Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1086

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa
  • Vuosi: 2016
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

TURVAA JA VAPAUTTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA

Keskusteluaineisto sosialidemokratian periaatteista

Tämän SDP:n "Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa" -aineiston tarkoituksena on käynnistää laaja ja monipuolinen keskustelu meille tärkeistä arvoista, yhteiskuntakäsityksestämme ja tehtävistämme tämän päivän maailmassa. Syksyllä 2016 puoluehallitus tekee saadun palautteen pohjalta helmikuussa 2017 kokoontuvalle puoluekokoukselle esityksen uudesta periaateohjelmasta. Ohjelmaesitys käy läpi normaalin puoluejärjestökäsittelyn ennen puoluekokousta.

"Valtiotamme sanotaan demokratiaksi: siinä on päätösvalta kansalaisten enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto, jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu kansanluokkaan, vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa. Köyhääkään miestä ei hänen vaatimaton säätynsä estä etenemästä. Olemme vapaamielisiä julkisessa elämässämme ja kartamme myös kansalaistemme jokapäiväiseen elämään kuuluvan toiminnan epäluuloista urkkimista."
- Perikles, vanha sosialidemokraatti…

Sisällysluettelo

Mitä on Sosialidemokratia?
 Sosialidemokratia sivilisaatioliikkeenä
Meidän arvomme
 Demokratia
   Demokratian puolustus
   Parlamentarismi, suora demokratia ja globalisaatio
 Vapaus ja tasa-arvo
 Sivistys
   Vapaus kulttuuriin - kulttuuri kuuluu kaikille
 Sukupuolten tasa-arvo
 Solidaarisuus
 Inhimillinen työ
 Vastuu luonnosta
Yhteiskuntanäkemyksemme
 Markkinat ja kapitalismi
Sosialidemokratian tehtävät tämän päivän maailmassa
 Hyvään työelämään
 Tasa-arvoiseen digiyhteiskuntaan
 Vastuulliseen ympäristöpolitiikkaan
 Euroopan haaste ja kansainvälinen yhteistyö
 Rahoitusmarkkinat palvelemaan kasvua ja työllisyyttä
 Kansainväliset kriisit ja muuttoliikkeet
 Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen

MITÄ ON SOSIALIDEMOKRATIA?

Sosialidemokratian ydin, aatteen sydän ja sielu, on kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo ja oikeudet. Sen elävänä ihanteena on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina, taustasta riippumatta. Yhteiskunta, jossa asemat, syntyperät ja koulutukset jätetään ihmisten kesken sivuun, kuten vaatteet ja vormut saunan pukuhuoneeseen.

Sosialidemokratia on aate, puolue ja kansanliike, joka uskaltaa kuvitella maailman uusiksi. Tavoitella parempaa yhteiskuntaa rohkeasti mutta realistisesti. Se on liike, jolla on sydäntä nähdä rikkinäisen maailman epäkohdat, kärsivällisyyttä korjata niitä ja järkeä hyväksyä epätäydellisessä maailmassa välttämättömät kompromissit.

Sosialidemokratia nousi vastustamaan epätasa-arvoa ja turvattomuutta. Se muutti maailman, mutta työ on vielä kesken. Parempi huominen tarvitsee tekijänsä. Oikeudenmukaisempi maailma ei synny itsestään.

Sosialidemokratian tavoitteena on avoin ja vapaa yhteiskunta, jossa ihmiset huolehtivat toisistaan. Yhteisö, jossa pelko ja ahdistus ei hallitse ja aja ihmisiä vastakkain. Sen ihmiskuva on positiivinen: kun ihmisille annetaan vapautta ja mahdollisuuksia, syntyy parempaa kuin pelolla ja pakolla.

SOSIALIDEMOKRATIA SIVILISAATIOLIIKKEENÄ

Sosialidemokratia syntyi 1800-luvulla kapinana kohtaloa, "luojan luomaa" yhteiskuntajärjestystä vastaan. Luoja ja luonto ei ole asettanut toista emännäksi ja toista piiaksi. Me ihmiset olimme näin tehneet. Teollinen kapitalismi oli luonut uuden maailman, mutta ei oikeudenmukaisuutta.

Sosialidemokratia on radikaali liike, yritys korjata itsensä luonnon kädenjälki. Rakentaa parempi maailma kuin luonnostaan tai näkymättömän käden ohjaamana syntyy.

Luonto ja säätelemättömät markkinat ovat vahvimman oikeutta. Luonnontilassa pelko hallitsee maailmaa - pelko toimeentulosta, omasta paikasta yhteiskunnassa, läheisten kohtalosta. Oikeudenmukaisuus ei toteudu, liian usein paha ei saa palkkaansa ja reilusti pelaaville käy huonosti.

Pelko tekee ihmiset heikoksi vallalle ja auktoriteetille. Pelokkaat ihmiset etsivät turvaa toisten alistamisesta ja vahvojen johtajien seuraamisesta. Pelokkaat pakenevat vastuuta ja epävarmuutta kansankiihottajien ja karismaattisten johtajien tykö, jotka lupaavat vapauttaa ihmiset sivilisaation taakasta. Ottaa meiltä meidän yksilöllisyytemme musertava moraalinen vastuu, raskas aikuisuus, ja antaa meidän sulautua kollektiiviin. Kokea se huumaava varmuus ja vastuuttomuus, jonka vain lauma voi tarjota.

Sivilisaatio on taakka, koska se haastaa meidät kantamaan moraalisen vastuumme yksilöinä. Se on meidän kollektiivinen aikuisuutemme sekä yhteinen velvollisuutemme. Me haastamme itsemme ja toisemme nousemaan pelkojemme yläpuolelle, olemaan parempia ihmisinä ja torjumaan omat ennakkoluulomme ja epävarmuutemme.

Sosialidemokratian tehtävä on korjata maailma ja markkinat oikeudenmukaisemmiksi, mutta sosialidemokratia on myös sivilisaatiopuolue. Ja sen tehtävä on huuto, haaste maailmalle: yhdessä me voimme muuttaa yhteiskunnan. olemme yhdessä vapaita, mutta yksilöinä vastuussa. ihmisyyttämme emme voi ulkoistaa kenellekään. olemme vastuussa itsestämme, toisistamme ja koko planeetasta.

Kasvavan aineellisen yltäkylläisyyden maailmassa meillä ei ole syytä eikä tarvetta alistua aiempaa suurempaan turvattomuuteen tai epäoikeudenmukaisuuteen.

Sodat, kriisit, digitalisaatio ja ympäristöongelmat asettavat uudet haasteet.

Vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon ihanteiden pohjalta voimme luoda uuden, paremman maailman. Aineelliset resurssit ovat suuremmat kuin koskaan, vain tahtoa tarvitaan.

MEIDÄN ARVOMME

DEMOKRATIA

Demokratia ei tarkoita vain poliittista järjestelmää. Se on aate, ihanne ja arvojärjestelmä, joka perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Kaikki saavat osallistua ja kaikkien mielipiteillä on arvo. Kukaan ei ole yksin asiantuntija siinä, mikä on hyvä yhteiskunta ja hyvä elämä. Vain me, kansalaiset, voimme sen määrittää yhdessä.

Parhaiten totuus ja viisaus saadaan esiin tasavertaisessa avoimessa keskustelussa.

Demokratia, vapaus ja tasa-arvo kietoutuvat toisiinsa eivätkä voi elää ilman toisiaan. Ilman vapautta demokratia ei voi toteutua. Alistetut, ohjatut ihmiset äänestyskopeissa on irvokas näytelmä. Ilman demokratiaa vapaus näivettyy korruptioon ja laajeneviin erityisoikeuksiin, joita hallitseva ryhmä väistämättä itselleen suo. Tasa-arvo - kaikkien yhtäläinen ihmisarvo ja kunnioitus - on se pohja, jolla vapaus ja demokratia kasvavat. Henki, joka antaa demokratialle sen sisällön ja jota ilman se on tyhjä muoto, ilman elinvoimaa tai pysyvyyttä.

Ennen vanhaan epätasa-arvoa puolustettiin vetoamalla sallimukseen, nykyään taloudelliset "pakot" ovat ottaneet niiden paikan. Liian usein uskomme talouden asiantuntijoita kysymättä, mistä aatteellisesta näkökulmasta suositukset annetaan ja ovatko seuraukset oikeasti sitä, mitä me kansalaiset haluamme. Talous on olemassa ihmisiä varten, ei toisin päin.

Me kansalaiset päätämme, minkälaisen yhteiskunnan haluamme. Markkinat eivät sitä sanele. Kaikki, mikä palvelee taloutta, ei palvele ihmisarvoista elämää. Siksi demokratian on saneltava reunaehdot taloudelle.

Yhdessä voimme asettaa omat arvomme sen edelle, mitä markkinat vaativat. Kukaan meistä ei halua elää maailmassa, jossa talous, raha, sanelisi kaikki ihmissuhteet ja valtasuhteet. Demokratiassa päätämme yhdessä, mihin rajan vedämme. Emme voi jättää valintaa asiantuntijoille, koska kukaan ei ole toista suurempi asiantuntija siinä, mikä ihmiselämässä on arvokasta ja mikä ei.

