Suomalaiselle parempi - Perussuomalaisten varjobudjetti 2012

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, 19.10.2011

Tiivistelmä

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Budjettimme ei lisää velanottoa valtion esitykseen verrattuna.

Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Esitämme investoimiseen kannustavan t&k-verotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamisesta. Toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Ajamme pienyrittäjien asemaa vastustamalla hallituksen esityksiä kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi ja työvaltaisten alojen alv-helpotuksen poistamiseksi. Haluamme turvata painetun median aseman emmekä hyväksy tilauslehtien alv-korotusta.

Verotusta on mielestämme kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa. Lisäisimme myös uuden 5. portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten (ns. Wahlroos-vero). Varallisuusvero tulisi palauttaa ja suursäätiöiden pääomatuloja tulisi verottaa maltillisesti. Tasaverokehitys on pysäytettävä laskemalla energia- ja polttonesteverotusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on kestämätöntä. Kuntien rahoitus on turvattava, koska leikkauksista kärsivät kovimmin vähäosaiset. Lasten ja nuorten mielenterveyteen tarvitaan lisäpanostusta ja köyhien lapsiperheiden ahdinkoon on puututtava. Omaishoidon tukea ja yleistä asumistukea olisi korotettava. Sotaveteraanien kuntoutukseen on panostettava nyt tai ei koskaan.

Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallituksen vastuuttomat leikkauslistat johtavat pidemmällä tähtäimellä tappioihin. Myös yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen voidaan pysäyttää.

Maa- ja metsätalouden saralla on turvattava kotimaisen tuotannon edellytykset. Nykyinen tukipolitiikka on johtanut etenkin pienet ja keskisuuret tilat ahdinkoon. Metsäteollisuuteen tarvitaan lisäpanostuksia.

Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Samoin on lopetettava poliisien resurssien karsiminen, jotta yhteiskunnan turvallisuutta voidaan ylläpitää. Harmaan talouden vastainen toiminta edellyttää lisäresursseja, jotka maksavat itsensä ajan kuluessa takaisin.

Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi.

Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan mm. Kela-maksun palauttamisesta yksityiselle sektorille sekä kehitysavun ja puoluetukien leikkaamisesta.

Johdanto

Suomalaista arvopolitiikkaa

Perussuomalaiset on poliittiseen keskustaan sijoittuva johtava oppositiopuolue Suomessa. Olemme kansallismielinen ja kristillis-sosiaalinen puolue, jonka toiminnan perustana ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Emme usko oikeistolaiseen rahavaltaan emmekä vasemmistolaiseen järjestelmävaltaan. Suhtaudumme terveen kriittisesti Euroopan unioniin ja siksi vastustamme EU:n velkaunionia sekä EU:n kampeamista Bryssel-johtoisen yhteisen raamibudjetoinnin liittovaltioksi.

Talouspoliittinen ohjelmamme edistää ihmisen oikeuksia keskitettyä valtaa ja suuria talousyksiköitä vastaan. Haluamme auttaa heikompiosaisia pärjäämään ja osallistumaan yhteiskunnan elämään. Korostamme PK-yrittäjyyden merkitystä tulevaisuuden talouskasvun lähteenä. Tahdomme rakentaa yhtenäistä Suomea koko valtakunnan laajuisesti. Lisäksi talouspolitiikan keinoin on turvattava Suomen sisäinen turvallisuus sekä uskottava ja itsenäinen maanpuolustus.

Hallitus ottaa lisää velkaa ja kätkee riskit

Olemme vaikeiden aikojen edessä. Sellaiset ajat vaativat sekä rohkeutta että viisautta, kykyä nähdä kauemmas tulevaisuuteen. Suomen velkataakka kasvaa jatkuvasti, ja myös ensi vuonna hallitus aikoo ottaa yli 7 miljardia euroa lisävelkaa. Tämä arvio on kaiken lisäksi yltiöoptimistinen, sillä hallituksen esitys perustuu epärealistisiin oletuksiin talouskasvusta, kuten riippumattomat asiantuntijat (esim. PTT) ovat todenneet.

Mikä epäilyttävintä, hallituksen laskelmista puuttuvat täysin ne tappiot, joita ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta aiheutuu Suomelle lähitulevaisuudessa. Tulemmekin näkemään vuonna 2012 useita lisätalousarvioita, joissa valtion velkaa kasvatetaan. Hallitus pelaa tässä samanlaista peliä kuin Kreikka-vakuuksien kanssa; veronmaksajia yritetään sumuttaa häivyttämällä ongelmat tulevaisuuteen.

Valtion harjoittama vero- ja leikkauspolitiikka on epäoikeudenmukaista, koska se vahingoittaa erityisesti pienituloisia. Tällainen politiikka on myös vastuutonta, sillä se voi johtaa yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Vastikään julkaistussa Center for Economic Policy Research - tutkimuslaitoksen raportissa havaittiin pääasiassa leikkauksilla toteutetun valtion budjetin tasapainottamisen johtavan yhteiskuntarauhan heikentymiseen.¹ Sen sijaan pääasiassa veronkorotuksilla toteutetulla valtiontalouden tasapainottamisella ei tutkimuksessa havaittu olevan tilastollisesti merkittävää negatiivista vaikutusta yhteiskuntarauhaan. Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, että hallituksen tunteeton leikkauspolitiikka tuo pahimmassa tapauksessa myös Suomeen maailmalla jo nähtyjä levottomuuksia.

Periaatteellisista erimielisyyksistämme huolimatta olemme laatineet vaihtoehtobudjettimme siten, että otamme Valtiovarainministeriön tekemät ennusteet ja arviot omien lukujemme lähtökohdaksi, jotta budjetit olisivat keskenään mahdollisimman vertailukelpoisia.

Kaikki esittämämme luvut ovat eroja hallituksen talousarvioesitykseen verrattuna. Teknisiä lisätietoja esittämistämme arvioista löytyy varjobudjetin lopussa olevasta liitteestä.

¹ Ponticelli, Japoco – Voth, Hans-Joachim (2011), "Austerity and Anarchy: Budget Cuts and Social Unrest in Europe, 1919-2009", CEPR Discussion Paper No. 8513.

Yrittäjyys, työllisyys ja talouskasvu

Talouskasvua investoinneista ja PK-yrittäjyydestä - t&k-verotuki

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen pitkän aikavälin talouskasvusta. Mielestämme Suomen innovaatiopolitiikan pitäisi tukea nykyistä paremmin innovatiivisia kasvuyrityksiä sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja kehitysinvestointien kohdemaana. Suomen nykyinen, suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on tutkitusti hyvin tehoton ja järjestelmän suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoilta rahoitusta projekteihinsa. Nykyiset yritystuet ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituksiin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot ja vahvat yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle.²

Tarvitsemme uusia toimenpiteitä, joilla muutetaan talouden kasvupohjaa laaja-alaisemmaksi, etenkin liittyen tiedon luomiseen ja sen parempaan hyväksikäyttöön. Suomen nousu 1990-luvun lamasta osoitti, että uuden kasvun avaimet piilevät osaamisen ja uudistumiskyvyn määrätietoisessa vahvistamisessa. Talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta on keskeistä, että innovaatiojärjestelmän avulla kyetään houkuttelemaan t&k-toiminnan piiriin nykyistä selvästi laajempi joukko pk-yrityksiä.

Näistä syistä Perussuomalaiset kannattavat Suomen nykyisen yritystukijärjestelmän osittaista korvaamista t&k-verotuella. Suurimmalla osalla OECD-maita on jo verojärjestelmässään t&ktoimintaa tukevia elementtejä, joiden tulokset ovat poikkeuksetta olleet rohkaisevia. Jäljelle jäävät yritystuet tulisi uudelleen kohdentaa erityisesti pk-yritysten tuotekehitykseen ja kasvuyritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

Perussuomalaiset ehdottavat t&k-toiminnan kannustinjärjestelmän perustaksi hieman muunneltua Hollannin WBSO-järjestelmää.³ Hollannin malli keskittyy t&k-toiminnan työvoimakustannuksiin, minkä vuoksi se kannustaa etenkin työllistävään yrittäjyyteen. Ehdottamassamme järjestelmässä valtio hyvittää 50 % t&k-toiminnan palkkakustannuksiin kohdistuvista veroista ja sosiaaliturvamaksuista 150 000 euroon saakka. Uusien yritysten osalta hyvitys on 62 %. Rajan ylittävän osuuden osalta hyvitys on kaikkien yritysten kohdalla 18 % ja vähennyksiin oikeuttavien t&k-palkkakulujen katto on kaikille yrityksille 5 miljoonaa euroa. Verotuki kohdistuu siis suoraan maksettavaan veroon eikä verotettavaan tuloon. Hollannissa tuesta on noin 70 % kohdentunut pk-yrityksille ja tutkimuksissa tuen on havaittu lisäävän eniten juuri pienten yritysten t&k-investointeja. Ehdotamme, että järjestelmä otetaan käyttöön aluksi määräaikaisena ja samalla luodaan seurantajärjestelmä tuen vaikutuksien arvioimiseksi.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 150 miljoonaa euroa, joka koostuu t&k-verotuen aiheuttamasta verotulojen vähennyksestä;
• 100 miljoonan euron vähennystä yritystukiin osoitetusta määrärahasta.

² Tokila, Anu (2011), Econometric studies of public support to entrepreneurship (Ekonometrisia tutkimuksia yrittäjyyden julkisesta tukemisesta), yliopistollinen väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.

