Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/1091

Perussuomalaiset

Työ, yrittäminen ja välittäminen - Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2015


  • Puolue: Perussuomalaiset
  • Otsikko: Työ, yrittäminen ja välittäminen - Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2015
  • Vuosi: 2014
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

Työ, yrittäminen ja välittäminen

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2015

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, 11.11.2014

Johdanto

Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut

Kuluvasta vuodesta on useimpien ennusteiden mukaan tulossa jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Ensi vuonnakin talouden ennustetaan kasvavan vain prosentin kymmenyksiä - jos sitäkään. Maamme työttömyys kasvaa tällä hetkellä hälyttävää tahtia, ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikais- sekä nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Asiantuntijat puhuvat avoimesti jo massatyöttömyydestä. Taloustilanteemme on sanalla sanoen synkkä.

Perussuomalaiset pitävät hallituksen yleistä talouspoliittista linjaa virheellisenä. Useat talouden arvostetut asiantuntijatahot ovat suositelleet välttämään taantumassa etupainotteista julkisen talouden sopeutusta1. Hallitus on tästä huolimatta taantumassa kiristämässä tuntuvasti finanssipolitiikkaa. Onkin selvää, että hallituksen talouspolitiikan vaikutus sekä työllisyyteen että talouskasvuun on hyvin negatiivinen. Työttömän ahdinko ei näytä kiinnostavan.

Perussuomalainen vaihtoehto

Perussuomalaiset haluavat johtavana vastuullisena oppositiopuolueena auttaa maamme takaisin kasvu-uralle. Tarjoamme paremman vaihtoehdon hallituksen epäonnistuneelle politiikalle. Vaihtoehtobudjettimme keskeinen tavoite on samaan aikaan saada sekä julkisen sektorin syömävelanotto kuriin että investoida tulevaan kasvuun. Ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtionomaisuuden myyntituloista.

Laskelmissamme emme varovaisuusperiaatteen mukaisesti ole ottaneet huomioon vaihtoehtomme talouskasvua parantavaa vaikutusta. Koska pääasialliset säästömme kohdistuisivat maasta ulos suuntautuviin rahavirtoihin ja koska emme leikkaisi eläkeindeksejä2, vaihtoehtomme panostaisi Suomeen yhteensä melkein miljardin hallitusta enemmän. Tämä lisäpanostus lisäisi valtion verotuloja sekä alentaisi pienemmän työttömyyden kautta sosiaalikuluja varovaisestikin arvioiden yhteensä sadoilla miljoonilla euroilla. Ja jos käytämme Kansainvälisen valuuttarahaston Suomen maaraportissa käyttämiä oletuksia, parannus valtiontalouteen olisi jopa 300-400 miljoonaa euroa ja koko julkiseen sektoriin vielä suurempi. Tämän verran olemme siis tahallaan aliarvioineet vaihtoehtomme positiivisia vaikutuksia.

Vaihtoehtomme kostuu seuraavista kuudesta paketista:

350 miljoonan euron työllisyys ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa. Heikko työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Työuratakuumme tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Pk-yrityksiä tukisimme nostamalla alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja toteuttaisimme työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen. Lisäksi nostaisimme kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin. Purkaisimme turhaa sääntelyä ja ketteröittäisimme lupabyrokratiaa. Lisäisimme myös aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja sekä panostuksia oppisopimuskoulutukseen.

Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Alentaisimme energiaverotusta 450 miljoonalla eurolla. Teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseksi poistaisimme myös väylämaksut. Lisäksi panostaisimme korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeihin sekä purkaisimme fiksun energiapolitiikan tekemistä estävää lainsäädäntöä.

800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena on turvata kansalaisten perusturvallisuus. Olisimme valmiita korottamaan perusturvaa ja omaishoidon tukea sekä panostamaan lisää lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme leikkaisi lapsilisiä emmekä eläkeindeksejä. Antaisimme kunnille 200 miljoonaa euroa hallitusta enemmän peruspalveluiden järjestämiseen. Katsomme myös, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Emme suostu hallituksen suunnittelemaan puolustusvoimiemme alasajoon. Vaadimme myös lisää resursseja poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille sekä oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mm. harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.

750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Katsomme, että nykyisessä taloustilanteessa on syytä panostaa tieverkkoon, julkisten rakennusten homekorjauksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen sekä kasvuyritysten rahoitukseen. Sen lisäksi että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, tämä olisi myös järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.

800 miljoonan euron säästöpakettimme leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Selvää on, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista. Joudumme myös leikkaamaan. Mielestämme leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen. Säästäisimme uudistamalla kehitysavun rahoituksen ja yritystukijärjestelmän. Leikattavaa riittää myös puoluetuessa, maahanmuutossa sekä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään hyväksy euroalueen kriisimaiden tukemista suoraan budjetistamme.

Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Vapauttaisimme 1 000 euron kuukausitulot ansiotuloverotuksesta ja nostaisimme suurituloisten tuloverotusta. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisella ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Palauttaisimme yhteisöveron Ruotsin 22 prosentin tasolle ja laajentaisimme veropohjaa verottamalla myös suursäätiöiden pääomatuloja. Vaihtoehdossamme verotuksen kokonaistaakka pysyisi lähes muuttumattoman, kun otamme huomioon uuden kehitysapumalliimme sisältyvän 250 miljoonan euron veroporkkanan.

1Hetemäen asiantuntijaryhmä ehdotti tarvittavan lisäsopeutuksen tasaista jaksottamista kolmelle vuodelle ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF taas on suositellut Suomelle talouskasvun kohenemisen mukaan pikkuhiljaa kiristyvää finanssipolitiikkaa.
2Eläkeindeksien leikkaus pienentää eläkkeitä noin 230 miljoonalla eurolla.

Työllisyys ja yrittäjyyspaketti

Rehellinen työ ja yrittämien ovat talouden ja yhteiskunnan peruspilareita. 350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena onkin nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle sekä parantaa ennen kaikkea pk-yritysten asemaa.

Työ tuo tekijälleen paitsi taloudellista itsenäisyyttä, myös tunteen yhteiskuntaan kuulumisesta. Yhteiskunta puolestaan hyötyy työntekijöiden työpanoksesta sekä työttömyyteen liittyvien sosiaalimenojen pienenemisestä. Hallitus ei ole kyennyt saavuttamaan yhtäkään itselleen asettamaa tavoitetta työllisyyden saralla. Tästä huolimatta hallitus ei ole kääntänyt epäonnistuneen työllisyyspolitiikkansa linjaa. Ilmeisesti hallitus on unohtanut 1990-luvun laman karvaan opetuksen: pitkään jatkuessaan korkea työttömyys muuttuu rakenteelliseksi. Rakenteellista työttömyyttä taas on hyvin vaikea saada laskuun edes pitkän nousukauden aikana.

Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että talouskasvun parantaminen vaatii elinvoimaisen yrityssektorin. Viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin alle 5 henkilön yrityksiin. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua ja olemmekin erittäin pettyneitä siihen, että hallitus on unohtanut pk-yritykset.

Työuratakuu

Perussuomalaisten työuratakuun tarkoituksena on edistää työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun Suomessa on sovittu eläkeiän asteittaisesta nostamisesta 65-vuoteen. Ilman uusia toimia yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseksi on olemassa suuri vaara, että eläkeiän alarajan nostolla ei ole haluttua vaikutusta työurien kestoon.

Työuratakuun ensimmäinen osa on mestari-kisällimalli. Mestari-kisällimallissa eri alojen seniorit kouluttavat työkokemusta vailla olevia nuoria alansa ammattilaisiksi. Mestareiksi voidaan valita sellaisia alansa ammattilaisia, joiden työuria voidaan pidentää vaihtamalla työtehtäviä kevyemmiksi. Hiljaisen tiedon merkitys osaamisen kehittymisessä on suuri, ja tätä tietoa mestari voi välittää kisälleille, vaikka ei enää työn fyysisistä vaatimuksista itse täysin selviäisikään.

Työuratakuun toinen osa on automaattisen palkkatukijärjestelmä yli 55-vuotiaille työttömille alanvaihtajille. Yksi este rakennemuutoksen kourissa olevilta aloilta työttömiksi jäävien ikääntyneiden työllistymiselle on se, että heidän todennäköinen työuransa uudessa työpaikassa on kohtuullisen lyhyt. Näin ollen työnantajat eivät usein ole halukkaita palkkaamaan iäkästä alanvaihtajaa ja kouluttamaan häntä uuteen tehtävään mahdollisesti vain muutaman vuoden työsuhteen takia. Automaattinen palkkatukijärjestelmä pienentää tätä ongelmaa, sillä järjestelmässä yhteiskunta korvaisi työantajalle osan iäkkään työntekijän uudelle alalle kouluttamisen kustannuksista.

Työuratakuun kolmas osa on työeläkemaksujen ikäporrastus. Se kannustaisi työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaita. Eläkemaksujen porrastus tapahtuisi niin, että yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin selvästi ja tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistus ei näin vaikuttaisi eläkejärjestelmämme kestävyyteen. Ja koska 31-54-vuotiaita on työelämässä selvästi enemmän kuin yli 55- ja alle 30-vuotiaita, ei huomattavaakaan - usean prosenttiyksikön - eläkemaksujen alennusta näille ikäluokille tarvitsisi kompensoida kovin suurella muiden ikäluokkien maksukorotuksella.

Työuratakuun neljäs osa on työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme uudistaminen kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä arvioidaan olevan jopa 60 000 työkykyisiä ja -haluista henkilöä. Työkyvyttömyysjärjestelmämme huomattava kannustinloukku kuitenkin vaikeuttaa heidän työllistymistään. Näin ollen vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla olisikin halua ja kykyä ottaa työtä vastaan, se ei ole useinkaan taloudellisesti kannattavaa. Tilannetta parantaisi selvästi se, että eläkkeen maksu ei ansaintarajan ylityksen jälkeen loppuisi kokonaan, vaan eläke pienenisi liukuvasti palkkatulojen lisääntymisen mukaan. VATES-säätiön laskelmien mukaan tämänkaltainen muutos työkyvyttömyyseläkejärjestelmässämme kohentaisi julkista talouttamme pitkällä aikavälillä potentiaalisesti jopa 800 miljoonalla eurolla. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme vaikeuttaa myös yli 55-vuotiaiden työllistymistä. Koska työnantajat maksavat työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeet käytännössä itse, he karttavat yli 55-vuotiaiden työllistämistä heidän kohonneen työkyvyttömyysriskin takia. Tilannetta voitaisiin parantaa siten, että valtio kompensoisi yli 55-vuotiaan työttömän palkanneelle yritykselle tämän mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttaman vakuutusmaksujen nousun.

