Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1008

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suunta Suomelle – Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Suunta Suomelle – Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SUUNTA SUOMELLE – TYÖTÄ, TASA-ARVOA JA TURVALLISUUTTA

Sosialidemokraattien strateginen hallitusohjelma

Vientivetoisella talouskasvulla työtä ja hyvinvointia

Suomea kehitetään pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvojen pohjalta niin, että kaikista huolehditaan ja jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tehdä työtä ja toteuttaa itseään kykyjensä mukaan. Korkea työllisyysaste ja jokaisen osaamisen hyödyntäminen ovat lähtökohtina yhteiskunnalliselle uudistustyölle.

Vientivetoisella talouskasvulla nostetaan työllisyysastetta ja palautetaan julkinen talous ylijäämäiseksi. Reaalisen kilpailukyvyn ja hintakilpailukyvyn vahvistaminen luovat pohjaa talouskasvulle, viennille ja kotimarkkinoiden kehitykselle. Teollisen osaamisen rinnalla korostetaan tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia, luovia aloja ja kehittyviä palvelumarkkinoita.

Hallitus edistää sukupuolten välistä ja alueellista tasa-arvoa sekä toimii tuloerojen kasvua vastaan. Julkista taloutta tasapainotetaan niin, että eri väestöryhmiä kohdellaan oikeudenmukaisesti.

Suomi toimii aktiivisena ja rakentavana Euroopan unionin jäsenenä omien etujensa ja yhteisöllisten arvojen puolesta. Suomi tunnustaa kansainvälisen vastuunsa ja osallistuu aktiivisesti YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Suomen turvallisuus nojaa rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan, hyviin naapuruussuhteisiin, omaan uskottavaan puolustukseen sekä kehittyviin kumppanuksiin ja aktiivisuuteen kansainvälisten kriisien ratkaisussa.

Hallitus toteuttaa ohjelmaansa tiiviissä yhteistyössä ja yhteisymmärrystä, konsensusta tavoitellen työmarkkinajärjestöjen ja kanasalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman onnistumista seurataan strategisia tavoitteita kuvaavien mittarien avulla.

1. Vientivetoinen talouskasvu liikkeelle

Viennin pohjan laajentaminen

Viennin pohjaa laajennetaan maantieteellisesti nouseville talousalueille Aasiaan ja Afrikkaan, jalostusarvoa nostetaan ja kasvua haetaan uusilta toimialoilta. Suomelle luodaan uusi vientistrategia, joka kiinnittyy maailman megatrendeihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja torjuntaan, puhtaaseen veteen ja ilmaan, energiatehokkaaseen rakentamiseen, uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja digitaalisiin teknologioihin. Suomen arktinen osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti. Kotimarkkinoille luodaan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä referenssimarkkinoita uusien innovaatioiden ja tuotteiden käyttöönottamiseksi. Talouskasvun on perustuttava kestävän kehityksen periaatteille ja otettava huomioon korkeat ympäristövaatimukset.

Kilpailukyvyn vahvistaminen

Suomen reaalisen kilpailukyvyn ja hintakilpailukyvyn vahvistamiseksi tehdään useita samanaikaisia toimia. Hallitus tukee pitkäkestoista, kattavaa ja maltillista palkkaratkaisua, joka vahvistaa tasa-arvoa. Vientiteollisuuden logistiikka- ja energiakustannuksia lasketaan. Kustannustason lisäksi kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työn tuottavuuden määrätietoista nostamista sekä osaamisen ja tuotevalikoiman laventamista.

Investointien lisääminen

Kansantalouden investointiastetta nostetaan. Julkisia investointeja käytetään vauhdittamaan yksityisiä investointeja. Uudella yhdyskuntapolitiikalla sidotaan valtion ja kuntien liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka vahvemmin yhteen. Yksityisiä investointeja rohkaistaan jatkamalla investointien korotettuja poistoja.