³ Ks. esim. Tanayama, Tanja – Ylä-Anttila, Pekka (2009), "Verokannustimet innovaatiopolitiikan välineenä", ETLA Keskusteluaiheita No. 1189; Valkonen, Laura (2006), "Verokannustimet innovaatiopolitiikan välineenä – Katsaus verokannustimien käyttöön OECD-maissa", ETLA Keskusteluaiheita No. 1046.

Isänmaallisten yritysten verotuki - poistojen lisäys

Perussuomalaisten mielestä hallituksen esittämä yhteisöveron lasku yhdellä prosenttiyksiköllä ei ole varsinkaan pk-sektorille kovin merkityksellinen toimenpide. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä veron alennuksella ei saavuteta sellaista euromääräistä hyötyä, joka kulminoituisi kasvuun tai kannustaisi palkkaamaan uutta työvoimaa. Yhteisöveron laskusta varsinaisen hyödyn korjaavat suuret yritykset. Perussuomaiset pelkäävät, että verohyöty valuu suuryritysten osakkaiden taskuun eikä kasvuun ja työllisyyteen. Niiden toimintaa ohjaavat globaalit markkinavoimat, joihin vähäisillä veroratkaisuilla ei ole juurikaan merkitystä.

Näistä syistä ehdotamme veronalennuksen peruutusta ja korvaavana toimenpiteenä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista, uusien vuonna 2012 aloitettujen investointien osalta. Vuoden 2012 talouskehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, joka luonnollisesti aiheuttaa varovaisuutta yritysten investointipäätösten teossa. EK:n yrityssektorin luottamusindikaattoreiden viime kuukausien laskusuunta on vahvistanut tätä pelkoa entisestään. Poisto-oikeuden määräaikainen korotus kannustaisi yrityksiä investoimaan myös ensi vuonna ja samalla tasoittasi laskusuhdannetta. Olemme siis valmiita alentamaan verotaakkaa sellaisilta isänmaallisilta yrityksiltä, jotka uskaltavat investoida Suomeen myös epävarmoina aikoina. Tämä on mielestämme täsmäelvytystä parhaimmillaan.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 100 miljoonaa euroa, joka koostuu tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamisesta johtuvasta verotulojen vähennyksestä;
• verotuloihin lisättäväksi 194 miljoonaa euroa, joka kertyy yhteisöverokannan ennallaan pitämisestä.

Alkuvaiheen kasvuyritysten rahoitus avain kansalliseen menestykseen

PK-yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden tie katkeaa liian usein pääomien puutteeseen. Vaadimme lisäpanostusta tälle tärkeälle alueelle, josta riippuu tulevaisuuden kilpailukykymme ja talouskasvumme. Nykyiset rahoitusmallit ovat puutteellisia etenkin siemenvaiheen kasvuyrityksille, sillä yksityiseen vaurauteen perustuva ns. enkelisijoittaminen on maassamme suhteellisen vähäistä.

Lisämäärärahan antamisen ohella olisi välttämätöntä selvittää tarkemmin sitä, miten Suomessa voitaisiin esimerkiksi verotuksellisin keinoin edistää menestyneiden yrittäjien bisnesenkelitoimintaa. Bisnesenkelit tarjoavat alkuvaiheen kasvuyrityksille rahoituksen ohella sekä tärkeitä kontakteja että arvokasta kokemusta yrittäjyyden käytännön haasteita. Kokemus muista maista osoittaa, että bisnesenkelit ovat tässä suhteessa korvaamaton apu, koska julkisen sektorin virkamiehillä ja suurten pääomasijoitusrahastojen työntekijöillä ei yleensä ole vuosien yrittäjäkokemusta takanaan.

Esitämme:

• 35 miljoonan euron lisämäärärahaa PK-yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen;
• selvitystä bisnesenkelitoiminnan edistämisestä ja kannustamisesta esimerkiksi verotuksellisin keinoin.

Pienyrittäjien puolesta - työvaltaisten alojen alv-helpotusta jatkettava

Hallitus suunnittelee eräiden työvaltaisten alojen (mm. parturi-kampaamojen, suutareiden ja pienkorjaamojen) alennetun alv-kannan poistamista. Tämä vaarantaa lukuisien pienyrittäjien elannon, kun taantuman ja kasvavan inflaation uhatessa palvelujen kysyntä on muutenkin uhattuna. Vaikka kokeiluluontoisen alv-alennuksen työllistämisvaikutukset eivät olekaan kiistattomia, sillä on merkittävä vaikutus tuhansien pienyrittäjien tulotasoon ja pärjäämiseen. Perussuomalaiset jatkaisivat alv-helpotuksen toteuttamista, sillä se kannustaa terveeseen yrittäjyyteen ja auttaa vyötään kiristäviä pienyrittäjiä selviytymään hengissä talouttamme uhkaavan laman ylitse.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 81 miljoonaa euroa, joka koostuu eräiden työvaltaisten alojen alv-alennuksen jatkamisesta.

Painetun median asema turvattava - ei alv-korotukselle

Perussuomalaiset vastustavat hallituksen esitystä arvonlisäveron 9 prosentin verokannan ulottamiseksi myös sanoma- ja aikakausilehtien tilauksiin. Sähköisen median kehitys on viime vuosina ajanut painetun median hyvin ahtaalle, ja arvonlisäveron nostaminen ajaisi alan yritykset entistä vaikeampaan tilanteeseen.

Lehtialan asiantuntijoiden mukaan lainmuutos tulee lisäämään työttömyyttä lehtialan lisäksi painotoiminnassa ja jakelussa. Lisäksi heidän mukaan veronkorotus tulee aiheuttamaan vaikeuksia erityisesti paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle. Näin ollen esitys on räikeästi ristiriidassa jopa hallituksen omien tavoitteiden, kuten työllisyyden ja tasa-arvon vahvistamisen, kanssa.

On lisäksi huomattava, että Viestinnän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 68 % kansalaisista vastustaa hallituksen aikeita asettaa lehtitilauksille 9 % arvonlisävero. Vero ei saanut enemmistön kannatusta missään väestöryhmässä. Media-ala arvio myös, että veronkorotus ei todellisuudessa lisäisi verokertymää juurikaan, koska hintojen nousu johtaisi tilauskantojen romahtamiseen. Kun vielä otetaan huomioon veronkorotuksen välilliset vaikutukset, kuten työttömyyden nousu, saattaa veronkorotuksen nettovaikutus valtion talouteen olla jopa negatiivinen.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 53 miljoonaa euroa, joka aiheutuu kun 9 prosentin alv-kantaa ei uloteta sanoma- ja aikakausilehtien tilauksiin.

Kotitalousyrittäjyys turvattava - ei harmaalle taloudelle

Perussuomalaiset eivät kannata kotitalousvähennyksen supistamista. Nykyisen tasoinen kotitalousvähennys on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Hallitus ajaa toimillaan monet näistä yrittäjistä työttömyyskortistoon. Perussuomalaisten näkemys onkin, että kotitalousvähennyksen supistus johtaa työttömyyden nousuun ja tätä kautta työttömyys- ja sosiaalikulujen kasvuun.

Lisäksi Veronmaksajien keskusliiton mukaan kotitalousvähennyksen supistaminen tulee jälleen lisäämään harmaata taloutta. Valtiovarainministeriön laskelmia kotitalousvähennyksen supistamisesta saadusta hyödystä onkin syytä pitää hyvin kyseenalaisina, koska kysynnän väheneminen ja pimeän työn lisääntyminen tulevat syömään leijonanosan odotetuista verotuloista.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 43 miljoonaa euroa, joka aiheutuu kun kotitalousvähennys säilytetään vuoden 2011 mukaisena.

Työllistymistä edistettävä monilla rintamilla

Rehellinen työ on talouden ja yhteiskunnan peruspilari. Maassamme on aivan liian paljon kyvykkäitä ihmisiä vailla työtä. Tarvitaan panostuksia moniin erilaisiin toimenpiteisiin työllistymisen edistämiseksi.

Esimerkiksi mestari-kisälli -toimintamallien kehittäminen helpottaa oppisopimuspaikkojen saantia ja tehostaa koulutusta.Nykyisin nuorten on vaikea löytää yrityksiä, jotka pystyvät ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen. Lisäpanostuksella koulutettaisiin eri alojen senioreita mestarivalmentajiksi, jotka tulisivat PK-yritysten ja muiden työnantajien yhteisiksi resursseiksi.

Nuorten työttömyyden katkaisemiseksi palkkatuki on tehokas ja taloudellinen työllistämiskeino, jossa valtio ja työnantajat maksavat yhdessä palkkausmenot. Kun otetaan huomioon säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut ja palkasta saatavat verot, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta kaksi kolmasosaa suoraan takaisin. Palkkatukea voitaisiin myös kohdistaa erityistä tarvetta vaativiin tehtäviin, sillä esimerkiksi vanhusten- ja vammaistenhoitoon tarvittaisiin välittömästi lisää työntekijöitä turvaamaan vanhuksille ja vammaisille riittävät ruokailu- ja ulkoilumahdollisuudet.

Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymiseen. Ehdotamme määrärahaa uuden toimintamallin kehittämiseen, jossa ammattiin valmistuvalle, yli 6 kuukautta ilman oman alan työtä olevalle henkilölle kehitetään jatkokoulutusmalli. Jatkokoulutus rakennettaisiin yhteistyössä yrityksen ja työntekijän kanssa. Myös nuorten työpajatoimintaan tulisi osoittaa enemmän resursseja.

