Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/1256

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten koulutuspoliittinen ohjelma 2015


  • Puolue: Perussuomalaiset
  • Otsikko: Perussuomalaisten koulutuspoliittinen ohjelma 2015
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

PERUSSUOMALAISTEN KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA 2015

PERUSSUOMALAINEN KOULUTUSPOLITIIKKA

Suomen hyvinvointi tarvitsee jokaisen osaamista. Huoltomiehiä ja hoitajia, maistereita, kisällejä ja mestareita.

PERUSOPETUKSEN RAPAUTUMINEN ON PYSÄYTETTÄVÄ

Rakentamalla koulurauhaa

  • järkeistämällä opetussuunnitelmauudistuksia ja kehittämishankkeita
  • panostamalla iloiseen, mutta hyviä tapoja korostavaan opetukseen yhteistyössä huoltajien kanssa
  • pienryhmät takaisin
  • opettamalla ja tukemalla oppimista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä
  • Ei saa kiusaa! Nollatoleranssi koulukiusaamiseen

Rakentamalla ja korjaamalla

  • turvalliset oppimisympäristöt
  • hyödyntämällä uutta teknologiaa
  • ottamalla käyttöön elinkaariajattelu
  • laissa määriteltävä selvemmin opettajan oikeudet ja velvollisuudet

Perussuomalaisten mielestä lasten kasvatusvastuu on ensisijaisesti aina kodilla, mutta myös kouluilla on vastuunsa. Koska yhteiskunnassamme esiintyy koko ajan enemmän ns. häiriökäyttäytymistä, on meidän huolehdittava, että oppimisen ja kasvatuksen edellytykset eivät murene.

Opetuksessa tulee painottaa nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja ja hyvekasvatusta tavoitteena kasvattaa nuorisosta vastuuntuntoisia kansalaisia. Iloiseen, hyviä tapoja korostavaan opetukseen tulee pyrkiä yhteistyössä huoltajien kanssa. Kunnon kansalaisuus on yhteiskunnan kannalta vahvinta sosiaalista pääomaa.

Pätevät ja osaavat opettajat ovat onnistuneen koulutuspolitiikan selkäranka. Innostunut, kannustava ja järjestyksen pitävä opettaja saa aikaan kunnioitusta ja oppimishalukkuutta. Opettajille on taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä, opettamiseen. Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä järkevissä mittasuhteissa. Opettajalle on annettava mahdollisuus ylläpitää järjestystä opetuksessa.

Peruskoulun opetusryhmille tulee säätää enimmäiskoot. Luokilla 1-4 enimmäiskoon tulisi olla 18 oppilasta ja myöhemmillä luokilla 24 oppilasta. Opettajien ja rehtoreiden tulee käyttää myös luokalle jättämisen mahdollisuutta rohkeammin silloin, kun se on oppilaan etu.

Erityisoppilaita ei pidä väkisin yrittää integroida normaaleihin luokkiin, vaan heille on tarvittaessa järjestettävä omaa erityisopetusta pienryhmissä. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu. Ongelmatapauksissa painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin toimiin.

Kieltä osaamattomat maahanmuuttajalapset on ensin laitettava erilliseen kielenopetukseen ennen normaaleihin opetusryhmiin sijoittamista. Kunnissa, joissa maahanmuuttajaväestö on päässyt keskittymään tietyille alueille, maahanmuuttajataustaisia oppilaita tulisi pyrkiä hajauttamaan eri kouluihin. Maahanmuuttajaoppilaiden keskittyminen vain tiettyihin kouluihin heikentää heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Luonnontieteiden opetusta tulee vahvistaa muuttamalla opetusta ilmiöpohjaiseksi ja kokeelliseksi. Nykyinen oman uskonnon opetus tulee säilyttää. Perussuomalaiset eivät halua antaa millekään uskontokunnalle oikeutta sijoittaa omia "oikeaoppisuusvahtejaan" uskontoa käsitteleville oppitunneille. Ylemmillä luokilla vieraiden uskontojen ja etiikan opetuksen tulee olla yhteistä kaikille luokan oppilaille uskontokunnasta tai katsomuksesta riippumatta. Jatkossakin kouluissa pidetään joulujuhlat ja lauletaan suvivirret.