Esitämme:

  • lisäyksenä 15 miljoonaa euroa mestari-kisällimallien toteuttamiseen;
  • lisäyksenä 10 miljoonaa euroa yli 55-vuotiaiden alanvaihtajien palkkatukeen;
  • lisäyksenä 10 miljoonaa euroa yli 55-vuotiaiden työttömien työkyvyttömyysriskin kompensointiin;
  • lisäyksenä 15 miljoonaa euroa työkyvyttömyyseläkejärjestelmän lisäjoustoon.
  • että työeläkemaksut porrastetaan iän mukaan.

Työllisyysmäärärahoja korotettava, ei leikattava

Tälläkin hetkellä moni pätevä työntekijä on vailla töitä. Näin ollen perussuomalaiset ovat tyrmistyneitä siitä, että hallitus on leikkaamassa työllisyysmäärärahoista aikana jolloin maatamme uhkaa massatyöttömyys. Emme voi mitenkään hyväksyä näin edesvastuutonta päätöstä ja vaadimme, että leikkaus perutaan ja työllisyysmäärärahoja lisätään.

Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että Tanskassa on muun muassa työttömien nopeaan aktivointiin panostamisella saavutettu hyviä tuloksia työttömyyden torjunnassa. Suomessa työttömien aktivointiin panostetaan tällä hetkellä huomattavasti Tanskaa vähemmän. Siksi Suomen on syytä ottaa Tanskasta oppia ja lisätä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Lisäksi kaikki toimijat on ohjeistettava mahdollisimman selkeästi, jotta työttömien tasavertainen kohtelu toteutuu myös käytännössä.

Esitämme:

  • lisäyksenä 75 miljoonaa euroa työllisyysmäärärahoihin;

Pk-sektorin kasvua ja työllistämistä on tuettava verotuksella

Perussuomalaisten mielestä verotuksessamme on tuettava kasvavia ja aloittavia pk-yrityksiä nykyistä paremmin. Ehdotamme verotukseen seuraavia pk-sektorin kasvua ja työllistämistä tukevia toimia: ALV:n alarajan tuntuvan korotuksen muodossa annettava ALV-huojennus, työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukainen yritysverotus sekä kotitalousvähennyksen korotus. Katsomme myös aiheelliseksi, että nämä toimet otetaan ainakin aluksi käyttöön määräaikaisena ja samalla luodaan seurantajärjestelmä niiden vaikutusten arvioimiseksi.

Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto on tehokas keino harmaan talouden torjunnassa ja yrittäjyyteen kannustamisessa. Uudistus parantaisi erityisesti pienyritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistää. Tämä soveltuisi parhaiten palveluliiketoiminnan puolella, sillä toimintansa luonteen vuoksi näillä yrityksillä ei ole juurikaan mahdollisuutta tehdä ALV-vähennystä ostoistaan. Tällainen arvonlisäverovelvollisuuden rajan nostaminen madaltaisi myös yrityksen perustamisen kynnystä merkittävästi ja lisäisi näin pienyrittäjien määrää. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan noston avulla saataisiin myös yrittäjien tulot paremmin verotuksen piiriin, sillä tällöin ei olisi järkevää tehdä "pimeitä pikkutöitä". Uudistus vähentäisikin tehokkaasti harmaan talouden toimijoiden määrää ja siten lisäisi muuta verokertymää. Perussuomalaiset ehdottavat, että arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa nostettaisiin nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja samalla ALV:n niin sanottu huojennusalueen katto nostettaisiin 22 500 eurosta 40 000 euroon. Tällöin arvonlisäveron alaista olisi vain sellainen liiketoiminta, jonka liikevaihto ylittäisi 20 000 euroa vuodessa, ja 20 000-40 000 euron liikevaihdolla ALV:sta saisi huojennuksen.

Perussuomalaisten mielestä tällä hetkellä keskeistä on luoda uusia työpaikkoja. Uudet työpaikat tuovat valtiolle lisää verotuloja, joten työllistäviä kasvuyrityksiä on syytä kannustaa. Ehdotamme Viron-veromallin kaltaista verokannustinta, jonka avulla kasvuyritykset voisivat saada käyttöpääomaa yrityksen tuloksesta. Mallissamme pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäivästä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, on vapautettu yhteisöverosta niin kauan kun se ei jaa omistajilleen osinkoja. Tämä kannustaisi yrityksiä kasvuun sekä siihen, että voitot suunnattaisiin toiminnan edelleen kehittämiseen ja työllistämiseen.

Perussuomalaiset katsovat, että kotitalousvähennyksen korottaminen on oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kotitalousvähennys on synnyttänyt uutta yritystoimintaa ja on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen korotus torjuu harmaata taloutta, kun se kannustaa kotitalouksia teettämään pienet työt rehellisillä yrittäjillä. Perussuomalaiset ovatkin tyytyväisiä siihen, että hallitus on tämän vuoden alusta korottanut kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 euroon. Pidämme kuitenkin tätä riittämättömänä ja ehdottamme, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Esitämme:

  • verotuloista vähennettäväksi 200 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun ALV-huojennus, työllistävien pk-yritysten Viron-mallinen verokannustin sekä kotitalousvähennyksen korotus toteutetaan

Turhaa sääntelyä ja lupabyrokratiaa karsittava

Hyvinvointiyhteiskuntamme on pikkuhiljaa paisunut holhousyhteiskunnaksi, jossa byrokraatti säätelee mitä pienintäkin asiaa. Järjettömäksi pöhöttynyttä byrokratiaa ja epäonnistunutta sääntelyä on purettava. Pahimmassa tapauksessa uudet innovaatiot ja kokonaiset toimialat kuihtuvat byrokratian rattaissa. Tähän on saatava muutos tai ylisäätelemme kohta taloutemme kuoliaaksi.

Turhan sääntelyn purkaminen on syytä aloittaa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen purkamisesta. Samoin romukoppaan joutavat kuntaliitosten yhteyteen säädetty erityinen viiden vuoden irtisanomissuoja. Myös Suomen nykyinen pakkoruotsilainsäädäntö aiheuttaa huomattavia hallinnollisia kustannuksia valtiolle ja kunnille. Nämä kustannukset ovat tarpeettomia etenkin niillä alueilla, joilla ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on häviävän pieni. Lisäksi pakkoruotsi aiheuttaa runsaasti epäsuoria kustannuksia kansantaloudelle, kun koko väestöä vaaditaan opiskelemaan taloudellisesti vähämerkityksistä kieltä, mikä vähentää sekä yleisesti että etenkin alueellisesti tärkeämpien vieraiden kielten opiskelua.

Perussuomalaisten ajamien uudistusten listan kärjessä on ollut jo pitkään pöhöttyneen lupabyrokratiamme ketteröittäminen. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 3,5 miljardin euron edestä investointeja, joten ongelma on taloudellisesti erittäin merkittävä. Ongelmaa kuvaa hyvin se, että Suomessa on noin 20 000 erilaista lupaa ja Ruotsissa alle 5 000. Lupien määrää voitaisiin vähentää tuntuvasti siirtämällä niistä valtaosa rekisteröintimenettelyyn sekä muun valvonnan piiriin. Myös viranomaisyhteistyötä ja lupien käsittelyn keskittämistä on syytä lisätä. Lupaprosessit kestävät nykyään pahimmillaan jopa vuosia, joten myös lupien käsittelyyn on saatava lisää resursseja, jotta käsittelyajat saadaan nykyisestä selvästi lyhyemmiksi.

Esitämme:

  • selvitystä tarpeettoman hallintobyrokratian vähentämiseen johtavista toimenpiteistä
  • että eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteen ruotsinkielen valinnaisuudesta
  • että haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen kaltaiset järjettömät säännökset selvitetään ja puretaan
  • lisäyksenä 3 miljoonaa euroa lupaprosessien jouduttamiseen

Oppisopimuskoulutus aidosti käyttöön

Oppisopimuskoulutus on Suomessa vielä lapsen kengissä, vaikka se sopisi pätevöitymisväyläksi moniin ammatteihin. Oppisopimuskoulutus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tulla alansa ammattilaiseksi käytännön työn kautta, teoriaopintojen tukemana. Tämä on sekä opiskelijan että työnantajan etu. Opiskelija pääsee heti soveltamaan oppimaansa käytännössä ja työnantaja puolestaan saa mahdollisuuden tulevan työntekijänsä perehdyttämiseen jo opiskeluvaiheessa. Perussuomalaiset haluavat panostaa oppisopimuskoulutukseen ja esittävät näin ollen siihen 25 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Katsomme myös, että 10. luokan tulisi olla ammattipainotteinen ja useaa eri ammattia tutuksi tekevä. Sen jälkeen nuori jatkaisi oppisopimuksella tai siirtyisi opiskelemaan joko ammattiopistossa tai lukiossa. Oppisopimuksen voisi solmia jo 10. luokan aikana, heti kun sopiva työpaikka ja ala löytyisivät. Tämä olisi joustava malli ammattiin.

Esitämme:

  • lisäyksenä 25 miljoonaa euroa oppisopimuskoulutukseen.

Veropaketti - verotus oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi

Perussuomalainen veropolitiikka perustuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kannustavuuteen. Jokaisen työhön kykenevän Suomen kansalaisen on maksukykynsä mukaan maksettava veroja, jotta valtio pystyy kaventamaan tuloeroja ja rahoittamaan palveluja. Emme kannata tasaverokehitystä, jota sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat edistäneet. Katsomme samalla, että verotuksen rakenteellisia kannustinongelmia on korjattava ja veropohjaa laajennettava.

