Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/391

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten maaseutuohjelma


  • Puolue: Perussuomalaiset
  • Otsikko: Perussuomalaisten maaseutuohjelma
  • Vuosi: 2011
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Perussuomalaisten maaseutuohjelma

omavaraisuus ruoka suurpedot maatalous harmaahylje metsä energia paikallisuusriista kala poro vapaus asuminen kyläkoulu hajautettu ilo tuoreus luomu taloudellisuus tehokkuus gmo-vapaus turkistarhaus olki biokaasu jätevesi maito metsästys 141- ja 142 -tuet paikallistiet kiinteistövero kloonivapaus sika työ hirvikanta postipalvelut turve kauppa maantie hankintahakkaaja elämys vastuu subsidiariteetti

Perussuomalainen maaseutu on ihmisläheinen, turvallinen, taloudellisesti järkevä ja ekologisesti kestävä. Perussuomalainen politiikka on itsenäistä, oikeudenmukaista, etujärjestöistä riippumatonta ja yhteistyökykyistä.

Maaseudulla kasvaa kaikki

Perussuomalaisten maaseutuohjelma käsittää maatalouden, metsätalouden sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen. Perussuomalaiset näkevät maaseudun menestystekijänä. EU ja valtio ohjaavat, mutta liiallinen valvonta ja holhoaminen johtavat lamaannukseen ja byrokratiaan. Maaseudunkin asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin. Sujuva hallinnointi ja byrokratian vähentäminen edellyttävät Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön yhdistämistä Luonnonvaraministeriöksi.

Maa- ja metsätalous, kalastus ja poronhoito tyydyttävät elämän perustarpeita. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta.

Maalla on hyvä asua ja kasvaa

Tiet kuntoon - suorat tiet vievät menestykseen

Subsidiariteetti on susi - susi on subsidiariteettikysymys

Toimiva koulu on elävän kylän merkki

Hevosharrastus antaa juuria ja siipiä: iloa, elämyksiä ja 15 000 työpaikkaa

Keskittäminen lisää kasvihuonekaasuja - ilman autoa ei saa palveluita

Jätevesisäännöksiin järkeä

Asuminen ja yrittäminen maaseudulla edellyttävät kehittyvää ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Maaseudun liikenneyhteyksiä ei ole kehitetty, palveluja on keskitetty eli lakkautettu ja elävien kylien on annettu näivettyä. Maaseudun asukkaita on syyllistetty Itämeren saastuttamisesta, pohjavesien pilaamisesta ja ilmastonmuutoksesta. Syyllistämisen ja keskittämisen kierre on katkaistava ja luotava uutta uskoa maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseutu on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille.

Maaseudun palvelut - keskittämisestä hajauttamiseen

Perussuomalaisten mielestä maaseudun palvelujen keskittämisestä on siirryttävä niiden hajauttamiseen. Aluehallinnon ja palveluiden säilyttäminen on tehokkainta aluepolitiikkaa. Elinvoimaisia kyliä on kuollut koulujen, postien ja kaupallisten palveluiden keskittämisen seurauksena, vaikka keskittämisen hyödyt ovat usein näennäisiä. Julkisten palvelujen lakkauttamista tarkastellaan yksipuolisesti palvelun järjestäjän näkökulmasta eikä palvelun käyttäjien ja koko yhteisön tarpeita arvostaen. Julkisia palveluja on kehitettävä yli sektorirajojen ja yhdessä yritysten kanssa. Postinjakelun, koulukuljetusten, palvelutaksien ja kodinhoitopalveluiden yhteensovittamisen esteitä tulee poistaa. Poliisin ja muiden viranomaisten palveluita on oltava tarjolla syrjäseuduillakin.  Viranomaistyön etätyömahdollisuuksia tulee edistää. Keskittämisen huumassa kylien lähipalvelut on säilytettävä. Kyläkouluja on ruokaloineen hyödynnettävä muidenkin kuin koululaisten käyttöön. Tietoliikenne-, puhelin- ja postipalveluja pitää olla tasapuolisesti saatavilla kaikkialla. Palvelut on oltava kaikkien saatavilla myös ilman internetiä.

