätalous

Voimassa oleva metsälaki on ensi tilassa parannettava, mikäli se ei tarjoa riittävää turvaa metsäpääoman säilymiselle tai ehkäisee voimaperäisen ja yhteistoiminnallisen metsänhoidon aikaansaamista. Erityisesti on metsäliikkeen harjoittajain maan osto ja käyttö lainsäädännön kautta järjestettävä ja rajoitettava sekä rikoslain säännökset ulotettavat sellaisiin metsäkauppoihin, joissa ostaja käyttää hyväkseen myyjien joko tietämättömyyttä tahi ahdinkotilaa.

Työväenkysymyksiä

Kunta ja valtio työnantajina

Kuntain ja erittäinkin valtion, jolla on suuret työlaitokset kuten rautatiet, tulee työnantajina työväen oloja koskeviin yhteiskunnallisiin parannuksiin nähden käydä kehityksen etunenässä.

Työväensuojeluslaki

Työväensuojeluslainsäädäntömme on ensi valtiopäiväkaudella uusittava, jotta työväen suojeleminen tehdas- ja käsitöissä ja muilla niiden rinnalle asetettavilla työaloilla saadaan tarkemmaksi ja tehokkaammaksi seksi yleensä työväkeen nähden että erityisesti lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työhön nähden.

Hallituksen toimesta on kaikenpuolinen selvitys työpäivän pituuden rajoittamisesta lainsäädäntötoimin heti hankittava, ja on mainitunlaiseen rajoitukseen niin pian kuin suinkin ryhdyttävä sellaisilla työaloilla, missä olosuhteet ja tilasto sen ensi kädessä tarpeenvaatimaksi osoittavat.

Ammattitarkastus

Lisäämällä ammattitarkastajia, joiden nimittämiseen tarkastuspiirin työväelle on osallisuus valmistettava, sekä tarkastustoiminnan uudelleen järjestämisellä on ammattitarkastus tehdas- ja käsityölaitoksissamme sekä niiden vertaisilla työaloilla tehtävä tehokkaaksi.

Ammattitarkastajien toiminnan valvomista varten on erityinen työneuvosto perustettava, jossa sekä työnantajat että työntekijät ovat tasan edustettuina.

Tapaturmavakuutuslaki

Voimassa oleva työväentapaturmavakuutusta koskeva laki on otettava yleensä korjattavaksi ja erittäinkin siinä suhteessa, että se ulotetaan koskemaan useampia työaloja kuin nykyään, että työnantajat velvoitetaan vakuuttamaan työväkensä kaikkien tapaturmien varalta, jossa suhteessa nykyisessä laissa olevat poikkeukset, mikäli ne eivät koske tahallisesti tuotettua ruumiinvammaa, ovat poistettavat, että tapaturman korvausmäärät osittain korotetaan ja että säädetään perustettavaksi vakuutusneuvosto tapaturmavahingon arvioimista varten.

Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus

Pakollinen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus, jonka ylläpitämiseen valtion ja työnantajan tulee vakuutetun ohessa ottaa osaa, on mitä pikimmin aikaansaatava.

Palkollissääntö

Palkollissääntö on perinpohjaisesti uudistettava, järjestämällä oikeussuhteet palkollisten ja heidän isäntiensä välillä tasapuolisiksi.

Elinkeinolaki

Ensi valtiopäiväkaudella on useista nykyisen elinkeinolakimme alaan kuuluvista kysymyksistä uudella ajanmukaisella elinkeinolailla taikka erityisillä asetuksilla aikaansaatava uudistettu lainsäädäntö erittäinkin seuraavissa kohdin:

Elinkeinojen kehittämistä ja ammattilaisten etujen valvomista varten on säädettävä perustettavaksi työnantajain ja työntekijäin edustuslaitoksia, ammattivaltuustoja, joissa nämät molemmat ryhmät ovat samalla tavalla edustettuina.

Työntekijäin ja työnantajain välisten riitaisuuksien sovittelemista ja ratkaisemista varten on perustettava pysyväisiä sovintolautakuntia ja sovinto-oikeuksia.

Työntekijäin ja työnantajain väliset joukkosopimukset ovat laissa tunnustettava sitoviksi työsopimuksiksi ja työntekijäin osanotto-oikeus työsopimusten ja paikkain järjestyssääntöjen laatimiseen on laissa säädettävä.

Ammattioppilaitten kasvatuksen järjestämisestä, paikanvälityksen harjoittamisesta elinkeinona, y.m. elinkeinolain alaan kuuluvista seikoista on niinikään ajanmukaisia säännöksiä laadittava.

Naimisissa olevan naisen elinkeino-oikeutta on laajennettava.

Verotuksen uudistaminen

Nykyiset välittömät verot ja ensi kädessä maavero ovat poistettavat ja näiden verojen sijaan otettava yleinen progressiivinen eli asteittain kohoava tulovero ynnä sitä täydentävä omaisuusvero-perintöverokin siihen luettuna-jättämällä kuitenkin riittävän alimman toimeentulomäärän verottamatta.