Veropaketissamme ehdottamamme muutokset ansiotulo- ja osinkoverotukseen pienentäisivät tuloeroja ja nostaisivat pieni- ja keskituloisten käytettävissä olevia tuloja. Näiden uudistusten yhteisvaikutuksena Gini-kerroin laskisi selvästi (-0,33) ja alle 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan verotus kevenisi tai pysyisi käytännössä ennallaan.

Oikeudenmukaisempi ja kannustavampi työn verotus

Jo nyt on havaittavissa, että valtion verokertymästä yhä suurempi osa tulee erilaisista tasaveroista, kuten arvonlisä- tai energiaveroista. Monet verovähennyksetkin, kuten esimerkiksi vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeus, hyödyttävät lähinnä suurituloisia, ja niiden elinkeinopoliittinen merkitys on kyseenalainen. Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työn tarjontansa alenemiseen, mutta pientuloisten verotuksen alentaminen sen sijaan nostaa kannustetta ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointivaltion tulonjaolliset tavoitteet, Suomen suurituloisia olisi aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin mitä viimeisten 15 vuoden aikana on tehty3.

Edellä mainituista syistä perussuomalaiset ehdottavat, että 1 000 euroa kuussa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti. Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi valtion tuloveroa eikä kunnallisveroa. Sen lisäksi että tämä olisi oikeudenmukainen uudistus, se tekisi myös työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Yhdessä turvallisuus- ja hyvinvointipakettiimme sisältyvän perusturvan korotuksen kanssa tämä uudistus pienentäisi merkittävästi niin sanottua tuloloukkuongelmaa, eli tilannetta jossa työttömällä ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaa. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti niin, että 40 000 euroa ja sitä vähemmän vuodessa ansaitsevien verotus kevenisi ja sitä suurempituloisten kiristyisi. Muutoksen ansoista 12 000 euroa vuodessa ansaitsevan käteen jäävät tulot nousisivat melkein 400 euroa ja kaikkien suurituloisimpien verotaakka kasvaisi noin 500 euroa.

Tämän lisäksi ehdotamme valtion tuloveron 4. portaan (yli 71 400 euroa vuodessa) ja 5. portaan (yli 90 000 euroa vuodessa) marginaaliverojen korottamista. 4. portaan marginaalivero korotetaan 29,75 prosentista 32 prosenttiin ja 5. portaan 31,75 prosentista 36 prosenttiin. Tämän niin sanotun Wahlroos-veron jälkeenkin korkein marginaaliveroprosenttimme olisi kansainvälisessä vertailussa varsin kohtuullinen.

Esitämme:

  • verotuloihin lisättäväksi 169 miljoonaa euroa, joka kertyy korkeimpien tuloluokkien ansioverotuksen nostamisesta;
  • verotuloihin lisättäväksi 116 miljoonaa euroa, joka kertyy vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennyksen poistamisesta.

3 Riihelä, Marja – Sullström, Risto – Tuomala, Matti (2009) "Miten suurituloisia pitäisi verottaa?", Talous ja yhteiskunta 2/2009, 24-31.

Järkeä yritys- ja osinkoverotukseen

Perussuomalaiset pitävät vuoden alussa voimaan tullutta osinkoverouudistusta epäonnistuneena. Uudessakin osinkoveromallissa on porsaanreikiä ja se suosii kohtuuttomasti suurituloisia. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisemmaksi ja kasvua paremmin tukevammaksi, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin. Tukeaksemme pienyrittäjiä haluamme kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille selvän verokannustimen.

Mallissamme listattujen yhtiöiden osingoista 50 % olisi veronalaista pääomatuloa 1 000 euroon asti ja 100 % veronalaista siitä ylöspäin. Listaamattomien yritysten osingot taas olisivat huojennetun verotuksen piirissä siltä osin kun ne eivät ylitä 6 % yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän tuottoasteen ylittävät osingot olisivat 75 %:sesti veronalaista ansiotuloa. Huojennetun verotuksen piirissä olevat osingot olisivat 10 % veronalaista pääomatuloa 10 000 euroon saakka, 35 % veronalaista pääomatuloa välillä 10 000-40 000 euroa, 50 % veronalaista pääomatuloa välillä 40 000-100 000 euroa, 75 % veronalaista pääomatuloa välillä 100 000-150 000 euroa ja 100 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroa suurempien osinkojen osalta. Edellä mainittu uudistus siis keventäisi kaikkien muiden paitsi kaikkein suurituloisimpien verotusta4. Uudistuksemme myös alentaisi lähes kaikkien yrittäjien verotusta, sillä Suomen Yrittäjien mukaan yli 75 % yrittäjistä sai vuonna 2012 alle 10 000 euroa osinkoa5.

Perussuomalaiset pitävät myös hallituksen päätöstä alentaa vuoden alusta yhteisöveromme kantaa 24,5 prosentista 20 prosenttiin hätiköitynä ratkaisuna. Katsomme, että hallituksen tekemän yhteisöveroalen hyöty on kyseenalainen ja kuvaavaa on että esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on todennut6, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. Ymmärrämme hyvin, että maamme on vastattava lähimpien kilpailijamaidemme aloittamaan verokilpailuun, mutta emme hallituksen tavoin olisi valmiita kiihdyttämään verokilpailua edelleen. Verokilpailun kiihtymisestä onkin jo merkkejä, sillä Ruotsissa yritysverotusta pohtinut työryhmä on ehdottanut verokannan alentamista 16,5 prosenttiin. Näin ollen mielestämme yhteisövero on syytä asettaa samalle 22 prosentin tasolle kuin se on nykyään Ruotsissa. Tästä säästyneet varat käyttäisimme maamme työllisyyden ja talouskasvun selkärangan, pk-sektorin, tukemiseen.

Esitämme:

  • verotuloihin lisäyksenä 114 miljoonaa euroa, joka kertyy perussuomalaisten osinkoverouudistuksesta.
  • verotuloihin lisäyksenä 350 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun yhteisöveron kanta palautetaan 22 prosenttiin.

4 Kaikkien muiden paitsi ylimmän tulodesiilin käytettävissä olevat tulot nousisivat uudistuksen johdosta.
5 Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla, Suomen Yrittäjät 2014
6 Talouselämä 25/2014

Yritysten verokeplottelu kuriin

Perussuomalaisten mielestä Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Sen lisäksi, että yhteisöverotuksen porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja, se parantaisi myös suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea hintoja, koska ne kotiuttavat voittonsa veroparatiiseissa.

Siirtohinnoittelun perustana on markkinaehtoperiaate, jonka mukaan konsernin sisäisissä liiketoimissa on käytettävä samoja hinnoitteluehtoja kuin jos nämä liiketoimet tehtäisiin toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Kuitenkin kansainväliset yritykset saattavat käyttää siirtohinnoittelussa markkinaehtoperiaatetta korkeampaa hintaa ja näin siirtää suomalaisen tytäryhtiön tuloksesta osan tai jopa kokonaan veroparatiisimaassa sijaitsevaan konserniyritykseen. Edellä mainittu käytäntö on ilmeisen yleinen, sillä Verohallinto arvioi Suomen menettävän vuosittain verotuloja yli 300 miljoonaa euroa siirtohinnoittelun väärinkäytösten takia. Perussuomalaiset vaativatkin lisäpanostuksia siirtohinnoittelun valvontaan. Nämä lisäpanostukset maksavat takuulla itsensä takaisin moninkertaisesti. Samalla on myös syytä tarkentaa lainsäädäntöä ja veroviranomaisen ohjeita siirtohinnoittelun osalta, sillä verottajan tulkinta ei paikon ole vastannut lain kirjainta.

Toinen keino alentaa suomalaisen tytäryhtiön verotusta on konsernin sisäinen lainoitus. Tavallisesti tämä tehdään siten, että Suomessa sijaitseva tytäryritys ottaa samaan konserniin kuuluvalta ulkomaalaiselta yritykseltä lainaa. Tämän lainan korkokulut suomalainen tytäryritys voi vähentää verotuksessaan. Korkotulon saava emoyritys taas sijaitsee veroparatiisissa, jossa sitä verotetaan hyvin kevyesti, jolloin konsernin kokonaisveroaste kevenee huomattavasti. Hallitus on tiukentanut konsernin sisäisten lainojen korkokulujen vähennysoikeutta, mutta mielestämme lainsäädäntöä olisi syytä kiristää siten, että kulloisenkin markkinakoron yli menevien korkojen vähennysoikeus poistettaisiin. Lisäksi Suomessa tulisi säätää niin sanotun alikapitalisointia kieltävä laki, jossa koron verovähennysoikeuden maksimimäärä perustuisi velan ja oman pääoman suhteeseen. Vähintään olisi syytä tiukentaa vähennysoikeutta silloin kun konserniyritys sijaitsee veroparatiisimaassa.

Kun tarvittavat lakimuutokset on toteutettu ja verottajalle annettu lisäresursseja asianmukaisen valvonnan suorittamiseen, vuosina 2016 ja 2017 voidaan päästä nyt arviomaamme suurempaan verotulojen kasvuun.

Esitämme:

  • verotuloihin lisäyksenä 150 miljoonaa euroa, joka kertyy kun yritysverotuksen porsaanreikiä tukitaan;
  • lisäyksenä 15 miljoonaa euroa verohallinnon toimintamenoihin.

Suursäätiöiden veroparatiisi lakkautettava

Perussuomalaiset haluavat laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29-45 miljoonaa euroa vuosina 2004-05. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12-15 miljardia euroa7.

Nykyinen verojärjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat yksilöt voivat paeta verotusta lähes kokonaan, ja suursäätiöiden kautta he voivat harjoittaa merkittävää yhteiskunnallista valtaa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Perussuomalaisten kaavailema uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä8. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi esimerkiksi 100 000 euroon asti. Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, esimerkiksi 15 %.

Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin. Uudistus ei myöskään koskettaisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei esimerkiksi haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista.