Demokratia on puolustuksemme talouden näennäisiä "välttämättömyyksiä" vastaan. Yhdessä voimme muuttaa maailmaa, demokratia tarttuu maailmaan ja laajentaa sitä mikä on mahdollista.

Demokratia on vapauden, ihmisarvoisen elämän mutta myös ympäristön suojelun välttämätön edellytys. Kaikki muut yhteiskunnallisen vallan muodot kääntyvät lopulta palvelemaan vain omaa olemassaoloaan, siksi ne ovat kyvyttömiä ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. Ne kykenevät ainoastaan ajelehtimaan ajan virrassa.

Demokratian puolustus

Sosialidemokratia puolustaa demokratiaa. Jos demokratian annetaan rapautua, käy myös muiden arvojen puolustaminen mahdottomaksi. Willy Brandt kirjoitti: "Tarvitsemme enemmän demokratiaa, emme vähempää - itsevastuun ja yhteisvastuun mielessä. Tarvitsemme enemmän kansalaisoikeuksia, emme vähempää. Tarvitsemme enemmän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, emme vähempää. Tarvitsemme enemmän vastuuntuntoista vapautta, emme vapauden rajoittamista, joka voi lopulta johtaa sen menettämiseen."

Demokratia ja demokraattiset oikeudet ovat monessa maassa uhattuna. Autoritaariset liikkeet ja johtajat heikentävät opposition mahdollisuuksia toimia ja rajoittavat sananvapautta, kunnes todellinen demokratia käy mahdottomaksi.

Meidän aikamme demokratia on uhattuna myös toiselta suunnalta. Taloudellisen vallan kasautuminen kalvaa ja heikentää demokraattista päätöksentekoa. Esimerkiksi tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen ja vaalirahoituksen järjestäminen luovat vaikutuskanavia, joilla talouseliitti voi ohjata poliittista päätöksentekoa. Demokraattisessa yhteiskunnassa meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Ei vain niiden, joilla on varaa suurimpaan megafoniin.

Myös lakiin ja hyvinvointiin pohjautuva turvallisuus on demokratian edellytys. Rakentamalla turvallista yhteiskuntaa olemme pystyneet historiamme aikana torjumaan ääriryhmien yritykset horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Olemme taistelleet tietämättömyyttä ja pelkoa vastaan rakentamalla sivistysyhteiskuntaa, joka on perustunut sekä palkansaajien omatoimisen sivistystoiminnan että yhteiskunnan koulutusverkon varaan.

Ilman demokraattista kontrollia yhteiskunta korruptoituu ja myös markkinoiden toiminta muuttuu tehottomaksi.

Demokratiassa ihmisten on konkreettisesti pystyttävä vaikuttamaan lähidemokratian kautta. Etäiset, suuret kokonaisuudet jäävät muuten liian abstrakteiksi ja ihmiset vieraantuvat politiikasta. Silloin osa ihmisistä sulkee itsensä demokratian ulkopuolelle, demokratia heikkenee. Pahimmillaan poliittinen toiminta kanavoituu silloin epädemokraattisiin ääriliikkeisiin.

Demokratia voi olla uhattuna myös kehittyneessä ja vauraassa yhteiskunnassa, siksi sen rapautumista vastaan on taisteltava.

Parlamentarismi, suora demokratia ja globalisaatio

Suoraa demokratiaa tarjotaan joskus ratkaisuksi politiikasta vieraantumiseen ja kansanäänestyksiä voidaankin käyttää tilanteessa, joissa on selkeät vaihtoehdot. Silloin kuitenkin yksi parlamentaarisen demokratian kulmakivistä, päättäjien vastuu päätöksistä kansan edessä, tippuu pois. Huonoa politiikkaa tehneet päättäjät voidaan vaaleissa vaihtaa. Erehdykseksi osoittautunut kansanäänestyksen tulos on vaikeampi muutettava, eikä vastuuta kanna kukaan.

Vastuun ongelmaa ei kuitenkaan tule, jos kansalaisten osallistumista päätöksenteon valmisteluun vahvistettaisiin. Millään ministeriöllä ei voi olla yhtä paljon asiantuntemusta kuin koko kansakunnalla kollektiivisesti. Uudet mediat tarjoavat kanavan, jota pitkin kansalaisilla oleva asiantuntemus ja uudet ideat voidaan jalostaa päättäjien käyttöön. Monessa palvelussa käyttäjät kollektiivisesti arvioivat ja korjaavat esitetyt ratkaisut ja vastaukset niin, että yleisesti parhaan pidetyt nousevat esiin.

Kansalaiset osallistuvat ja tukevat päätöksentekoa, mutta vastuu säilyy siellä, missä sen kuuluu olla - poliittisella päättäjällä, jonka on kohdattava kansalaiset myös ensi vaaleissa.

Sosialidemokraatit edellyttävät keskeisten, yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien toimien säilyvän demokraattisen päätöksenteon piirissä myös silloin, jos jotkut toiminnot on perusteltua yhtiöittää.

Monet nykyisen maailman valtarakenteista ovat globaaleja, ja niitä on mahdotonta ohjata ilman kansainvälistä yhteistyötä. Siksi kansainvälisyys on välttämätön osa demokratiaa - myös tulevaisuudessa. Muuten kenttä jää vapaaksi uusliberaalille globalisaatiolle. Demokraattisen kontrollin puute jättää valtatyhjiön, jonka muut voimat täyttävät, ja jotka sitten sanelevat "välttämättömät" reunaehtonsa kansallisvaltioihin käpristyneille demokratioille. Kansainvälinen solidaarisuus ei ole vain oikein, se on välttämätöntä, jos haluamme ohjata oman kohtalomme emmekä vain olla olosuhteiden uhreja. Sorto ja riisto missä vain ovat uhka vapaudelle kaikkialla.

Identiteetit ylittävät kasvavassa määrin kansalliset rajat, mutta tehokkaimmat vaikutuskanavat ovat vieläkin sidoksissa kansallisvaltioihin. Sosialidemokratia on kansainvälinen liike, joka pyrkii yhteistyön kautta ulottamaan demokraattisen kontrollin myös koko maapalloa koskeviin kysymyksiin. Ilmastonmuutokseen tai globaaliin talouteen ei voi vaikuttaa kuin yhteistyöllä.

Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee tehostamista ja uusia välineitä. Miten kyetään ohjamaan suuria, joskus jopa globaaleja prosesseja ja toisaalta antamaan yksilöille vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallistumisen tunne?

Vapaus ja tasa-arvo

Sosialidemokratia on vapausliike, jonka tavoite on taata kaikille mahdollisuus elää mielekästä elämää ja toteuttaa haaveitaan. Sosialidemokratia on mahdollisuuksien tasa-arvoa. Vapaus tasa-arvon kulmakivi. Se on yhtäläinen luovuttamaton syntymäoikeus, ei harvojen etuoikeus, ja sellaisena vapaus voi toteutua vain tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Todellinen vapaus ei ole vain pakkojen puuttumista. Todellinen vapaus edellyttää voimavaroja tehdä aitoja valintoja. Voimavarat nähdä, tunnistaa ja toteuttaa todellisia valintoja syntyvät koulutuksen, kasvatuksen ja turvatun perustoimentulon kautta.

Vapauden edellytykset ovat myös sisäisiä. Tietämätön ei voi valita eikä pelokas uskalla tarttua mahdollisuuksiin. Sosialidemokratia haluaa edistää ja suojella vapautta myös laajentamalla sitä, minkä koemme olevan mahdollista. Vapaa ihminen voi tehdä elämäänsä koskevia päätöksiä - toisia ihmisiä kunnioittaen, muita loukkaamatta.

Vapaus on perusoikeuksien lisäksi myös vapautta pelosta ja epävarmuudesta. Vapautta on mahdollisuus kukoistaa yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Sosialidemokratian vapauskäsityksen mukaan ihmisen vapaus liittyy vastuuseen eikä sen lopullista muotoa voi eikä pidä määritellä, sillä se muodostuu ulkoisista edellytysten lisäksi jokaisen omista valinnoista.

Sosialidemokratia on antirasistinen liike. Jokainen ihminen on taustastaan tai alkuperästään riippumatta aina arvokas. Ihmisarvosta ei voi tinkiä missään olosuhteissa. Sosialidemokraattinen yhdenvertaisuuden ihanne koskee kaikkia maailman ihmisiä.

Vähemmistöjen oikeuksien ajaminen edellyttää kykyä asettua toisen ihmisen asemaan - eli solidaarisuutta. Sosialidemokratia on edistänyt vähemmistöjen kansalaisoikeuksia ja oikeuteen työhön ja toimeentuloon. Paljon on saavutettu, mutta työ on vielä kesken.

Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden purkamiseksi. Pyrkiessämme yhteiskunnalliseen tasa-arvoon voi julkinen valta joutua joskus tilapäisesti luomaan vähemmistöille ratkaisuja, jotka poikkeavat enemmistöä koskevista. Niiden tarkoituksena ja lopputuloksena ei pidä olla eri- tai etuoikeuksia, vaan se, että samat oikeudet kuin valtaväestöllä taataan myös vähemmistöön kuuluville ihmisille.

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä. Päinvastoin todellinen moniarvoisuus edellyttää tasa-arvoa, koska ihmisillä on silloin mahdollisuus seurata vapaata tahtoaan. Erilaisuus rikastuttaa yhteiskuntaa, kunhan se ei rajoita muiden vapautta olla erilainen.

Poliittinen demokratia luo edellytykset tasavertaiselle yhteiskunnalle. Mutta se ei yksin riitä. Poliittinen demokratia on vapaan kansalaisen elämäntapa ja sosialidemokratian välttämätön edellytys. Sosiaalinen tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus eivät toteudu pelkästään hyvillä käytöstavoilla.

Ilman taloudellisen tasa-arvon edistämistä eivät ihmisten yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, löytää oma polkunsa ja kurottaa kohti omaa täyttä potentiaaliaan toteudu. Miksi kukaan olisi solidaarinen yhteiskunnalle, jonka pelisäännöt heti syntymästä alkaen ovat syrjivät ja epäoikeudenmukaiset? Todellinen demokratia, ihmisten kyky osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja puolustaa oikeuksiaan, edellyttää kaikille vapaata koulutusta, vapaata tiedonvälitystä ja ihmisarvoiseen elämään riittävää toimeentuloa.

Yhteiskunta, jossa räikeät tuloerot jakavat kansalaiset toisistaan erillisiin elämänpiireihin, kadottaa yhteisöllisyytensä. Asenteet kärjistyvät ja solidaarisuuden kanssa kuolevat silloin myös tasa-arvoinen kanssakäyminen ja keskinäinen kunnioitus. Taloudellinen epätasa-arvo nakertaa poliittisen demokratian perustuksia. Erioikeudet syrjäyttävät yhteisen hyvän.

Ilman tasa-arvoa ja yhtäläistä kunnioitusta tieto ei kulje eikä totuus paljastu.

Yhteiskunnassa, jossa nöyristely korvaa suoran kanssakäymisen, eliitti eristyy omaan kuplaansa, ja vastakkainasettelut kärjistyvät.

SIVISTYS

Sivistys antaa avaimet ymmärtää paremmin itseään, toisia ja yhteiskuntaa. Sosialidemokraattisen liikkeen tavoitteena on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen.

Sivistys ei ole pelkästään tietoa, vaan empatiaa ja ymmärrystä. Koulutus ei takaa sivistystä, mutta se antaa siihen paremmat eväät. Moni on kyennyt sivistämään itsensä vaatimattomista lähtökohdista ja huonoista koulutusmahdollisuuksista huolimatta. Sosialidemokratiaan on aina kuulunut itsensä sivistämisen ihanne.

Sivistys kutsuu meitä olemaan eettisiä, vastuullisia toimijoita. Ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä sekä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta. Sivistys tukee demokratiaa auttamalla ymmärtämään myös poliittisten päätösten taustoja.

Meillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus laajentaa omaa sivistystämme läpi koko elämän. Tiedon, osaamisen ja sivistyksen arvo ei ole vain siinä aineellisessa hyvässä, jonka se meille tuottaa, vaan siinä merkityksellisyydessä, ilossa ja onnessa, jonka se parhaimmillaan ihmiselle antaa.

Sivistys on kysymistä ja sen myöntämistä, ettei meillä ole kaikkia vastauksia. Se on avoimuutta, kyseenalaistamista ja uteliaisuutta. Samalla kertaa nöyrää ja rohkeaa. Ihmisiä on rohkaistava esittämään kysymyksiä. Mitä vaikeampia, sen parempi.

Kriittinen kansalainen osaa ja uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, kyseenalaistaa auktoriteetit ja vallitsevat normit sekä esittää kriittisiä kysymyksiä. Kansanvallalle kriittisyys on elinehto. Sorrolle, harvainvallalle ja passiivisuudelle se on uhka. Kansanvaltainen yhteiskunta perustuu siihen, että kansalaiset eivät hyväksy valmiita vastauksia kuten alamaiset.

Sivistyksen suurimmat hyödyt, hyvä inhimillinen elämä ja yhteiskunta, voidaan saavuttaa vain sivistyksen jakamisella. Sen tuottamat kokemukset, ymmärrys, ilo, riemu, innostus, empatia, mielekkyys ja kyky vastuuseen ovat arvokkaimmillaan silloin, kun ne voi jakaa toisten ihmisten kanssa.

Sosialidemokratia on myös humanismin puolustaja. Sivistys ja humanismi täydentävät toisiaan. Erityisesti humanismi pelottaa markkinavoimia siksi, että sen valossa jokaisen yksilön arvo on mittaamaton ilman mitään tuotto- ja kulutusvaatimuksia.

Sdp on perinteensä mukaisesti sivistyspuolue. Vanha työväenliike puhui siveellisyydestä. Tuolloin siihen liittyi raittius, naisen aseman parantaminen, yhteiskunnan kehittämisen utopiat. Utopioita tarvitsemme nytkin. Sivistykseen kuuluvat etiikka ja filosofia, joiden myötä kasvavat kyvyt kriittiseen ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen. Ilman näitä taitoja ei synny kestävää vuorovaikusta ja keskustelua yhteiskunnassa eikä myöskään yhteiskunnan kehitykselle välttämättömiä utopioita.

Yleissivistävän koulun tehtävän tulee olla kulttuurinen, ei vain taloudellinen tai tekninen. Historia, filosofia, musiikki ja kuvataiteet ovat kasvatuksellisesti tärkeitä yhtä lailla kuin tekniset taidot. Taito- ja taideaineet, käden taidot, taide- ja demokratiakasvatus ylipäätään antavat lapsille ja nuorille luovuutta ja kyvyn ja henkistä pääomaa ja itsevarmuutta nopeasti muuttuvissa elämän tilanteissa. Oppimisessa on tärkeää edesauttaa osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. Teknologisessa muutosvauhdissa korostuu turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön merkitys.

Vapaus kulttuuriin - kulttuuri kuuluu kaikille

Itse kullakin tulee olla vapaus nauttia sellaisesta kulttuurista kuin itse haluaa. Kansalaisella on myös oltava vapaus luoda sellaista kulttuuria kuin haluaa. Emme halua ennakkosensuuria kulttuurin kokemisen tai sen luomisen tielle. Jokaisella on oikeus harrastaa ja luoda kulttuuria kuitenkaan polkematta toisen ihmisryhmän oikeuksia.

SUKUPUOLTEN TASA-ARVO

Sosialidemokratia on feministinen liike, jonka politiikassa ja toiminnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Politiikan tavoitteena ei voi olla vain epätasa-arvoisten lopputulosten estäminen, vaan myös epätasa-arvon johtavien syiden poistaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on avain oikeudenmukaisempaan ja humaanimpaan yhteiskuntaan. Kaikille pitää taata mahdollisuus osallistua työelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen täysin yhdenvertaisina kansalaisina. Kaikkien ihmisten mahdollisuus työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseen turvataan.

Naisten asemaa työmarkkinoilla on vahvistettava, ja kaikilla aloilla tarvitaan naisia myös johtotehtävissä. Samasta työstä on saatava sama palkka. Naisvaltaisten alojen arvostusta on kasvatettava, ja palkkatasot on useissa ammateissa nostettava kuopastaan. Palkkauksen epätasa-arvoon pitää puuttua myös, koska pienemmistä työtuloista kertyy pienempi eläke ja muu sosiaaliturva. Palvelut, terveydenhuolto ja koulutus aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ovat tulevaisuudessa entistä merkittävämpiä ja tekijöille on myös maksettava sen mukaisesti.

Samalla kun huolehditaan naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa, pitää huolehtia myös syrjäytymisriskissä olevista yksinasuvista miehistä. Sosiaalinen eristyneisyys - kyvyttömyys ylläpitää sosiaalisia suhteita - johtaa usein ongelmiin työ- ja yksityiselämässä. Yhteiskunnassa pitää etsiä uusia keinoja tavoittaa yksinäiset ihmiset ja saada heidät mukaan ja osallisiksi.

Konservatiiviset sukupuoliroolit kahlitsevat yksilöitä ja estävät yhteiskunnan kehittymisen. Ihmisten erilaisten ominaisuuksien huomioiminen rikastaa yhteiskuntaa ja vapauttaa yksilöitä. Yhteiskunnassa on varmistettava jokaisen ihmisen oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja tunnustettava sukupuolten moninaisuus.