Koulujen sisäilmaongelmat on ratkaistava nopealla aikataululla. Suomella ei ole varaa vaarantaa koulujen henkilökunnan ja oppilaiden terveyttä näennäisillä säästöillä, joita saadaan sähkö- ja lämmityskulujen säästöillä öisin ja viikonloppuisin. Sisäilmaongelmissa olevat koulurakennukset on korjattava tai purettava. Uudet koulut tulee rakentaa monikäyttöisiksi ja helposti toiseen tarkoitukseen muunnettaviksi.

MONIMUOTOINEN OPETUS TURVATTAVA

Peruskouluissa ihmisläheisyyden painottaminen ja yksilön huomioon ottaminen on tärkeää. Suomi ei ole massayhteiskunta, eikä siitä sellaista saa tulla. Koulutus on tie sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointiin. Kouluvuodet alusta saakka ovat jokaisen ihmisen kehitykselle hyvin ratkaisevat. Koulumuistoja on jokaisella, kaverit ja opettajat muistetaan opitun asian lisäksi.

Opetuksen on oltava monipuolista ja sen on tuettava erilaisia taipumuksia. Lahjakkuutta on pyrittävä tukemaan ja myöhemmillä luokilla on annettava mahdollisuus valinnaisiin opintoihin oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Ruotsin kielen opetus tulee säätää vapaaehtoiseksi ja näin vapautuisi aikaa myös muille kielille.

Kaikki eivät ole kirjatoukkia, joten taide- ja käsityöaineiden suurempi valinnainen tarjonta on kannatettavaa. Liikunnan lisääminen kouluissa olisi jo pelkästään kansanterveydellisestikin viisasta. Liikunnan ja taiteen osalta perussuomalaiset olisivat valmiita poistamaan arvioinnin. Myös yksilölliseen opinto-ohjaukseen tulee panostaa huomattavasti enemmän peruskoulun viimeisillä luokilla tukemaan jatko-opiskeluvalintoja.

Perussuomalaisten mielestä lähi- ja kyläkoulut tulisi tarpeen vaatiessa säilyttää vaikka tarjoamalla keskusta-alueen lapsille mahdollisuus opiskella pienemmässä koulussa. Se edistäisi ratkaisuna kestävää kehitystä, monimuotoisuutta, yksilöllistä opetusta yhteisöllisessä ilmapiirissä sekä myös alueiden elinvoimaisuutta. Lähikoulujen massalakkautukset ovat vääränlaista tasapäistämistä.

TOISEN ASTEEN KOULUVERKKO ON SÄILYTETTÄVÄ

Toisen asteen kouluverkko on säilytettävä riittävän kattavana ja rahoitusmallit on rakennettava siten, että ne ovat tasapuoliset niin suurilla kuin pienilläkin laadukkailla koulutuksen järjestäjillä. Mahdollisimman monen opiskelijan on voitava käydä koulua kotoa käsin.

OPETUSTYÖN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ

Peruskoulun jälkeisen koulutusjärjestelmän yrittäjyyskasvatusta on monipuolistettava ja hyödynnettävä avoimen oppimisympäristön mahdollisuuksia. Opetuksen tueksi on otettava entistä enemmän verkkoympäristön tarjoamat "tiedon valtatiet". Tässä tulee hyödyntää avoimen oppimisympäristön mahdollisuuksia. Oppimateriaalia tulee siirtää vaiheittain avoimeen verkkoympäristöön tavoitteena yleinen, yhteinen ja jatkuvasti täydennettävä kansallinen oppimateriaalipankki laatu- ja tekijänoikeudet huomioon ottaen.

Ammatillinen koulutus

  • ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja tulee lisätä merkittävästi nykyisestä
  • oppisopimusjärjestelmä osaksi ammatillista koulutusta tavoitteena siirtyä joustavasti koulutuksesta työelämään
  • aikuisten oppisopimuskoulutus saatava tunnetummaksi näyttötyön tasosta tinkimättä
  • Mestareita ja kisällejä. Mestari- ja kisällimallin käyttöönotto

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on säilytettävä riittävän kattavana ja rahoitusmallit on rakennettava siten, että ne ovat tasapuoliset niin suurilla kuin pienilläkin koulutuksen järjestäjillä. Rahoitusmallien tulee perustua laadullisiin ja työllistymistä edistäviin mittareihin. Ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja tulee lisätä merkittävästi. Arvosteluasteikko on muutettava malliin 1-5.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjiksi tulee perustaa itsenäisiä organisaatioita, jotka järjestävät tai hankkivat teoriaopetuksen ja valvovat työpaikkakoulutuksen tasoa ja sujuvuutta. Työpaikkakouluiksi valittujen yritysten työkouluttajia ja oppilaita tulee tukea säännöllisesti tavoitteena ammatin teorian ja käytännön ajallisesti läheinen kohtaaminen.