Paremmat tiet johtavat korkeampaan elintasoon, auton käytön kustannuksia on alennettava

Liikenteen sujuvuus on toimivan ja tehokkaan maaseudun perusedellytys. Rauta- ja maanteiden, satamien, lentokenttien ja tietoliikenneyhteyksien turvaaminen ovat keskeisiä valtiovallan tehtäviä.  Valtio on laiminlyönyt alemmanasteisen tieverkon ylläpitoa ja kehittämistä koko 2000-luvun. Perussuomalaisten mielestä paikallis- ja yksityistieverkon ylläpito ja parantaminen on panostus kansallisomaisuuden hoitamiseen, turvallisuuteen ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan samalla tavalla kuin perustienpito. Palveluiden ja työpaikkojen siirryttyä keskuksiin ja julkisen liikenteen lakattua oma auto on maaseudun asukkaille korvaamaton. Vanhojen autojen päästöverot, polttoaineverot ja työmatkavähennysten rajoittaminen koskettavat rajuimmin maaseudun asukkaita. Kustannusten nousu voi tehdä jopa työssäkäynnin kannattamattomaksi ja harrastukset mahdottomiksi. Perussuomalaiset eivät hyväksy ympäristösyillä harjoitettavaa keskittämispolitiikkaa.

Pitkäjänteiseen rataverkon ylläpitoon ja rakentamiseen on suunnattava varoja. Uusi Jäämeren rata tarvitaan pohjoisen työllisyyden takaamiseksi ja kaivosteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Perheviljelmäpohjainen omavaraisuus on Suomen turvatakuu

Oma auto on usein välttämättömyys - liikkuminen halvemmaksi

Kelkkareitit vain maanomistajan luvalla

Matti maalaisen kukkarossa - ei uusia veroja ja velvoitteita

Omavaraisuus on turvatakuu

Kiinteistöveroa ei pellolle/metsälle

Jätevesiravinteet peltoon - ei monopoli-puhdistamoille ja niistä Itämereen

Kiinteistöjen ulkomaalaisomistusta on rajoitettava

Lähiruuan markkinoillepääsyä helpotettava

GMO-vapaa Suomi Kloonivapaa Suomi Tulevaisuuden vientivaltti

Peltoheitot ja luonnohoitopellot energia- ja valkuaistuotantoon

Yrittäjien oikeus- ja sosiaaliturvaa parannettava

Maatalous on tulevaisuuden ala

Lisää luomua!! -  kuluttaja päättää, paljonko lisää

Pienet jalostajat: ruokakulttuuria ja kriisienhallintaa

Kannattavan pien- ja perheviljelmän edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Taloudellisesti kannattava ja eteenpäin pyrkivä tila voi vastata yhteiskunnan haasteisiin työllistämällä, investoimalla ja huolehtimalla hyvin niin eläimistä, ympäristöstä kuin yrittäjäperheestäkin. Perussuomalaisten mielestä maatalousväestön tulotason on vastattava yleistä tulokehitystä. Perheviljelmä perustuu tilalla asuvan perheen työpanokseen. Perheviljelmiä voi olla monen kokoisia, ja niillä voi olla palkattuakin työvoimaa. Peltopinta-alaan sidottuja tukia on voitava siirtää maatilan sisällä.

Suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa myös muiden elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen. Suomalainen maatalous työllistää seurannaisvaikutuksineen yli 300 000 ihmistä. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sektorin merkitys ei ole vähentynyt, koska haluamme yhä syödä kotimaista ruokaa.

Pysyvien vaikutusten saamiseksi poliittisen ohjauksen tulisi vaikuttaa suoraan kysyntään, mistä on esimerkkinä luomutuotannon markkinointikampanjat tai lähiruuan hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa. Poliittinen ohjaus ei voi olla pysyvässä ristiriidassa kysyntävetoisuuden kanssa.

Hajautetulla tuotannolla työtä ja kriisivalmiutta

Maailman elintarvikemarkkinat ovat siirtymässä pysyvästi ylijäämien kaupustelusta niukkuuden aikaan. Suomalaisen tuotannon turvaaminen on ollut suurta viisautta. Ruokaomavaraisuuden turvaamisen lisäksi on panostettava valkuaisrehu- ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä luomutuotteiden kysyntään vastaamiseen. Kriisivalmius edellyttää panostuksia varmuusvarastointiin.

Tehokkuutta tarvitaan, mutta teollinen maatalous ei sovi Suomeen. Nykyisen kehityksen suunta, jossa kotieläinyksiköt kasvavat velkavetoisiksi teollisuuslaitoksiksi, on huolestuttava. Samalla uudet perhetila -kokoluokan kotieläinyksiköt ovat harvinaisuus. Pienet yksiköt turvaavat elintarvikehuoltoa, maaseudun asutusta ja eläinten terveyttä. GMO-vapaus on puhtaan suomalaisen maatalouden vientivaltti, minkä takia Perussuomalaiset eivät hyväksy GMO-lajikkeiden viljelemistä. Emme hyväksy myöskään GMO-tuotteiden tuontia, jalostusta tai käyttöä Suomessa. Luomutuotannon ja -jalostuksen laajentumiselle on turvattava riittävät puitteet.