SOLIDAARISUUS

Elämme maailmassa, jossa jokaisen yksilön, yhteisön, valtion ja valtioliittouman politiikka vaikuttaa meihin kaikkiin. Voimme menestyä ja toimia kestävällä tavalla vain, jos toimimme vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella on oikeus toteuttaa itseään ja saada yhteiskunnan tarjoamat palvelut, mutta jokaisella on myös velvollisuus osallistua yhteiskunnan ylläpitoon omien kykyjensä mukaan. Yhteiskuntaa ja maailmaa on rakennettava oikeudenmukaisella tavalla, joka edistää hyvinvoinnin tasaisempaa jakautumista ja ylläpitää rauhaa.

Kestävän kehityksen ja yhteiskuntarauhan turvaaminen kaikkialla maailmassa voi edellyttää yksittäisissä tilanteissa ihmiskunnan intressin asettamista kansallisen edelle. Vain monenkeskisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa aikamme suuret ratkaisut: ilmastonmuutoksen hillintä, globalisaation hallinta, luonnonvarojen ja muun varallisuuden tasaisempi jakaminen sekä kaikkien ihmisten välinen yhdenvertaisuus.

Taloudellinen yhdenvertaisuus ja hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen ovat edellytys yhteiskuntarauhalle. Sosialidemokratiaan kuuluu solidaarisuus: pystytään asettumaan toisen asemaan ja tukemaan apua tarvitsevia. Varakkaampien maiden on panostettava kehitysyhteistyöhön oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi. Raja-aitojen rakentaminen ei ole kestävä ratkaisu. Yhteisvastuullisuus on välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä ja päätöksenteossa, jotta voimme säilyttää rauhan.

Ihmisten liikkuvuus ei ole aina vapaaehtoista rauhattomassa ja epävakaassa maailmassa. Meidän tulee tarjota jokaiselle turvalliset olosuhteet elämään, mikäli joku on sodan tai vainon takia pakotettu lähtemään kotimaastaan. Monikulttuurisessa maailmassa kaikkien tulee voida elää rinnakkain. Rasismi ja kaikenlainen syrjintä ja ihmisarvon polkeminen ovat ehdottomasti tuomittavaa kaikissa tilanteissa.

Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukaisella jakautumisella ylläpidetään yhteiskuntarauhaa. Oikeus koulutukseen, työhön ja hyvään elämään on oltava jokaisella taustasta riippumatta.

INHIMILLINEN TYÖ

Työ ei ole pelkkää toimeentuloa. Ihmisillä on syvä tarve olla osa mielekästä tarinaa, olla tekemässä itsestään jotain tai muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Iso osa oman elämän mielekkyydestä tulee siitä, miten voi edistää ja suojella itselleen tärkeitä asioita ja auttaa läheisiään. Kaikki tämä on työtä, sen laajemmassa merkityksessä.

Kaikilla pitää olla oikeus osallistua mielekkääseen työhön. Tässä merkityksessä työ on yksi sosialidemokratian syvimpiä perusarvoja.

Meidän kaikkien tarvitsemat tavarat ja palvelut tuotetaan yhteisellä työllä, ja moni meistä kokee tärkeäksi osallistua, tehdä oma osansa. Mutta työ on myös itsensä kehittämistä ja maailman edistämistä. Jos haluamme paremman maailman, se pitää rakentaa työllä. Kaikilla pitää olla oikeus osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Työ on yksi tapa kantaa vastuuta itsestään ja toisistaan, ja se luo pohjaa oikeutetulle itsekunnioitukselle. Mahdollisimman monella pitäisi olla mahdollisuus tehdä mielekästä työtä ja saada siitä myös oikeudenmukainen korvaus. Vajaatyökykyisyys, on se sitten lyhytaikainen tai pitempään kestävä, ei saa olla este työhön osallistumiseen. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua omalla panoksellaan yhteiskunnan kehittämiseen.

Palkka ei kuitenkaan ole työn inhimillisen arvon mittari. Moni tekee korvaamatonta, henkiä pelastavaa työtä vapaaehtoisena palkatta, ja toisaalta monen korkeasti palkatun työn inhimillinen arvo voi olla vähäinen. Ihmiselle työ merkitsee turvaa, mutta myös mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa tasa-arvoisena kansalaisena. Muuttuvassa yhteiskunnassa meidän täytyy tunnustaa, nostaa esiin ja arvostaa myös perinteisen palkkatyön rinnalle nousevia uusia tapoja tehdä työtä ja osallistua. Sdp on perinteensä mukaisesti työväenpuolue, mutta myös itsensä työllistävien ja pienyrittäjien puolue.

VASTUU LUONNOSTA

Jaamme ainutkertaisen planeettamme kaikkien elävien olentojen kanssa ja olemme vastuussa siitä myös tuleville sukupolville. Meillä on velvollisuus huolehtia koko biosfäärin tulevaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Meidän on myös taattava eläimille mahdollisuus elää hyvin, sopusoinnussa luonnon ja ihmisten kanssa turhaa kärsimystä välttäen.

Ilmastonmuutos ja käynnissä oleva massasukupuuttoaalto ovat aikamme suuria uhkia. Ne ovat myös uhka lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle ja vaativat nopeita toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä. Emme halua jättää jälkeemme köyhtynyttä ja autioinuttua planeettaa.

Luonnon monimuotoisuus, ympäristön kauneus ja se kaikille kuuluva elämänlaatu, jonka terve elävä ympäristö antaa, ovat itseisarvoja, joita ei pidä uhrata lyhyen tähtäimen taloudelliselle kehitykselle. Lyhytnäköinen itsekkyys vahingoittaa lopulta myös ihmiskuntaa, kun korvaamatonta monimuotoisuutta katoaa vieden mukanaan vielä tuntemattomia antibiootteja ja muita luonnon tarjoamia mahdollisuuksia.

Ihminen on osa luontoa. Meillä on myötäsyntyinen kyky nauttia elämästä ja kauneudesta ympärillämme. Kunnioitus luontoa ja elämää kohtaan kasvaa luonnossa liikkuessa, ja jo muutaman minuutin liikkuminen luonnossa rauhoittaa ja elvyttää. Kauniissa elävässä ympäristössä myös lapsilla on parempi mahdollisuus varttua tasapainoisiksi, muita kunnioittaviksi yksilöiksi. Meidän tulee taata tuleville sukupolville mahdollisuus kasvaa ihmisiksi vuorovaikutuksessa muun elollisen luonnon kanssa.

Ympäristön suojelu ja elollisen luonnon oikeuksien kunnioitus ovat läpikäyviä periaatteita, jotka tulee huomioida kaikessa politiikassa, taloudesta koulutukseen ja kaupunkisuunnitteluun saakka.

YHTEISKUNTANÄKEMYKSEMME

Talous ja tuotantosuhteet vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään. Teollinen vallankumous ei mullistanut vain ihmisten työn vaan koko yhteiskunnan. Ihmisten itseymmärrys muuttui. Heidän käsityksensä maailmasta mullistui ja vaikutukset ulottuivat ihmisten arkeen sekä kaikkiin yhteiskunnan instituutioihin. Olemme uuden, mittasuhteiltaan yhtä valtavan murroksen kynnyksellä. Maailma tulee muuttumaan ja haluamme ohjata muutosta humaaniin ja oikeudenmukaiseen suuntaan.

Sosialidemokratia ei ole vain poliittinen aate vaan myös tapa tarkastella yhteiskuntaa. Teknologia, pääomanmuodostus sekä työn organisoituminen vaikuttavat yhteiskuntaan ja ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Tietotekniikan kehitys, digitalisaatio, robotiikka, sosiaalisen median kasvu ja talouden uudet muodot kuten jakamistalous mullistavat taloutta, sosiaalisia suhteita ja työn organisoitumista. Olemme siirtymässä digikapitalismin aikakaudelle.

Vaikka tuotannolla ja taloudella on yhteiskunnassa suuri merkitys, on ihmisten elämä paljon muutakin. Ihmiselämän muut osa-alueet kuten perhe-elämä, ravinto, lepo ja vapaa-aika ovat paitsi itseisarvo myös edellytyksiä hyvälle ja toimivalle työelämälle. Tasapaino talouden ja muun inhimillisesti arvokkaan elämän välillä luo edellytykset kestävämmälle, luovemmalle ja dynaamisemmalle talouselämälle. Onnelliset ihmiset ovat tuottavia ja luovia.

Hyvinvointivaltio on antanut ihmisille mahdollisuuden kehittyä yksilöinä ja vapautua perinteisistä siteistä. Erityisen tärkeä julkisen vallan rooli on ollut naisten aseman parantamisessa yhteiskunnassamme. Naiset ovat päässeet mukaan työelämään täysivaltaisina kansalaisina, kun osa naisten perinteisestä palkattomasta työstään on siirtynyt julkisen sektorin hoidettavaksi.