Esitämme:

  • verotuloihin lisättäväksi 50 miljoonaa euroa, joka kertyy suursäätiöiden pääomaverovelvollisuudesta saatavista tuloista.

7 Ks. Säätiöiden valtiontuki ja valvonta, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 210/2010.
8 Esimerkiksi vuonna 2001 Suomen varakkaimpien säätiöiden "top 10" oli seuraava: Svenska Kulturfonden, Sigrid Juselius Stiftelse, Suomen Kulttuurirahasto, Stiftelsen för Åbo Akademi, Tampereen Vuokratalosäätiö (VTS-kodit), Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Brita Maria Renlunds Minne, Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f., Emil Aaltosen Säätiö sekä Föreningen Konstsamfundet r.f. Näiden varallisuus oli noin 100–830 miljoonaa euroa. Ks. Manninen, Maarit (2005), Säätiöt Suomessa, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Julkaisuja 7/2005, s. 40.

Varallisuusvero palautettava

Varallisuusvero on yksinkertainen tapa saada valtiolle huomattavia lisätuloja niiltä kansalaisilta, joiden kokonaisvarallisuus on poikkeuksellisen suuri. Vuonna 2005 varallisuusvero tuotti noin 85 miljoonaa euroa ja verotuksen piiriin kuului liki 30 000 varakasta suomalaista. Perussuomalaiset ehdottavat veron palautusta oikeudenmukaisuussyistä. On vain kohtuullista, että yhteiskunnan parempiosaiset kantavat suuremman vastuun yhteiskunnan kustannuksista. Perussuomalaiset ehdottavat, että 300 000 euroa suuremmasta verotettavasta omaisuudesta maksetaan vuosittain 0,8 prosenttia veroa. Tällä tavalla arvioimme valtion kassaan kertyvän noin 150 miljoonaa euroa, ottaen huomioon yleisen varallisuuden kasvun vuoden 2005 jälkeen.

Esitämme:

  • verotuloihin lisättäväksi 150 miljoonaa euroa varallisuusveron arvioituna tuottona.

Suomen Pankinkin on osallistuttava taloustalkoisiin

Perussuomalaiset katsovat valtion talouden tasapainotuksen olevan perusteltu syy nostaa Suomen Pankin voitosta tilitettävä määrä samalle tasolle kuin mitä se oli esimerkiksi vuonna 2010 eli 250 miljoonaan euroon. Lain mukaan Suomen Pankki tilittää puolet voitostaan valtion tarpeisiin. Pankkivaltuusto voi kuitenkin perustellusta syystä vaatia Suomen Pankkia tilittämään suuremman osuuden voitostaan valtion käyttöön. Hallitus on esittänyt tilitettäväksi 150 miljoonaa euroa, vaikka tilitetty määrä on useana aikaisempana vuonna ollut tätä korkeampi.

Esitämme:

  • valtion muihin tuloihin lisäyksenä 100 miljoonaa euroa, joka kertyy Suomen Pankin voitostaan valtiolle tilittämän osuuden kasvattamisesta.

Turvallisuus ja hyvinvointipaketti

Valtion ydintehtäviin kuuluu kansalaisten perusturvallisuuden takaaminen. Tämä tarkoittaa niin perustoimeentulon turvaamista kuin myös uskottavaa puolustusta ja tehokasta kriminalipolitiikkaa. 800 miljoonan euron turvallisuus ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena onkin turvata kansalaisten perusturvallisuus. Perussuomalaisten mielestä taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Katsomme myös koulutukseen suunnattujen resurssien olevan riittämättömällä tasolla, jotta Suomen kansainvälistäkin ihailua saanut koululaitoksen laatutaso voidaan säilyttää.

Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.

Kuntien rahoitus turvattava

Kuntatalouteen suunnitellut valtionosuusleikkaukset osuvat kipeästi kuntien talouteen. Tällä hetkellä kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat rahat eivät ole tasapainossa. Valtiovalta on vuosi vuoden jälkeen sysännyt kunnille lisää tehtäviä ja vaatimuksia ilman asianmukaista rahoitusta.

Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä hetkellä jopa enemmän kuin 1990-luvulta lähtien kasvaneet tuloerot. Julkisten palveluiden saatavuus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen tasa-arvon mittareista, ja Suomen terveydenhuolto on viime vuosina luisunut OECD:n tutkimuksen mukaan kohti suurempaa epätasa-arvoa. Rikkaiden ja köyhien terveyserot ovat Suomessa jo nyt länsimaiden jyrkimpiä9. Hallituksen leikkaukset tulevat vain pahentamaan tilannetta.

Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaukset yhdistettynä väestön ikääntymisestä johtuviin kustannuspaineisiin ja kuntien tehtävien lisäämiseen aiheuttavat kunnille painetta sekä nostaa veroprosenttejaan että leikata palveluistaan. Kuntien palveluita eniten tarvitsevat vähäosaiset, lapset, nuoret ja vanhukset. Päätöksillään hallitus tietoisesti vaikeuttaa heidän asemaa tietäessään, että kunnilta loppuvat vaihtoehdot talouspaineiden edessä.

Perussuomalaiset olisivat valmiita panostamaan kuntien valtionosuuksiin 200 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.

Esitämme:
  • lisäyksenä 200 miljoonaa euroa valtionosuuden korottamiseen kuntien peruspalveluihin.

9 Keskimäki, Ilmo – Larivaara, Meri – Manderbacka, Kristiina (2011), "Terveyspalveluiden olisi kavennettava terveyseroja", Tesso 6/2011.

Kokonaisvaltaista perhepolitiikkaa

Lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus, ja heidän arvonsa tulisi nähdä myös poliittisessa päätöksenteossa. Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan lapsilisien reaaliarvo on vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta lähes 30 % pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 % pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna. Lapsilisien reaaliarvo on tällä hallituskaudella painettu leikkausten ja indeksijäädytysten avulla alemmas kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Lapsiperheiden taloudellisesta pärjäämisestä huolehtiminen on yhteiskuntamme velvollisuus ja esitämmekin lapsilisäleikkausten perumisen lisäksi myös indeksikorotusten toteuttamista. Samalla jättäisimme verotustamme monimutkaistavan lapsivähennyksen tekemättä.

Myös lapsiperheiden palveluista on huolehdittava, sillä niiden avulla vanhemmat ja lapset saavat tarvitsemaansa tukea. Perheiden tukeminen on myös yhteiskunnan näkökulmasta kannattavaa, sillä panostaminen lapsiperheiden hyvinvointiin maksaa itsensä moninkertaisina takaisin. Esimerkiksi neuvola- ja kotipalveluihin on satsattava enemmän.

Esitämme

  • lisäyksenä 25 miljoonaa euroa perhepalveluiden kehittämiseen.
  • lisäyksenä 110 miljoonaa euroa lapsilisien tason säilyttämiseen ennallaan</li>
  • lisäyksenä 25 miljoonaa euroa lapsilisien indeksikorotuksen toteuttamiseen
  • säätönä 70 miljoonaa euroa, joka syntyy kun verotuksen lapsiperhevähennystä ei tehdä.

Omaishoitajia tuettava

Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, joka mahdollistaa lukuisten suomalaisten kotona asumisen laitostumisen sijaan. Kansalaistemme ikääntyminen ja laitoshoitopaikkojen vähentäminen tulevat kasvattamaan omaishoidon tarvetta entisestään. Läheiseltä saatu apu ja mahdollisuus kotona asumiseen tekevät omaishoidosta inhimillisimmän hoitomuodon.

Perussuomalaisten mielestä omaishoitajien taloudellisesta toimeentulostaan on huolehdittava nykyistä paremmin. Esitämme omaishoidon tuen hoitopalkkioiden korotukseen 25 miljoonaa euroa. Tämä tuo eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan omaishoitajien määrästä riippuen tukeen noin 33-50 euron kuukausittaisen nettokorotuksen.

Esitämme:

  • lisäyksenä 25 miljoonaa euroa omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tasoon tehtävään tasokorotukseen.

Eläkeläisiä tuettava

Perussuomalaiset haluavat Suomesta maan, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä vanhenemista. Näin ollen eläkeläisten köyhdyttämisen on loputtava. Heille on turvattava normaali eläminen ja vähintä mitä elintason turvaamiseksi voidaan tehdä, on täysimääräiset indeksikorotukset. Eläkeindekseihin on sidottu myös monia muita etuuksia kuten opintoraha ja rintamalisät ja pidämme tärkeänä, että kaikki eläkeindekseihin sidotut etuudet nousevat samassa suhteessa, sillä pienituloisten ihmisryhmien taloudellisesta toimeentulosta on huolehdittava.

On myös syytä huomioida, että indeksikorotusten alentaminen leikkaa enemmän ostovoimaa kuin tuo säästöjä, sillä julkinen sektori säästää indeksileikkauksilla 125 miljoonaa euroa, mutta kansalaisten ostovoima heikkenee noin 230 miljoonan euron edestä. Julkisen sektorin ja kansalaisten näkökulmasta päätös indeksikorotusten alentamisesta on käsittämätön. Siksi tekisimme kansaneläke- ja työeläkeindekseihin täysimääräisen 1,1 prosentin korotuksen, sillä säästötoimenpiteenä kaavailtu 0,4 prosentin korotus vaikeuttaa monien pienituloisten mahdollisuutta pärjätä taloudellisesti.

Perussuomalaiset olisivat myös oikeudenmukaisuussyistä valmiita harkitsemaan eläkekaton käyttöönottoa. Ymmärrämme hyvin, että eläkekaton käyttöönotosta tulisi säästöjä vasta vuosikymmenien kuluttua eikä se siten ratkaise eläkkeiden rahoitukseen liittyviä lyhyen aikavälin ongelmia. Yritysjohtajien tähtitieteelliset eläkkeet kuitenkin koettelevat jatkuvasti kansalaisten oikeudentajua. Näin ollen katsomme, että eläkekaton käyttöönotto vahvistaisi eläkejärjestelmämme yleistä hyväksyttävyyttä.