Elintarviketeollisuuden keskittymisen ja suurien yksiköiden rinnalle tarvitaan pienimuotoista elintarvikejalostusta. Pienten yksiköiden ympäristö- ja elintarvikemääräyksiä tulee siksi lieventää. Pienillä yksiköillä on merkitystä paitsi suomalaisen ruokakulttuurin ja paikallisuuden myös kriisiaikaisen huoltovarmuuden kannalta.

Ennustettavuutta ja oikeudenmukaisuutta on lisättävä

Maataloustuotanto vaatii pitkäaikaista sitoutumista yrittäjältä. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Poliittisten päätösten on oltava ennakoitavia ja mahdollistettava yritystalouden suunnitelmallisen kehittämisen ja sukupolvenvaihdokset.

Suomalaiset tuottajahinnat ovat usein Euroopan halvimpia, mutta kustannukset ovat kalleimpien joukossa. Maatalouden tuotantopanosteollisuus, kauppa ja elintarviketeollisuus voivat hyvin. Samoin neuvontajärjestöt ja hallinto paisuvat.

Maanomistusoikeuden nakertaminen on loputtava. Maastoliikenne, virkistys tai matkailuelinkeino eivät ole yleisiä syitä, joiden edessä maanomistajan oikeuksia tulisi kaventaa. Matkailuun ja huviajeluun suunniteltuja kelkkareittejä ei saa rakentaa maanomistajan tahdon vastaisesti.

Perussuomalaiset eivät hyväksy kiinteistöveroa pellolle tai metsälle, sillä mielestämme kaikkien suomalaisten tulee voida omistaa maata ilman että siitä rangaistaan. Olisi sitä paitsi typerää kohottaa kotimaisen elintarvike- ja puuntuotannon kustannuksia. Verovapaus on myös jokamiehenoikeuksien kannalta merkityksellistä. Tilarakenteen kehittämiseksi tarpeellisilta vapaaehtoisilta tilusvaihdoilta ja -kaupoilta tulee poistaa varainsiirtovero, maanmittauskulut ja mahdollinen myyntivoittovero. Spv- luopumistukiasiat on oikeudenmukaistettava niin luopujien eläke-edun kuin jatkajienkin osalta.

Tukiviidakkoa on raivattava

Maatalouden harjoittamiseen liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa on oleellisesti vähennettävä. EU sääntelee maataloutta n. 25 000 sivun verran. Lisäksi suomalaisen sääntelyn määrä lienee tuhansia sivuja. Maatilojen omaa vapautta ja vastuuta voidaan kasvattaa ja byrokratian määrää vähentää. Maanviljelijän kartta- ja tukisulkeisia tulee yksinkertaistaa oleellisesti. Hallinnon hyväksymiin karttoihin on voitava luottaa. Tukiehdot tulee olla viljelijän ja virkamiesten omaksuttavissa ilman konsultteja. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia ja tarkastusten viivästymisistä johtuvia tuenmaksatusten lykkääntymisiä ei voi hyväksyä. Nykyisin viljelijä kärsii paitsi omista myös virkamiesten tekemistä virheistä. Viljelijän on voitava luottaa hallinnon vahvistamiin karttoihin (esim. Maanmittauslaitoksen tuottamiin) ja pinta-aloihin. Perussuomalaisten mielestä viljelijän oikeusturvaa on parannettava kaikilla hallinnon tasoilla. Pienien takaisinperintöjen mielekkyyttä on kyseenalaistettava.

Pienille tiloille on kehitettävä veroehdotuksen kaltainen tukiehdotus. Yrittäjän, neuvojien ja hallinnon aika kuluu nykyisin tuotannon kannalta mitättömien säännösten ja ehtojen tarkkailussa.

Luonnonhaitoista johtuvia pysyviä haittoja on edelleen kompensoitava. 141- ja 142 -tukien maksamisen oikeudesta tai tasosta ei tingitä. Kansalliset tuet on suunnattava maatiloilla asuville ja päätoimisille viljelijöille. Peltoviljelyn ravinnetasoja on pudotettu oleellisesti. Tuotantomenetelmiä kehittämällä ravinnepäästöjä voidaan edelleen alentaa. Ravinnetasoja on voitava soveltaa laadun ja määrän takaamiseksi lohkokohtaisesti. Jätevesien ravinteita on voitava kierrättää paikallisesti.

Liitännäiselinkeinoilla lisätuloja maaseudulle

Maatiloilla on aina osattu monenlaisia töitä. Varsinaisen alkutuotannon ohella erilaiset liitännäiselinkeinot kasvattavat koko ajan merkitystään tilojen tulonmuodostuksessa ja työllistävyydessä. Varsinaisen maa- ja metsätalouden ulkopuolinen yritystoiminta tulisi huomioida täysimääräisesti arvioitaessa tilan elinkelpoisuutta aloittamisavustusten ja investointitukien kohdalla. Alkavat ja pienimuotoiset liitännäiselinkeinot tulisi toimialasta riippumatta hyväksyä verotuksessa maatilan toiminnaksi.

