Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1003

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Vastuun, tasa-arvon ja solidaarisen vapauden liike - SDP:n periaateohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Vastuun, tasa-arvon ja solidaarisen vapauden liike - SDP:n periaateohjelma
  • Vuosi: 2017
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Vastuun, tasa-arvon ja solidaarisen vapauden liike

SDP:N PERIAATEOHJELMA

Puoluehallituksen esitys

SDP:n 45. puoluekokous, 3.-5.2.2017 Lahti

Sosialidemokraattien Suomi on oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa ihmisiä ja luontoa kohdellaan reilusti ja vastuullisesti. Suomessa on innostava ilmapiiri, joka antaa ihmisten kasvulle ja yritteliäisyydelle tilaa ilman pelkoa syrjinnästä tai epäoikeudenmukaisuudesta. Suomalaiset voivat luottaa, että hädän hetkellä kukaan ei jää yksin.

Sisällysluettelo

Sosialidemokraattinen liike Suomessa
Sosialidemokratian synty
Arvot ja tavoitteet
Demokratia
Vapaus
Tasa-arvo
Sivistys ja kulttuuri
Vastuu luonnosta
Tulevaisuus ja uudet haasteet
Markkinoiden rooli yhteiskunnassa
Maailmantalous ja eriarvoistumisen torjuminen
Sosialidemokraattinen kasvun ja tasa-arvon talouspolitiikka
Luova julkinen sektori yritysten kumppanina
Inhimillinen työ
Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen
Ilmastokriisi ja luonnonvarat ihmiskunnan yhteisenä haasteena
Hiilineutraali ja tasa-arvoinen digitaalinen yhteiskunta
Sosialidemokraatit tukevat eurooppalaista yhteistyötä
Rauha ja solidaarisuus muuttuvassa maailmassa

SOSIALIDEMOKRAATTINEN LIIKE SUOMESSA

Sosialidemokratia on aate, puolue ja kansanliike, joka rakentaa tasa-arvoista, vapaata ja solidaarista yhteiskuntaa. Sen juuret ovat kansainvälisessä työväenliikkeessä ja Ranskan vallankumouksen ihanteissa: vapaudessa, veljeydessä ja tasa-arvossa.

Sosialidemokraattinen aate lähtee myönteisestä ihmiskuvasta: vapaat ihmiset kantavat vastuunsa, huolehtivat toisistaan ja ovat onnellisempia, luovempia ja tuottavampia. Kasvava inhimillinen tietämys ja kehittyvä teknologia mahdollistavat paremman yhteiskunnan. Sosialidemokratia on tulevaisuuteen katsova edistyksellinen liike, joka toteuttaa arvojansa yhteiskunnassa tutkitulle tiedolle rakentuvalla aatteellisella toiminnalla. Politiikka on tahdon asia.

Sosialidemokratia on vastuun, vapauden ja yhteistyön liike. Ihmiskunnalla on vastuu kaikesta elollisesta tällä planeetalla. On meidän tehtävämme turvata oikeudet ja hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Se tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös eläinten oikeuksien puolustamista ja elinympäristöjen turvaamista ilmastonmuutokselta ja lyhytnäköiseltä ylikäytöltä, kotimaassa ja kansainvälisesti.

Sosialidemokratian humaanit ihanteet voivat toteutua vain demokraattisessa yhteiskunnassa. Siksi demokratian puolustaminen ja laajentaminen on yksi sosialidemokratian tärkeimmistä tehtävistä. Demokraattisen valtion tärkein tehtävä on taata kansalaisten vapaudet ja oikeudet: poliittinen osallistuminen, ruumiillinen koskemattomuus, taloudellinen turva, sekä sosiaaliset ja sivistykselliset mahdollisuudet. Vapaiden ihmisten luova toiminta, niin kulttuurin kuin talouden saralla, voi parhaiten demokraattisessa ja solidaarisessa oikeusvaltiossa.

Sosialidemokratia edistää sivistystä. Sivistynyt yhteiskunta ja ihmiset arvostavat toisiaan sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Kaikille avoin koulutus edistää sivistystä, tukee kulttuuria ja ihmisten oikeutta kehittää itseään. Kriittinen kansalaisuus, empatia ja ymmärrys kasvavat sivistyksen kautta. Tietämättömyys on ennakkoluulojen ja vihan vahvin kasvualusta.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu tutkitulle tiedolle. Tieto auttaa ottamaan vastuuta ja tekemään valintoja. Aatteellisuuden ja tosiasioiden tulee ohjata tavoitteita ja toimintaa. Sosialidemokratia syntyy ihanteiden ja realismin liitosta.

Sosialidemokratia edistää rauhaa yhteiskuntien sisällä ja kansojen välillä tukemalla kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, ympäristön suojelua ja oikeudenmukaista taloutta. Yhteiskuntarauha rakentuu luottamuksesta ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vastuu ja vapaus ovat tasapainossa, ja säännöt koskevat kaikkia.

Sosialidemokraatit uskovat, että oikeudenmukaisuus kasvattaa rehellisyyteen ja vapaus vastuuseen. Rehellisyyden ja vastuullisen vapauden ilmapiiri luo perustan luottamusyhteiskunnalle, jossa asioista sovitaan ja ongelmat ratkaistaan avoimesti ja solidaarisesti.

SOSIALIDEMOKRATIAN SYNTY

Sosialidemokratia syntyi historian suuressa tienhaarassa. Teollinen vallankumous oli ensimmäistä kertaa luonut yltäkylläisyyttä, jossa kurjuus ja köyhyys ei enää ollut kansan enemmistön väistämätön kohtalo. Uuden talouden ennen näkemätön kyky tuottaa vaurautta mahdollisti, tasaisemmin jaettuna, kaikille ihmisarvoisen elämän ja henkilökohtaista vapautta. Aikalaiset näkivät ihmiskunnan uuden aamun, paremman ja oikeudenmukaisemman maailman muuttuvan mahdolliseksi ja sen saavuttamisen tahdon asiaksi.