Osaamisen uudistaminen

Suomi pidetään maailman osaavimpien kansakuntien kärkijoukossa. Elinkeinorakenteen uudistumisen vauhdittamiseksi ja ihmisten työmahdollisuuksien turvaamiseksi nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla on välttämätöntä vahvistaa kansallista osaamispohjaa. Pedagogiikkaa uudistetaan niin, että digitaalisen teknologian mahdollisuudet hyödynnetään kaikilla koulutustasoilla täysimääräisesti. Tutkintoa vailla olevien aikuisten työmarkkinavalmiuksiin panostetaan.

2. Kestävyysvajeeseen vastataan

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin

Tavoitteeksi asetetaan pohjoismainen 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Talouskasvua ja uusia työpaikkoja syntyy erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Työllisyysasteen nostamiseksi toteutetaan sosiaaliturvan uudistus, jolla lisätään työnteon kannustavuutta ja mahdollistetaan ihmisten nopeampi paluu työelämään. Työttömien palveluissa ja työllisyyden hoidossa korostetaan kuntien roolia Tanskan mallin mukaisesti. Nuorille ja pitkäaikaistyöttömille turvataan työ, koulutus tai uuden osaamisen harjoittelumahdollisuus julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen välisellä yhteistyöllä. Työsopimuslakiin sisällytetään tuntitakuu.

Rakenteellisten uudistusten jatkaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus toteutetaan julkisten hyvinvointipalveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksessa siirrytään kohti yksikanavaista järjestelmää. Digitaalisuutta hyödynnetään toimintojen uudistamisessa ja virtaviivaistamisessa sekä hallinnollisen taakan keventämisessä ja automatisoimisessa.

Julkisen talouden tasapainotus

Julkisen talouden velkaantuminen taitetaan vaalikauden aikana. Valtiontaloutta tasapainotetaan sekä tekemällä menosäästöjä että lisäämällä verotuottoja. Hallituskauden alussa päätetään kahden miljardin euron menosopeutuksesta. Verotuottoja lisätään yhdellä miljardilla eurolla vaalikauden loppuun mennessä. Tarvittaessa varaudutaan päättämään yhden miljardin euron lisäsopeutuksesta hallituskauden puolivälissä. Tasapainotustoimien ajoituksella varmistetaan, että ne eivät heikennä talouskasvun käynnistymistä. Vaalikauden alussa käynnistetään kokonaisverouudistuksen valmistelu, jonka tavoitteena on kasvun vauhdittaminen, työllisyyden tukeminen, laajat veropohjat, mahdollisimman alhaiset verokannat ja yksinkertainen verojärjestelmä.

3. Huolehditaan tasa-arvosta

Julkisten peruspalveluiden turvaaminen

Turvataan kattavat ja laadukkaat julkiset hyvinvointipalvelut koko maassa. Erityisesti huomiota kiinnitetään lapsiperheiden tukemiseen sekä ikäihmisten hoivan parantamiseen. Vanhuspalvelulain hoitajamitoitus saatetaan voimaan niin, että kaikissa hoitolaitoksissa on vähintään yksi hoitaja kahta hoidettavaa kohden. Yksin asuvien ikäihmisten ja perheiden kotipalveluita vahvistetaan. Omaishoitajia koskeva lainsäädäntö uudistetaan ja varmistetaan riittävä taloudellisen ja muun tuen taso.

Tulonjaon oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen

Hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääosin verotuloilla. Veroratkaisuissa pidetään huolta siitä, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Kaikkia vero- ja sosiaalipolitiikan ratkaisuja arvioidaan niiden tulonjakovaikutusten perusteella.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

Sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja kavennetaan. Yksi väline palkkaerojen supistamisessa on perhevapaajärjestelmän uudistaminen, jonka puitteissa isien käyttämää osuutta perhevapaista lisätään ja kannustetaan äitejä palaamaan nopeammin työelämään. Osa-aikatyön ja perhevapaiden yhteensovittamista helpotetaan. Valtio tukee tasa-arvoa lisäävää palkkaratkaisua ansiotuloveronkevennyksillä. Työmarkkinoiden sukupuolittuneisuudesta on päästävä eroon.