Maaseudun tuotteiden ja palveluiden innovaatioihin on löydyttävä riskirahaa. Tukileikkurista säästyneitä varoja on ohjattava uusien tuontia korvaavien liiketoimintojen kehittelyyn.

Metsästä iloa, tuloa, työtä ja energiaa

Maanviljelijälle ihmisoikeudet - pelottelu lopetettava

Lomakesulkeiset ja karttasimputukset - lepo!

Talo elää tavallaan - EU-tarkastaja lähtee ajallaan

Paikallis- ja metsätiet kuntoon

Lähiruuan jalostamista helpotettava

Perheviljelmälle mahdollisuus kasvaa ja kannattaa

Ravinteet kiertoon!

Kuka kaipaa lisää sääntöjä maatalouteen? - käsi ylös!

Enemmän vapautta ja vastuuta - vähemmän byrokratiaa

EU-Suomi - ikuinen torjuntavoittaja?

141- ja 142 tuet on turvattava

Hallinnollisia raja-aitoja alennettava

Ei pakkosuojelulle!

Maanomistajan oikeusturvaa ei nakerreta

Metsäteollisuutta älköön hävitettäkö

Kemera-tukien byrokratiaa vähennettävä

Metsänomistajan vapautta on lisättävä neuvontapalveluissa ja metsänkäsittelyssä

Hankintahakkaaja on uhanalainen

Metsä on suomalaisen hyvinvoinnin lähde ja vaurauden kivijalka. Metsänomistajien, metsäpalveluyritysten ja teollisuuden muodostama metsäsektori on joutunut viime aikoina suurten muutosten eteen. Koko metsäsektorin kannattavuuden, tehokkuuden ja toimintaedellytysten parantaminen on Suomen edun mukaista. Metsäsektorin kannattavuus ja uudet investoinnit poikivat hyvinvointia kaikille. Pakkosuojelu, jalostusasteen vähentäminen tai maanomistusoikeuden murentaminen taas vähentävät metsäsektorin merkitystä. Ylisuuret hirvieläinkannat, tiestön rappeutuminen ja ylimitoitettu luonnonsuojelu heikentävät metsätalouden asemaa. Metsätaloutta perusteettomasti mollaavia järjestöjä ei pidä rahoittaa julkisin varoin.

Hoidettu metsä elättää ja virkistää

Metsä tarvitsee hoitoa, sillä hoidettu metsä on taloudellisesti tuottava ja maisemallisesti viihtyisä. Suomessa on yli 700 000 metsänomistajaa, joista kasvava joukko on etä- ja kaupunkilaismetsänomistajia. Metsänomistajien vapautta neuvontapalveluiden tai metsänkäsittelyn osalta tulee lisätä. Metsänomistajan on voitava toteuttaa omia tavoitteitaan, olivat ne sitten taloudellisia, maisemallisia tai suojelullisia. Perussuomalaiset eivät hyväksy vapaaehtoisesti hakkaamatta jätettyjen alueiden pakkosuojelua. Kaikkien suojelutoimien on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Metsätie on ekologinen ja ekonominen investointi.

Hajautettu bioenergia: työtä ja kriisivalmiutta

Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeä kansallinen voimavara, jonka käyttöä tulee edistää. Kemera-tukien riittävyys on turvattava ja byrokratiaa on vähennettävä. Kemerasta liian suuri osa hukkuu neuvojille ja paperinpyörittäjille, ja järjestelmässä omatoiminen metsänomistaja syrjäytyy. Perussuomalaiset esittävät omatoimisille metsänomistajille kemera-tuen vaihtoehdoksi laskennallista verovähennysoikeutta. Metsäenergiaa on hankittava kestävästi. Tuettu energiapuun ja kantojen kerääminen ei saa vaarantaa puuhuoltoa, metsäluontoa tai omatoimisen metsänomistajan mahdollisuuksia hakata ja jalostaa energiapuu itse.

Metsäenergiaa käyttävien laitosten tulisi voida tasapuolisesti kilpailla energiapuusta. Yhdistelmälaitosten mahdollistama hajautettu sähköntuotanto on erittäin kannatettavaa sekä työllisyyden, ympäristön että kriisivalmiuden kannalta. Tuontipuun tuettu energiankäyttö ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Metsäenergian lisäksi turpeen, oljen, biokaasujen ja jätteiden energiakäytön esteitä on poistettava. Energiainvestointeihin annettavien tukien ehdot tulee olla yksiselitteisiä ja kaikille samoja sekä riittävän pysyviä.

Metsäteollisuuden ylösajo

Metsäteollisuus on vastannut yhteiskunnan asettamiin tehokkuus-, ekotehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin. Yhteiskuntavastuuta on odotettava myös työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen osalta. Valtiovalta ja EU ovat kuitenkin heikentäneet metsäteollisuuden kilpailukykyä, kuuntelematta suomalaisen metsäsektorin tarpeita. Perussuomalaiset nostavat suomalaisen työn ja tuotannon etusijalle. Teollisuus tarvitsee koulutettua työvoimaa, edullista energiaa ja tasaista puuvirtaa sekä teollisuuden tarpeita kunnioittavia ympäristösäännöksiä. Teollisuuden kuljetuksille ja sivutuotteille ei saa asettaa kilpailukykyä rajoittavia haittaveroja. Metsä- ja paikallisteiden mahdollistama keskeytymätön puuvirta on suomalainen kilpailuvaltti. Puuhuollon turvaamiseksi yhteiskunnan on noudatettava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa politiikkaa. Metsäalan hallinnointia on kevennettävä ja säästyneitä varoja on suunnattava uusien puu-innovaatioiden kehittelyyn.

Pedot, riista, kalastus ja jokamiehenoikeudet - paikallisuus kunniaan

Kesannoista biokaasun raaka-ainetta

Hajautettua energiantuotantoa

BioKaasua komisario ÖljyPalmu!

Maanomistajan oikeuksia ei saa polkea

Missä liito-orava, siellä ongelma - syy ei ole oravan

Puusta tuohta ja työtä

Eläimiä on suojeltava eläinsuojelijoilta ja luontoa luonnonsuojelijoilta

Nuoria metsästäjiä tarvitaan - metsästäjä tarvitsee aseluvan

Metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa. Metsästysharrastuksen aloittamista on helpotettava metsästysaselainsäädännön lieventämisellä. Maaseudun nuorille metsästys on harvoja harrastuksia, joita voi parhaiten harrastaa lähiympäristössä. Riistan ja petojen kaatoluvat eivät kaipaa sen enempää Helsingin kuin Brysselinkään ohjeita, vaan ovat päätettävissä paikallisesti läheisyysperiaatteen mukaisesti. Suurpedot eivät saa aiheuttaa haittaa asumiselle tai yrittämiselle. Karjatilaa kiertävä susi on painajainen niin omistajalle kuin kesyille vasikoille tai lampaillekin.

Kalastusharrastus yhdellä katiskalla tulee kuulua jokaisen kotitalouden oikeuksiin. Metsäluonnon tarjoamia keruutuotteita ja matkailuelämyksiä on hyödynnettävä. Suomalaisilla tulee säilyttää jokamiehenoikeudet.

Maaseudun yrittäjyyden esteitä on purettava

Puurakentaminen, puurakentaminen ja puurakentaminen!

Susi kuuluu luontoon - ei pihapiiriin

Riista- ja petoluvat paikallistasolle

Liito-oravia on enemmän kuin tamperelaisia

Yksi katiska taloutta kohti ilman lupia

Tuoretta kalaa kauppoihin

Keruutuotteita hyödynnettävä paikallisin voimin

Excuse me, are you jokamies?

Lähiruokaa laitoksiin

Kala ei parane kuljettamalla

Maaseudun yrittäjyyden haasteet ovat pääosin samoja kuin muidenkin yrittäjien. Kuntien, valtion ja julkisyhteisöjen on hankintatoimessaan huolehdittava, että näillä pk-sektorin yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Maaseudun yritykset pystyvät vastaamaan palveluiden kasvavaan kysyntään.

Polttoaine- ja sähköverojen korotusten aiheuttamat haitat kasaantuvat maaseudun yrittäjille. Yrittämisen ja elämisen kustannusten nousuvauhti on kestämätön. Samaan aikaan yrittäjät joutuvat kilpailemaan harmaan talouden sävyttämillä epäterveillä markkinoilla. Maaseudun yrityksille on tärkeää, että maaseudun palveluiden ja rakenteiden alasajo lopetetaan.

Maatilojen työllistäessä yrittäjän vain osittain on luotava mahdollisuus siirtyä joustavasti yrittäjyyden ja palkkatyön välillä, putoamatta yhteiskunnan turvaverkon läpi.

Kalaa, poroa ja lähiruokaa kauppoihin

Kalastuksen, poronhoidon ja tilateurastamojen toimintaedellytyksiä on kavennettu liiaksi. Keskusliikkeitä ja suuria jalostajia suosivat kohtuuttomat elintarvikemääräykset ja tarkastusmaksut ovat heikentäneet lähiruuan saatavuutta. Perussuomalaisten mielestä pienten elintarvikeyritysten markkinoillepääsyä on helpotettava, lieventämällä määräyksiä ja mahdollistamalla pääsy julkisiinkin keittiöihin.