Työväenluokka järjestäytyi ammatillisesti ja poliittisesti tarttuakseen tähän haasteeseen. Kasvavien kaupunkien työväki, maaseudun tilattomat ja torpparit vaativat poliittisia oikeuksia ja tasavertaisuutta lain edessä, mutta uskoivat, etteivät ne yksin ratkaisisi teollisen kapitalismin ongelmia. Köyhyyden, vaarallisten työolojen ja lapsityövoiman poistamiseksi tarvittiin yhteiskunnan järjestämistä demokraattisen sosialismin ihanteiden pohjalta. Ihanteeksi asetettiin yhteiskunta, jossa kenenkään ei tarvitsisi elää kurjuudessa ja puutteessa.

Aluksi sosialismi miellettiin erityisesti uudeksi tavaksi järjestää tuotanto ja omistus. Myöhemmin demokraattisen sosialismin eettiset ja yksilön vapauksia edistävät tavoitteet nostettiin omistusta ja tuotantotapaa keskeisemmiksi; välineet ja tavoitteet erotettiin toisistaan. Sosialismin tavoitteita voitiin toteuttaa myös demokraattisesti säännellyssä markkinataloudessa, vahvan valtion ja julkisen sektorin avulla ja ohjauksessa.

Lähimmäksi demokraattisen sosialismin ihanteiden mukaista yhteiskuntaa on päästy pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, joissa köyhyys ja eriarvoisuus painettiin historiallisen matalaksi. Sen päälle on hyvä rakentaa.

Työväenliikkeen synty oli historiallinen tapahtuma, jossa ihmiset ottivat itselleen oikeuden rakentaa tulevaisuuttaan haluamallaan tavalla. Liikkeen juuret ovat syvät ja saavutukset merkittävät, mutta sosialidemokratian tähtäin on aina ollut tulevaisuudessa. Sosialidemokratia on läpi koko historiansa ollut muutosliike, joka ei tyydy vanhoihin saavutuksiinsa vaan tavoittelee aina parempaa yhteiskuntaa.

ARVOT JA TAVOITTEET

DEMOKRATIA

Demokratia ei tarkoita vain poliittista järjestelmää. Se on aate, ihanne ja arvojärjestelmä, joka perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Demokraattisessa yhteiskunnassa meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Ihmisten on pystyttävä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä lähidemokratian kautta. Paikallisissa kysymyksissä päätöksenteko tulee tuoda mahdollisimman lähelle ihmisiä, joita päätös koskettaa. Kuntien, kaupunkien ja alueiden itsehallintoa tulee vahvistaa.

Kansalaisten poliittiselle aloitteellisuudelle ja osallisuudelle on luotava toimivat kanavat. On mahdollistettava valmisteluun vaikuttaminen ja luotava aloitteille ja vaikuttamiselle avoin hallinto, jossa kansalaiset voivat antaa omaa osaamistaan valmistelevien virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön.

Suoraa demokratiaa voidaan päätöksenteossa käyttää tilanteessa, joissa on selkeät vaihtoehdot. Suoran demokratian vaarana kuitenkin on, että edustukselliseen demokratiaan kuuluva päättäjien vastuu hämärtyy. Pääsääntöisesti vastuun tulee säilyä poliittisella päättäjällä, jonka on kohdattava kansalaiset myös seuraavissa vaaleissa.

Sosialidemokratia on kansainvälinen liike, joka pyrkii yhteistyön kautta ulottamaan demokraattisen ohjauksen myös koko maapalloa koskeviin kysymyksiin. Ilmastonmuutokseen tai globaaliin talouteen voi vaikuttaa vain yhteistyöllä. Kansainvälinen yhteistyö, YK:n ja muiden järjestöjen kautta, tarvitsee tehostamista ja uusia välineitä.

Sosialidemokratian tavoitteena on vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia Euroopassa. Kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja valtioiden yhteistyöllä tulee tavoitella Eurooppaa, joka on ihmisoikeuksia puolustavien demokratioiden esikuva maailmalla. Euroopan unionin, sen yhteisen parlamentin, Euroopan neuvoston ja muiden yhteisten instituutioiden kautta tulee rakentaa Eurooppaa, joka toteuttaa arvojansa kotona ja edistää niitä maailmalla. Euroopan laajuinen yhteistyö on osa sosialidemokraattista rauhanliikettä.

Demokratian pitää ulottua myös taloudelliseen toimintaan ja työpaikoille. Ihmisten tulee saada vaikuttaa talouden toimintaan niin kansalaisina, palkansaajina kuin kuluttajinakin. Työtekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työoloihinsa ja osallistua yritysten päätöksentekoon tasavertaisina tulee vahvistaa. Yritysten hallintoelimissä pitää olla myös työntekijöiden edustus.

Demokratian aidon toteutumisen edellytys on se, että politiikka perustuu tutkittuun tietoon, ja kestäviin ihmisoikeutta kunnioittaviin arvoihin. Tutkimustyötä on hyödynnettävä päätöksenteossa sekä etu- että jälkikäteen. Demokratian toteutumiseksi vapaan median toimintaedellytykset on turvattava.

VAPAUS

Sosialidemokratia on vapausliike, jonka tavoite on taata kaikille mahdollisuus elää mielekästä elämää. Vapaus ei ole vain pakkojen puuttumista, se edellyttää voimavaroja tehdä aitoja valintoja. Voimavarat nähdä, tunnistaa ja toteuttaa valintoja syntyvät koulutuksen, kasvatuksen ja turvatun perustoimeentulon kautta. Sosialidemokraateille vapaus on positiivista vapautta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan omasta lähtötilanteestaan riippumatta.

Vapauden edellytykset ovat myös sisäisiä. Tietämätön ei voi valita eikä pelokas uskalla tarttua mahdollisuuksiin. Sosialidemokratia haluaa edistää ja suojella vapautta myös laajentamalla sitä, minkä koemme olevan mahdollista. Vapaus pelosta edellyttää myös vapautta puutteesta.

Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta - jokaisella on oltava mahdollisuus ja jokaisen tulee osallistua aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta laajentaa vapautta luomalla uusia mahdollisuuksia.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä ihmisten vapautta myös työmarkkinoilla takaamalla laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osaavalla on enemmän valinnanvaraa ja parempi neuvotteluasema.