Koulutus ja terveydenhoito on avattu kaikille, tuloista riippumatta. Yksilön vapaus on näin kasvanut ja samalla mahdollistanut paremman taloudellisen kehityksen yhteiskunnassamme. Kattava kasvatus, koulutus ja ehkäisevä, terveyskäyttäytymistä edistävä terveydenhuolto ovat tehokkaita keinoja estää jo varhaislapsuudessa uhkaavaa syrjäytymistä ja väestön terveyseroista johtuvaa eriarvoistumista.

Yhteiskunnan ja talouden kehitys on viime aikojen vaikeuksista huolimatta ollut pitkällä aikavälillä suotuisaa. Sen kääntöpuolena on ollut negatiivinen vaikutus rajalliseen luontoon ja luonnonvaroihin. Hyvinvoinnin nopea kasvu, jonka teollisen tuotannon läpimurto toi, perustui työlle ja ahkeruudelle mutta myös erityisesti halvalle energialle, ennen muuta öljylle. Pitkällä tähtäimellä rakennamme hyvinvointimme uusiutuville luonnonvaroille. Rajalliset luonnonvarat on otettava kaikessa päätöksenteossa huomioon niin, että maailma jonka taaksemme jätämme, on elinkelpoinen myös tuleville sukupolville.

MARKKINAT JA KAPITALISMI

Markkinatalous on tehokkain talousjärjestelmä vaurauden tuottamiseksi yhteiskuntaan. Säännelty markkinatalous toimivine instituutioineen palvelee parhaiten niin yrityksen omistajia, työntekijöitä kuin kuluttajiakin. Markkinoiden avulla on luotu uusia resursseja, parannettu ihmisten elämää ja nostettu iso joukko ihmisiä köyhyydestä. Hyvin toimivat markkinat ruokkivat ihmisten luovuutta ja kohdentavat resurssit tehokkaasti.

Vahva oikeusvaltio, elävä demokratia ja vakaat työmarkkinat luovat edellytyksiä toimivalle markkinataloudelle. Ilman näitä markkinamekanismi ei toimi, vaan taustalla vaaniva, mekanismiin itseensä sisältyvä, keskittymisen ja monopolisoitumisen trendi ottaa ylivallan. Vapaa kilpailu toteutuu vain muun yhteiskunnan ylläpitämien normien avulla.

Säätelemätön markkinatalous johtaa sekä ihmisten että luonnon riistoon ja alistamiseen. Markkinavoimat eivät myöskään itsestään ota kaikkia yhteiskunnan voimavaroja käyttöön; talous voi kasvaa ja samanaikaisesti työttömyys nousta.

Markkinatalous pitää erottaa kapitalismista. Kapitalismi on markkinatalouden vääristymä. Kapitalismissa päätökset tekevät pääoman omistajat ohi ja yli muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ja etujen. Talous määrää tällöin ihmisen arvon ja hänen oikeutensa. Tällainen vallankäyttö rajoittaa muiden kuin pääoman omistajien oikeuksia ja vapautta. Se luo myös eriarvoisuutta tulon- ja varallisuudenjaossa ja lisää jännitteitä ja konflikteja niin valtioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Taloudellisen itsekkyys vahingoittaa myös ympäristöä ja kuluttaa luonnonvaroja kestämättömästi.

Demokratiaa tarvitaan vastapainoksi kapitalismin tuhoaville piirteille. Tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotta markkinatalous voi toimia hyvin ja tehokkaasti. Taloudesta riippumaton päätöksenteko pitää yllä tervettä kilpailua ja estää yksityisten monopolien syntymisen. Demokraattista päätöksentekoa tarvitaan myös suojelemaan ihmiskunnan yhteistä omaisuutta kuten puhdasta ilmaa ja vettä.

Yhteiskunta voidaan organisoida monella tavalla. Sosialidemokraatit eivät vanno ikuisesti yhteen ja ainoaan kaikkina aikoina pätevään organisointitapaan. Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa on arvioitava aina uudelleen mikä voisi olla sekä arvojemme että oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden kannalta parhain tapa järjestää yhteiskunta. Markkinoiden ja demokratian suhde on siksi erilainen eri toimialoilla ja eri aikoina. Me emme kuitenkaan koskaan suostu antamaan ihmis- ja sosiaalisia oikeuksia markkinavoimille. Ne kuuluvat kaikille tuloista ja varallisuudesta riippumatta.

Demokratian pitää ulottua myös taloudelliseen toimintaan. Ihmisten tulee saada vaikuttaa talouden toimintaan niin kansalaisina, palkansaajina kuin kuluttajinakin. Se miten talouden tuloksia jaetaan, työt organisoidaan ja mitä työehtoja noudatetaan kuuluvat demokraattisen päätöksenteon piiriin. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet ja erilaiset omistamisen muodot lisäävät motivaatiota, hyvinvointia, sitoutumista ja yrityksen taloudellista menestystä. Siksi on tärkeää, että työelämässä kunnioitetaan kaikkien työtä, sitoutetaan työntekijät työorganisaatioon, tehdään päätökset yhdessä ja työn tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti.

Menestyvälle yhteiskunnalle on tärkeää turvata markkinoiden toiminta ja mahdollisuudet liikevoittoon. Taloudelliset etunäkökohdat eivät saa kuitenkaan koskaan asettaa rajoituksia demokraattiselle päätöksenteolle. Demokratian pitää olla aina ensisijaista ja asettaa rajat ja ehdot taloudelle.

Sosialidemokraattien tavoitteena on sekatalous, joka perustuu yhteiskunnallisten toimenpiteiden ja markkinamekanismien yhdistelmälle; tehokkaalle julkiselle sektorille, vastuulliselle yrittäjyydelle, vahvalle ammattiyhdistysliikkeelle ja tietoisille ja aktiivisille kuluttajille.

Sekatalouden toimijoita ovat monenlaiset paikalliset toimijat, kuten kulutus- ja palveluosuuskunnat sekä toisaalta esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset, joiden tuotolla ratkaistaan yhteiskunnallisia ongelmia.

SOSIALIDEMOKRATIAN TEHTÄVÄT TÄMÄN PÄIVÄN MAAILMASSA

Sosialidemokratian elinehto on aina ollut uusien aikakausien muutoksiin sopeutuminen perusarvoista ja ihanteista tinkimättä. Nykypäivänä sosialidemokratian keskeiset tehtävät ovat demokratian puolustaminen, hyvän digitaalisen yhteiskunnan rakentaminen kaikille, hyvinvointivaltion uudistaminen, Euroopan integraation ohjaaminen tasapainoisempaan suuntaan, rauhan edistäminen, eriarvoisuuden vastainen kamppailu maailmanlaajuisesti, rahoitusmarkkinoiden taltuttaminen sekä ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisu.

Sosialidemokratian pitää rakentaa aktiivisesti yhteistyötä muiden edistyksellisten poliittisten voimien ja uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi ja uusien ajatusten tuomiseksi osaksi demokraattista prosessia.

HYVÄÄN TYÖELÄMÄÄN

Tuotannon ja työnteon muodot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien. Sosialidemokratia on uudistusvoima, joka näkee mahdollisuuksia uusissa teknologioissa ja tavoissa rakentaa taloutta, mutta joka katsoo, että uusien teknologioiden tuoman vaurauden on levittävä laadukkaan työn kautta laajalle kaikkiin yhteiskuntaryhmiin.

Viime vuosikymmeninä kehitys on suosinut pääomaa työntekijöiden kustannuksella. Erityisesti rahoitusmarkkinoiden vapautuminen ja tuotannon globalisaation uusi vaihe ovat vahvistaneet pääoman neuvotteluvaltaa suhteessa työntekijöihin. Työn tulo-osuus talouden luomasta arvonlisäyksestä on supistunut viime vuosikymmeninä.

Työn tulo-osuuden supistuminen ja palkkaerojen kasvu ovat olleet keskeisiä tekijöitä kehittyneiden maiden eriarvoistumiskehityksen taustalla. Tulevaisuudessa työn tuottavuuden kasvu ja ostovoiman kehitys on jälleen kytkettävä yhteen. Tällainen kehitys tukisi sekä yritysten kannattavuutta että kokonaistaloudellista kehitystä.

Korkean työllisyyden on oltava talouspolitiikassa keskeinen tavoite hintavakauden, julkisen talouden vakauden ja talouden ulkoisen tasapainon rinnalla. Työllisyyttä tukeva talouspolitiikka huolehtii pitkäjänteisesti kilpailukyvystä ja tasaa aktiivisesti talouden suhdanteita.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden kasvun pitäisi johtaa kokopäiväisten työntekijöiden viikkotyöajan lyhenemiseen. Viikkotyöajan lyhentämistä edellyttävät työllisyysnäkökohtien lisäksi myös halu edistää hyvää elämää työntekijöiden vapaa-aikaa lisäämällä.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä ihmisten vapautta myös työmarkkinoilla takaamalla laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen. Uskomme ihmisen kykyyn ja haluun nostaa omaa osaamistaan ja luoda itselleen uusia mahdollisuuksia. Osaavalla on enemmän valinnanvaraa ja parempi neuvotteluasema.