Esitämme:

  • lisäyksenä 125 miljoonaa euroa eläkeindeksien täysimääräiseen toteuttamiseen
  • että eläkekaton käyttöönottoa harkitaan

Perusturvaa korotettava

Hallitus on epäonnistunut tavoitteissaan parantaa työllisyyttä, ja pitkittynyt heikko työllisyystilanne onkin pudottanut enenevissä määrin kansalaisia peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varaan. Moni työtön on tilanteessa, jossa tulot eivät riitä elämiseen.

Esitämme perusturvan korottamista 100 eurolla kuukaudessa, jotta erityisesti pienituloiset työttömät saavat tilanteeseensa helpotusta. Tiukkoina taloudellisina aikoina niukat varat on syytä ohjata mahdollisimman tehokkaasti niitä eniten tarvitseville. Hallituksen vuoden 2012 alussa voimaan tullut perusturvan korotus johti käytännössä siihen, että hyviltä palkoilta ansiosidonnaiselle korvauksille jääneet työttömät saivat uudistuksesta euromääräisesti suurimman hyödyn. Näin ollen olisimme kustannussyistä valmiita korottamaan vain peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, mutta emme ansiopäivärahan perusosaa.

Sen lisäksi, että uudistus pienentäisi tuloeroja10 ja nostaisi erityisesti pienituloisten tulotasoa, se purkaisi myös sosiaaliturvaamme liittyviä kannustinloukkoja. Uudistus vähentäisi työttömien tarvetta saada asumis- ja toimeentulotukea, joiden voimakas leikkaantuminen ansiotason kasvamisen yhteydessä saattaa muodostaa työttömälle taloudellisen esteen työn vastaanottoon. Perusturvan korotus yhdessä veropakettimme ehdotuksen 1 000 euron kuukausitulojen verovapaudesta parantaisikin selvästi työttömän taloudellisia kannusteita ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä.

Esitämme:

  • lisäyksenä 146 miljoonaa euroa perusturvan korottamiseen

10 Gini-keroin -0,08

Tasa-arvoista opetusta koko maahan

Tasa-arvoinen ja laadukas opetus on ollut Suomen kivijalka ja maamme menestyksen perusta. Valitettavasti hallitus on rapauttanut omilla toimillaan kansainvälisestikin kunniaa niittänyttä koulutusjärjestelmäämme.

Koulujen sijainnin merkitys on suuri asukkaiden kannalta. Jotta syrjäseuduillakin voi elää ja asua, täytyy siellä myös voida käydä kouluja. Lasten ja nuorten koulumatkojen pituutta ei saa venyttää kohtuuttoman pitkiksi harkitsemattomilla koulujen lakkauttamisilla, vaan ihmisille tulee antaa mahdollisuus elää ja asua muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa.

Perussuomalaiset esittävät lisää resursseja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Kyläkoulut on pyrittävä säilyttämään.

On myös huomioitava koulujen merkitys paikallisen yritystoiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi ammatti- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat jäävät monesti omaan kuntaan töihin, joten paikalliset yritykset hyötyvät koulujen kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi myös osaavan työvoiman saamisesta. Esitämme resurssien lisäystä ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen, sillä laadukas opetus on paitsi opiskelijoiden myös ammattitaitoisia työntekijöitä tarvitsevien yritysten etu.

Esitämme:

  • lisäyksenä 50 miljoonaa euroa kattavan kouluverkoston ylläpitoon;
  • lisäyksenä 25 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen.

Laadukas opetus taattava kaikille

Perussuomalaiset pitävät opetusryhmien koon pienentämistä erityisen tärkeänä. Opetusryhmien koolla on vaikutusta paitsi oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin, myös oppimistuloksiin. Ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tukemiseen ei ole suunnattu riittävästi resursseja, joten moni oppilas joutuu opiskelemaan sellaisissa ryhmissä, joissa oppimismahdollisuudet eivät ole riittävän hyvät. Suuret ryhmäkoot ja liian vähäinen henkilökunta kuormittavat myös opetustyötä tekeviä. Monissa kouluissa erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia on liian vähän, eikä yhden opettajan aika voi riittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Oppilaiden opintomenestyksen ja hyvinvoinnin sekä opetushenkilökunnan jaksamisen turvaamiseksi esitämme lisää resursseja ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tukemiseen.

Esitämme:

  • lisäyksenä 50 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tukemiseen.

Itsenäinen ja uskottava maanpuolustus edellyttää panostusta

Puolustusvoimat on ollut tällä vaalikaudella hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa samaan aikaan ajoittuvien puolustusvoimauudistuksen ja mittavien budjettileikkausten takia. Pelkonamme on, että ilman lisäpanostuksia puolustuksemme uskottavuus rapautuu.

Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistuksen lähtökohtia ovat Puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Valtion ensi vuoden talousarvioon esitetyt menovähennykset uhkaavat kuitenkin näitä yleisesti hyväksyttyjä pyrkimyksiä. Lisäksi ei sovi unohtaa, että mittavia menoleikkauksia on tehty kolmena edellisenäkin vuonna.

Ukrainan kriisi on osoittanut, että sotilaallinen selkkaus ei ole mahdottomuus nykypäivän Euroopassa. Itsenäinen valtio tarvitsee oman armeijan, joka kykenee tositilanteessa torjumaan vihollisen hyökkäykset. Tilanne on sama niin sotilaallisesti liittoutuneen kuin liittoutumattoman maan kohdalla. Suomen tulisi liittoutuneenakin pitää huolta omasta puolustuskyvystään.

Koska Suomen taloudellinen tilanne on hankala, on selvää, että myös puolustuksen hallinnonalan on osallistuttava säästötalkoisiin. Leikkaaminen sotilaallisesta kriisinhallinnasta on osin perusteltu. Sen sijaan Puolustusvoimat on jo kantanut oman osuutensa menosäästöistä moninkertaisesti.

Esitämme:

  • lisäyksenä 38,4 miljoonaa euroa sotilaalliseen maanpuolustukseen tehtävien leikkausten peruuttamiseen.

Poliisien resurssit turvattava

Poliisin toimintamenoihin on kahdesta syystä saatava enemmän resursseja kuin mitä talousarvioesityksessä on ehdotettu: 1) harmaan talouden torjunta; 2) poliisin kenttätoiminnan näkyvyyden ja viivytyksettömyyden/vasteajan parantaminen. Harmaan talouden ongelmiin puuttuminen nopeasti ja tehokkaasti ei ole mahdollista talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein. Nyt luvatut resurssit eivät myöskään vastaa hallitusohjelmassa lupailtua kärkihankepanostusta. Poliisin esitutkintavoimavarojen välitön vahva lisäys on olennainen edellytys harmaan talouden torjunnassa tarvittavan monialaisen viranomaisyhteistyön tehokkaassa käynnistymisessä. Nopeastikin saavutettavissa oleva nettohyöty on laskettavissa sadoissa miljoonissa euroissa, jos tuntuva lisäresursointi toteutetaan jo vuonna 2015.

Hallituksen toiminnan myötä poliisille laissa säädettyjen tehtävien suorittaminen on käynyt yhä vaikeammaksi. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja poliisin arjen resurssipula näkyvät varsinkin maaseudulla sekä suurten kaupunkien ulkopuolella. Rikostapauksissa ja muissa kriisitilanteissa tarvittava konkreettinen poliisiapu viipyy usein liian kauan. Näiden epäkohtien vähentämiseksi poliisin kenttätoiminta vaatii lisärahoitusta, koska kenttätoiminnan tehostamiseen ei voida riittävästi päästä poliisin sisäisin siirroin, joilla paperitöitä tekevien "konttoripoliisien" vakansseja siirretään varsinaiseen kenttätoimintaan.

Maamme nykyiseen yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttaa heikentävästi myös kansainvälinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet. Nämä vaikuttavat vääjäämättömästi myös Suojelupoliisin (Supo) tehtäväkenttään. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Suomestakin on lähtenyt fanaattisia islamisteja Lähi-idän kriisipesäkkeisiin. Kun nämä kiihkoilijat aikanaan palaavat Suomeen, osa heistä on radikalisoitunut. Tämä jos mikä vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Supon toimintaan sekä voimavaroihin tuleekin panostaa nykyistä enemmän, jotta se pystyy vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin.

Esitämme:

  • lisäyksenä 25 miljoonaa euroa poliisin toimintamenoihin.

Harmaa talous ja talousrikolliset kuriin

Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2-3 miljardin euron verotulojen menetykset.11 Pidämme hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi riittämättöminä. Hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelma tuleekin ilman merkittäviä lisätoimia jäämään historiaan epäonnistumisena.

Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi. Tämän kitkemiseksi ulkomaiset työnantajat on velvoitettava toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksamistaan palkoista silloinkin, kun yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Myös rekisteriasioissa ulkomaisia yrityksiä pitäisi käsitellä niin kuin suomalaisia, jos ne tarjoavat Suomessa työpalveluja. Veroneuvos Markku Hirvonen on arvioinut, että pelkästään edellä mainittujen ulkomaalaisia yrityksiä suosivien epäkohtien takia maamme menettää vuosittain jopa 600-700 miljoonan euron verotulot.

Lisäksi perussuomalaiset esittävät sakotusoikeutta AVI:n ulkomaalaisvalvonnan tarkastajille sekä niin sanottua Hollannin mallia ketjuvastuusta. Myös julkinen rekisteri alihankintaketjuttamisella veroja laiminlyövistä yrityksistä olisi tehokas keino painostaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Ja juuri uudistetun tilaajavastuulain nykyinen sakko olisi muutettava siten, että lain rikkoja maksaisi kokonaisurakasta laskettuna 15 prosenttia. Perussuomalaiset eivät voi sallia taloudellisella dynamiikalla perusteltua verorikollisuuden suojelua.

Kun tarvittavat lakimuutokset on toteutettu, vaaditaan vuonna 2015 torjuntatoimiin luonnollisesti lisämäärärahoja, mutta jo vuosina 2016 ja 2017 voidaan päästä huomattaviin verotulojen kasvulukuihin. Harmaan talouden torjumisella saavutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista.

Jotta harmaan talouden torjunnassa onnistutaan nykyistä paremmin, tarvitaan myös konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Poliisin ja veroviranomaisten riittävän resursoinnin lisäksi on aiheellista panostaa myös rajavartio- ja tullilaitokseen sekä syyttäjälaitokseen ja tuomioistuimiin.

Esitämme:

  • verotuloihin lisäyksenä 200 miljoonaa euroa harmaan talouden vähenemisen vaikutuksesta;
  • lisäyksenä 4 miljoonaa euroa tuomioistuinten toimintamenoihin;
  • lisäyksenä 1 miljoona euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin;
  • lisäyksenä 5 miljoonaa euroa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin;
  • lisäyksenä 5 miljoonaa euroa tullilaitoksen toimintamenoihin.

11 Hirvonen, Markku – Lith, Pekka – Walden, Risto (2010), Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

Maaseudun elinvoimaisuuden palautus

Perussuomalaiset näkevät Suomen maaseudun voimavarana ja monimuotoisena, elinvoimaisena asuinympäristönä myös tulevaisuudessa. Tämän takia emme olisi hallituksen tavoin tiukentaneet ja heikentäneet maatalouden luopumistukien ehtoja, koska tämä lisää tilojen alasajoja ja aiheuttaa työttömyyttä maaseudulla. On selvää, että tällaiset hallituksen harjoittamat toimenpiteet autioittavat entisestään Suomen maaseutua, koska viljelijät käytännössä pakotetaan muuttamaan pois kotiseuduiltaan hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena. Katsomme, että Suomen nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on liiaksi keskitetty.

Näemme myös, että nykyinen politiikka ei riittävissä määrin huomioi metsäsektoria ja sen mahdollisuuksia. Mielestämme metsäperusteinen biotalous on tulevaisuuden kasvuala. Kotimaisen turpeen ja puunkäytön lisääminen sekä sen käyttö eri tarkoituksiin tulee huomioida voimallisemmin. Puurakentaminen sisältää myös Perussuomalaisten mielestä mittaamattomat mahdollisuudet. Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitetta tulee tarkastella uudelleen ja 4Htoimintaan on varattava riittävät resurssit, sillä se on merkittävä nuorten työllistäjä maaseudulla.

Jotta kaikki metsäsektorilla oleva potentiaali saataisiin jatkossa hyödynnettyä, on myös talousmetsien elinvoimaisuus turvattava. Perussuomalaisten mielestä tämä tapahtuu parhaiten tukemalla taimikonhoitoa, nuoren puuston harvennusta sekä pystypuiden karsintaa. Tehokas ja järkevä metsänhoito luo jatkossa taloudellista kestävyyttä ja turvaa sekä mahdollistaa metsäteollisuuden kehittämisen ja säilymisen maassamme.

Viime aikoina myös maamme petopolitiikasta on puhuttu runsaasti julkisuudessa. Perussuomalaiset kannattavat riittävien kaatolupien myöntämistä. Mielestämme ei voi olla niin, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa poroelinkeinonharjoittajille aiheutuu isoja tappioita sen tähden, että sudet tai ahmat ovat tappaneet ja raadelleet poroja. Perussuomalaiset haluavat, että petovahinkokorvauksiin panostetaan nykyistä enemmän.

Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota myös tulvansuojelusektoriin. Olemme huolestuneina seuranneet alan viimeaikaista kehitystä. Alan lainsäädäntö on menossa voimallisesti siihen suuntaan, että kansalaiset ollaan hädän hetkellä jättämässä ilman valtiovallan tukitoimia sekä korvauksia. Tällaista kehitystä emme voi olla tukemassa. Siksi esitämme tulvansuojelun parantamiseen ja sen tason nostamiseen huomattavaa lisäpanostusta.

Esitämme:

  • lisäyksenä 22 miljoonaa euroa luopumistukiin;
  • lisäyksenä 4 miljoonaa euroa petovahinkojen korvaus
  • lisäyksenä 5 miljoonaa euroa kotimaisen valkuaisrehutuotannon tukemiseen
  • lisäyksenä 8 miljoonaa euroa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi (Kemera)
  • lisäyksenä 5 miljoonaa euroa kotimaisen pienpuunenergian tukemiseen
  • lisäyksenä 5 miljoonaa euroa tulvansuojelun parantamisen tasoon ja ennaltaehkäisyyn
  • lisäyksenä 1 miljoonaa euroa valtionapua 4H-toimintaan.

Energiapaketti - energiapolitiikkaan täyskäännös

Hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista. Viime vuonna hiilen käyttö lisääntyi lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski. Hallituksen täysin epäonnistuneesta energiapolitiikasta kärsivät sekä talous että ympäristö.

Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

Tavoitteeksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia

Perussuomalaisten mielestä kotimaisten energialähteiden kuten turpeen ja pienpuuenergian asemaa tulee vahvistaa. Maassamme on 8,5 miljardin euron edestä kysyntää energiatuotteille, jota emme verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infrastruktuurin puutteellisuuden takia pysty kotimaisin voimin täyttämään. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme. Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistää myös maamme talouskasvua ja tuottaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Nämä työpaikat syntyisivät pääasiassa haja-asutusalueille, mikä mahdollistaisi osaltaan maaseudun pitämisen elinvoimaisena ja asuttuna. Lisäksi viimeaikainen kv-politiikan epävarmuus on varmasti palauttanut kaikkien mieliin energiaomavaraisuuden tärkeyden myös huoltovarmuutemme näkökulmasta.

Hallituksen tuore ilmoitus siitä, että se on laskemassa ensi vuonna turpeen verotusta ja nostamassa puuhakkeen tukea, on erittäin kannatettava. Valitettavasti vahinko on jo tapahtunut, sillä useat energiayhtiöt ovat jo tehneet investointeja, joilla korvataan kotimaista bioenergiaa kivihiilellä. Jotta turpeen asema Suomen energiapaletissa voidaan turva, on myös uusien turvesuolupien käsittelyä nopeutettava. Samoin uuden ympäristösuojelulain 13 §:n toimivuutta on tarkkailtava ja oltava valmiita sen kumoamiseen, jos se muodostuu esteeksi uusien turvesoiden käyttöönottamiselle. Näemme myös huomattavasti potentiaalia hajautetussa pienenergiatuotannossa, joten hajautetun energiatuotannon käytännön ja lainsäädännölliset esteet on ensitilassa purettava.

Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on oltava energian kohtuullinen hinta. Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Emme voi hyväksyä hallituksen päätöstä korottaa jälleen energiaverotusta, vaan meidän mielestä sitä olisi tuntuvasti alennettava. Mielestämme myös energiapoliittisten tavoitteiden tukemisessa pitäisi hiljalleen siirtyä syöttötariffeista investointitukiin.

Näemme myös, että Suomeen on perustettava valtion Energiaomavaraisuusrahasto, joka edistäisi lainojen ja takauksien muodossa erityisesti julkisensektorin energiatehokkuusinvestointeja sekä erilaisia energiaomavaraisuutta parantavia cleantech-sektorin demonstraatio- ja pilottihankkeita. Suomella on paljon vientikelpoista osaamista näillä aloilla, mutta valitettavasti esimerkiksi kuntasektori ei syystä tai toisesta uskalla juurikaan investoida edes nopean takaisinmaksuajan energiatehokkuusinvestointeihin. Ilman kotimaisia referenssejä suomalaisten yritysten on vaikea edetä vientimarkkinoilla. Kaiken lisäksi kuntien energia- sekä resurssitehokkuuden lisääminen säästäisi pitkällä aikavälillä myös kuntien varoja. Energiaomavaraisuusrahaston alkupääoma on osa investointipakettiamme. Katsomme myös, että tulevaisuudessa päästökauppatulot on syytä ohjata tähän rahastoon. Myös kotitalouksien korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeja on tuettava nykyistä enemmän.

Haluamme muistuttaa, että energiapolitiikalla on myös tulonjaollinen ja sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Energia on välttämättömyyshyödyke, jonka hinnannousu rankaisee eniten pienituloisia. On hälyttävää, että Suomesta löytyy yhä enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli ihmisiä, joiden on vaikea suoriutua lämmitykseen ja sähkökulutukseen liittyvistä kustannuksista. Suomessa energiaköyhyys uhkaa ennen kaikkea taajama-alueen ulkopuolella asuvia yksinhuoltajia sekä eläkeläisiä, joiden energiakulut saattavat ylittää jopa 20 % käytettävissä olevista tuloista. Perussuomalaiset vaativat hallitukselta pikaisia toimia energiaköyhyyden torjumiseksi.

Esitämme:

  • verotuloista vähennettäväksi 250 miljoonaa euroa, joka kertyy tiettyjen energiaverojen alentamisesta.
  • lisäyksenä 100 miljoonaa euroa Energiaomavaraisuusrahaston perustamiseksi.
  • lisäyksenä 20 miljoonaa euroa korjaus- ja energia-avustusten korottamiseen
  • kotimaiseen energiantuotantoon liittyvän lupabyrokratian keventämisen vauhdittamista

Teollisuutemme kuljetuskustannuksia alennettava

Perussuomalaisten mielestä liikennepolttonesteisiin kohdistuvaa verotusta on alennettava. Viime vuosien rajut veronkorotukset rankaisevat niitä ihmisiä, jotka ajavat paljon joko työnsä tai asuinpakkansa vuoksi. Haluamme pitää autoilevien suomalaisten elintason sellaisena, että eläminen koko maassa - myös maaseudulla - on mahdollista. Verotuksen lasku tukisi osaltaan myös alati nousevien kustannusten kanssa kamppailevaa suomalaista kuljetusalaa ja pienentäisi tuntuvasti suomalaisten yritysten logistiikkakustannuksia.

Katsomme että hallituksen päätös puolittaa väylämaksut ensi vuoden alusta on oikeansuuntainen ratkaisu. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan Suomen lähihistorian suurimman teollisuuspoliittisen virheen eli rikkidirektiivin kompensointi vaatii lisätoimia. Perussuomalaisten mielestä väylämaksuista olisi syytä luopua kokonaan. Erityisen otollinen ajankohta olisi nyt siitäkin syystä, että Venäjällä pohditaan parhaillaan ulkomaantuontiin liittyvien reittien mahdollista uudelleenorganisointia. On hyvä huomata, että transitoliikenteestä Suomen kanssa kilpailevissa Baltian maissa ei väylämaksuja peritä.

Esitämme:

  • vähennyksenä 200 miljoonaa euroa, joka aiheutuu liikennepolttonesteiden veronkorotuksen peruutuksesta.
  • tuloista vähennettäväksi 42,5 miljoonaa euroa, joka kertyy väylämaksujen poistamisesta.

Investointipaketti - investoimalla Suomi nousuun

750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Katsomme, että nykyisessä taloustilanteessa on syytä panostaa tieverkkoon, julkisten rakennusten homekorjauksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen sekä kasvuyritysten rahoitukseen. Sen lisäksi että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, se olisi myös järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.

Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suositellut12, että nykyisessä taloustilanteessa euroalueen valtiot investoisivat selvästi enemmän julkiseen infrastruktuuriin. IMF:n laskelmien mukaan julkisten investointien kasvattaminen prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta nostaisi kansantuotetta 0,4 prosenttia samana vuonna ja 1,5 prosenttia neljän vuoden jälkeen. Näin ollen viisaasti suunnitellut julkiset investoinnit rahoittaisivat nykyisessä nollakorkomaailmassa itse itsensä.

12 IMF World Economic Outlook, October 2014; Chapter 3: Is it time for an infrastructure push? Macroeconomic effects of public investment.

Lisää panostuksia korjausrakentamiseen sekä vuokra-asuntotuotantoon

Tulevaisuuden asuntorakentamisen sekä tuotannon haasteet ovat suuret. Erityisen haasteellinen tilanne on pääkaupunkiseudulla sekä sen kehyskunnissa, joissa asuntojen hinnat ja vuokrat ovat jo niin korkeat, että ne toimivat esteenä matalapalkkaisen työn vastaanottamiselle. Järjettömän korkeat asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat merkittävä este talouskasvun ja työllisyyden paranemiselle. Pidämme tärkeänä sitä, että kohtuuhintaiseen asumiseen panostetaan nykyistä huomattavasti enemmän. Myös kaavoitusta ja rakennusmääräyksiä on syytä miettiä tietyin osin uudestaan, jotta asuntorakentamisen kustannuksia voidaan alentaa.

Toisaalta myös julkisten rakennusten home- ja sisäilmakorjauksiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Perussuomalaisten mielestä kenenkään ei tulisi joutua asumaan tai oleskelemaan kosteus- ja homevaurioisissa tiloissa. Korjauksissa voitaisiin myös hyödyntää nykyistä enemmän ns. fotokatalyyttista ilmanpuhdistusta. Perussuomalaiset näkevät, että rakennuskannasta huolehtiminen tulisi nostaa poliittisen agendan kärkipäähän, koska rakennukset ovat iso osa kansallisvarallisuuttamme.

Katsomme myös, että julkisen sektorin energiatehokkuusinvestointeja on syytä kannustaa, sillä näin edistämme sekä kuntien kustannustehokkuutta että Suomalaista vientiteollisuutta. Muun muassa tähän tarkoitukseen loisimme energiapaketissa esitellyn Energiaomavaraisuusrahaston.

Esitämme:

  • lisäyksenä 150 miljoonaa euroa kohtuuhintaiseen asumiseen
  • lisäyksenä 50 miljoonaa euroa home- ja sisäilmakorjauksiin
  • lisäyksenä 100 miljoonaa euroa Energiaomavaraisuusrahaston pääomittamiseen.

Tie- ja rataverkkomme rapautuminen pysäytettävä

Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Näin luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme jokaisessa kolkassa, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna.

Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rataliikenteeseen, eikä Stubbin istuva hallitus tee tässä poikkeusta. Asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Yhden euron säästö teiden kunnossapidossa aiheuttaa kolmen euron vahingon. On siis kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa ja kasvattaa laskua lastemme maksettavaksi.

Erityisesti siltojen korjauksiin on panostettava kiireisesti nykyistä enemmän, sillä lukuisat sillat ympäri Suomea ovat erittäin huonossa kunnossa. Lisäksi maamme maanteillä liikkuu pian runsaasti mitoiltaan ja massoiltaan kasvaneita kuorma-autoja, jotka aiheuttavat silloille erityistä lisärasitusta.

Esitämme:

  • lisäyksenä 300 miljoonaa euroa perusväylänpitoon.

Kasvuyritysten rahoitukseen panostettava

Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen päätös pääomittaa lisää Suomen Teollisuussijoitus
Oyj:tä ja Finnvera Oyj:tä on kannatettava tilanteessa, jossa yritysrahoituksessamme on ongelmia. Kannatamme myös lisäpanostuksia Tekesin pääomasijoitustoimintaan että pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin vauhdittamiseksi käyttöön otettavaa uutta rahoitusinstrumenttia.

Pidämme kuitenkin ehdotettuja summia täysin riittämättöminä. Suomen kasvuyritysten rahoituksessa on puutteita erityisesti aloittavien kasvuyritysten kohdalla, joten tämän toiminnan rahoittamiseen tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän. Suomalaisten kasvuyritysten menestys ei saa olla kiinni rahoituksen pullonkauloista, joten julkisen sektorin on syytä pääomittaa lisää jo luotuja rahoitusinstrumentteja.

Esitämme:

  • lisäyksenä 150 miljoonaa euroa kasvuyritysten rahoitukseen.

Säästöpaketti

Selvää on, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista. Joudumme myös leikkaamaan. Mielestämme leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen. Säästöpakettimme vähentäisikin julkisia menoja vähintään 800 miljoonalla eurolla ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin.

Poliitikkojen ja puolueiden näytettävä esimerkkiä

Olemme vaikeassa taloustilanteessa, jossa valtio pyrkii säästämään kaikessa mahdollisessa. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkin voimalla, ja siksi puolueiden tulisi näyttää esimerkkiä ja osallistua yhteisiin säästötalkoisiin, varsinkin kun puoluetukijärjestelmämme on kansainvälisesti katsoen edelleen poikkeuksellisen antelias. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen mukaan Suomessa maksetaan EU-maista toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohden13. Perussuomalaisten jatkuvan painostuksen ansiosta puoluetukea on hiukan leikattu. Katsomme kuitenkin, että puoluetukea voitaisiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata lisää. Perussuomalaiset ehdottavat puoluetukeen 15 prosentin leikkausta vuoden 2014 tasosta.

Esitämme:

  • säästöinä 3,1 miljoonaa euroa puoluetoiminnan tukemiseen osoitetusta määrärahasta

13http://www.wiwo.de/politik/europa/griechenland-griechische-parteien-greifen-in-die-staatskasse/6504348.html

Uusi malli kehitysyhteistyön rahoittamiseen

Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena Suomen taloudellinen tilanne on tunnetusti heikentynyt. Maamme kaipaa kipeästi monia rakenteellisia uudistuksia, joista yksi voisi hyvin olla uusi malli kehitysyhteistyön rahoittamiseen. Kehitysavussa on kyse tulonsiirroista maan rajojen ulkopuolelle, joten sitä ei voi pitää valtion ydintehtävänä.

Perussuomalaiset esittää uutta mallia kehitysyhteistyön rahoittamiseen. Yksi sen keskeisimmistä elementeistä on ulkoasianministeriön hallinnon alle perustettava kehitysapurahasto. Vastuun sen rahoittamisesta ottavat ensisijaisesti yksittäiset kansalaiset. Vuosittaisessa veroilmoituksessa veronmaksajien odotetaan sijoittavan kehitysapurahastoon keskimäärin 200 euroa. Valtio puolestaan antaa rahastoon 250 miljoonan euron perusrahoituksen ja kannustaa kansalaisia tukemaan kehitysyhteistyötä tarjoamalla rahastoon sijoittaville veronmaksajille veroporkkanan: osallistuminen kehitysapurahaston tukemiseen on verovähennyskelpoista 200 euroon saakka. Tämä porkkana maksaa valtiolle ja kunnille n. 250 miljoonaa euroa. Kun Suomen antaman kehitysavun määrä on tällä hetkellä yli miljardi euroa, mallimme toisi valtion budjettiin yli 500 miljoonan euron vuosittaisen säästön.

Rahastomallin tavoite on Suomen tämänhetkisen kehitysaputason säilyttäminen ja onnistuessaan jopa sen nostaminen. Valtion ja yksittäisten kansalaisten lisäksi uusi malli antaa myös yritykselle mahdollisuuden osallistua kehitysapurahaston tukemiseen. Yritys, joka siirtää tietyn osan vuosittaisesta liikevaihdostaan kehitysapurahastoon, saa oikeuden käyttää joutsenmerkin kaltaista tunnusta osoituksena vastuullisuudesta. Se voi olla selkeä kilpailuvaltti asiakkaiden silmissä.

Moni on esittänyt huolensa siitä, ettei Suomi kykene täyttämään tavoitetta, jonka mukaan kehitysyhteistyön osuus maan bruttokansantulosta tulisi olla 0,7 prosenttia. On selvää, että nykyisessä taloustilanteessa tavoitteeseen ei nykymallilla päästä vuosikausiin. Sen sijaan uuden kehitysapumallin avulla 0,7 prosentin tavoitteen saavuttaminen on ainakin teoriassa mahdollista.

Esitämme:

  • uuteen rahoitusmalliin siirtymistä, joka tuo valtion budjettiin n. 500 miljoonan euron säästön

Säästöjä maahanmuuton väärinkäytöksiä ehkäisemällä

Maahanmuuton väärinkäytökset aiheuttavat Suomelle mittavia kustannuksia, jotka olisi perussuomalaisten mielestä tarkemmin selvitettävä. Mielestämme maahanmuuton kustannuksista löytyy useita säästökohteita. Katsomme, että kiintiöpakolaisten määrä on syytä sopeuttaa yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Lisäksi väärinkäytösten ehkäiseminen toisi säästöjä useilla hallinnonaloilla. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa.