Vapautta on myös mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työaikoihinsa. Työn tasaisempi jakautuminen mahdollistaa useammalle ihmiselle elämän, jossa työ ja muu elämä ovat paremmassa tasapainossa vaihtelevissa elämäntilanteissa ja jossa työ on myös henkisen kehityksen ja itsensä toteuttamisen väline eikä pelkkää toimeentuloa.

TASA-ARVO

Sosialidemokratia kannattaa lähtökohtien tasa-arvoa ja lopputulosten inhimillistä tasaamista. Lähtökohtien tasa-arvoa voi lähestyä kehittämällä laadukasta varhaiskasvatusta, maksutonta koulutusta ja kaikille avoimia mahdollisuuksia sivistää ja kehittää itseään läpi koko elämän. Vanhempien varallisuuden tai koulutuksen ei pidä määrätä lasten elämän kulkua ja mahdollisuuksia.

Sivistyksellinen ja sosiaalinen tasa-arvo luovat mahdollisuuksia ja edistävät taloudellista tasa-arvoa, mutta ne ovat myös itseisarvo ja keskeinen osa avointa yhteiskuntaa, jossa kaikki kynnykset ovat matalia.

Sosialidemokratia on humanistinen, feministinen, antirasistinen ja vähemmistöjen oikeuksia puolustava liike, jonka politiikassa ja toiminnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Sosialidemokraattisen politiikan tavoitteena ei ole vain epätasa-arvoisten lopputulosten estäminen, vaan myös epätasa-arvoon johtavien syiden poistaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi avain oikeudenmukaisempaan ja humaanimpaan yhteiskuntaan. Kaikille pitää taata mahdollisuus osallistua työelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen täysin yhdenvertaisina kansalaisina. Kaikkien ihmisten mahdollisuus työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseen turvataan. Vanhemmilla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus perheestä ja lapsista huolehtimiseen.

Naisten asemaa työmarkkinoilla on vahvistettava, ja kaikilla aloilla tarvitaan naisia myös johtotehtävissä. Yritysten hallintoelimissä tulee taata edustus myös vähemmistösukupuolelle. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka, ja työelämän sukupuolittuneita rakenteita on purettava. Palkkauksen epätasa-arvoon pitää puuttua myös, koska pienemmistä työtuloista kertyy pienempi eläke ja muu sosiaaliturva.

Ahtaat sukupuoliroolit kahlitsevat yksilöitä ja estävät yhteiskunnan kehittymisen. Ihmisten erilaisten ominaisuuksien huomioiminen rikastaa yhteiskuntaa ja vapauttaa yksilöitä. Yhteiskunnassa on varmistettava jokaisen ihmisen oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja tunnustettava sukupuolten moninaisuus.

SIVISTYS JA KULTTUURI

Sivistys on hengen ja ruumiin kulttuuria, joka antaa avaimet ymmärtää paremmin itseään, toisia ja yhteiskuntaa. Sosialidemokraattisen liikkeen tavoitteena on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen. Vain sivistyksen avulla voidaan aikaansaada kehitystä. On tiedettävä vaikuttimet ilmiöiden taustalla, jotta yhteiskunnan muutosta voidaan ohjata.

Sivistys ei ole pelkästään tietoa, vaan empatiaa ja ymmärrystä, joka tukee kriittistä kansalaisuutta. Kriittinen kansalainen osaa ja uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, kyseenalaistaa auktoriteetit ja vallitsevat normit sekä esittää kysymyksiä. Kansanvallalle kriittisyys on elinehto. Sivistys kasvattaa ihmisiä kansalaisina ja koulutus on sivistyksen perusta. Sivistys on toimivan demokratian edellytys, mitä laajempi ja syvempi sivistys vallitsee yhteiskunnassa, sitä vahvempi on myös demokratia.

Sivistys on itseisarvo sekä avain hyvään inhimilliseen elämään ja yhteiskuntaan. Sen tuottamat kokemukset, ymmärrys, ilo, riemu, innostus, empatia, mielekkyys ja kyky vastuuseen ovat arvokkaimmillaan silloin, kun ne voi jakaa toisten ihmisten kanssa.

Kaikille avoin maksuton koulutus edistää sivistystä. Yleissivistävän koulutuksen tehtävän tulee olla kulttuurinen, ei vain taloudellinen tai tekninen. Kulttuuri- ja taideaineet ovat kasvatuksellisesti yhtä tärkeitä kuin tekniset taidot. Tulevaisuudessa taito sopeutua jatkuvaan muutokseen vaatii laaja-alaista ymmärrystä, joka luo pohjan elämänikäiselle oppimiselle. Oppimisessa on tärkeää edesauttaa osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. Teknologisessa muutosvauhdissa korostuu turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön merkitys. Oikeus elinikäiseen oppimiseen mahdollistaa sopeutumisen muuttuvaan maailmaan.

Sivistykseen kuuluu myös kansalaisten vapaa sivistystoiminta yhdistysten ja opistojen kautta, joilla taataan tietolähteiden ja aatteellisten lähtökohtien kirjo keskeisenä osana moniäänistä keskustelevaa demokratiaa. Vapaa kansansivistys on tärkeä osa demokratiaa, ja ansaitsee jatkossakin julkista tukea.

Kulttuuri on myös tulevaisuuden taloutta ja työllisyyttä. Kulttuurin ja taiteen merkitys jälkiteollisessa maailmassa kasvaa: luova työ ja kulttuurin tuoma hyvinvointi pitävät yhteiskuntaa koossa ja antavat sisältöä elämään. Sosialidemokratia kannattaa monimuotoisia, ilmaisia ja edullisia kulttuuripalveluita, jotka ovat kaikkien saavutettavissa. Julkisesti rahoitettu kulttuuri on tuotava lähelle ihmisiä. Tarvitsemme hyvää taidekasvatusta, eläviä kulttuuriympäristöjä ja palveluja erityisryhmille. Kaikilla tulee olla mahdollisuus nauttia, tehdä ja harrastaa kulttuuria varallisuudestaan ja taidoistaan riippumatta.