Palkansaajien aseman parantaminen

Palkansaajien ostovoiman kehitys turvataan maltillisella palkkaratkaisulla, pieni- ja keskituloisten ansiotuloveronalennuksilla ja pidättäytymällä kulutusverojen kiristämisestä. Muutosturvalla huolehditaan palkansaajien työuran aikaisten koulutusmahdollisuuksien lisäämisestä.

4. Turvallisuuden vahvistaminen

Vakaa ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen kansainvälinen yhteistyö perustuu rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Suomen turvallisuuspolitiikan ytimessä ovat rauhantahtoinen ja aktiivinen ulkopolitiikka, jäsenyys Euroopan unionissa, uskottava oma puolustus sekä kehittyvät kumppanuudet Naton ja Ruotsin kanssa. Suomi osaltansa tähtää avoimeen vuorovaikutukseen ja hyviin naapuruussuhteisiin.

Suomi jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Oman uskottavan puolustuksen ytimessä on yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi puolustusmäärärahoja korotetaan parlamentaarisen komitean suositusten mukaisesti. Nato-rauhankumppanuusyhteistyöllä mahdollistetaan Suomen täysipainoinen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja säilytetään Natojäsenyysoptio.

Suomen turvallisuusympäristön vahvistaminen

Suomen on oman turvallisuutensa vahvistamiseksi toimittava aktiivisesti kansainvälisten kriisien, terrorismin ja globaalien epätasa-arvoisuuksien sekä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Sisäistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla kaikkien kansalaisten hyvinvoinnista, sisäisestä tasa-arvosta ja syrjäytymisen ehkäisystä. Poliisin ja oikeuslaitoksen resursseista ja toimintamahdollisuuksista huolehditaan.

5. Yhteistyön lisääminen

EU:n palauttaminen kasvun tielle

Suomen EU-politiikan tärkeä tavoite on unionin investointivetoisen taloudellisen kasvun käynnistäminen. Euroopan taloudellinen elpyminen on edellytys myös Suomen olemassa olevan viennin piristymiselle. EU:n sosiaalista ulottuvuutta vahvistetaan. Euroopan työllisyyttä ja kasvua pitää voida tukea aktiivisemmalla finanssipolitiikalla taloudellisten suhdanteiden tasoittamiseksi. Suomen taloudellisia vastuita eurokriisin hoidossa ei kasvateta.

Yhteistyön hengen palauttaminen

Suomen uudistaminen moderniksi, vahvalle osaamiselle rakentuvalle tasa-arvon yhteiskunnaksi onnistuu parhaiten yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Konsensus on myös tulevaisuudessa suomalaisen yhteiskunnan tärkeä ja arvostettu työkalu.

Yhteiskunnan sosiaalisen pääoman lisääminen

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä menestystekijä globaalissa kilpailussa on ihmisten vahva keskinäinen luottamus toisiinsa ja yhteiskunnallisiin toimijoihin sekä instituutioihin. Tämä yhteiskunnan sosiaalinen pääoma luo perustan vakaalle, turvalliselle ja ennustettavalle toimintaympäristölle, joka on edellytys kaikelle taloudelliselle toiminnalle ja kasvulle. Yhteiskunnan sosiaalista pääomaa voidaan vahvistaa poistamalla eriarvoisuutta ja pitämällä sopimuksista kiinni.

6. Mittaaminen

Oleellinen osa sosiaalisen pääoman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista on kiinnittää hallituksen työ realistisiin ja mitattaviin tavoitteisiin. Hallituksen politiikan onnistumista strategisen ohjelman toteuttamisessa ja vaikuttavuudessa mitataan seuraavilla mittareilla:

  1. Taloudellisen kasvun nopeudella sekä työllisyys- ja työttömyysasteen kehittymisellä
  2. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydellä
  3. Tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen muutoksilla
  4. Kansalaisten turvallisuuskäsitysten kehittymisellä
  5. Kansalaisten luottamuksella yhteiskunnan toimivuuteen

Ensimmäinen mittauspiste on hallituksen puolivälitarkastelussa keväällä 2017.