Esitämme:

• lisäyksenä 20 miljoonaa euroa mestari-kisälli -toimintamallien kehittämiseen;
• lisäyksenä 8 miljoonaa euroa nuorisotyöttömien työllistämiseen vanhusten- ja vammaistenhoitoon palkkatuella;
• lisäyksenä 35 miljoonaa euroa nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistämisen edistämiseen;
• lisäyksenä 10 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.

Oikeudenmukaisempi verotus

Hyvätuloisten osallistuttava aktiivisemmin - "Wahlroos-vero" käyttöön

Perussuomalainen veropolitiikka perustuu sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Jokaisen työhön kykenevän Suomen kansalaisen on maksukykynsä perusteella maksettava veroja, jotta valtio pystyy kaventamaan tuloeroja ja rahoittamaan palveluja. Emme kannata tasaverokehitystä, jota sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat toteuttaneet.

Jo nyt on havaittavissa, että valtion verokertymästä yhä suurempi osa tulee erilaisista tasaveroista, kuten arvonlisä-, yhteisö- tai pääomaveroista. Lisäksi valtapuolueiden tekemät kevennykset valtion keräämiin tuloveroihin ovat johtaneet kunnallisverojen korottamiseen, ja näin veropolitiikalla on hyödytetty selvästi eniten suurituloisia. Monet verovähennyksetkin hyödyttävät lähinnä suurituloisia ja niiden elinkeinopoliittinen merkitys on kyseenalainen.

Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työn tarjontansa alenemiseen. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointivaltion tulonjaolliset tavoitteet, olisi Suomen suurituloisia aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin mitä viimeisten 15 vuoden aikana on tehty.⁴

Perussuomalaiset ehdottavat ensinnäkin 4. portaan (yli 70 300 euroa vuodessa) marginaaliveron korottamista 30 prosentista 32 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että yli 70 300 euroa vuodessa ansaitseva henkilö maksaisi hieman enemmän veroa 4. portaan tulorajan ylimenevältä osalta.

Lisäksi ehdotamme ns. Wahlroos-veroa, eli poikkeuksellisen suurituloisiin henkilöihin kohdistuvaa verotusta. Asettaisimme uuden, 5. portaan valtion tuloveroasteikkoon alarajalla 100 000 euroa siten, että vero alarajan ylittävästä tulon osasta olisi 36 prosenttia.

Esitämme:

• verotuloihin lisättäväksi 150 miljoonaa euroa, joka kertyy korkeimpien tuloluokkien ansioverotuksen nostamisesta.

⁴ Riihelä, Marja – Sullström, Risto – Tuomala, Matti (2009) "Miten suurituloisia pitäisi verottaa?", Talous ja yhteiskunta 2/2009, 24-31.

Liikenteen polttonesteverotuksen korotus peruttava

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Polttoaineisiin suunniteltu korotus tarkoittaa entistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloisia reuna-alueiden asukkaita. Polttonesteverotuksen korottaminen on osa tasaverokehitystä; bensapumpulla ei tuloja kysellä.

Diesel-veron korotus ja yleisen polttoaineveron nosto tarkoittavat myös suomalaisille kuljetusliikkeille toistakymmentä senttiä kalliimpaa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pelasteta yhtään suomalaista kuljetusalan työpaikkaa, vaan päinvastoin edistetään ulkomaisen kuljetuskaluston käyttöä.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 125 miljoonaa euroa, joka aiheutuu polttonesteverotuksen ennallaan pitämisestä.

Edulliset energiahinnat varmistettava

Energiaverojen korotukset on pitkällä tähtäimellä peruttava. Edellisen hallituksen toteuttama veronkorotus tiesi monille pienituloisille vaikeita aikoja, sillä Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme kärsi mittavan vahingon kilpailukykyynsä.

Edellisen hallituksen virheen korjaaminen maksaa noin 750 miljoonaa euroa, mistä johtuen nykyisessä valtiontalouden tilassa uudistusta ei kyetä toteuttamaan välittömästi, vaan asteittain. Perussuomalaiset kohdentaisivat energiaverojen laskun sähkön verotukseen, etenkin kotitalouksien osalta, jotta kansalaisten sähkölaskun hinta ei kohtuuttomasti nousisi.

Esitämme:

• verotuloista vähennettäväksi 175 miljoonaa euroa, joka kertyy tiettyjen energiaverojen alentamisesta.

Suursäätiöiden veroparatiisi lakkautettava

Perussuomalaiset haluavat laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29-45 miljoonaa euroa vuosina 2004-05. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12-15 miljardia euroa.⁵

Nykyinen verojärjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat yksilöt voivat paeta verotusta lähes kokonaan ja suursäätiöiden kautta he voivat harjoittaa merkittävää yhteiskunnallista valtaa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Perussuomalaisten kaavailema uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä.⁶ Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi esimerkiksi 100 000 euroon asti. Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, esimerkiksi 15 %.

Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin. Uudistus ei myöskään koskettaisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei esimerkiksi haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muualta kuin pääomatuloista.

Esitämme:

• verotuloihin +50 miljoonaa euroa, joka kertyy suursäätiöiden pääomaverovelvollisuudesta saatavista tuloista.

⁵ Ks. Säätiöiden valtiontuki ja valvonta, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 210/2010.

⁶ Esimerkiksi vuonna 2001 Suomen varakkaimpien säätiöiden "top 10" oli seuraava: Svenska Kulturfonden, Sigrid Juselius Stiftelse, Suomen Kulttuurirahasto, Stiftelsen för Åbo Akademi, Tampereen Vuokratalosäätiö (VTS-kodit), Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Brita Maria Renlunds Minne, Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f., Emil Aaltosen Säätiö sekä Föreningen Konstsamfundet r.f. Näiden varallisuus oli noin 100–830 miljoonaa euroa. Ks. Manninen, Maarit (2005), Säätiöt Suomessa, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Julkaisuja 7/2005, s. 40.

Varallisuusveron palautus

Varallisuusvero on yksinkertainen tapa saada valtiolle huomattavia lisätuloja niiltä kansalaisilta, joiden kokonaisvarallisuus on poikkeuksellisen suuri. Varallisuusveron verokanta oli 0,9 prosenttia vuodesta 1989 vuoteen 2005. Vuonna 2005 varallisuusvero tuotti noin 85 miljoonaa euroa ja verotuksen piiriin kuului liki 30 000 varakasta suomalaista. Perussuomalaiset ehdottavat veron palautusta oikeudenmukaisuussyistä. On vain kohtuullista, että yhteiskunnan parempiosaiset kantavat suuremman vastuun myös yhteiskunnan kustannuksista. Perussuomaiset ehdottavat, että 300 000 euroa suuremmasta verotettavasta omaisuudesta maksetaan vuosittain 0,8 prosenttia veroa. Tällä tavalla arvioimme valtion kassaan kertyvän noin 125 miljoonaa euroa, ottaen huomioon yleisen varallisuuden kasvun vuoden 2005 jälkeen.

Esitämme:

• verotuloihin lisättäväksi 125 miljoonaa euroa varallisuusveron arvioituna tuottona.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien rahoitus turvattava

Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen nettomääräisesti 448 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua törkeimmillään. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Kuntaliitto on jo varoittanut siitä, että hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan, mikä vauhdittaa entisestään tasaverokehitystä. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan veroja myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea.

Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita muualta. VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharju on todennut, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä hetkellä jopa enemmän kuin 1990luvulta lähtien kasvaneet tuloerot. Suomella on jo nyt tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista terveydenhuoltojärjestelmistä, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden jyrkimpiä.⁷ Hallituksen leikkaukset tulevat vain pahentamaan tilannetta. Perussuomaiset vaativat hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien nettomääräisen leikkauksen.

Esitämme:

• lisäyksenä 448 miljoonaa euroa valtionosuuden korottamiseen kuntien peruspalveluihin.

⁷ Keskimäki, Ilmo – Larivaara, Meri – Manderbacka, Kristiina (2011), "Terveyspalveluiden olisi kavennettava terveyseroja", Tesso 6/2011.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen panostettava

Tutkimuksin on voitu jo pitkään osoittaa, että lasten ja nuorten kokemat vaikeudet elämässä aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Suurena haasteena ovat lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöt sekä erilaiset käytösongelmat. Osaltaan nämä ajavat nuoria päihteiden ongelmakäyttäjiksi ja aiheuttavat myös yhä lisääntynyttä ahdistusta ja masennusta sekä hankaluuksia koulunkäyntiin ja opiskeluun.

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja terapiapalvelut on turvattava kaikille niitä tarvitseville. Nämä palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti koko maassa. Turvaamalla lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saatavuus voidaan ennaltaehkäistä monia haittavaikutuksia, joihin psyykkiset ongelmat pitkään jatkuessaan johtavat.

Myös erilaiset toimenpiteet kansanterveyden edistämiseksi ansaitsevat lisäpanostusta. Terveyden edistäminen parantaa työ- ja toimintakykyä, vähentää elinympäristön vaaratekijöitä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tähän asiaan hallitus esittää liian pientä määrärahaa.

Esitämme:

• lisäyksenä 10 miljoonaa euroa lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen;
• lisäyksenä 5 miljoonaa euroa terveyden edistämiseen.