VASTUU LUONNOSTA

Jaamme ainutkertaisen planeettamme kaikkien elävien olentojen kanssa ja olemme vastuussa siitä myös tuleville sukupolville. Meillä on velvollisuus huolehtia koko biosfäärin tulevaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Meidän on myös taattava eläimille mahdollisuus elää hyvin, sopusoinnussa luonnon ja ihmisten kanssa turhaa kärsimystä välttäen.

Ilmastonmuutos, massasukupuuttoaalto ja luonnonvarojen ylikäyttö ovat aikamme suurimpia uhkia. Ne ovat uhka lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle ja vaativat nopeita toimenpiteitä ja tehokkaampaa kansainvälistä yhteistyötä. Tulevina vuosina ihmisen aiheuttaman ympäristöhaitan vähentäminen on kytkettävä erottamattomaksi osaksi yleistä talouspolitiikkaa. Ympäristö- ja ilmastohaittojen ehkäisy ja päästöjen kääntäminen laskuun on otettava tärkeäksi talouspolitiikan tavoitteeksi työllisyys- ja kasvutavoitteiden rinnalle.

Luonnon monimuotoisuus, ympäristön kauneus ja kaikille kuuluva elämänlaatu, jonka terve elävä ympäristö antaa, ovat itseisarvoja, joita ei pidä uhrata taloudelliselle kehitykselle. Ympäristön suojelu ja elollisen luonnon oikeuksien kunnioitus ovat läpikäyviä periaatteita, jotka tulee huomioida kaikessa politiikassa, taloudesta koulutukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun saakka.

Sosialidemokratian tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne, jossa kaupunkikeskuksia ympäröi elävä maaseutu. Tiiviisti rakennetut kaupunkikeskukset tulee sitoa infraväylillä tehokkaasti toisiinsa ihmisten, palveluiden ja tiedon liikkuvuuden helpottamiseksi. Asuinalueita tulee kehittää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueiden monimuotoisuuden periaatteet huomioiden. Rakentamisessa on huomioitava viheralueet, lähipalvelut, julkinen liikenne ja kevyen liikenteen väylät, jotka vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja edistävät ihmisten hyvinvointia ja liikkumista.

Kestävän kehityksen periaatteet ja ilmastopäästöjen minimoiminen tulee huomioida myös ruuantuotannossa. Eettisillä ja ekologisilla innovaatioilla kaikessa ruuantuotannossa voidaan vähentää ilmastorasitusta ja luoda uusia markkinoita.

Tärkeimpien luonnonvarojen, kuten veden ja ilman tulee säilyä kansallisessa omistuksessa ja vapaina kaikille kansalaisille. Jokamiehenoikeudet sekä mahdollisuudet kalastukseen ja metsästykseen on turvattava.

TULEVAISUUS JA UUDET HAASTEET

Suuri murros, jossa digitalisaatio, oppiva tekoäly ja automaatio mullistavat yhteiskunnan perusrakenteita ja ihmisten sosiaalista kanssakäymistä, kutsuu sosialidemokraattisen liikkeen kohtaamaan ja ratkaisemaan uudet haasteet kestävien arvojensa pohjalta. Sosialidemokratia tarjoaa keinot taata kaikille mahdollisuudet ja toimeentulo myös automatisoituvassa maailmassa.

Sosialidemokratian tehtävät tämän päivän maailmassa ovat demokratian puolustaminen, rauhan edistäminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vastainen kamppailu, terveyserojen kaventaminen, hyvinvointivaltion uudistaminen digitaalisen yhteiskunnan hyötyjen takaamiseksi kaikille, Euroopan integraation ohjaaminen tasapainoisempaan suuntaan, rahoitusmarkkinoiden uudistaminen sekä määrätietoiset toimet ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Talouden rakenteet voivat edistää tai estää sosialidemokraattisten arvojen mukaista politiikka. Siksi talouden ja markkinoiden ohjaaminen tasa-arvoiseen suuntaan on ensiarvoisen tärkeää liikkeen kaikkien tavoitteiden kannalta.

MARKKINOIDEN ROOLI YHTEISKUNNASSA

Sosialidemokratia kannattaa säädeltyä, inhimillisiä päämääriä tavoittelemaan ohjattua markkinataloutta. Vahva oikeusvaltio, elävä demokratia ja vakaat työmarkkinat ovat välttämättömiä aidoille markkinoille. Markkinamekanismi tarvitsee toimiakseen säätelyä ja rajoituksia, muuten monopolisoitumisen trendi ottaa ylivallan eikä vapaata kilpailua synny. Vapaa kilpailu toteutuu vain muun yhteiskunnan ylläpitämien normien avulla.

Markkinat ovat hyödyllinen työkalu vaurauden luomisessa, mutta markkinoiden ei pidä antaa määrittää politiikan tavoitteita. Puhtaasti markkinaehtoinen politiikka on sopeutumista ja sopeuttamista. Markkinat eivät kykene torjumaan ilmastonmuutosta tai luomaan tasaista hyvinvointia, ellei niitä siihen julkisen vallan toimesta valjasteta. Ilman demokraattista ohjausta markkinat toimivat lyhytnäköisesti eivätkä palvele yhteiskunnan kokonaisetua.

Samalla täytyy rajata, mitkä elämän alueet haluamme markkinoille altistaa. Sivistys, terveys ja turvallisuus ovat ydintehtäviä, joiden omistajuus on oltava julkisella sektorilla. Kenenkään perusoikeuksien ei pidä olla markkinoiden armoilla. Kysymys on myös yhteiskunnan hengestä ja ihmisten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, kaikkea ei pidä mitata rahalla eikä kansalaisten keskinäisen vuorovaikutuksen tule köyhtyä kaupalliseksi. Liiallinen rahalla arvottaminen tunkeutuu yhteiskunnan ilmapiiristä myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Tarvitsemme aitoa kilpailua markkinoilla ja samaan aikaan selkeää rajanvetoa. Kannatamme markkinataloutta, mutta emme sellaista kapitalismia, jossa päätökset tekevät pääoman omistajat ohi ja yli muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ja etujen. Talous määrää tällöin ihmisen arvon ja hänen oikeutensa. Kapitalismissa vallankäyttö rajoittaa muiden kuin pääoman omistajien oikeuksia ja vapautta. Se luo myös eriarvoisuutta tulon- ja varallisuudenjaossa ja lisää jännitteitä ja konflikteja niin valtioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Kapitalismi on säätelemätöntä markkinataloutta, joka johtaa sekä ihmisten että luonnon riistoon ja alistamiseen.