On hämmästyttävää, että kaupoista ei saa tuoretta kalaa. Euroopan vesistörikkaimmassa maassa vain 20 % kalasta on kotimaista ja sekin myydään usein pakattuna ja satoja kilometrejä kuljetettuna. Harmaahylkeiden määrässä ja kalavesien hoidossa on toteutettava ammattikalastajien toiveita.

Porotaloutta uhkaavia petoja on voitava hävittää. Porojen määrän on oltava luonnon, asutuksen, liikenteen ja muiden elinkeinojen kanssa sopusoinnussa. Naapurimaista Suomen puolella laiduntavien porojen aiheuttamat haitat on korvattava.

Turkis- ja turvetuotanto: työtä ja tuloja

Turkistuotanto ja turpeennosto ovat julkisuudessa tuomittuja elinkeinoja. Perussuomalaiset kuitenkin puolustavat niitä. Turvetuotannon ympäristöhaittoja on edelleen syytä vähentää ja tuotannon ehtoja yhtenäistää. Turpeen jatkojalostusta ja innovatiivista tuotekehittämistä on edistettävä. Turkistuotannon positiivisia vaikutuksia eläinperäisen jätteen kierrättäjänä, työllistäjänä ja vientitulojen hankkijana on korostettava. Turkistarhaajiin tai tuotantoeläinyrittäjiin kohdistuvat iskut on tutkittava ryhmään kohdistuvina viharikoksina.

Kaivannaisteollisuus investoi ja työllistää

Kaivannaisteollisuudesta on muodostunut merkittävä työllistäjä ja vientitulojen lähde. Yli 10 000 työpaikkaa seurannaisvaikutuksineen luovat kaivospaikkakuntien kehittämiseen uutta tulevaisuudenuskoa. Yhteiskunnan on autettava kaivostoiminnan edellytysten luomisessa. Tiet, rautatiet, satamat ja kaavoitus ovat kaivostoiminnan edellytyksiä. Samoin kaivoslait ja ympäristönormit on laadittava nouseva teollisuudenala huomioiden. On huolehdittava, että Suomessa on myös jalostustoimintaa ja että kaivostoimintaan löytyy myös suomalaista pääomaa. Valtion roolia kaivosten omistajana ja aktiivisena toimijana on lisättävä.

Maaseutu on suomalaisen kulttuurin kehto

Tuulivoimapuistoja autioille alueille

Turve on resurssi - ei rikos

Turkistarhaisku on viharikos yrittäjää kohtaan ja terroriteko yritystä kohtaan

Turkisala kierrättää ja työllistää

Kell´kulta on - sen ylös kaivakoon

Kaivosteollisuus työllistää

Jokamiehenoikeudet säilytettävä suomalaisilla

Vuoret roikaa, metsä kaikaa ja taivaassa ollaan äänettä hetki aikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen
A.Kivi/ Jukolan Juhani

Suomalainen kulttuuri ja perinne ovat maaseutukulttuuria. Perinteisiä kädentaitoja, luovaa hulluutta, rakennusperintöä, maa- ja metsätalouden menetelmiä tai metsästyshistoriaa ei saa hukata. Suomen kielen ja kulttuuriperinnön vaaliminen ja uudistaminen eivät saa jäädä kansainvälisten vaikutteiden jyräämiksi. Matkailu ja luovat alat ovat nousussa. Perussuomalainen maaseutu pysyy ja paranee nyt ja tulevaisuudessa!