Tämä uusi verotus on pantava käytäntöön kansaneduskunnan hyväksymällä verolainsäädännöllä, jonka tulee sisältää yksityiskohtaiset säännökset myöskin taksoituksesta.

Leimaverotus on järjestettävä siten, että leimamaksut vähävaraisilta lievennetään tai poistetaan.

Kunnallisverotus on saatettava oikeassa suhteessa vastaamaan veronalaisen maksukykyä.

Kunnallinen äänioikeus

Kunnallinen äänioikeus on säädettävä yhtäläiseksi jokaiselle täysi-ikäiselle, Suomen kansalaisoikeutta nauttivalle ja kunnallisveroja suorittavalle kunnan jäsenelle, ja kunnallisissa vaaleissa suhteellinen vaalitapa pantava toimeen, jota varten laajemmat kunnat ovat jaettavat tarpeellisiin äänestysalueisiin.

Naisten asettamiseksi kunnallisasioissa samaan asemaan kuin miehet, on heille myönnettävä vaalikelpoisuus kaikkiin kunnallisiin toimiin sekä aviovaimoille säädettävä äänioikeus silloinkin, milloin kunnallisverot suoritetaan aviopuolisoiden yhteispesästä.

Jokaiseen kuntaan on valtuusto asetettava.

Kunnan valtuuston päätös erinäisissä asioissa, jotka syvälti koskevat kaikkia kunnan jäseniä, mutta joiden taloudellinen merkitys niiden yleiseen kantavuuteen verraten on vähäisempi, on, milloin asia on sellaista periaatteellista laatua, että se voidaan ratkaista yleisellä kansanäänestyksellä, alistettava yleisen äänestyksen alaiseksi, johon saavat ottaa osaa kaikki kunnan täysi-ikäiset jäsenet.

Paikallisen itsehallinnon laajentaminen

Puolue lausuu tarpeelliseksi:

että hallitus asianymmärtävillä henkilöillä paikallisen itsehallinnon laajentamiseksi valmistuttaa ehdotuksen kuntaa suurempien itsehallintopiirien perustamisesta maahamme sekä niiden eduskuntain asettamisesta valtion hallintoelimien yhteyteen tahi sijaan; ja

että lakiehdotus asiasta niin pian kuin suinkin valtiopäiville annetaan.

Väkijuomalainsäädäntö

Jo ensi valtiopäiväkautena päätettävän lain kautta on alkoholijuomien maahan tuonti, valmistaminen ja myynti muussa kuin teknillisessä tai lääketieteellisessä tarkoituksessa kiellettävä.

Naisen oikeusasema

Miehen edusmiesoikeus vaimoonsa nähden on poistettava ja siviililaki sen johdosta erinäisissä kohdin muutettava.

Vaimon oikeus omaisuuden omistamisen ja hallinnon suhteen sekä hänen määräysvaltansa lapsiinsa nähden on laajennettava tasapuolisuuden periaatetta noudattamalla.

Kouluohjelma

1. Päämääränä on oleva yhtenäisen kansalaiskoulun aikaansaaminen, jonka pohjana on alempi ja ylempi kansakoulu, jatkona toiselta puolen kansakoulun jatkokurssit ja kansanopistot sekä erinäiset ammattikoulut, ja toiselta puolen oppikoulut, niistä haaraantuvat ammattiopistot ynnä yliopisto ja muut korkeakoulut. Kaikkien koulujen tulee erittäin panna painoa kansalaiskunnon kasvattamiseen sekä kansallistunnon elvyttämiseen, ja pitää puolue oppikoulun järjestelyssä välttämättömänä keskikoulujärjestelmän toteuttamista. Käytännöllisyyden ja ruumiillisen kasvatuksen vaatimuksia on entistä suuremmassa määrässä otettava huomioon.

2. Jokaiseen maalaiskuntaan on 7-8-vuotisia lapsia varten perustettava kunnan hallinnon alaisia alempia kansakouluja. Sitä varten on kunta jaettava tarpeen vaatimiin koulupiireihin. Missä olosuhteet ehdottomasti niin vaativat, saa alempi kansakoulu olla kiertävä, pysyen kuitenkin 12-16 viikkoa paikassaan.

3. Ylempiä kansakouluja on viipymättä perustettava kaikkiin nykyisen asetuksen mukaisiin koulupiireihin.

4. Yleinen oppivelvollisuus sekä alempaan että ylempään kansakouluun nähden on toimeenpantava, kaupungeissa heti ja maaseudulla asteittain. Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, tulee

a) kunnan hankkia oppilaille ilmaiseksi kirjat ja muut koulutarpeet sekä riittävällä avustuksella tehdä köyhien lasten koulunkäynti mahdolliseksi;

b) valtion antaa kunnille tehokasta kannatusta kansakoululaitoksen menojen suorittamiseen, erittäinkin 1) kansakoulurakennusten aikaansaamista varten sekä ylemmille että alemmille kansakouluille, 2) oppilaiden koulutarpeiden hankkimista ja köyhien avustamista varten.