MAAILMANTALOUS JA ERIARVOISTUMISEN TORJUMINEN

Maailmantalouden kehitys on ollut kaksijakoista. Globaali eriarvoisuus on vähentynyt miljoonien ihmisten noustessa kurjuudesta niukkaan toimeentuloon ja kasvavassa määrin myös keskiluokkaan. Kaikki eivät ole silti päässeet osallisiksi kasvusta ja alueelliset erot ovat suuria. Myös kehittyneissä talouksissa muutokset ovat olleet ristiriitaisia. Samalla kun tasa-arvossa on edistytty, on taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ja syrjäytymisen vaara kasvanut.

Keskiluokan ja pienituloisten ihmisten toimeentulon epävarmuus on lisääntynyt. Sääntelyn purkaminen, varsinkin finanssisektorilta, ja julkisen sektorin heikentäminen ovat johtaneet epävakaampaan talouteen ja suurempiin tuloeroihin. Markkinaliberalistisen talouspolitiikan tulokset ovat olleet enemmistön kannalta epäsuotuisia. Kehittyneissä maissa kasvaneet tuloerot ja vapaammat pääomanliikkeet eivät ole tuottaneet luvattua kasvua tai työpaikkoja. Varallisuuden ja mahdollisuuksien epätasainen jakautuminen on haitaksi yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Markkinaliberalistinen politiikka on johtanut myös pääomatulojen kansantaloutta ja palkkatuloja nopeampaan kasvuun. Pääomatulojen osuuden kasvu on pahentanut taloudellista eriarvoisuutta globaalisti ja heikentää pitkällä aikavälillä myös kansanvaltaa. Rahoitusmarkkinoiden suhteellisen osuuden kasvulla on ollut epävakauttava vaikutus. Finanssikriisien toistumisen vaara talouden nykyisellä rakenteella on ilmeinen ja siihen tulee vastata tiukemmalla säätelyllä. Spekulatiivista uhkapeliä yhteiskunnan takaamana ei pidä sallia.

Markkinaliberalistinen talouspolitiikka johtaa lopulta harvojen menestyjien ja matalapalkalla elävän enemmistön yhteiskuntaan, jossa palkkoja ja työoloja heikennetään kilpaa kansainvälisten kauppakumppanien kanssa. Sosialidemokratian tehtävä on katkaista tämä kehitys ja tarjota yhteiskunnalle uusi tasa-arvon suunta.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN KASVUN JA TASA-ARVON TALOUSPOLITIIKKA

Sosialidemokraattisen talouspolitiikan tavoitteina ovat täystyöllisyys, oikeudenmukainen tulonjako ja ihmisten hyvinvointi. Sosialidemokraatit haluavat kehittää taloutta, jossa kaikilla on mahdollisuus asua ja elää, kouluttautua, tehdä mielekästä työtä, rakentaa uutta ja ottaa myös riskejä. Talouden pelisääntöjen tulee olla läpinäkyvät, ymmärrettävät ja reilut, niin työntekijöille, työnantajille kuin yrittäjillekin.

Sosialidemokraatit toteuttavat tavoitteitaan sosiaalisten investointien, aktiivisen elinkeinopolitiikan ja oikeudenmukaisen verotuksen kautta. Ekologisesti kestävällä ja eriarvoisuutta vähentävällä kasvupolitiikalla luodaan mahdollisuuksia kaikille vaarantamatta tulevaisuuden hyvinvointia. Talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat yksilöiden hyvinvointi ja ekologinen kestävyys, joita kasvun on palveltava.

Sosialidemokraatit haluavat edistää osaamistaloutta, jossa uudet työpaikat syntyvät korkean tuottavuuden, eikä palkkojen polkemisen kautta. Tasa-arvoisempi, enemmän tilaa luovuudelle ja yksilön vapaudelle antava talous voi perustua vain korkealle työn tuottavuudelle, joka siksi pitää asettaa sosialidemokraattisen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

LUOVA JULKINEN SEKTORI YRITYSTEN KUMPPANINA

Sosialidemokraattinen työn tuottavuutta edistävä talouspolitiikka perustuu rakentavaan työnjakoon yksityisen ja julkisen sektorin välillä, jossa hyödynnetään molempien vahvuuksia. On päästävä eroon julkisen sektorin roolia ja mahdollisuuksia vähättelevistä pohjaoletuksista ja ajattelutavasta. Markkinat ja julkinen sektori ovat parhaimmillaan toisiaan täydentäviä kumppaneita.

Voimakkaimmin kasvaneet talouden sektorit ovat syntyneet julkisten investointien ja aktiivisen tiede- ja tutkimuspolitiikan kautta. Iso osa aikamme suurista innovaatioista on syntynyt julkisissa tutkimuslaitoksissa, joissa ihmisiä on rohkaistu kokeilemaan. Tutkimuslaitosten ympärillä toimiva yksityisten yritysten ekosysteemi on kehittänyt teknologioita eteenpäin ja luonut niistä tuotteita ja palveluja yrityksille ja kuluttajille. Yritysten synty ja kasvu on ollut voimakkainta juuri tutkimuslaitosten ympärille muodostuneissa kasvukeskuksissa. Tutkimuslaitosten rahoituksen turvaaminen on viisasta pitkän aikavälin kasvupolitiikkaa.

Tutkimustulosten ja innovaatioiden hyödyntäminen vaatii koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Koulutuksen ja elämänikäisen oppimisen mahdollistavat julkiset laitokset luovat kasvualustaa yrittämiselle ja korkean tuottavuuden työlle. Valtion rooli pitkäjänteisenä kehittäjänä ja riskin kantajana helpottaa uusien liiketoiminnan alojen syntyä tulevaisuuden kannalta tärkeillä aloilla, kuten ympäristöteknologiassa. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeille aloille voidaan kohdentaa rahoitusta myös julkisten pääomasijoitusten kautta.