Perussuomalaisten 50 askelta parempaan maaseutuun

Maatalous

  1. Pellon kiinteistöverot on torjuttava.
  2. Hallintobyrokratiaa on vähennettävä. Maatilojen valvonta on oltava oikeassa suhteessa väärinkäytöksiin. Pienistä takaisinperinnöistä on luovuttava.
  3. Maatalousväestölle turvattava muita väestöryhmiä vastaava tulotaso ja eläke-edut.
  4. Valkuais- ja öljykasvien osalta on pyrittävä omavaraisuuteen, vapauttamalla tukijonossa olevia peltoja niiden viljelyyn.  Jalostus ja kauppa edistämään valkuaisomavaraisuuden lisäämistä rehuntuotannossa. Sokeriomavaraisuutta ei saa alentaa.
  5. Pienet tilat on vapautettava jokavuotisesta tukihakemusbyrokratiasta. Näille tiloille valmisteltava mahdollisuus kevennettyyn veroilmoitusmenettelyyn.
  6. Geenimuuntelusta vapaa Suomi. GMO-merkinnät on otettava viipymättä käyttöön. GMO- kokeet on lopetettava ja geenitekniikan lautakunnalta koelupien myöntövaltuudet on siirrettävä valtioneuvostolle. GMO:n tuonti on esitettävä kiellettäväksi.
  7. Eläinten kloonausta ei tule sallia. Kloonieläinten tuonti on kiellettävä.
  8. Luomutuotannon laajentumiselle ja kehittämiselle riittävät puitteet. Luomukoulutukseen pitää panostaa ja luomututkimus tulee elvyttää.
  9. Tilojen kriisivalmiutta on parannettava. Maatiloilla tapahtuva energiantuotanto ja polttoaineiden tai elintarvikkeiden varastointi on nähtävä osana Suomen kriisivalmiutta.
  10. Artiklojen 141 ja 142 tukitasot on säilytettävä ja rahoitus turvattava.
  11. Maaseudun keksintöjen ja palveluiden kehittämiseen on löydyttävä riskirahaa.
  12. Peltotuet tulee olla vapaasti siirrettävissä tilan sisällä.
  13. Suomalaisen elintarvikekaupan keskittymiskehitys on pysäytettävä. Suomessa tuotetaan Euroopan halvinta lihaa ja viljaa, joista jalostetaan kalleimpia elintarvikkeita.
  14. Maanomistusoikeutta ei saa nakertaa. Kelkkareitit tai maisemakaavat tulee toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen.
  15. Maatilan tai yrityksen sukupolvenvaihdoksia tulee edistää lainsäädäntöä yksinkertaistamalla. Luopujan eläke ei saa riippua asuinpaikasta tai tuotantoa jatkavan tilan sijainnista.
  16. Maatalouslomittajien koulutusta, oppisopimusta ja työn houkuttelevuutta on parannettava. Eläinlääkäreitten koulutuksessa tarvitaan mieskiintiöitä.
  17. Tukiehtoja tulee suoraviivaistaa niin yksiselitteisiksi, että viljelijät ja virkamiehet ymmärtäisivät ne. Suomessa ei saa vaatia monimutkaisempia ehtoja kuin EU vaatii.
  18. Kotieläinten jättiyksiköille on asetettava rajat.  Kotieläintaloudelle asetettavat vaatimukset on koskettava myös kotieläintuotteiden tuontia.
  19. Haja-asutusalueen jätevesistä ravinteet peltoon ja metsään - ei monopolipuhdistamoille.
  20. Tilojen yritystoiminta ja liitännäiselinkeinot on laskettava mukaan elinkelpoisuusarvioissa. Pientenkin tilojen sukupolvenvaihdokset on oltava mahdollisia. Elinkelpoisuusvaatimus ja verotuksellinen epätasa-arvoisuus on poistettava.

Metsätalous

  1. Metsän kiinteistöverot on torjuttava.
  2. Metsätalouden organisaatioita on kevennettävä. Hallinnosta ja neuvonnasta on karsittava ja siirrettävä säästyneitä varoja uusien innovaatioiden kehittelyyn ja menekinedistämiseen.
  3. Metsänhoitomaksusta vapautumisen koulutusvaatimuksia on helpotettava omatoimisten metsänomistajien osalta.
  4. Metsätuholaisten, kuten ruskomäntypistiäisen, aiheuttamien tuhojen estämiseksi ja korjaamiseksi tarvitaan alueellisia kokonaissuunnitelmia sekä resursseja myös terveyslannoituksiin.
  5. Hirvieläinten kantoja ei saa kasvattaa metsätalouden kustannuksella.
  6. Energiaveroja, laivarahtiveroja tai jäteveroja ei saa lisätä metsäteollisuuden haitaksi.
  7. Yksityistiemäärärahat niin tiestön ylläpitoon kuin perusparantamiseenkin on turvattava. Niitä ja metsäautotieavustuksia on tarvittaessa korotettava.
  8. Suomalaista metsänhoitoa perusteettomasti mollaavilta järjestöiltä on otettava avustukset pois.
  9. Suomessa tuotetun metsäenergian lisäksi turpeen, biokaasujen, kasviöljyjen, jätteiden sekä muidenkin uusiutuvien energialähteiden hajautettua energiakäyttöä on lisättävä.
  10. Uusiutuvista kotimaisista luonnonvaroista valmistettujen biopolttoaineiden liikennekäytön esteitä on poistettava.
  11. Kotimainen energia korvaamaan fossiilienergian lämmöntuotannossa. Yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä biokaasulaitoksista saadaan turvaa energiahuoltoon.
  12. Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) tukien hallinnointia on vähennettävä ja tukien riittävyys on turvattava.