Omaishoidon tuen laatu ja taso varmistettava

Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, joka mahdollistaa lukuisten suomalaisten kotona asumisen laitostumisen sijaan. Nykyisellään omaishoitoa valitettavasti tuetaan kunnissa hyvin vaihtelevan tasoisesti. Jos omaishoidon tuki olisi Kelan vastuulla, voitaisiin nykyistä paremmin taata kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu koko maassa. Kelalle siirron voidaan ajatella olevan kustannuksiltaan lähes neutraali, kun samalla kunnille myönnettävää valtion osuutta voidaan tältä osin pienentää. Omaishoidon tuki on kuitenkin nykyään aivan liian alhaisella tasolla, joten siihen tulisi uudistuksen yhteydessä tehdä myös tasokorotus.

Esitämme:

• omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vastuulle sekä 25 miljoonan euron lisämäärärahaa omaishoidon tuen tasoon tehtävään tasokorotukseen.

Yleinen asumistuki jäänyt jälkeen hintojen noustessa

Yleistä asumistukea tulisi kehittää vastaamaan paremmin nykyistä taloudellista tilannetta. Asumisen kustannukset ovat kohonneet, ja on kohtuutonta, että pienituloinen vuokralainen joutuu osoittamaan yhä suuremman osan tuloistaan vuokranmaksuun. Tämä on pois muista välttämättömistä elinkustannuksista, jotka ovat myös kohonneet. Yleistä asumistukea tulisi kehittää paitsi tarkistamalla tulorajoja myös korottamalla tuen perusteena olevien asumistukimenojen enimmäismääriä.

Esitämme:

• lisäyksenä 45 miljoonaa euroa yleisen asumistuen kehittämiseen ja tarkistamiseen.

Lapsiperheiden köyhyyteen puututtava

Lapsiperheköyhyys on kasvanut vuosi vuodelta Suomessa. Pienituloiset yksinhuoltajaperheet ovat erityinen huolenaihe. Suomessa on ensi vuonna arviolta 28 000 toimeentulotuella elävää yksinhuoltajaperhettä.

Lapsilisä on aikanaan luotu lapsikohtaiseksi tulonsiirron muodoksi, johon vanhempien tulotaso ei vaikuta. Tosiasiassa tavoite ei toteudu, sillä toimeentulotuella eläviltä lapsiperheiltä etuus on poistettu. Nykyisin toimeentulotukea laskettaessa myös lapsilisä huomioidaan perheen tuloksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lapsilisän määrä vähennetään toimeentulotuesta. Kuitenkin näissä perheissä tätä tulonsiirron muotoa ehdottomasti tarvittaisiin korjaamaan taloudellista tilannetta.

Lastensuojelun ammattilaiset ovat voimakkaasti puhuneet sen puolesta, että lapsilisää ei huomioitaisi toimeentulotukilaskelmissa. Erityisen suuri merkitys sillä on yksinhuoltajaperheiden selviämiselle.

Esitämme:

• lisäyksenä 115 miljoonaa euroa lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.

Sotaveteraaneja kunnioitettava - kuntoutuksesta ei saa tinkiä

Hallituksen budjettiehdotus on jälleen kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista.

Hallitus on myös unohtanut sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen. Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä ja kuntoutuksen aloittamista valtiovallan toimesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön muistion (6.4.2011) mukaan rintamaveteraanien kuntoutuksen sisältöä on tarve uudistaa tukemalla mahdollisimman monipuolisesti veteraanien omatoimisuutta ja kotona selviytymistä. Tämä on toteutettavissa ottamalla käyttöön kotona selviytymisen toimintamalli samalla kun etuuksien korvausmenettelyä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaistenliitto, jotka edustavat sotiemme yli 40 000 veteraania, ovat yhdessä esittäneet veteraanien etuuksien parantamista omiin selvityksiinsä perustuen siten, että kuntoutusmäärärahat tulisi säilyttää vuoden 2010 tasolla. Tämän lisäksi tarvitaan panostusta siihen, että kotona selviytymistä tukevat palvelut voitaisiin ulottaa kaikkiin tuen tarpeessa oleville.

Toinen epäkohta on sotaveteraanien rintamalisä, jonka määrä on tällä hetkellä 45,82 euroa kuukaudessa. Sen ostoarvo on alentunut vuosi vuodelta elinkustannusten jatkuvasti kohotessa. On kunnia-asia tukea vielä noin 55 000 sotaveteraaniamme. Rintamalisää tulisi korottaa vastaamaan elinkustannusten nousua.

Esitämme:

• lisäyksenä 8 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotona selviytymisen toimintamallin käyttöönottoon;
• lisäyksenä 25 miljoonaa euroa sotaveteraanien rintamalisän korottamiseen.

Vanhusten ja vammaisten henkilöiden asumista helpotettava: avustukset korjaustoimintaan

• Ympäristöministeriön hallinnoimat korjausavustukset keskittyvät hissien rakentamiseen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Hallituksen esittämä määräraha on aivan liian pieni. Tämä panostus on erittäin tarpeellinen, jotta voidaan tukea sekä inhimillisesti että taloudellisesti ajatellen kannatettavana pidettävää vanhusten ja vammaisten henkilöiden kotona asumista.
• Esitämme:

• lisäyksenä 35 miljoonaa euroa vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen kotona asumisen mahdollistamiseksi.

Eläkkeiden taitetun indeksin korjaaminen

Työeläkkeiden taitettu indeksi herättää eläkeläisissä jatkuvaa suuttumusta. Perussuomalaiset vaativat konkreettisia toimenpiteitä epäkohdan korjaamiseksi. Taitetun indeksi vuoksi eläkkeet ovat jääneet laskelmien mukaan jopa kymmeniä prosentteja pienemmäksi kuin aikaisemmassa järjestelmässä. Vaikka työeläkejärjestelmä ei pääsääntöisesti kuulu valtion budjettiin, edellytämme hallitukselta toimia oikeudenmukaisemman eläkejärjestelmän luomiseksi.

Esitämme:

• selvitystä taitetun indeksi korjaamiseksi ja oikeudenmukaisemman eläkejärjestelmän luomiseksi.

Koulutus ja sivistys

Opintotuki voidaan sitoa indeksiin heti

Hallitus on lausunut tyhjiä lupauksia opintotuen sitomisesta indeksiin, sillä sen toteutus on lykkääntynyt hamaan tulevaisuuteen. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna.

Opintotuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkustannusten perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat taloudellisesti vaikeaan asemaan. Opintotuen sitominen indeksiin maksaisi valtiolle noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuonna opintotuen korottaminen voidaan kuitenkin käytännössä toteuttaa vasta uuden lukukauden alkaessa syksyllä 2012, joten opintotuen korottamisesta aiheutuva kustannus olisi ensi vuonna noin 4,4 miljoonaa euroa.

Lisäksi olisi selvitettävä yksinkertaisia toimenpiteitä, jotta opintotuella kannustettaisiin tehokkaaseen opiskeluun ja jotta osa-aikainen työskentely onnistuisi ilman mutkikasta byrokratiaa ja keinotekoisia tulorajoja.

Esitämme:

• lisäyksenä 4,4 miljoonaa euroa opintotuen sitomiseksi indeksiin;
• selvitystä opintotukijärjestelmän muuttamiseksi siten, että se kannustaisi nopeampaan valmistumiseen sekä mahdollistaisi työskentelyn ilman keinotekoisia tulorajoja.

Yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen laatuun panostettava koko maassa

Suomalaisten yliopistojen toimintaan panostaminen on merkittävä tapa vaikuttaa kokonaisvaltaisesti maamme sivistyksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tilaan tulevaisuudessa. Yliopistot ovat keskeisessä roolissa innovaatioiden ja uusien yritysten synnyn kannalta. Innovaatiotoiminta ja yrittäjyys puolestaan ovat omiaan edistämään positiivista kansantalouden kehitystä. Korkealuokkainen akateeminen tutkimus ja työvoima houkuttelevat myös ulkomaisia yrityksiä maahamme. Yliopistojen valtionrahoituksen tulee mahdollistaa yliopistojemme jatkuva kehitys sekä luoda yhä vankempaa pohjaa suomalaiselle sivistys- ja kulttuuritoiminnalle.

Hallitus ei ilmeisesti usko koulutuksen arvoon, sillä sen kaavailemat leikkaukset uhkaavat viedä yli 2000 opettajan työpaikan ammattikorkeakouluista lähivuosina. Leikkaukset kohdistuvat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin ammattikorkeakouluihin. Tällaista kehitystä ei voida hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta on huolehdittava koko maassa. Tarpeellisia uudistuksia on tehtävä, mutta ne on toteutettava harkitummin sekä maltillisemmalla aikataululla.

Esitämme:

• lisäyksenä 10 miljoonaa euroa yliopistojen toiminnan laadun takaamiseksi;
• lisäyksenä 5 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin;
• lisäyksenä 5 miljoonaa euroa ammattikoulujen käyttökustannuksiin.

Yleissivistys on kansamme voimavara - koulujen vyön kiristäminen pysäytettävä

Yleissivistävän koulutuksen laatu ja kouluverkoston kattavuus tulee taata tasaveroisesti koko Suomessa. Peruskoulujen ja lukioiden lakkauttamiset sekä kasvavat luokkakoot ovat selkeitä merkkejä opetusalan riittämättömästä rahoituksesta. Määrärahojen riittämättömyys johtaa koulujen lakkauttamiseen etenkin syrjäseuduilla. Peruskoulu- ja lukio-opetuksen tasapuolinen saatavuus asuinpaikkakunnasta riippumatta tulisi olla jokaisen Suomen kansalaisen oikeus ja mahdollisuus. Koulujen lakkauttaminen asettaa tässä suhteessa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Liian suuret luokkakoot on yleisesti tiedostettu ongelma maassamme. Suuri luokkakoko on ongelmallinen asia niin oppilaiden kuin opettajienkin näkökulmasta. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat laadukkaamman ja yksilöidymmän opetuksen, mikä puolestaan heijastuu opintomenestyksessä. Riittävät määrärahat on ehdoton edellytys kattavan ja laadukkaan yleissivistävän koulutuksen tasapuoliselle järjestämiselle koko Suomessa.