Nuorena oppisopimuskoulutuksella suoritetun tutkinnon tulee olla kaikilla tavoin mitattuna samanarvoinen kuin ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettu tutkinto.

Ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä on tuettava koko työuran ajan toimivalla aikuiskoulutuksella. Myös aikuisten oppisopimuskoulutus on saatava tunnetummaksi vaihtoehdoksi.

Lukiokoulutus

  • riittävän tiivis lukioverkko säilytettävä
  • lukioiden välistä yhteistyötä lisättävä
  • verkko-opintojen hyödyntämistä lisättävä
  • lukioiden ja yliopistojen yhteistyötä lisättävä opiskeluvalmiuksien parantamiseksi

Lukioiden välistä yhteistyötä puolestaan kannattaisi lisätä. Myös lukioiden ja yliopistojen yhteistyötä on aukaistava opiskeluvalmiuksien parantamiseksi.

Opintojen keskeyttämistä on vähennettävä lisäämällä oikea-aikaisia sosiaalisia tukitoimia, lähi- ja erityisopetusta, samalla, kun annetaan riittävän yksilöllistä opinto-ohjausta.

Toisen asteen duaalimalli tulee säilyttää.

Aikuiskoulutus

  • ammattitaidon ylläpitoa on tuettava koko työuran ajan
  • uuteen ammattiin myös aikuisena riittävästi tuetun oppisopimusjärjestelmän avulla

Aikuisena oppisopimuskoulutuksella suoritetun tutkinnon tulee olla kaikilla tavoin mitattuna samanarvoinen kuin ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettu tutkinto.

AMMATILLISTA KORKEAKOULUTUSTA YRITYSTEN TARPEISIIN

Ammattikorkeakoulut

  • ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta kehitettävä syventämällä yhteistyötä entisestään yritysten kanssa > joustavasti opinnoista työelämään
  • ammattikorkeakouluille enemmän roolia yritysten henkilöstön ammattitaidon ylläpidossa ja kehittämisessä
  • mahdollisuus syventää ylempiä opintoja työelämälähtöisesti
  • ammattikorkeakoulujen lisättävä muuntokoulutusta

Ammattikorkeakoulujen hyväksikäyttöä alueellisina PK-sektorin kasvun lisääjinä tulee kehittää entisestään ottamalla käyttöön innovaatiosetelijärjestelmä.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on painotettava enemmän innovaatioita kuin tutkimusta ja kehitystoimintaa. Työllistymisen ja alueellisen vaikuttavuuden osuutta rahoitusmallissa on korostettava.

Ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta järjestää ammattiopettajakoulutusta tulee käyttää entistä enemmän hyödyksi koulutusviennissä. Erityisinä kohdemaina tulee ottaa huomioon Suomen kehitysyhteistyömaat.

Massadataan liittyvä koulutus ja osaaminen on lisättävä pikaisesti koulutusohjelmiin tavoitteena saada yritysten, liike-elämän ja julkishallinnon tarpeisiin massadatan hyväksikäytön osaavia analyytikkoja.

TIETEEN VAPAUS JA AUTONOMIA ON TURVATTAVA

  • yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella
  • yliopistojen tehtävänä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun
  • yliopistoja ei tule kehittää ensisijaisesti elinkeinoelämän ehdoilla
  • perustutkimukselle on taattava riittävät resurssit
  • yliopistoista joustavasti työelämään

Massadataan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta on lisättävä pikaisesti koulutus- ja tutkimusohjelmiin tavoitteena tulevaisuuden datatiedemieskunnan -ja datatiedeyhteisön toimintaan saattaminen. Tutkimustyön- ja kehittämisen painopisteenä tulee olla massadatan hyödyntämismahdollisuuksien käyttöönotto julkishallinnossa, terveysteknologiassa ja koulutusviennissä.

Yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella. Lisäksi niiden keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Suomalainen yliopistokoulutus on kohtuullisen tasokasta, mutta kehitettävää riittää ja järjestelmässä on myös merkittäviä epäkohtia joihin tulee puuttua.