Vapautta on myös mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, kuinka ison osan elämästään työhön käyttää. Työn tasaisempi jakaminen mahdollistaa useammalle ihmiselle elämän, jossa työ ja muu elämä ovat paremmassa tasapainossa vaihtelevissa elämäntilanteissa ja jossa työ on myös henkisen kehityksen ja itsensä toteuttamisen väline eikä pelkkää toimeentuloa.

Sosialidemokratia toimii yksilöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi työmarkkinoilla. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua työelämään.

Sosialidemokratia toimii tasa-arvoisen työelämän puolesta myös kannattamalla sopimisen kulttuuria, jossa työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa tasaveroisesti työnantajien rinnalla. Sopimisen kulttuuri edellyttää sitä, että työntekijät saadaan myös tulevina vuosikymmeninä järjestäytymään ja aktivoitumaan työelämän kehittämisessä. Samalla sopimisen kulttuuri tukee pitkän tähtäimen yritystoimintaa ja investointeja lisäämällä toimintaympäristön ennustettavuutta.

Sosialidemokratia tunnistaa yhteiskuntavastuunsa tuntevan yrittäjyyden kasvavana yhteiskunnallisena voimana, joka uudistaa taloutta ja työelämää. Yrittäjyyden merkityksen kasvu ja osa-aikatyön, pätkätyöläisyyden ja vuokratyön kaltaiset ilmiöt haastavat uudistamaan hyvinvointivaltiota, sillä myös uuden työn tekijöille on taattava erityisesti kohtuullinen työttömyys- ja eläketurva.

Yhteiskunnan on myös nykyistä paremmin tuettava uusien yritysten syntyä ja liikeideoiden tuotteistamista tavaroiksi ja palveluiksi. Yritysten kasvua tulee tukea ja alkuvaiheen riskejä lieventää.

Uusi talous vaatii työntekijöiltä yhä joustavampia työaikoja ja työn tekemisen tapoja. Vastaavasti työntekijöille on kehitettävä uusia keinoja, käytäntöjä ja rakenteita, jotka auttavat työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Työntekijöiltä ei voi edellyttää 24/7-valmiutta, vaan kaikilla on oltava mahdollisuus irrottautua työstä - virkistäytyä, harrastaa. Uuden talouden joustavuuden on tarjottava mahdollisuuksia myös työntekijöille.

TASA-ARVOISEEN DIGIYHTEISKUNTAAN

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarve rakentaa digitaalinen ja ympäristöä vähemmän kuormittava talous- ja yhteiskuntamalli kuuluu sosialidemokraattisen politiikan suuriin haasteisiin.

Digitalisaatio on maailmanlaajuinen yhteiskunnallinen muutosvoima. Yhä suurempi osa tuotannosta, kulutuksesta, tiedosta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta siirtyy verkkoon. Digitalisaatio on samanaikaisesti valtava mahdollisuus mutta myös haaste tasavertaiselle, reilulle taloudelle ja yhteiskunnalle.

Teknologinen murros luo kasvua ja kilpailukykyä tuottavuuden kautta. Se synnyttää uusia tuotteita ja palveluita kuluttajille sekä uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan muuttamiseksi ekologisesti kestävämmälle pohjalle. Uuden teknologian ohjaamiseksi palvelemaan kestävästi koko yhteiskuntaa tarvitaan sosialidemokraattista edistyksellistä politiikkaa.

Digitaalinen murros on toistaiseksi tuottanut vähemmän keskiluokkaisia työpaikkoja kuin teollinen murros 1900-luvulla. Työn loppua on toisaalta ennustettu moneen otteeseen jo edellisten teknologisten vallankumousten eri vaiheissa, ja uusia työtehtäviä on toistuvasti syntynyt vanhojen tilalle.

Uudet teknologiat ovat muuttaneet markkinatulonjakoa eriarvoisempaan suuntaan kehittyneissä maissa. Digitalisaation myötä tarve varallisuuden ja tulojen uudelleenjakoon yhteiskunnissa korostuu entisestään. Jos työntekijät pakotetaan yhä enemmän kantamaan aiemmin yrittäjälle kuulunutta riskiä uudessa taloudessa, on kohtuullista, että he saavat osansa myös mahdollisista tuotoista. Uudenlaiset omistus- ja voitonjakojärjestelmät tasaisivat työntekijän ja yrittäjän riskiä ja palkintoja talouden ylä- ja alamäissä.

Digitaalisen yhteiskunnan tasapainoinen kehitys edellyttää koulutuspolitiikan päivittämistä, uusiin työnteon ja yrittämisen tapoihin taipuvia työllisyyspolitiikan sekä sosiaaliturvan muotoja, kärsivällistä pääomaa, ajanmukaista digitaalista infrastruktuuria ja yritysten ja yksilöiden halua omaksua uusia toimintatapoja. Yhteiskunnan on myös panostettava helppokäyttöisyyteen sekä tarvittaessa tukeen, jottei kukaan jää uusien digitaalisten palveluiden ulkopuolelle.

Digitaalisen ajan kasvu- ja elinkeinopolitiikan tulee toimia yhä korostuneemmin tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kautta. Valtion panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä innovatiiviset julkiset hankinnat sysäävät verkostomaisia innovaatiohankkeita liikkeelle.

Uudet digitaaliset liiketoiminnan muodot eivät saa johtaa työehtojen polkemiseen. 2010-luvulla jakamistaloudeksi tai tilaustaloudeksi luonnehdittu kehitys on esimerkiksi johtanut siihen, että keikkaluonteisen työn merkitys on kasvanut.

Tietoturvan ja yksityisyyden painoarvo digitaalisen ajan politiikan kysymyksinä kasvaa entisestään, kun kaikista laitteista tulee osa tietoverkkoa. Uutta valtavaa tietovarantoa on kuvattu termillä "suuri data". Suuri data on sekä mahdollisuus että uhka riippuen siitä, miten sitä käytetään. Se mahdollistaa sekä yhteiskunnan muuttumisen että muuttamisen oikea-aikaisen seurannan. Voimme seurata, saavutettiinko muutoksilla se vaikuttavuus, mitä niillä tavoiteltiin.

Kerättyä tietoa on mahdollista käyttää myös muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Suuryritysten ja viranomaisten tapaa käsitellä hallussaan olevia yksilöiden tietoja on valvottava entistä kattavammin.

Ihmisten oikeudet myös virtuaalisessa todellisuudessa on turvattava. Keskeisin näistä on oikeus yksityisyyteen.

Virtuaalitodellisuudessa meitä koskeva tieto on osa jokaisen identiteettiä. Yksityisyyden loukkauksia tulisi käsitellä kuten kajoamista fyysiseen koskemattomuuteen. Sosialidemokraatit eivät usko informaation rajoittamiseen, vaan haluavat vahvistaa yksilön mahdollisuuksia hallita oman datansa käyttöä ja hyödyntämistä. Globaalissa maailmassa ja valtion rajat ylittävässä virtuaalitodellisuudessa tähän tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä.

Digitalisaatio mullistaa myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Sosiaalinen media tarjoaa uusia demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia ja demokratisoi tiedontuotannon, mutta se on myös lisännyt rasismia, vihapuhetta, vähemmistöjen ja vastakkaista poliittista näkemystä edustavien leimaamista ja pelottelua. Sosiaalisen median tarjoama vapaus edellyttää uuden vastuullisen demokraattisen kulttuurin kehittymistä.

VASTUULLISEEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAAN

Etenevä ilmastonmuutos on luonnon ja ihmiskunnan vakavimpia uhkia. Vaikka edistysaskelia on otettu, eivät nykyiset toimet ole riittäviä ilmastonmuutoksen ja sen seurausten hillitsemiseksi.

Ilmaston lämpeneminen kahdella asteella merkitsee jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousemista sekä myrskyjen ja tulvien lisääntymistä. Lämpötilan nousu aiheuttaa kuivuutta, joka vaikuttaa merkittävästi ruoan tuotantoon ja makean veden saantiin eri puolilla maapalloa. Ilmaston lämmetessä luonnon herkkä monimuotoisuus kärsii ja sen seurauksena lukuisat eläinlajit joutuvat uhanalaisiksi. Luonnon monimuotoisuus katoaa suomessakin suhteellisesti yhtä kovaa vauhtia kuin sademetsissä.

Sosialidemokraatit toimivat kunnianhimoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan puolesta, jossa kaikkien maiden tulee olla mukana. Rikkaiden maiden tulee kantaa oma vastuunsa. Tavoitteemme on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta.

Globaalia ympäristö- ja ilmastokriisiä ei ratkaista pelkästään nykymuotoisella ympäristöpolitiikalla. Tulevina vuosina ihmisen aiheuttaman ympäristöhaitan vähentäminen on kytkettävä erottamattomaksi osaksi yleistä talouspolitiikkaa. Perinteisten talouspolitiikan tavoitteiden kuten työllisyyden, vakauden tai kasvun ohella tavoitteeksi on nimettävä tuotannon ja kulutuksen aiheuttaman ympäristöhaitan ja ilmastopäästöjen kääntäminen laskuun. Materiaalien kierrätys ja uudelleen käyttö sekä jätteen syntymisen minimoiminen ovat suomelle mahdollisuuksia, kunhan pystytään luomaan uusia liiketoimintamalleja.

Pidämme tärkeänä, että kaikkien tarvitsemat luonnonvarat kuten vesi ja ilma pysyvät kansallisessa omistuksessa ja vapaina kaikille kansalaisille. Jokamiehen oikeudet on turvattava.

Suurin osa suomen väestöstä asuu kaupungeissa ja niiden kehysalueilla, joiden pinta-ala kattaa 5 prosenttia Suomen maa-alueesta. Sosialidemokratia tukee kaupunkipolitiikkaa, jossa eheitä yhdyskuntia ei tehdä viheralueiden kustannuksella. Vanhoja asuinalueita kehitetään tuomalla niihin viherympäristöjä, jotka lisäävät alueiden viihtyvyyttä. Asuinalueita kehitetään edelleenkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueiden monimuotoisuuden periaatteet huomioon ottaen. Asuinalueiden rakentamisessa on huomioitava toimivat lähipalvelut ja kevyen liikenteen väylät, jotka vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja edistävät hyötyliikuntaa.

Globaalisti on olemassa viitteitä siitä, että liikennekäyttäytyminen on murroksessa. Kaupunkien keskustojen asukastiheyden lasku on vuosikymmenten jälkeen taittunut ja jo lähtenyt useissa maissa kasvuun ja auton omistamisen suosio vähenee useissa maissa. Automatisoidun liikenteen uskotaan olevan tosiasia jo ensi vuosikymmenellä. Yhdistettynä ict-ratkaisuihin voi vaikutus olla hyvinkin radikaali esimerkiksi yksityisautoilun kannalta, erityisesti kaupungeissa. Sosialidemokratia edistää uusia tapoja järjestää auton omistus, julkinen liikenne sekä yhdistää erilaiset palvelut, jotka vähentävät ympäristöä kuormittavan liikkumisen tarvetta.

Pidemmän aikavälin vähähiiliset teknologiset ratkaisut liikenteessä ovat mm. vety- ja sähköautot sekä maa- ja biokaasu. Fossiilisia polttoaineita voidaan osittain korvata myös biopohjaisilla polttoaineilla. Biopolttoaineiden osuuden lisäämisessä täytyy kuitenkin huolehtia siitä, etteivät raaka-aine ja tuotantoala ole poissa ruuantuotannolta kansallisella ja globaalilla tasolla.

EUROOPAN HAASTE JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Eurooppa rakennettiin sodan jälkeen tuhkasta. Raunioilla, polttouunien varjossa vannottiin jälleen, niin kuin 30 vuotta aiemminkin "ei enää koskaan". Kansakuntien välinen epäluulo, pelko ja kilpailu, joka ajoi Euroopan tuhoon, piti pysäyttää. Kesyttää kilpailu rakentavaksi, luoda Eurooppa, jossa ihmiset haastavat toisensa markkinoilla, tieteessä ja taiteessa. Ei enää taistelukentillä.

Euroopan unioni on ollut valtava menestys, lopettanut krooniset sodat ja myrkylliset epäluulot alueeltaan. Aiemmin hajanaiset, riitaiset Euroopan valtiot voivat yhdessä näytellä paljon suurempaa roolia maailmalla; edistää meille kaikille tärkeitä asioita globaalisti tavalla, johon pienet kansallisvaltiot eivät pysty.

Haluamme edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa maailmassa sekä huolehtia ympäristöstä ja jarruttaa ilmastonmuutosta. Tarvitsemme pysyvämpiä ja syvempiä monenkeskisen yhteistyön muotoja, pelkät valtioiden keskinäiset sopimukset eivät riitä. Tässä työssä Euroopan unionilla ja YK:lla on keskeinen rooli myös tulevaisuudessa.

Euroopan yhteisöllä ja myöhemmin unionilla oli tärkeä rooli demokratian laajentamisessa ja juurruttamisessa Espanjaan ja Portugaliin sekä Itä-Euroopan entisiin kansandemokratioihin. Viime vuosina EU:n rooli demokratian edistäjänä on rapautunut. Euroopan unionin on pidettävä tiukemmin kiinni peruskirjansa arvoista.

Euro luotiin syventämään taloudellista integraatiota, mutta myös edistämään syvempää poliittista yhteistyötä. Alusta asti ymmärrettiin yhteisen rahan vaativan ennen pitkää myös laajempaa poliittista integraatiota. Euron oli tarkoitus, viiveellä, edistää laajempaa demokratiaa kehittämällä Euroopan yhteistä päätöksentekoa.

Eripuraiset EU-maat ja epäluuloiset kansalaiset eivät kuitenkaan halunneet edetä poliittisessa integraatiossa niin nopeasti ja niin pitkälle kuin yhteinen raha olisi edellyttänyt. Euro-alueen talouspolitiikkaan on kohdistettu lisääntyvää kritiikkiä. Talouspolitiikka on koettu yhtäältä konservatiiviseksi, toisaalta uusliberalistiseksi ja sen on katsottu osaltaan hidastaneen EU-maiden selviytymistä lamasta. Juuri oikeistolaiseksi koettu talouspolitiikka on syönyt poliittisen integraation kannatusta.

Euroopan integraation kehitys asettaa suuren haasteen sosialidemokratialle. Euroopan unionissa ovat korostuneet 1980-luvulta lähtien liikaa suuryritysten ja rahoituslaitosten intressit suhteessa työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksiin. Euroopan unioni tarvitsee taakseen aidon sosiaalisen ulottuvuuden taloudellisen ulottuvuuden rinnalle.

Erityisesti Euroopan talous- ja rahaliiton kehitys on asettanut merkittäviä rajoitteita kansalliselle talouspolitiikalle ja hyvinvointivaltiokehitykselle. nykyiset finanssipolitiikan säännöt ovat vaikeuttaneet järkevän vakauttamispolitiikan harjoittamista. Säännöt ovat johtaneet laskusuhdanteiden aikana koviin leikkauksiin erityisesti julkisella sektorilla.

Nykymuotoinen euroalue ei ole oikeastaan kenenkään mielestä toimiva kokonaisuus. Sosialidemokratian tehtävä on pyrkiä korjaamaan yhteisvaluutta euron valuvikoja ja muokata euroalueesta tavallisen ihmisen puolella oleva eurooppalainen talousunioni, joka mahdollistaa aktiivisen talous- ja elinkeinopolitiikan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltiokehityksen.

RAHOITUSMARKKINAT PALVELEMAAN KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ

Vakaan globaalin rahoitus- ja valuuttajärjestelmän luominen on myös sosialidemokratian avainhaasteita. Maailmalla ja Euroopassa on kohotettava työllisyyttä sekä vähennettävä epävarmuutta ja köyhyyttä. Rahoitusjärjestelmä on rakennettava tukemaan taloutta ja ihmisten hyvinvointia.

Pohjoismaissa tai Keski-Euroopassa rahoitussektorin osuus koko talouden tuotannosta ei ole kasvanut yhtä suureksi kuin Yhdysvalloissa ja anglosaksisissa maissa, mutta osakemarkkinoiden logiikan lyhytjännitteisyys haittaa yritysten kestävää kehittämistä myös suomessa. Voittojen välitön ja osin liiallinen siirto osinkoihin investointien sijaan haittaa yritysten pitkän aikavälin kehittämistä. Yritysten suotuisa kehitys edellyttää kärsivällistä pääomaa ja pitkäjänteisiä investointeja. Spekulointi arvopaperi-, valuutta-, ja osamarkkinoilla luo tarpeetonta epävakautta talouteen.

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on ollut seurausta talouden globalisoitumisesta. Pääomien nopeatkin siirrot maasta toiseen ovat tulleet osaksi talouden dynamiikkaa mutta niistä aiheutuu myös iso uhka kansallisvaltioiden talouksille. Siksi on tärkeää, että valtioilla on riittävät mahdollisuudet hallita ja kontrolloida erityisesti spekulatiivista ja maanrajat ylittävää rahaliikennettä. Rahoitusmarkkinoilla on voimakkaat lobbarinsa. Tänään päätetyt säätelytoimet voivat olla huomenna jo vanhentuneita uusista "rahoitusinnovaatioista" johtuen. Rahoitusmarkkinoiden suhteen on hyvä tiedostaa, että monimutkaisten kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden luonnehtima kapitalismi on paitsi innovatiivinen, mutta toistuvasti epäonnistuva järjestelmä. Siksi tarvitaan valvovia ja vakauttavia instituutiota, keskuspankkia ja julkista sektoria.

Eurooppalaisen sosialidemokratian tavoitteena on veroparatiisien sulkeminen ja epäreilun verokilpailun lopettaminen. Myös yritysten ja pääoman omistajien on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen.