5. Alempien kansakoulujen opettajia varten on väliaikaisesti perustettava eri erityisiä valtion ylläpitämiä kaksivuotisia valmistusseminaareja, kunnes voidaan alempien kansakoulujen opettajille asettaa samat kelpoisuusvaatimukset kuin ylempienkin kansakoulujen. Kansakoulunopettajain sivistysmäärä on kohotettava. Niin alemman kuin ylemmän kansakoulunopettajiston palkkoja on korotettava ja valtion siihen annettava tehokasta avustusta.

6. Valtion tulee riittävästi kannattaa kansanopistoja sekä yhteiskunnallista valistustyötä täysi-ikäisiä varten.

7. Valtion on ryhdyttävä toteuttamaan yhteiskasvatusaatetta, joko perustamalla uusia yhteiskouluja tai ottamalla jo toimivia yksityisiä yhteiskouluja huostaansa.

8. Yksityisiä tarkoitustaan vastaavia kouluja sekä kaupungeissa että maalla on riittävällä valtion avustuksella kannatettava. Yksityisille kouluille on säilytettävä mahdollisimman suuri vapaus lukusuunnitelmainsa järjestämisessä.

9. Lukukausimaksut valtion kouluista ovat poistettavat.

10. Koululaki, joka käsittää koulun järjestelyn periaatteet, on saatava siirretyksi niiden lakien joukkoon, jotka riippuvat kansaneduskunnasta. Kouluylihallitukseen on asetettava opettajiston ja yliopiston valitsemia jäseniä ja opettajille taattava vaikutus koulua periaatteellisesti koskevain kysymysten ratkaisuun.

Raja-Karjalan kansansivistys

Valtion on erityisesti huolehdittava kansansivistyksen kohottamisesta Raja-Karjalassa ja tehokkaalla raha-avulla avustettava kansakoulujen perustamista ja ylläpitämistä näillä seuduilla.

Kirkollisia kysymyksiä

Uskonnonvapaus

Eriuskolaislainsäädäntö on laajennettava yleisen uskonnonvapauden peliaatteen mukaan siten, että kansalaiset saavat vapaasti perustaa ja kannattaa kaikkia sellaisia uskonnollisia yhdyskuntia, jotka eivät loukkaa valtion yleisiä siveellisiä periaatteita, ja että jokaiselle kansalaiselle myönnetään oikeus erota siitä kirkkokunnasta, johon hän kuuluu, hänen tarvitsematta liittyä mihinkään toiseen kirkkokuntaan.

Avioliittolainsäädäntö

Avioliittoa koskeva lainsäädäntö on siten uudistettava, että oikeudellisesti pätevä avioliitto voidaan päättää joko valtion viranomaisen välityksellä tai kirkollisella vihkimyksellä: ja ovat avioliitot merkittävät yleiseen siviilirekisteriin.

Kirkon ja valtion suhde

Kirkon kaikki palvelijat ja virkamiehet ovat tehtävät niin palkka-asioissa kuin muutenkin seurakunnista eikä valtiosta riippuviksi.

Hallituksen nimitysoikeus n.s. keisarinpitäjässä on lakkautettava.

Evankelisluterilaisen kirkon sisäinen järjestö ja kirkollistaloudelliset kysymykset

Kirkollisen lainsäädännön alalla on saatava aikaan edistyksiä vapaamielisempään suuntaan, ja erittäin seurakuntien oikeus papinvaalien suhteen on laajennettava.

Yleinen, yhtäläinen ja välitön äänioikeus on säädettävä kaikissa kirkollisissa vaaleissa sekä kirkonkokouksissa, kuitenkin siten, että taloudellisista asioista päätettäessä saavat äänestykseen ottaa osaa ainoastaan veroa maksavat seurakunnan jäsenet.

Papiston palkkaus on uudestaan järjestettävä siten, että pappien palkat tasoitetaan ja määrätään suoritettaviksi pysyväisesti vahvistettuina kohtuullisina rahapalkkoina.

Seurakuntain velvollisuus rakentaa ja ylläpitää pappiloita on lakkautettava.

Pappilain maat ovat saatettavat enemmän tuloa tuottaviksi jakamalla ne joko perinnöllisesti vuokrattaviksi tai täydellä omistusoikeudella myytäviksi palstatiloiksi; kuitenkin voidaan, missä se edulliseksi katsotaan, metsämaa säilyttää seurakunnallisena yhteismetsänä.

Näin tavoin saadut pääomat ovat säilytettävät seurakunnallisella omaisuutena ja niiden tulot ovat ensi sijassa käytettävät papiston palkkaukseen ja, mikäli niitä ei siihen tarvita, muihin seurakunnallisiin tai kirkollisiin tarkoituksiin.