Riista- ja petopolitiikka

  1. Porotalouden elinkelpoisuutta ei saa rajoittaa liian tiukoilla eläinsuojelu- ja hygieniasäännöksillä.
  2. Petopolitiikkaan on saatava tolkku. Kaatoluvat on päätettävä paikallisesti.
  3. Metsästysharrastuksen aloittamista on helpotettava metsästysaselainsäädännön lieventämisellä.
  4. Suomalaista tuoretta kalaa on saatava kauppoihin. Hygieniamääräykset pilaavat suomalaisen kalan.
  5. Kalavedet on pidettävä tuottavina. Harmaahylkeiden määrä on sopeutettava kalastuksen ehdolla.

Maaseudun hallinto, asuminen ja yrittäminen

  1. Maa- ja Metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö on yhdistettävä Luonnonvaraministeriöksi.
  2. Jätevesiasetus on kumottava. Ravinteita on kierrätettävä paikallisesti.
  3. Lämpölaitoksia kylille ja keskuksiin.
  4. Autoveron ja energiaverojen korotuksista on luovuttava. Ajaminen ja asuminen halvemmaksi.
  5. Maaseudun palveluja on tuotettava yli sektorirajojen: lähikoulusta kylän sydän.
  6. Viranomaisten palveluja on saatava syrjäseuduillakin. Poliisin tai ambulanssin odottelussa tunti on pitkä aika.
  7. Kyläkoulujen toimintaedellytyksiä ei saa rajata uusilla vaatimuksilla eikä maaseudun uudisrakentamismahdollisuuksia saa hankaloittaa kaavamääräyksillä.
  8. Arvonlisäverollisten toimijoiden on voitava vähentää tieyksikkömaksujen sekä muidenkin verottomien toimijoiden, kuten vesi- ja jäteosuuskuntien maksuissa oleva piiloarvonlisävero laskennallisesti.
  9. Pienien elintarvikejalostajien toimintaa ja markkinoillepääsyä on helpotettava. Pk-yritysten on voitava osallistua julkisiin kilpailuihin.
  10. Nuorten liikkumista, harrastuksia ja työharjoittelua on helpotettava. Ajokortti- ja työsuojelusäännöksiin on saatava joustoa. Nuorten on voitava harjaantua maatilan töihin.
  11. Pienyrittäjän on voitava päästä huonoina aikoina joustavasti sosiaaliturvan piiriin, lopettamatta koko yritystä. Puolison yritystoiminta ei saa estää toimeentuloturvaa, koska tulojakaan ei saa jakaa.
  12. Ekologinen kalankasvatus Suomessa on varteenotettava elinkeino, samoin hoitokalastus.
  13. Jäämerelle on rakennettava rautatie.

Sisällys

Maalla on hyvä asua ja kasvaa

  Maaseudun palvelut - keskittämisestä hajauttamiseen

  Paremmat tiet johtavat korkeampaan elintasoon, auton käytön kustannuksia on alennettava

Perheviljelmäpohjainen omavaraisuus on Suomen turvatakuu

  Hajautetulla tuotannolla työtä ja kriisivalmiutta

  Ennustettavuutta ja oikeudenmukaisuutta on lisättävä

  Tukiviidakkoa on raivattava

  Liitännäiselinkeinoilla lisätuloja maaseudulle

Metsästä iloa, tuloa, työtä ja energiaa

  Hoidettu metsä elättää ja virkistää

  Hajautettu bioenergia: työtä ja kriisivalmiutta

  Metsäteollisuuden ylösajo

Pedot, riista, kalastus ja jokamiehenoikeudet - paikallisuus kunniaan

Maaseudun yrittäjyyden esteitä on purettava

  Kalaa, poroa ja lähiruokaa kauppoihin

  Turkis- ja turvetuotanto: työtä ja tuloja

  Kaivannaisteollisuus investoi ja työllistää

Maaseutu on suomalaisen kulttuurin kehto

Perussuomalaisten 50 askelta parempaan maaseutuun

  Maatalous

  Metsätalous

  Riista- ja petopolitiikka

  Maaseudun hallinto, asuminen ja yrittäminen

[sivunumerot poistettu]

Maaseututyöryhmä: Lauri Heikkilä (Marttila; pj), Juhani Hannula (Mynämäki), Tuomo Karhunen (Pielavesi), Ari Kaunisaho (Maaninka), Anita Koivu (Rauma), Pekka Leskinen (Kangasniemi), Arto Mähönen (Ähtäri), Pirita Nenonen (Rovaniemi), Pentti Oinonen (Kuopio), Karri Ollila (Askola), Iiris Peltomaa (Pyhäranta), Ilkka Riuttamäki (Huittinen), Vesa-Matti Saarakkala (Kurikka), Jaana Sankilampi (Kajaani), Tommi Vainiotalo (Laitila) ja Alpo Ylitalo (Kokkola).