KANSAINVÄLISET KRIISIT JA MUUTTOLIIKKEET

Ihmiset ovat muuttaneet aina, erilaisista syistä: sotien, kuivuuden, tulvien, työn, tai tautien vuoksi. Muuttoliikkeet ovat olleet pieniä tai suuria, välillä kohti Eurooppaa ja toisinaan sieltä poispäin. Tulevaisuuden muuttajien virrat liittyvät yhä useammin ilmastonmuutoksen seurauksiin, ympäristökatastrofeihin ja konflikteihin, joissa osapuolina eivät ole valtiot.

Siirtolaisuus on rikastuttanut kulttuureja ja edistänyt talouskasvua. Kuitenkin kriisitilanteissa, kun suuret ihmisjoukot äkillisesti joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä, syntyy inhimillisten tragedioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia haasteita. Rankimmin nämä haasteet ovat kohdistuneet köyhiin kehittyviin maihin, joilla on monesti ollut vaikeuksia tarjota edes perustason suojaa ja toimeentuloa kriisiä pakeneville ihmisille. Kansainvälinen apu on ollut riittämätöntä.

Sosialidemokraatit haluavat ratkaista kriisit ensisijaisesti politiikan ja diplomatian keinoin. Räikeimpiin ihmisoikeusloukkauksiin ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan tulee kansainvälisen yhteisön puuttua myös suoremmin keinoin.

Pitkällä tähtäimellä kriisejä voidaan ehkäistä tukemalla yhteiskunnallista kehitystä kriisien uhkaamilla alueilla. Oikeudenmukaisempi kauppapolitiikka, aidosti kohdemaan kansalaisten tarpeista lähtevä kehitysyhteistyö ja tasaisempi globaali tulonjako poistavat kriisien perimmäisiä syitä.

Eu:n on tehtävä yhteisiä päätöksiä, jossa pakolaiset pääsevät pakenemaan hätää myös Eurooppaan. Yhteisen politiikan on oltava kestävää, tehokasta ja toimijoiden riittävästi resursoituja, jotta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Pakolaisia on kohdeltava osana yhteiskuntaa, ihmisinä, joiden ihmisarvo on yhtä jakamaton ja oikeudet yhtä todelliset kuin kenen tahansa muun. Kriisin helpottaessa on myös paluusta tehtävä helppoa, ja turvallista.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä ihmisten oikeutta muuttaa työ- ja perhesyistä, emmekä paheksu ihmisten halua hakea parempaa elämää ja suurempia mahdollisuuksia kuin syntymämaa tarjoaa. Suunnitelmallinen ja humaani maahanmuuttopolitiikka, jossa kotoutumiseen panostetaan riittävästi, ehkäisee jännitteiden muodostumista.

Maahanmuutto, oikein hoidettuna, tukee talouskasvua eikä lisää työttömyyttä. Väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja heikentää huoltosuhdetta. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työikäisiä ihmisiä.

Kotouttamisen epäonnistuessa esimerkiksi osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa maahanmuutto voi aiheuttaa kilpailua ja lisätä työllisyyttä alhaisen osaamisen matalapalkka-aloilla. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättömyys, vaan kohdemaan poliittisten valintojen tulosta. Sosialidemokraatit eivät hyväksy kahden kerroksen työmarkkinoita, vaan työehtojen tulee olla kaikille samat.

Maahanmuutto on yhteiskunnallinen ongelma vain, jos olemme jo luopuneet ajatuksesta, että voimme taata työtä, toimeentuloa ja hyvinvointipalveluita kaikille yhteiskunnan jäsenille, myös heikoimmassa asemassa oleville.

Sosialidemokratia on perustaltaan internationalistinen liike. Arvomme koskevat yksilöitä, ihmisiä, joiden arvo on yhtäläinen riippumatta ihonväristä, uskonnosta, sukupuolesta tai synnyinmaasta. Siksi keinotekoinen erottelu kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ei ole arvojemme mukaista. Politiikkamme lähtökohtana on hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille yhteiskuntamme jäsenille, riippumatta siitä, miten he yhteiskuntamme jäseniksi ovat tulleet.

ERIARVOISUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN TORJUMINEN

Vaikka taloudellinen vaurautemme on ennennäkemättömällä tasolla ja yhä useampi ihminen on kyennyt nousemaan absoluuttisesta köyhyydestä, on eriarvoistuminen edelleen merkittävä globaali ongelma. Köyhyys ja siihen liittyvä epävarmuus, turvattomuus ja syrjäytyminen ovat tänäkin päivänä inhimillisiä tragedioita.

Eriarvoistumiskehitys alkaa jo varhaislapsuudessa. Kattava varhaiskasvatus ehkäisee tätä ja auttaa tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset, perheet ja heidän lähiyhteisönsä.

Köyhyys kaventaa ihmisen vapautta vaikuttaa olosuhteisiinsa ja mahdollisuuksiinsa. Rajatut mahdollisuudet periytyvät usein seuraaville sukupolville; ilman tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia lähtökohtia ei voi olla olemassa myöskään mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Samalla esimerkiksi suurtyöttömyyden kautta hukataan valtava määrä osaamista ja luovuutta. Kaikkien pitäisi pystyä osallistumaan yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Taloudellisen eriarvoisuuden kärjistyminen ja varallisuuden keskittyminen hidastavat myös talouskasvua.

Taloudessa ahtaalle ajettujen ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien tai pienituloisten eläkeläisten ja yksinhuoltajien energiasta merkittävä osuus kuluu arkipäiväiseen selviytymiseen ja jokapäiväisistä haasteista selviämiseen. Työikäiselle pitää pystyä tarjoamaan työtä tai muuta merkityksellistä tekemistä ihmiselle kuuluvana perusoikeutena.

Eriarvoisuus näkyy kaikkein rujoimmin eri sosiaaliryhmien välisissä terveyseroissa. Erityisen haavoittuvaisia tässä mielessä ovat yksin asuvat miehet. Köyhä kuolee nuorempana ja elää sairaampana kuin varakas ja koulutettu. Keskeisestä on rakentaa ja ylläpitää laadukasta ja kansalaisille tasa-arvoista julkista terveydenhuoltoa sekä tukea terveydenedistämistä.

Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on aito mahdollisuus tehdä terveyttä ylläpitäviä valintoja. Tasa-arvoa vakavasti uhkaavien terveyserojen juuret ovat usein jo lapsuudessa. Terveyseroja voidaan ehkäistä varhaiskasvatuksella ja koulutuksella.

Perheen ja yksilön kokema taloudellinen epävarmuus, huoli tulevasta, tahtomatta yksin eläminen ja fyysisesti raskas työ, josta ei ehdi palautua vapaapäivinä ja lomilla, altistavat elinajanodotetta lyhentäville terveyseroille epäoikeudenmukaisesti. Terveyseroille alttiit ryhmät on tunnistettava, ja yhteisön tulee mahdollistaa niihin kuuluville hyvinvointia edistävien valintojen tekeminen.

Viime aikoina kasvava eriarvoisuus on koskettanut lisääntyvästi myös säännöllisissä palkkatöissä olevia pienituloisia ihmisiä. Työn tulosten jakosuhde omistajien ja työntekijöiden välillä on merkittävä eriarvoisuuden lähde. Nykyinen kehitys, jossa yhä suurempi osa yhteisen työn tuloksista maksetaan omistajille, pahentaa eriarvoisuutta. Sosialidemokratia etsii keinoja pysäyttää eriarvoisuutta lisäävä tulonjaon muutos.

Sosialidemokratia haluaa parantaa palkansaajien asemaa huolehtimalla, että työstä saatu korvaus ja työn tekemisen edellytykset ovat reilut ja oikeudenmukaiset. Kansainvälisillä sopimuksilla pitää lisäksi varmistaa, että myös omaisuustuloista maksetaan kohtuulliset verot yhteiskunnan palveluiden ylläpitämiseksi.

Sosialidemokratia tavoittelee yhteiskuntaa, jossa mahdollisimman moni voi olla paitsi palkansaaja tai yrittäjä myös omistaja. Monipuoliset tulonlähteet vähentävät riippuvaisuutta yhdestä työstä ja tasaavat eroja ihmisten välillä yhä useamman päästessä nauttimaan varallisuuksien tuotoista.

Koulutus on keskeisin yhteiskunnallinen palvelu, jolla ihmisten elämää ja asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa ja siten purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Koulutus ja itsensä kehittäminen on jokaisen perusoikeus, jonka pitää olla vapaasti saatavilla kaikille, taustasta ja varallisuudesta riippumatta.

Vuonna 2030 Suomi on oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa ihmisiä ja luontoa kohdellaan reilusti ja vastuullisesti. Suomessa on innostava ilmapiiri, joka antaa ihmisten kasvulle ja yritteliäisyydelle tilaa ilman pelkoa syrjinnästä tai epäoikeudenmukaisuudesta. Suomalaiset voivat luottaa, että hädän hetkellä kukaan ei jää yksin.