Sosialidemokratian tavoitteena on uusiutuva ja luova valtio, jonka toimintaa taloudessa voidaan kutsua yrittäjähenkiseksi. Yrittäjähenkinen valtio investoi silloin, kun yksityinen sektori ei kykene, esimerkiksi kun yhteiskunnallinen hyöty on liiketaloudellista suurempi, tai kun takaisinmaksuaika on markkinoille liian pitkä. Julkisen sektorin rooli ei tällöin ole syrjäyttää yksityistä toimintaa, vaan tehdä sitä, mikä muuten jäisi tekemättä.

Terve, tuottava ja monipuolinen osaamistalous mahdollistaa tarvittavat panostukset koulutukseen, kulttuuriin, ympäristön suojeluun sekä ihmisten kokonaisvaltaiseen aineelliseen, terveydelliseen ja henkiseen hyvinvointiin, joita sosialidemokratia perimmiltään tavoittelee.

INHIMILLINEN TYÖ

Työ ei ole pelkkää toimeentuloa, vaan sen tulee olla myös itsensä kehittämistä ja paremman yhteiskunnan rakentamista. Kaikilla pitää olla oikeus osallistua mielekkääseen työhön, kehittää työtänsä ja saada siitä myös oikeudenmukainen korvaus. Osatyökykyisyyden, on se sitten lyhytaikaista tai pitempään kestävää, tulee mahdollistaa työhön osallistuminen omien mahdollisuuksien puitteissa.

Sosialidemokratian tavoitteena tulee olla täystyöllisyys, jossa jokaiselle taataan mahdollisuus tehdä ainakin minimitoimentulon mahdollistavaa työtä. Kenenkään ei pidä ajautua passiiviseksi tuensaajaksi.

Muuttuvassa yhteiskunnassa täytyy tunnustaa, nostaa esiin ja arvostaa myös perinteisen palkkatyön rinnalle nousevia uusia tapoja tehdä työtä ja osallistua. SDP on perinteensä mukaisesti palkansaajapuolue, mutta myös itsensä työllistävien ja pienyrittäjien puolue.

Sosialidemokratia arvostaa yhteiskuntavastuunsa tuntevaa yrittäjyyttä. Yrittäjyyden merkityksen kasvu ja osa-aikatyön, pätkätyöläisyyden ja vuokratyön kaltaiset ilmiöt haastavat uudistamaan hyvinvointivaltiota. Myös uuden työn tekijöille ja pienyrittäjille on taattava kohtuullinen työttömyys-, sairaus- ja eläketurva. Yhteiskunnan on myös nykyistä paremmin tuettava uusien yritysten syntyä ja liikeideoiden tuotteistamista tavaroiksi ja palveluiksi. Yritysten kasvua tulee tukea ja alkuvaiheen riskejä lieventää. Myös yrittäjällä on oltava mahdollisuus sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan turvaverkkoon.

Muuttuvassa taloudessa myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien ihmisten oikeudet ja ansiotaso on turvattava, viime kädessä lainsäädännöllä niiltä osin kuin nämä työntekijät jäävät työmarkkinaratkaisujen ulkopuolelle. Nollatuntisopimuksien kaltaiset työntekijän oikeuksia polkevat järjestelyt tulee poistaa. Kun työntekijän edellytetään olevan tarvittaessa työnantajan käytettävissä, hänen on saatava tästä asianmukainen korvaus. Uudet digitaaliset liiketoiminnan muodot, kuten alustatalous, eivät saa johtaa työehtojen polkemiseen.

Uusi talous vaatii työntekijöiltä yhä joustavampia työaikoja ja työn tekemisen tapoja. Vastaavasti työntekijöille on kehitettävä uusia keinoja, käytäntöjä ja rakenteita, jotka auttavat työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.

Digitalisaatio tulee mahdollistamaan yhä useamman työtehtävän hoitamisen myös etänä. Paikasta riippumattoman työn tarjoamia mahdollisuuksia on kehitettävä tasapuolisesti, työntekijää ja työnantajaa hyödyttäen. Oikeutta hoitaa osa työstään etänä tulee laajentaa.

Muutoksen keskellä on tärkeää turvata kaikille aitoa vapaa-aikaa, joka on täysin irrotettu työstä. On inhimillisesti korvaamatonta saada välillä keskittyä täysin yksityiselämään, läheisiin, harrastuksiin ja itsensä kehittämiseen.

Sosialidemokratia toimii tasa-arvoisen työelämän puolesta myös kannattamalla sopimisen kulttuuria, jossa työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa tasaveroisesti työnantajien rinnalla. Sopimisen kulttuuri edellyttää sitä, että työntekijät ja työnantajat saadaan myös tulevina vuosikymmeninä järjestäytymään ja aktivoitumaan työelämän kehittämisessä. Nykyaikaisella ammattiyhdistystoiminnalla tulee olemaan keskeinen rooli työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa myös tulevaisuudessa. Samalla sopimisen kulttuuri tukee yritystoimintaa ja investointeja lisäämällä toimintaympäristön ennustettavuutta.

ERIARVOISUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN

Eriarvoistumiskehitys alkaa jo varhain. Kattava varhaiskasvatus ehkäisee tätä ja auttaa tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset, perheet ja heidän lähiyhteisönsä. Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus.

Köyhyys kaventaa ihmisen vapautta vaikuttaa olosuhteisiinsa ja mahdollisuuksiinsa. Rajatut mahdollisuudet periytyvät usein seuraaville sukupolville; ilman tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia lähtökohtia ei voi olla olemassa myöskään mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Kasvava eriarvoisuus on koskettanut lisääntyvästi myös säännöllisissä palkkatöissä olevia pienituloisia ihmisiä. Työn tulosten jakosuhde omistajien ja työntekijöiden välillä on merkittävä eriarvoisuuden lähde. Nykyinen kehitys, jossa yhä suurempi osa yhteisen työn tuloksista maksetaan omistajille, pahentaa eriarvoisuutta. Siihen on puututtava kansallisesti ja kansainvälisesti verotuksella ja elinkeinopolitiikalla.

Eriarvoisuus näkyy kaikkein rujoimmin eri sosiaaliryhmien välisissä terveyseroissa. Köyhä elää sairaampana ja kuolee nuorempana kuin varakas ja koulutettu. Keskeistä on rakentaa ja ylläpitää laadukasta ja kansalaisille tasa-arvoista julkista terveydenhuoltoa sekä tukea terveyden edistämistä.