Esitämme:

• lisäyksenä 20 miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin.

Maa- ja metsätalous

Kotimainen tuotanto on turvattava

Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että kansallinen panostus on riittävää. Tilatukijärjestelmän mukainen kansallinen tuki on pidettävä kestävällä tasolla, jotta kotimaisen ruoantuotannon saatavuus turvataan. Maaseudulla ei ole varaa menettää maatalouden työpaikkoja hallituksen lyhytnäköisen leikkauspolitiikan uhrina. Maatilojen tulokehitys on jo pitkään ollut sillä tasolla, että se uhkaa kotimaisen tuotannon tulevaisuutta.

Maatalouden ympäristötuen tarkoitus on maa- ja puutarhatalouden kestävän harjoittamisen tukeminen. Tukiehtoja noudattava tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Kestävän maatalouden yhtenä tavoitteena ovat terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet. Hallitus leikkaa määrärahoja ympäristön ja eläinten kustannuksella, vaikka esimerkiksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset toimenpiteet tarvitsevat lisätukea. Perinteinen ympäristötuki on kaavailtua viherryttämistä järkevämpi tukimuoto kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Esitämme:

• lisäyksenä 30 miljoonaa euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen;
• lisäyksenä 12 miljoonaa euroa maatalouden ympäristötukeen, eläinten hyvinvointia edistäviin tukiin ja ei-tuotannollisiin investointeihin.

Pienten ja keskisuurten tilojen ahdinko on korjattava

Suomessa ei ole Euroopan unioniin liittymisen jälkeen osoitettu määrärahoja pienten ja keskisuurten tilojen investointeihin. Kansallinen maatalouspolitiikka on vääristynyt ja keskittynyt suurten tilojen suosimiseen. Pienillä tiloilla rakennus- ja konekanta on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana vanhentunut ja jäänyt jälkeen investointitukien puutteen vuoksi. Maaseudun kehityksen ja elinvoimaisuuden turvaaminen vaatii kilpailun tervehdyttämistä sallimalla myös pienemmille tiloille toiminnan ja kasvun mahdollisuus.

Hallitus myös esittää maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamista siten, että pellon vuokrauksesta luopumistapana luovutaan. Haluamme säilyttää pellon vuokrauksen vaihtoehtona uudessakin luopumistukijärjestelmässä. Lisäksi ehdotamme tilan sukupolvenvaihdosehtojen muuttamista siten, että tukeen kelpuutetaan myös tilat, joiden yrittäjätulo on alhaisempi kuin nykyinen tapauksesta riippuva vaatimus (noin 9000-10 000 euroa), esimerkiksi 5000 euroa. Tämä helpottaisi erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen sukupolvenvaihdoksia perhepiirissä.

Esitämme:

• lisäyksenä 19 miljoonaa euroa pienten ja keskisuurten tilojen investointitukiin;
• lisäyksenä 29 miljoonaa euroa luopumistukiin, korvauksiin ja pellonmetsitystukiin.

Lisäpanostuksia metsätalouteen

Puheissa Suomi esitetään usein uusiutuvan energiankäytön ja biotalouden edelläkävijämaana. Visio ei toteudu, ellei pienpuun energiatukeen osoiteta riittävää panostusta. Pienpuun energiakäyttö on korkeiden tuotantokustannusten vuoksi taloudellisesti kannattamatonta ilman korjuutukea. Puuperäisen energian merkitys kasvaa huomattavasti käyttötavoitteen korotuksen vuoksi. Lisäksi puusta polttamalla saatavan energian on todettu olevan kolme kertaa tuulivoimaa edullisempaa. Tuen avulla heikoimmatkin metsälöt saadaan kasvukelpoisiksi ja tuottaviksi.

Kemera-avustusten taso on yhä liian pieni. Talousmetsien elinvoimaisuus on turvattava tukemalla nuoren puuston harvennusta, pystypuiden karsintaa sekä taimikonhoitoa. Ilman tukitoimia taimikoiden harventaminen ja metsänhoitotyöt ovat taloudellisesti kannattamattomia eivätkä siten rohkaise metsänomistajia tarvittaviin metsänparannustöihin. Tehokas metsänhoito luo taloudellista kestävyyttä, joka turvaa ja mahdollistaa metsäteollisuuden kehittymisen ja säilymisen maassamme.

Metsäpuiden siemenhuollon tarkoitus on edesauttaa metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa. Metsätalouden käytössä on jatkuvasti oltava saatavilla riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista puuntaimea. Määrärahan osoittamisella halutaan turvata etenkin luonnonpopulaatioiden parhaiden puuyksilöiden, niin sanottujen pluspuiden laatu ja saatavuus siemenviljelyksiin.

Esitämme:

• lisäyksenä 14 miljoonaa euroa pienpuun energiatukeen;
• lisäyksenä 8,5 miljoonaa euroa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen;
• lisäyksenä 0,5 miljoonaa euroa metsäpuiden siemenhuoltoon;
• lisäyksenä 1 miljoona euroa Suomen metsäkeskukselle.

Maanpuolustus, poliisi ja tuomioistuimet

Itsenäinen ja uskottava maanpuolustus edellyttää panostusta

Hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa. Todellisuudessa puolustusvoimien säästötavoitteet joudutaan puolustusministerin arvion mukaan tuplaamaan, ellei jopa nelinkertaistamaan, kuten pääesikunnassa on laskettu. Erityisen vakavia hallituksen budjetissaan esittämät leikkaukset ovat maavoimien alueellisille joukoille, joiden materiaalin ajantasaistaminen on suunniteltu neljälle seuraavalle vuodelle.

Hallitus on täysin kohtuuttomalla leikkauslinjallaan nakertamassa mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen. Mikään muu hallinnonala ei joudu tällaisen höykytyksen kohteeksi. Mikäli eduskunta ratifioi kuluvana syksynä Ottawan sopimuksen hallituksen esityksen mukaisesti, tullaan jalkaväkimiinatkin tuhoamaan, eikä koko maata voida tämän jälkeen enää uskottavasti puolustaa. Puolustushallinto on jo toteuttanut suuren osan realistisesta vyön kiristämisestä; tulevat leikkaukset syövät suoraan puolustusvoimien suorituskykyä.

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niukkoihin puolustusmenoihimme. Perussuomalaisten lisäysesitys puolustusbudjettiin takaa sen, ettei puolustusvoimien rakennemuutos ryöpsähdä hallitsemattomaksi ja että jokapäiväinen toiminta - esimerkiksi varusmiesten maastovuorokaudet, reserviläisten kertausharjoitukset, ilmavoimien hävittäjien lentotunnit ja merivoimien alusvuorokaudet - säilyvät kohtuullisella tasolla.

Esitämme:

• lisäyksenä 46 miljoonaa euroa sotilaallisen maanpuolustuksen toimintamenojen leikkausten peruuttamiseen.

Harmaa talous ja talousrikolliset kuriin

Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2-3 miljardin euron verotulojen menetykset.⁸ Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi.

Pidämme riittämättöminä hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi. Yksittäiset muutokset, kuten käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto rakennusalalla, eivät riitä harmaan talouden kitkemiseen. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten tarpeeksi kovia sanktioita työntekijöiden työehtoja laiminlyöville työantajille, ay-liikkeen kanneoikeutta sekä veronumeron luomista ulkomaisille työntekijöille. Tilaajavastuulain nykyinen sakko, 15 000 euroa, olisi muutettava esimerkiksi niin, että lain rikkoja maksaa kokonaisurakasta laskettuna 15 %; esimerkiksi 10 miljoonan euron rakennusurakasta sakon suuruus olisi 1,5 miljoonaa euroa.

Nykyisen rikosseuraamuslain käytännön tulkintaa on tehostettava siten, että työmaatarkastuksissa kiinni saaduilta harmaan talouden toimijoilta - niin yrityksiltä kuin työntekijöiltä - takavarikoidaan välittömästi Suomessa oleva omaisuus vakuudeksi korvausten perinnän turvaamiseksi.

Niin ikään tilaajavastuulakia on ensi tilassa tiukennettava ja lain noudattamista valvovien viranomaisten resursseja lisättävä. Myös julkinen rekisteri alihankintaketjuttamisella veroja laiminlyövistä yrityksistä olisi tehokas keino painostaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Perussuomalaiset eivät voi sallia taloudellisella dynamiikalla perusteltua verorikollisuuden suojelua.

Kun tarvittavat lakimuutokset on toteutettu, vaaditaan vuonna 2012 torjuntatoimiin luonnollisesti lisämäärärahoja, mutta jo vuosina 2013 ja 2014 voidaan päästä huomattaviin verotulojen kasvulukuihin. Harmaan talouden torjumisella saavutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista.

Tarvitaan myös konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Esimerkiksi tarkastustoiminnasta vastaava henkilöstö maksaa itsensä pidemmällä jaksolla takaisin, sillä jokaisen tarkastajan vaikutus verotulojen kertymiseen on moninkertainen hänen omaan palkkaansa nähden.

Esitämme:

• verotuloihin lisäyksenä 50 miljoonaa euroa harmaan talouden vähenemisen vaikutuksesta;
• lisäkuluna 2 miljoonaa euroa harmaan talouden tarkastustoiminnan tehostamiseen.

⁸ Hirvonen, Markku – Lith, Pekka – Walden, Risto (2010), Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

Poliisien resursseista karsiminen vastuutonta

Poliisin määrärahojen leikkaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koulutettavien poliisien määrää on jouduttu karsimaan kovalla kädellä. Hallituksen politiikka tässä asiassa on edesvastuutonta, sillä se kostautuu lukuisina ongelmina tulevaisuudessa. Poliisin toimintamenoihin on myös saatava lisäresursseja, jotta harmaan talouden torjuntaa voidaan tehostaa sekä poliisin kenttätoimintaa ja reagointikykyä parantaa.

Harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan on päästävä myös poliisin toiminnassa nopeammin kuin mikä olisi mahdollista talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein, jotka eivät vastaa hallituksen hallitusohjelmassa lupailtua kärkihankepanostusta. Poliisin esitutkintavoimavarojen välitön vahva lisäys on olennainen edellytys harmaan talouden torjunnassa tarvittavan monialaisen viranomaisyhteistyön tehokkaassa käynnistymisessä. Nopeastikin saavutettavissa oleva nettohyöty on laskettavissa sadoissa miljoonissa euroissa, jos tuntuva lisäresurssointi toteutetaan jo vuonna 2012.

Tavalliselle kansalaiselle havaittava poliisin läsnäolo on nykyisellään riittämätöntä sekä kansalaisten yleisen turvallisuudentunteen kannalta että järjestyshäiriöihin taipuvaisten elementtien etukäteiseksi hillitsemiseksi. Rikostapauksissa ja muissa kriisitilanteissa tarvittava konkreettinen poliisiapu viipyy suurten asutuskeskusten ulkopuolisessa Suomessa usein aivan liian kauan. Näiden epäkohtien vähentämiseksi poliisin kenttätoiminta vaatii lisärahoitusta, koska kenttätoiminnan tehostamiseen ei voida riittävästi päästä poliisin sisäisin siirroin, joilla paperitöitä tekevien "konttoripoliisien" vakansseja siirrettäisiin varsinaiseen kenttätoimintaan.

Esitämme:

• lisäyksenä 20 miljoonaa euroa poliisin toimintamenoihin.

Rajavartio- ja tullilaitoksen laajentunut tehtäväkenttä edellyttää lisärahoitusta

Rajavartio- ja tullilaitoksella on kasvava merkitys Suomen ja myös muun EU-alueen turvallisuuden kannalta kansainvälistyvän ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi rajavartiolaitoksen merkitys on korostunut maahan turvapaikan hakijoina pyrkivien valvonnassa. Myös meritoiminnan (meripelastuspalvelut, öljypäästöjä koskeva toiminta) voidaan nähdä vaativan lisääntyviä voimavaroja.

Talousarvioesityksessä 2012 ei ole asianmukaisella tavalla huomioitu yllä sanottua rajavartio- ja tullilaitoksen monipuolisen tehtäväkentän laadullista ja määrällistä kasvua. Toimintojen tyydyttävä taso ja kehittäminen ovat vaarantumassa.

Esitämme:

• lisäyksenä 5 miljoonaa euroa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin;
• lisäyksenä 5 miljoonaa euroa tullilaitoksen toimintamenoihin.

Tuomioistuinten resurssit turvattava - kansalaisten oikeusturva varmistettava

Käräjäoikeuksien juttumäärät ja työpaineet ovat jo pitkään olleet kovia, mikä merkitsee kansalaisten oikeusturvan heikentymistä. Suomen valtio saa jatkuvasti moitteita juttujen ylipitkistä käsittelyajoista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja joutuu maksamaan viivästyskorvauksia. Tilanne pahenee ensi vuonna, koska talouden taantuma lisää huomattavasti velkomis- ja maksukyvyttömyysasioiden määrää. Ruuhkautuminen on yleistä monissa tuomioistuimissa, kuten julkisten hankintojen kilpailutusriitoja käsittelevässä markkinaoikeudessa sekä turvapaikka-asioita käsittelevässä Helsingin hallinto-oikeudessa.

Samaan aikaan on huolehdittava syyttäjälaitoksen resursseista. Syyttäjälaitos on tärkeä lenkki siinä monialaisessa viranomaistoiminnassa, jolla laajamittaista harmaata taloutta voidaan karsia. Harmaaseen talouteen liittyvät rikosoikeudenkäynnit ovat usein erittäin vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttäjille tarpeellisen erityiskouluttautumisen vuoksi. Hallituksen budjetti ei ota näitä erityistarpeita riittävästi huomioon.

Esitämme:

• lisäyksenä 4 miljoonaa euroa muiden tuomioistuinten toimintamenoihin;
• lisäyksenä 1 miljoona euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin.

Liikennepolitiikka

Maanteiden ja rautateiden rapautuminen lopetettava

Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenteeseen, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna.

Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja alempiasteisille teille. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2012 esitetään yksityisteille vain 8 miljoonan euron määrärahaa. Hyväkuntoinen tieverkosto moottoriteistä alempiasteisiin yksityisiin metsäteihin asti on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Määrärahaan on näin ollen syytä tehdä reilu korotus.

Esitämme:

• lisäyksenä 140 miljoonaa euroa perusväylänpitoon;
• lisäyksenä 10 miljoonaa euroa yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Erinäisiä lisätuloja ja säästökohteita

Kela-maksujen palautus yksityiselle sektorille

Kela-maksut poistaneessa lakiesityksessä kansaneläkemaksun poistoa perusteltiin työnantajien työvoimakustannusten alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja työeläkkeiden turvaamisella. Tutkittua näyttöä työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutuksista työllisyyteen ei ole. Jo 1990-luvulla kansaneläkemaksua alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta pysyviä vaikutuksia ei kyetty todentamaan. Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristokunnissa kokeiltu työnantajan sosiaaliturvamaksun poistoa yrityksiltä. Näidenkään kokeilujen työllistäviä vaikutuksia ei ole pystytty todistamaan. Korkeintaan ne ovat saattaneet hillitä työpaikkojen vähenemistä, mutta sitäkään ei ole pystytty osoittamaan. Myös kansainväliset tutkimukset työantajamaksujen muutoksen ja porrastuksen vaikutuksista työllisyyteen ovat ristiriitaisia. Kansaneläkemaksun palautuksen mahdolliset negatiiviset työllisyysvaikutukset pystytään varmasti kompensoimaan, kun vastaava summa käytettään julkiseen kulutukseen ja investointeihin.

Työantajien kansaneläkemaksun palautus takaisi myös kansaneläkkeiden rahoituksen kestävällä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nykyisellään kansaneläkkeiden rahoitus joutuu kilpailemaan muiden valtion budjettitalouden menojen kanssa, mikä tekee kansaneläkkeiden rahoituksesta epävarmempaa.

Perussuomalaiset vaativat Kela-maksun palautusta yksityiselle sektorille. Haluamme tällä ennen kaikkea taata hyvinvointivaltion rahoituksen myös tulevina vuosina. Kuntatyöantajalle emme kuitenkaan halua asettaa tätä lisärasitetta, koska kuntien talous on muutenkin tiukoilla ja kyse olisi vain julkisen rahan kierrättämisestä.

Esitämme:

• säästöinä 900 miljoonaa euroa valtion osuuteen kansaneläkelaista ja eräistä muista laista johtuviin menoihin osoitetusta määrärahasta.

Poliitikkojen ja puolueiden näytettävä esimerkkiä

Vuodesta toiseen ovat puolueet saaneet valtiolta yhä suurempia puoluetukiaisia. Viime vuosien vaalirahaskandaalit ovat kuitenkin osoittaneet, ettei monilla puolueilla ole puutetta rahasta. Enemmänkin kyse on moraalin ja lainkuuliaisuuden puutteesta.

Olemme vaikeassa taloustilanteessa, jossa valtio pyrkii säästämään kaikessa mahdollisessa. Puolueiden tulisi omalta osaltaan osallistua säästötalkoisiin. Perussuomalaisten mielestä puoluetukea ja eduskuntaryhmien ryhmäkansliatukea voitaisiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata ehdotettua enemmän. Perussuomalaiset ehdottavat kumpaankin 15 prosentin leikkausta vuoden 2011 tasosta.

Esitämme:

• säästöinä 3,4 miljoonaa euroa puoluetoiminnan tukemiseen osoitetusta määrärahasta;
• säästöinä 600 750 euroa eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukemiseen osoitetusta määrärahasta.

Osuus Suomen Pankin voitosta

Lain mukaan Suomen Pankki tilittää puolet voitostaan valtion tarpeisiin. Pankkivaltuusto voi kuitenkin perustellusta syystä vaatia Suomen Pankkia tilittämään suuremman osuuden voitostaan valtion käyttöön. Hallitus on esittänyt tilitettäväksi 150 miljoonaa euroa, vaikka tilitetty määrä on useana aikaisempana vuonna ollut tätä korkeampi. Perussuomalaiset katsovat valtion talouden tasapainotuksen olevan perusteltu syy nostaa tilitettävä määrä samaksi kuin mitä se oli esimerkiksi vuonna 2010 eli 250 miljoonaan euroon.

Esitämme:

• valtion muihin tuloihin lisäyksenä 100 miljoonaa euroa, joka kertyy Suomen Pankin voitostaan valtiolle tilittämän osuuden kasvattamisesta.