Suomalaisen yliopistojärjestelmän suoma akateeminen vapaus on suuri voimavara, mikä oikein käytettynä antaa mahdollisuuksia henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden monipuoliseen ja poikkitieteelliseen kehittämiseen. Tätä perinnettä tulee vaalia, mutta samaan aikaan opiskelijoilta tulee edellyttää vastuuta ja aikuisuutta.

Koulutussuunnittelu on vääristynyt monien alojen sisäänottojen suhteen. On aloja, joilla sisäänotot ovat yhteiskunnan tarpeita ajatellen liian pieniä, toisaalta taas monilla aloilla laatukriteerit ovat kokeneet inflaation liian laveiden sisäänottomäärien myötä. Perussuomalaisten mielestä koulutustarjontaa on uudistettava vastaamaan todellista työvoimantarvetta. Koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä tulee poistaa ja synergiaetuja käyttää tehokkaammin.

Akateemista nurkkakuntaisuutta ja yliopistokorruptiota tulisi kitkeä. Tämä ilmenee muun muassa nepotistisissa henkilövalinnoissa, yksiulotteista akateemista urapolkua tukevissa rekrytointikriteereissä, byrokratian ehdoin toteutetuissa organisaatiosuunnittelussa, päällekkäisyyksissä, ja erilaisissa itsensä työllistämiseen tarkoitetuissa tutkimusohjelmissa joiden arvo yhteiskunnalle on kyseenalainen. Myös suomalainen julkinen keskustelu kaipaisi laajempaa näkökulmien ja asiantuntijoiden kirjoa.

Vaikka yliopistoja ei tule kehittää ensisijaisesti elinkeinoelämän ehdoilla, niiden tulee kohdata myös talouselämän tarpeet paremmin. Yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön ja osaamisen kaupallistamiseen tulee panostaa. Akateeminen yrittäjyys on Suomessa lapsenkengissään. Tämä kuvastaa laajemminkin nihkeää yhteiskunnallista asennoitumista yrittäjyyteen ja riskinottoon, mutta myös kapeista näkemyksistä koulutuspolitiikassa.

Koulutusjärjestelmä tulee nähdä työkalupakkina, jota kukin käyttää omien taitojensa kehittämiseen, vastaamaan henkilökohtaista mielenkiintoa ja tulevaisuuden työelämän haasteita. Väitöskirjojen tasoon tulee kiinnittää huomiota eikä niistä saa tulla puuhaprojekteja.

Koulutusvientiä tulee edistää. ETA:n ulkopuolisille opiskelijoille tulee asettaa lukukausimaksut, jotta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille saadaan tuloja sekä taloudellisia ajureita ja laatumittareita. Myös suomalaisen koulumallin suoraa vientiä ulkomaille tulee kannustaa enemmän valtiohallinnon taholta.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimalli on säilytettävä.

VAPAAN SIVISTYÖN TOIMINTAEDELLYTYKSET ON TURVATTAVA JA YHTEISTYÖTÄ NIIDEN KANSSA TULEE LISÄTÄ

  • Kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen, kesäyliopistojen sekä vastaavien toiminta kohtaa vuosittain miljoona kansalaista
  • Vapaata sivistystyötä tekeviä oppilaitoksia on käytettävä entistä enemmän toisen asteen koulutukseen valmentavana, sitä antavana ja monimuotoista erikois- ja täydennyskoulutusta järjestävinä koulutuspaikkoina
  • Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina korostuu vapaan sivistystyön merkitys henkisen vireyden ylläpitäjänä ja vahvistajana

Yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksien kanssa tulee lisätä siten, että niiden täydennyskoulutukseen liittyvää kurssitarjontaa on mahdollista järjestää myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tai kursseilla.

Kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen, kesäyliopistojen sekä vastaavien toiminta kohtaa vuosittain miljoona kansalaista. Vapaata sivistystyötä tekeviä oppilaitoksia on käytettävä entistä enemmän toisen asteen koulutukseen valmentavana, sitä antavana ja monimuotoista erikois- ja täydennyskoulutusta järjestävinä koulutuspaikkoina. Yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksien kanssa tulee lisätä.

OPINTOSOSIAALISET EDUT

  • opiskelijoiden opintososiaaliset edut on yhtenäistettävä
  • ammattiin opiskelevien nuorten opintotuen epäkohdat on korjattava poistamalla vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvilta 16-vuotiailta
  • opiskelun ohella työssä käyvää ei saa rangaista opintososiaalisia etuja leikkaamalla
  • työttömänä olevalle on sallittava päätoiminen opiskelu nykyistä yksinkertaisemmin