Sosialidemokraateille tasa-arvo on myös terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuudet ottaa vastuu omasta elämästä, tehdä hyvinvointia ja terveydentilaa edistäviä valintoja. Terveyden edistäminen on investointi tulevaisuuteen. Vain julkinen terveydenhuolto takaa sen, että heikommassa asemassa olevien terveydentila edistyy. Tasaisesti jakautunut hyvinvointi estää eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Yksilöiden hyvinvointi takaa yhteisön hyvinvoinnin.

Koulutus on keskeisin yhteiskunnallinen palvelu, jolla ihmisten elämää ja asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa ja siten purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Koulutus ja itsensä kehittäminen on jokaisen perusoikeus, jonka pitää olla vapaasti saatavilla kaikille taustasta ja varallisuudesta riippumatta.

Toimivat, kattavat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut tasaavat tuloeroja yhdessä oikein kohdennettujen tulonsiirtojen ja progressiivisen verotuksen kanssa.

ILMASTOKRIISI JA LUONNONVARAT IHMISKUNNAN YHTEISENÄ HAASTEENA

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, kasvihuonepäästöt eivät kunnioita valtioiden rajoja. Ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat tällä hetkellä rajuimmin köyhimpiin kehitysmaihin, joissa myös resurssit sopeutumiseen ovat niukimmat. Globaalit ongelmat vaativat solidaarista ja oikeudenmukaista ratkaisua.

Hallitsematon ilmastonmuutos uhkaa ihmiskuntaa ja luonnon tasapainoa laajasti. Raju ilmastonmuutos luo epävakautta ja vaarantaa yhteiskuntarauhan monella entisestään kriisiherkällä alueella. Seuraukset voivat olla arvaamattomia ja aiheuttaa pakolaisaaltoja ja laajenevia konflikteja.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole mahdollista, jollei isoa osaa tunnetuista fossiilisista energiavaroista jätetä käyttämättä. Sosialidemokraatit ajavat strategisia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin, joilla siirtymistä hiilineutraaliin energiantuotantoon, energiatehokkaaseen asumiseen ja liikenteeseen vauhditetaan, ja jotka avaavat samalla mahdollisuuksia keskeisillä tulevaisuuden liiketoiminnan alueilla.

Rajallisten luonnonvarojen käytössä on huomioitava myös kehittyvien maiden tarpeet. Teollisuusmaissa on pyrittävä vähentämään talouden raaka-aineintensiivisyyttä ja tuettava luonnonvaroja säästävän teknologian globaalia hyödyntämistä. Näin nousevien talouksien kehitykselle luodaan tilaa vaarantamatta maapallon kantokykyä.

HIILINEUTRAALI JA TASA-ARVOINEN DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Tulevina vuosikymmeninä tulee rakentaa digitaalinen ja ympäristöä vähemmän kuormittava talous- ja yhteiskuntamalli sosialidemokraattisella politiikalla. Tavoitteeksi tulee asettaa hiilineutraali Suomi.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen tulee vaatimaan investointeja ja innovaatioita energiatalouteen, liikenteeseen ja tuotantoon. Verotuksella, julkisilla hankinnoilla ja innovaatiopolitiikalla ympäristön kannalta välttämättömät muutokset tulee ohjata tuottamaan työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa.

Teknologinen murros luo mahdollisuuksia yhteiskunnan muuttamiseksi ekologisesti kestävämmälle pohjalle. Uusi teknologia tulee ohjata palvelemaan kestävästi koko yhteiskuntaa. Tasa-arvoisen digitaalisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää koulutuspolitiikan päivittämistä elämänikäiseksi oppimispolitiikaksi. Tarvitsemme myös uusiin työnteon ja yrittämisen tapoihin taipuvia työllisyyspolitiikan sekä sosiaaliturvan muotoja, kärsivällistä pääomaa ja ajanmukaista digitaalista infrastruktuuria. Yhteiskunnan on panostettava helppokäyttöisyyteen sekä tarvittaessa tukeen, jottei kukaan jää uusien digitaalisten palveluiden ulkopuolelle.

Tietoturvan ja yksityisyyden painoarvo digitaalisen ajan politiikan kysymyksinä kasvaa entisestään, kun kaikista laitteista tulee osa tietoverkkoa. Uutta valtavaa tietovarantoa on kuvattu termillä "suuri data". Suuri data on sekä mahdollisuus että uhka riippuen siitä, miten sitä käytetään. Se mahdollistaa sekä yhteiskunnan muuttumisen että muuttamisen oikea-aikaisen seurannan. Muutosta on aktiivisesti seurattava ja huolehdittava ihmisten yksityisyyden suojasta ja oikeusturvasta.

Kerättyä tietoa on mahdollista käyttää myös muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Suuryritysten ja viranomaisten tapaa käsitellä hallussaan olevia yksilöiden tietoja on valvottava kattavasti.

Uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää eettisesti. Ihmisten oikeudet myös virtuaalisessa todellisuudessa on turvattava. Keskeisin näistä on oikeus yksityisyyteen. Virtuaalitodellisuudessa meitä koskeva tieto on osa jokaisen identiteettiä. Yksityisyyden loukkauksia tulee käsitellä kuten

kajoamista fyysiseen koskemattomuuteen. Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa yksilön mahdollisuuksia hallita omien tietojensa käyttöä ja hyödyntämistä. Globaalissa maailmassa ja valtion rajat ylittävässä virtuaalitodellisuudessa tähän tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä.

SOSIALIDEMOKRAATIT TUKEVAT EUROOPPALAISTA YHTEISTYÖTÄ

Eurooppa rakennettiin sodan jälkeen tuhkasta. Raunioilla, polttouunien varjossa vannottiin jälleen "ei enää koskaan". Euroopan yhteisöt syntyi rauhan projektina, josta kasvoi demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävä arvoyhteisö. Sosialidemokratia ajaa Eurooppaa, jossa EU:n neljä perusvapautta - ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella - toteutuvat ja syvenevät. Sosialidemokraatit haluavat olla rakentamassa yhteistä rauhan ja vakauden Eurooppaa.