Järkeä ja malttia kehitysyhteistyöhön

Nykyistä kehitysavun määrärahojen tasoa voitaisiin leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Pidämme suorastaan pöyristyttävänä sitä, että hallitus on lisännyt kehitysapumäärärahoja tilanteessa, jossa kotimaamme talous on merkittävästi heikentynyt. Hyväksymme sen, että luonnonkatastrofien tai tautiepidemioiden aiheuttamaa inhimillistä hätää lievitetään suomalaisten veronmaksajien rahalla. Sen sijaan nykymuotoinen kehitysapupolitiikka on mielestämme tullut tiensä päähän, ja siitä on siirryttävä kohti kriisiapuun keskittyvää politiikkaa.

Leikkaukset olisi kohdistettava niin, että tukea karsittaisiin erityisesti niiltä kansainvälisiltä järjestöiltä, joiden toiminnan kuluista huomattava osa katoaa hallintoon ja pahimmassa tapauksessa korruptioon. Samoista syistä tulee vähentää suoria tukia toisille valtioille. Kehitysapu tulisi kohdistaa ennen kaikkea pienemmille suomalaisille järjestöille, jotka toimivat kustannustehokkaasti ja ruohonjuuritasolla vaikuttaen.

Esitämme:

• säästöinä 250 miljoonaa euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön osoitetusta määrärahasta.

Lähialuetukia leikattava

Lähialueyhteistyö oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta hankkeiden määrä on vuosien varrella paisunut niin, että rahan lahjoittamisesta on tullut kiinteä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Väliaikaisesta järjestelystä on tullut vakinainen, vaikka apu alkuaan oli tarkoitettu vain siirtymäkauden ajaksi. Suomi on maksanut vuosina 2004-2011 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa lähialuetyön kohdemaihin. Tästä summasta 142 miljoonaa on mennyt Venäjälle. Perussuomalaiset pitävät käsittämättömänä sitä, että pieni Suomi ottaa maailmalta lainaa tukeakseen Venäjän kaltaista suurvaltaa, joka on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpiin kuuluva maa. Useita lähialueyhteistyöhankkeita on mahdollista karsia Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Esitämme:

• säästöinä 3,5 miljoonaa euroa lähialueyhteistyöhön ehdotetusta määrärahasta.

Pakkoruotsia järkevöitettävä

Suomen nykyinen pakkoruotsilainsäädäntö aiheuttaa huomattavia hallinnollisia kustannuksia valtiolle ja kunnille. Nämä kustannukset ovat tarpeettomia etenkin niillä alueilla, joilla ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on häviävän pieni. Lisäksi pakkoruotsi aiheuttaa runsaasti epäsuoria kustannuksia kansantaloudelle, kun koko väestöä vaaditaan opiskelemaan taloudellisesti vähämerkityksistä kieltä, mikä vähentää sekä yleisesti että etenkin alueellisesti tärkeämpien vieraiden kielten opiskelua.

Konkreettisia säästöjä saataisiin järkevöittämällä ruotsin kielen käyttöä viranomaishallinnossa. Esimerkiksi alueilla, joilla on vain vähän ruotsia äidinkielenään puhuvia henkilöitä, vähemmistön kielioikeudet voitaisiin turvata etätulkkauspalveluilla, jolloin henkilöstön kielitaitoedellytyksiä voitaisiin samalla helpottaa. Samaa periaatetta käytetään jo muiden kieliryhmien kanssa. Todellisuudessa tulkkauskustannuksia ei juuri syntyisi, sillä monet ruotsinkieliset käyttävät muutenkin viranomaisissa asioidessaan suomea, ja toisaalta enemmistöltään ruotsinkielisissä kunnissa viranomaiset osaavat ruotsia sujuvasti.

Perussuomalaiset vaativat pakkoruotsin valtion- ja kansantaloudellisten kokonaiskustannusten selvittämistä, jotta voitaisiin paremmin arvioida tarvittavien toimenpiteiden laajuutta. Selvitystyön toteutus voitaisiin antaa Valtion taloudelliselle tutkimuslaitokselle (VATT).

Esitämme:

• selvitystä toimenpiteistä, joilla pakkoruotsin tarpeettomia julkisia kustannuksia voidaan vähentää.

Säästöjä maahanmuuton väärinkäytöksiä ehkäisemällä

Maahanmuuton väärinkäytökset aiheuttavat Suomelle mittavia kustannuksia, jotka olivat Perussuomalaisten mielestä tarkemmin selvitettävä. Hallituksen kaavailemien vähennysten lisäksi maahanmuuton kustannuksista löytyisi useita muitakin säästökohteita. Väärinkäytösten ehkäiseminen toisi säästöjä useilla hallinnon aloilla. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa.

Säästöjä pitäisi hakea esimerkiksi turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella. Jonossa on tällä hetkellä noin 10 000 hakemusta. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden, joten uusien selvitysten tekeminen asiasta ei riitä, vaan järjestelmän hyväksikäyttöön on puututtava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistämistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheenyhdistämistapausten määrän romahdukseen. Lisäksi toimeentuloedellytys olisi ulotettava myös kaikkiin niihin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Maahanmuuton kustannuksia voitaisiin vähentää muillakin tavoin. Esimerkiksi voitaisiin harkita turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen korvaamista ruokakupongeilla, ilmaisilla vaatteilla ja majoituksella. Tämän kaltaista käytäntöä on kokeiltu hyvin tuloksin Kotkan vastaanottokeskuksessa vuonna 2002 sinne saapuneiden romanialaisten kanssa. Uusi käytäntö turvaisi hädänalaisten inhimillisen kohtelun, vähentäisi perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrää ja nopeuttaisi käsittelyaikoja.

Myös tulkkauskäytäntöjä voitaisiin tehostaa. Nykyisin valtio korvaa kaikille humanitaarisille maahanmuuttajille tulkkaukset niin pitkään kuin henkilöt itse niitä kokevat tarvitsevansa. Tämä on johtanut siihen, että useissa kaupungissa on 1990-luvulla tulleita pakolaisia, jotka tänäkin päivänä vaativat tulkin käyttöä sosiaalitoimistossa asioidessaan. Nykyinen käytäntö synnyttää kohtuuttomia kustannuksia julkiselle sektorille, eikä motivoi maahanmuuttajia opiskelemaan paikallista kieltä.

Esitämme:

• säästöinä 40 miljoonaa euroa valtion maahanmuuton kustannuksista kunnille maksamiin korvauksiin osoitetusta määrärahasta;
• säästöinä 10 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen osoitetusta määrärahasta;
• selvitystä muista toimenpiteistä, joilla maahanmuuton tarpeettomia julkisia kustannuksia voidaan vähentää.

Hallintobyrokratiaa mietittävä tarkemmin

Nykyisessä hallintobyrokratiassa on paljon tehostamisen varaa. Esimerkiksi päällekkäiset ohjelmistoratkaisut aiheuttavat mittavia tappioita, jotka voitaisiin välttää paremmalla suunnittelulla. Kuitenkin tärkeimpiä ongelmia on ylhäältäpäin tulevan valvonnan lisääntyminen, mikä on johtanut jatkuvaan lippujen ja lappujen täyttämiseen. Tämä trendi on vain lisännyt henkilöstön stressiä ja turhautumista. Perussuomalaiset haluaisivat käynnistää systemaattisen ohjelman tarpeettoman ja henkilöstöä rasittavan byrokratian vähentämiseksi.

Henkilöstön irtisanominen ei ole oikea tapa karsia hallintokuluja. Onkin hyvin valitettavaa, että valtion tuottavuusohjelma on valtaosin tarkoittanut juuri irtisanomisia, mikä on lisännyt jäljelle jääneet henkilöstön työtaakkaa entisestään.

Esitämme:

• selvitystä tarpeettoman hallintobyrokratian vähentämiseen johtavista toimenpiteistä.

Ahvenanmaan osallistuttava säästötalkoisiin

Ahvenanmaalle on hallituksen esityksessä varattu ylimääräinen 50 miljoonan euron määräraha sähkökaapelin rakentamista varten maakunnan ja Manner-Suomen välille. Hankkeen taloudellinen tarpeellisuus on epäselvä, sillä Ahvenanmaa ja Ruotsin välillä on jo hyvin toimiva sähkökaapeli. Asiasta on päättänyt Ahvenanmaan valtuuskunta, jolle on Ahvenanmaan itsehallintolaissa annettu laaja valta tehdä merkittäviäkin taloudellisia päätöksiä itsehallintoalueen eduksi Suomen valtion kustannuksella. Päätökset eivät sinänsä edellytä eduskunnan hyväksyntää, vaan valtion taholta ne vahvistaa tasavallan presidentti. Toisaalta eduskunnalla on viimekätinen budjettivalta asiassa, sillä valtion taloudesta päättää aina eduskunta. Perussuomalaisten mielestä Ahvenanmaan olisi tässä vaikeassa taloustilanteessa osallistuttava säästötalkoisiin, minkä vuoksi näin merkittävää investointia ei voida hyväksyä vuoden 2012 budjetissa.

On muistettava se tosiasia, että Ahvenanmaa on joka tapauksessa Suomen valtiolta suhteellisesti selvästi eniten tukea saava maakunta, noin 4000 euroa/henkilö vuositasolla.⁹ Näin on siitä huolimatta, että Ahvenanmaan ostovoimakorjattu BKT per capita on selvästi suurempi kuin Manner-Suomen.¹⁰ Vuosittaisten tukiaisten lisäksi Ahvenanmaa nauttii laajaa alv-verovapautta, joka vähentää valtion tuloja ja tarkoittaa laajamittaista piilotettua yritystukea ahvenanmaalaisille yrityksille. Tätä taustaa vasten pidämme käsittämättömänä maakunnan johdon hiljattaista pyyntöä saada entistäkin enemmän vuosittaisia tukiaisia Suomen valtiolta.

Lisäksi on syytä periaatetasolla kyseenalaistaa päätöksentekojärjestelmä, joka antaa Ahvenanmaan valtuuskunnalle näin merkittävän vallan tehdä suuren mittaluokan taloudellisia päätöksiä, joiden rahoituksesta vastaavat suomalaiset veronmaksajat. Ahvenanmaan itsehallinto ei edellytä eikä oikeuta nykyistä tuki- ja päätöksentekojärjestelmää, jossa Suomen valtio voidaan velvoittaa suuriin infrastruktuurihankkeisiin Ahvenanmaan hyväksi ilman eduskunnan päätöstä.

Esitämme:

• säästöinä 50 miljoonaa euroa Ahvenanmaan sähkökaapelin rakentamiseen osoitetusta määrärahasta.

⁹ Valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 13 224,95 euroa, kun koko maan keskiarvo oli 6996,79 euroa. Uusin tilasto sekä tuloista että menoista on vuodelta 2006, jolloin valtio on saanut Ahvenanmaalta tuloja 7803 euroa/henkilö ja menoja on ollut 11 736 euroa/henkilö, eli nettotuki per capita on ollut 3933 euroa/henkilö. Valtiovarainministeriö on myös vuonna 2004 laskenut, että 1990-luvulla Ahvenanmaa oli nettosaajana Suomen valtiolta yhteensä 100–200 miljoonan markan verran: ks. Verotulojen tasausjärjestelmä Ahvenanmaan ja valtion välillä: 1990-luvun kokemukset, Valtiovarainministeriö, 8.11.2004.

¹⁰ Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan: ks. "Ahvenanmaalla on Suomen paras keskimääräinen elintaso", Helsingin Sanomat, www.hs.fi, 18.2.2010.

Iso-Britannian EU-jäsenmaksuhelpotus poistettava

Suomi maksaa vuonna 2012 arviolta 1 908 miljoonaa euroa EU:n budjettiin ja Euroopan kehitysrahastoon. Tuloja valtio saa EU:lta ensi vuonna 1 223 miljoonaa. EU-jäsenyys maksaa siis Suomelle nettona 685 miljoonaa euroa ensi vuonna.¹¹

Erityisen ongelmallinen on se tosiasia, että vuonna 2012 Suomi hallituksen esityksen mukaan maksaa 94 miljoonaa euroa suoraan Iso-Britannialle (osuutenaan Iso-Britannian 3,8 miljardin euron EU-jäsenmaksuhelpotuksesta). Tästä tarpeettomasta ja epäoikeudenmukaisesta kuluerästä olisi päästävät mitä pikimmiten eroon. Perussuomalaiset vaativat, että hallitus aktiivisesti pyrkisi Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotuksen poistamiseen. Tähän liittyen on huomattava, että Suomen Kreikka-vakuuksiin Euroopassa kohdistettu kritiikki pohjautui ajatukseen siitä, ettei yksittäistä jäsenmaata tulisi perusteettomasti suosia. Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotus on rikkaimpiin kuuluvan jäsenmaan kohtuutonta suosimista.

Esitämme:

• tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä Iso-Britannialle maksettavan EU-jäsenmaksuhelpotuksen lakkauttamiseksi.

¹¹ Luku ei sisällä ylivelkaantuneiden jäsenmaiden rahoittamisesta aiheutuvia miljardiluokan tappioita.

Liite 1: Yhteenveto eroista hallituksen esitykseen

Pääluokka	Selitys	Milj. €
Eduskunta	Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tuen 15 % leikkaus	-0,6
VNK	Puoluetuen 15 % leikkaus	-3,4
UM	Kehitysyhteistyö Lähialueyhteistyö Yhteensä	-250 -3,5 -253,5
OM	Tuomioistuinten toimintamenot Syyttäjälaitoksen toimintamenot Yhteensä	4 1 5
SM	Poliisitoimi Rajalaitos Maahanmuutto Yhteensä	20 5 -10 15
PLM	Sotilaallinen maanpuolustus	46
VM	Kuntien valtionosuuksien nettoheikennyksen palautus Ahvenanmaan sähkökaapelirahan peruutus Tullilaitos Yhteensä	448 -50 5 403
OKM	Yleissivistävä koulutus Ammatti- ja ammattikorkeakoulujen rahoitus Yliopistojen rahoitus Nuorten työpajatoiminta Opintotuen sitominen indeksiin Yhteensä	20 10 10 10 4,4 54,4
MMM	Maatalous: - Maa- ja puutarhatalouden kansalliset tuet 30 milj. - Pienten ja keskisuurien tilojen investointituet 19 milj. - Ympäristötuki 12 milj. - Luopumistuet 29 milj. Metsätalous: - Pienpuun energiatuki 14 milj. - KEMERA-tuet 8,5 milj. - Metsäpuiden siemenhuolto ja Suomen metsäkeskus 1,5 milj. Yhteensä	90         24       114
LVM	Perusväylänpito Yksityisteiden rakennus ja kunnossapito Yhteensä	140 10 150
TEM	Työllistymisen edistäminen: - Mestari-kisälli -toimintamallit 20 milj. - Nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymisen tukeminen 43 milj. Harmaan talouden tarkastustoiminnan tehostaminen PK-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen Yritystuet Maahanmuutto Yhteensä	63     2 35 -100 -40 -40
STM	Lapsiperheiden köyhyyden torjunta Asumistuen korotus Sotaveteraanien kuntoutus ja rintamalisän korotus Omaishoidon tuen siirto Kelalle ja tasokorotus Lasten ja nuorten mielenterveystyö Terveyden edistämistyö Yhteensä	115 45 33 25 10 5 233
YM	Avustukset korjaustoimintaan	35
Muuta	Sekalaiset (mm. alueelliset) hankkeet Varaus eduskuntakäsittelyssä esille tuleviin muutostarpeisiin	65,9 10

Yhteensä 833,8

TULOT

Selitys	Milj.€
Kela-maksun palautus yksityiselle sektorille	900
Ylimpien ansiotuloveroluokkien korotus	150
Yhteisöverokannan alennuksen peruutus	194
Varallisuusveron palautus	125
Osuus Suomen Pankin voitosta	100
Suursäätiöiden pääomaverotus	50
Harmaan talouden torjunta	50
T&k-verotuki ja poistojen korotus	-250
Polttonesteveron korotuksen peruutus	-125
Työvaltaisten 9 % alv-kannan alennuksen säilytys	-81
Kotitalousvähennyksen supistuksen peruutus	-43
Sanoma- ja aikakausilehtien 9 % alv-kannan peruutus	-53
Energiaverotuksen laskeminen	-175

Yhteensä 842

Ylijäämä (tulot - menot) 8,2

Liite 2: Tiettyjen erien laskentaperusteet

1. T&K-verotuki

T&K-verotuen aiheuttama verotulojen lasku on arvioitu suhteuttamalla Hollannin lähes esitetynkaltaisen järjestelmän kulut (466 miljoonaa euroa vuonna 2009) Suomen kansantalouden kokoon.

2. Tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen väliaikainen korottaminen

Arvio poistojen väliaikaisen korottamisen aiheuttamasta verotulojen laskusta on saatu Valtiovarainministeriöltä. Heidän arvionsa perustuu vastaavanlaisen toimenpiteen verovuosina 2009 ja 2010 verokertymään aiheuttamaan laskuun.

3. Varallisuusveron palautus

Arvio on saatu kertomalla vuoden 2005 varallisuusveron tuotto (85 miljoonaa euroa) kotitalouksien varallisuuden kehityksellä vuosina 2006-2011.

4. Ylimpien ansiotuloveroluokkien korotus

Arvio ansiotuloveron korottamisen budjettitaloudellisesta vaikutuksesta on laskettu JUTTA-mikrosimulaatiomallilla.

5. KELA-maksun palautus yksityiselle sektorille

Yksityisen sektorin osuus työantajan Kela-maksusta oli vuonna 2008 noin 800 miljoonaa euroa. Kun tämän kertoo palkkasumman toteutuneella ja Valtiovarainministeriön arvioimalla kehityksellä vuosina 2009-2012, saadaan summaksi noin 900 miljoonaa euroa.

6. Suursäätiöiden pääomaverotus

Esittämäämme arviota (50 miljoonaa euroa) voidaan pitää erittäin konservatiivisena, sillä Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan pelkästään viiden suurimman säätiön veroetu oli vuosina 2004-2005 vuositasolla 29-45 miljoonaa euroa.

7. Puoluetuen ja eduskuntaryhmien ryhmäkansliatuen leikkaus

Vuonna 2011 puoluetuki oli 36 miljoonaa, josta 15 % on 5,4 miljoonaa. Hallitus on esittänyt tukeen 2 miljoonan leikkausta, joten 3,4 miljoonan lisäleikkauksella saavutetaan ehdottamamme 15 % kokonaisleikkaus vuoden 2011 tasosta. Kansliatuki oli vuonna 2011 noin 4 miljoonaa euroa, josta 15 % on 0,6 miljoonaa euroa.

8. Hallituksen esittämien veronkorotusten peruutukset

Luvut ovat hallituksen budjettiesitykseen sisältyviä, Valtiovarainministeriön arvioita veronkorotuksista saatavista tuloista.