Suomen tulisi entisestään tiukentaa turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyä, sillä jonossa on tällä hetkellä runsaasti hakemuksia. Uusien selvitysten ja ohjelmien tekeminen ei riitä, vaan perheenyhdistämisjärjestelmän hyväksikäyttöön on puututtava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistämistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheenyhdistämistapausten romahdukseen. Riittävän kielitaidon hankkiminen on maahanmuuttajan sopeutumisen kannalta erittäin tärkeä seikka, ja siksi siihen tulee kannustaa karsimalla loputtomista tulkkauspalveluista ja ohjaamalla maahanmuuttajat suomen kielen kursseille.

Esitämme:

  • säästöinä 40 miljoonaa euroa valtion maahanmuuton kustannuksista kunnille maksamiin korvauksiin osoitetusta määrärahasta;
  • säästöinä 10 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen osoitetusta määrärahasta;
  • selvitystä muista toimenpiteistä, joilla maahanmuuton tarpeettomia julkisia kustannuksia voidaan vähentää.

Rahavirtoja muihin EU maihin tukittava

Suomi maksaa Euroopan unionille jäsenmaksua, joka perustuu arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon. Ensi vuonna jäsenmaksuosuutemme on 2 015 000 000 euroa. Osan Suomi saa erinäköisinä byrokraattisina tukina takaisin, mutta lähes koko jäsenyysaikamme on niin sanottu nettomaksuosuutemme ollut satoja miljoonia. Tämä nettomaksuosuus on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti, ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan jo yli 1 000 miljoonaa euroa. Maksamme siis tänä vuonna EU:lle yli miljardin enemmän kuin mitä sieltä saamme. Tätä voi pitää aivan käsittämättömänä summana, sillä se on enemmän kuin esimerkiksi autoveron tuotto tai oikeusministeriön hallinnonalan budjetti. Tähän on saatava pikainen muutos, sillä taloutemme ei kestä näin raskasta lisätaakkaa.

Oman jäsenmaksunsa lisäksi Suomi osallistuu muutamien varakkaiden EU-maiden maksuosuuksien helpottamiseen. Suurin osa maksualennuksien kustannuksista syntyy Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävästä EU-maksuhelpotuksen rahoitusosuudesta, josta Suomen osuus on ensi vuonna 136 000 000 euroa. Tämän lisäksi Suomi helpottaa Saksan, Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja viimeisimpänä myös Tanskan maksuosuuksia, mikä on täysin käsittämätöntä.

Näin ollen kun vuonna 2016 EU:n budjetin niin sanottu puolivälin tarkastelu tehdään, Suomen tulee mielestämme vaatia oman taakkansa kohtuullistamista. Taakkaa voidaan keventää poistamalla kaikki jäsenmaksualennukset. Toinen vaihtoehto on jäsenmaksuhelpotuksen neuvotteleminen myös Suomelle. Luonnollisesti myös EU:n budjetin tuntuva leikkaus helpottaisi Suomen asemaa.

Perussuomalaiset eivät myöskään voi hyväksyä euroalueen muuttumista tulonsiirtounioniksi, joten vastustamme Suomen Pankin sijoitustuottojen siirtoa Kreikan valtiolle. Pidämme täysin käsittämättömänä, että hallitus on tähän järjestelyyn suostunut. 27 miljoonaa euroa on tietysti pieni summa verrattuna eurokriisin kymmenien miljardien kokonaisvastuisiin, mutta on syytä huomata, että kolmen vuoden aikana olemme tukeneet Kreikkaa suoraan budjetistamme yli 100 miljoonan euron edestä. Kaiken lisäksi nämä tulonsiirrot eivät ihan heti lopu. EKP:n hallussa on edelleen miljardikaupalla Kreikan velkapapereita, joten tällaiset tulonsiirrot ovat vasta lämmittelyä.

Esitämme:

  • tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä EU-nettojäsenmaksuosuuden alentamiseksi
  • säätöinä 27 miljoonaa euroa Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle osoitetusta määrärasta.

Tehottomat yritystuet

Suomen nykyinen suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on tutkitusti hyvin tehoton, ja järjestelmän suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoilta rahoitusta projekteihinsa. Nykyiset yritystuet ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituksiin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot ja vahvat yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle. Yritystukien tehottomuus on havaittu myös työ- ja elinkeinoministeriön raportissa, jonka mukaan yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Raportin suositusten toteuttamisen arvioidaan pienentävän valtion tukimenoja 200-250 miljoonalla eurolla, joten yritystukijärjestelmän tehostamisella voidaan saavuttaa huomattavasti suurempia säästöjä kuin mitä hallitus on nyt toteuttamassa.

Esitämme:

  • 200 miljoonan euron vähennystä yritystukiin osoitetusta määrärahasta;

Myös luonnonsuojelualueiden hankinnasta on syytä säästää

Tiukassa talosutilanteessa säästöt on syytä suunnata niin, että ne vahingoittavat mahdollisimman vähän työllisyyttä ja talouskasvua. Tällöin on syytä miettiä, onko luonnonsuojelualueiden laajentaminen järkevintä valtion verovarojen käyttöä. Perussuomalaiset olisivat valmiita leikkaamaan hiukan myös uusien luonnonsuojelualueiden ostosta, jotta lapsilisät ja eläkkeet saadaan maksettua täysimääräisesti.

Esitämme:

  • säästöinä 20 miljoonaa euroa luonnonsuojelualueiden hankintaan ositetusta määrärahasta

Liite 1: Yhteenveto eroista hallituksen esitykseen

Työllisyys ja yrittäjyyspaketti Milj. €
Oppisopimuskoulutus 25
Työllistymisen edistäminen:  
- Työuratakuu 50
- Työllisyysmäärärahojen lisäys 75
Lupaprosessien jouduttaminen 3
Kasvupaketti (ALV:n alaraja, Viro-vero, kot.tal.väh) 200
Yht. 353
Turvallisuus ja hyvinvointipaketti Milj. €
Omaishoidontuen korotus 25
Lapsilisät ja perhepalvelut 90
Eläkeläisten tukeminen 125
Ryhmäkokojen pienentäminen ja erityisoppilaiden tukeminen 50
Kattavan kouluverkon tukeminen 50
Ammatillinen koulutus 25
Kuntien valtionosuudet peruspalveluiden turvaamiseksi 200
Perusturvan korotus 146
Poliisi 25
Harmaan talouden torjunnan resurssit 25
Sotilaallinen maanpuolustus 38,5
Maaseudun elinvoimaisuuden palautus 50
Yht. 849,5
Energiapaketti Milj. €
Sähköveronalennus 250
Liikennepolttonesteiden veronalennus 200
Väylämaksujen poisto 42,5
Korjaus- ja energia-avustukset 20
Yht. 512,5
Säästöpaketti Milj. €
Puoluetuen 15 % leikkaus -3,1
Maahanmuutto -50
Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle -27
Tehottomat yritystuet -200
Kehitysyhteistyö -500
Luonnonsuojelualueiden hankinta -20
Yht. -800,1
Veropaketti Milj. €
Yhteisöveron korotus 22 % 350
Oikeudenmukaisempi ja kannustavampi työnverotus 285
Varallisuusveron palautus 150
Osuus SP:n voitosta 100
Harmaan talouden torjunta 200
Yritysverotuksen porsaanreikien tukkiminen 150
Suursäätiöiden pääomaverotus 50
Osinkoverouudistus 114
Yht. 1399

Syömävelkaa vähemmän (milj. euroa) 484

Investointipaketti Milj. €
Panostukset perusväylänpitoon 300
Homekorjaukset ja Energiaomavaraisuusrahasto 150
Kohtuuhintainen asuminen 150
Kasvuyritysten rahoitus 150
Yht. 750

Yhteensä (milj. euroa) -266

Liite 2: Tiettyjen erien laskentaperusteet

1. Pk-sektorin tukitoimet

Arvonlisäverollisen liiketoiminnan rajojen noston taloudelliset vaikutukset on laskettu Eduskunnan tietopalvelun SISU-mikrosimulaatiomallilla. Kotitalousvähennyksen noston budjettivaikutuksen arvioinnissa on käytetty hyväksi valtionvarainministeriön laskelmia.

2. Osinkoverotuksen muutos

Arvio osinkoverotuksen muutoksen taloudellisista vaikutuksista on laskettu Eduskunnan tietopalvelun SISU-mikrosimulaatiomallilla.

3. Varallisuusveron palautus

Arvio on saatu kertomalla vuoden 2005 varallisuusveron tuotto (85 miljoonaa euroa) kotitalouksien varallisuuden kehityksellä vuosina 2006-2015.

4. Ansiotuloverotuksen muutokset

Arvio ansiotuloveron muutoksen taloudellisista vaikutuksista on laskettu Eduskunnan tietopalvelun SISU-mikrosimulaatiomallilla.

6. Suursäätiöiden pääomaverotus

Esittämäämme arviota (50 miljoonaa euroa) voidaan pitää erittäin konservatiivisena, sillä Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan pelkästään viiden suurimman säätiön veroetu oli vuosina 2004-2005 vuositasolla 29-45 miljoonaa euroa.

7. Puoluetuen leikkaus

Vuonna 2014 puoluetuki oli 34 miljoonaa, josta 15 % on 5,1 miljoonaa. Hallitus on esittänyt tukeen 2 miljoonan leikkausta, joten 3,1 miljoonan lisäleikkauksella saavutetaan ehdottamamme 15 % kokonaisleikkaus vuoden 2014 tasosta.

8. Hallituksen esittämien veronkorotusten peruutukset

Luvut ovat hallituksen budjettiesitykseen sisältyviä, valtiovarainministeriön arvioita veronkorotuksista saatavista tuloista.

9. Perusturvan korotus

Arvio perusturvan korotuksen taloudellisista vaikutuksista on laskettu Eduskunnan tietopalvelun SISU-mikrosimulaatiomallilla.