Yhteinen Eurooppa on tärkeä toimija globaalisti myös tulevaisuudessa. Unionin tulee vahvistaa demokratiaa sisäisesti ja unionin tulee pitää kiinni roolistaan ihmisoikeuksien puolustajana. Sosialidemokraattien tavoittelema Eurooppa on arvoyhteisö, taloudellinen yhteisö ja sosiaalinen yhteisö.

Unionin kehitys tarjoaa mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ei jatkossa saa jäädä taloudellisen integraation varjoon. Eurooppalaisen sosialidemokratian tavoitteena pitää olla veroparatiisien sulkeminen ja epäreilun verokilpailun lopettaminen. Myös yritysten ja pääoman omistajien on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Kansainvälisillä sopimuksilla ja yhteistyöllä on estettävä kilpailevat työehtojen ja -olojen huononnukset.

Euroopan unionin talouspolitiikassa tulee huomioida kansalliset olot ja kansalaisten näkökulma. Muuten on vaarana, että ihmisten mielissä ja omaa vastuutaan pakoilevien hallitusten retoriikassa globalisaation varjopuolet kytkeytyvät unioniin ja integraation kannatus kansalaisten keskuudessa heikkenee. Kehitys olisi huolestuttava, koska unioni ja muut sen kaltaiset syvemmät taloudellisen yhteistyön muodot tarjoavat ainoan mahdollisuuden pienille kansantalouksille kamppailla epätervettä verokilpailua ja työehtojen huonontamista vastaan. Kansallistunteella ei voi korvata yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia.

Kansallistunne on parhaimmillaan yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta, joka ei sulje muita pois. Terve kansallistunne on ylpeyttä oman yhteiskunnan parhaista puolista ja arvostusta menneiden sukupolvien työlle. Kansallistunteen pimeämpi puoli on ollut ulossulkevien ja eristäytyvien liikkeiden nousu Euroopassa ja maailmalla. Epädemokraattiset ja autoritaariset liikkeet ovat monessa maassa pyrkineet omimaan kansalliset symbolit ja liittämään kansallistunteen muukalaisvihamielisyyteen. Sosialidemokraattisessa liikkeessä kansallistunne on ylpeyttä vahvasta demokratiasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen perinteestä. Kansallisten symbolien ei pidä antaa rappeutua ääriliikkeiden tunnuksiksi. Demokratian puolustaminen kotimaassa ja kansainvälisesti edellyttää vahvaa itsetuntoa ja sen perustalle rakentuvaa avoimuutta ja solidaarisuutta.

Euroopan unioni on historiallisesti ajanut taloudellisen integraation lisäksi demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yhteisten perusarvojen edistämisen on oltava keskeinen osa eurooppalaista projektia myös tulevaisuudessa. Jäsenmaiden yhteistyöllä ja yhteisillä instituutioilla on turvattava demokratia unionin tasolla ja jäsenmaiden sisällä.

Sosialidemokratia rakentaa ihmisoikeuksille ja demokratialle perustuvaa yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Sen tavoittelema Eurooppa toimii vakauden lähteenä muuttuvassa maailmassa. Yhteistyöllä tulee rakentaa Eurooppaa, jossa voimme olla sekä jäsenmaidemme ja Euroopan kansalaisia, ja ylpeitä siitä mitä molemmat yhdessä ja erikseen edustavat maailmalla.

RAUHA JA SOLIDAARISUUS MUUTTUVASSA MAAILMASSA

Sosialidemokratia edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa maailmassa, mikä vaatii pysyvämpiä ja syvempiä yhteistyön muotoja. Pelkät valtioiden keskinäiset sopimukset eivät riitä. Tässä työssä YK:lla, Euroopan unionilla, ETYJ:llä ja Euroopan neuvostolla on keskeiset roolit. Sosialidemokratia on aatteena vahvasti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen perustuvaan globaaliin järjestelmään.

Parhaiten rauhaa voidaan edistää ja kriisejä ehkäistä tukemalla yhteiskunnallista kehitystä kriisien uhkaamilla alueilla. Oikeudenmukaisempi kauppapolitiikka, aidosti kohdemaan kansalaisten tarpeista lähtevä kehitysyhteistyö ja tasaisempi globaali tulonjako poistavat kriisien perimmäisiä syitä. Solidaarisella politiikalla tuetaan rauhaa ja kehitystä luomalla vakautta, vaurautta ja ratkaistaan globaaleja ongelmia.

Sosialidemokraatit haluavat ratkaista kriisit ensisijaisesti politiikan ja diplomatian keinoin. Ihmisoikeusloukkauksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan tulee kansainvälisen yhteisön puuttua myös suoremmin.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä ihmisten oikeutta muuttaa työ- ja perhesyistä. Ymmärrämme ihmisten halua hakea parempaa elämää ja suurempia mahdollisuuksia kuin asuinmaa tarjoaa. Suunnitelmallinen ja humaani maahanmuuttopolitiikka, jossa kotoutumiseen panostetaan riittävästi, ehkäisee jännitteiden muodostumista. Sosialidemokraatit eivät hyväksy kahden kerroksen työmarkkinoita, vaan työehtojen tulee olla kaikille samat.

Siirtolaisuus on rikastuttanut kulttuureja ja edistänyt talouskasvua. Kuitenkin kriisitilanteissa, kun suuret ihmisjoukot äkillisesti joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä, syntyy inhimillisten tragedioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia haasteita. Rankimmin nämä haasteet ovat kohdistuneet köyhiin kehittyviin maihin, joilla on monesti ollut vaikeuksia tarjota edes perustason suojaa ja toimeentuloa kriisiä pakeneville ihmisille. Kansainvälinen apu on ollut riittämätöntä.

EU:n yhteisen pakolaispolitiikan on oltava humaania, tehokasta ja toimijoiden riittävästi resursoituja, jotta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Pakolaisia on kohdeltava osana yhteiskuntaa, ihmisinä, joiden ihmisarvo ja oikeudet ovat yhtä todelliset kuin kenen tahansa muun. Kriisin helpottaessa on myös paluusta tehtävä helppoa ja turvallista.

MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ.