Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1087

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n nuorisotakuu 2.0


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n nuorisotakuu 2.0
  • Vuosi: 2017
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SDP:N NUORISOTAKUU 2.0

Investointi nuoriin ja nuorista välittäminen on Suomen tulevaisuuden rakentamista

SISÄLLYSLUETTELO

MINNE MENET NUORISOTAKUU?
Lupaus nuorelle
Kehitetään, ei hajoteta
Nivelvaiheet turvallisiksi
Lääkettä yksinäisyyteen
Eteenpäin ja kehittäen
KUNNILLE KOKONAISVASTUU NUORISTA
Resurssit vastuun mukaan
Sote ei saa sotkea palvelutarjontaa
Nuorisolain merkitys nuorisotakuulle
VARHAINEN TUKI MAHDOLLISTAA
Perhe on lapsen tärkein tukiverkko
Tasa-arvo lähtee varhaiskasvatuksesta
PERUSKOULUSTA PONNISTETAAN
Sopiva luokkakoko tukee oppimista
Omia kokemuksia ja ohjausta päätösten tueksi
Jokaiselle on oltava oma paikka
TOINEN ASTE JOKAISEN NUOREN KOULUVALIKKOON
Lisää työelämää opintoihin
Nivelvaihe toimivaksi
JOKAISELLE NUORELLE KESÄDUUNI
KORKEA ASTE JA TYÖLLISTYMINEN
TYÖLLISTYMINEN OPINTOJEN JÄLKEEN
Sanssi-kortti ja yrittäjäpaja työkalupakkiin
Pallo myös työmarkkinajärjestöille
JOKAISELLA ON OIKEUS HARRASTAA
Koko kylä harrastaa
OIKEUS KOTIIN
PALVELUTAKUU JA PAIKALLISEN YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIT

Ohjaamo-palvelu
NUORISOTAKUU - SUOMEN VIENTI-INNOVAATIO EUROOPPAAN

MINNE MENET NUORISOTAKUU?

Nuoruus on merkittävä elämänvaihe, jonka aikana ihminen muovaa omaa identiteettiään, kartuttaa osaamistaan, rakentaa sosiaalisia verkostojaan ja luo pohjaa ja suuntaa myöhemmille elämänvaiheilleen, uratoiveilleen ja elämänodotuksilleen. Nuoruus on arvokasta aikaa, mutta myös suurten muutosten aikaa. Tuttu elämänpiiri muuttuu, myös ystävyyssuhteet muotoutuvat nuoruuden mukana. Moni luo pohjan elämänmittaiselle turvaverkolleen nuoruuden myllerryksessä. Suurten muutosten keskellä nuoren on löydettävä oma tiensä ensin opintoihin, sitten ammattiin. Se ei ole aina helppo matka kulkea. Myös perheellistyminen ja oman asunnon hankkiminen ovat nuorten elämässä isoja asioita.

Nuorten tulevaisuuden uskoa on eri tavoin rohkaistava. Haasteet voittamalla Suomi on hyvä ja turvallinen maa myös nuorten elää ja rakentaa omaa elämää. Nuorilla on positiivinen ja utelias vire elämään ja yhteiskuntaan. He arvostavat hyvinvointiyhteiskuntamme heille rakentamia palveluja, mm. koulutuspalveluja. Työ on nuorille tärkeä osa elämänsisältöä.

SDP:n esitys nuorisotakuun kehittämisestä lähtee tästä positiivisesta mahdollisuudesta tukea nuoria erityisesti niissä elämäntilanteissa, joissa tukea ja turvaa erityisesti tarvitaan. Me uskomme, että nuoret itse tekevät tulevaisuutensa, kunhan rakennamme heille hyvän ponnistuslaudan. Kun tarjoamme nuorille tukea ja apua oman elämän arjen järjestämiseen esimerkiksi talousasioissa ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa, mahdollistamme samalla, että nuoret voivat omalta osaltaan olla täysivaltaisesti mukana kehittämässä Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa.

Lupaus nuorelle

Nuorisotakuu on nuorelle tehty lupaus. Sen tehtävä on tuoda turvaverkko ja tuki elämänvaiheeseen, joka monen nuoren kohdalla on täynnä vaikeita ja koko elämää muovaavia valintoja. Toisinaan valintojen sijaan ympäröivä maailma voi tehdä tulevaisuutta luotsaavien päätösten teosta vaikeaa tai mahdotonta. Silloin yhteiskunnan antaman takuun arvo mitataan.

Nykyinen nuorisotakuumalli lähtee tavoitteesta, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta. Määritelmä koskee kaikkia nuoria, niin maahanmuuttajataustaisia, oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia kuin osatyökykyisiä ja vammaisia nuoria. Nuorisotakuu on monialainen, nuoren tarpeiden mukaan räätälöitävä paketti palveluja ja ohjausta.

Nykyisellään nuorisotakuun palveluita tarjotaan mm. TE-toimistoissa, kunnissa ja kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kautta. Viime hallituskaudella nuorisotakuun rahoitus oli yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Nykyinen hallitus on leikannut nuorisotakuun rahoituksen murto-osaan niin, että nykyisellään rahoitus on vain alle 30 miljoonaa euroa. Tämä asettaa suuret haasteet takuun toteutumiselle ja vie pohjan toiminnan pitkäjänteisyydeltä ja kehittämistyöltä. Nuorisotakuun ei kuulu olla hanke tai projekti, vaan sateenvarjo, jonka alla voidaan tarvittaessa toteuttaa erilaisia hankkeita ja joka takaa nuorille tasaarvoiset mahdollisuudet turvalliseen kasvuun, koulutukseen ja pääsyyn työmarkkinoille.

NUORISOTAKUUN PAINOPISTEET

Nuori=
Nuorisolaki: alle 29 v.
Nuorisotakuu alle 25 v. ja opintonsa päättänyt alle 30 v.

KOULUTUSTAKUU TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT TOIMET ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA TYÖPAJATOIMINTA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA SOSIAALIHUOLTOLAKI JA AMMATILLISEEN KUNTOUTUKSEEN PÄÄSYN LAAJENTAMINEN NUORTEN YRTITTÄJÄOHJELMA
EUROOPPALAISEN NUORISOTAKUUN KEHITTÄMINEN
  1. Kunnilla kokonaisvastuu nuorista nuoruusvaiheen ajaksi väliinputoamisen välttämiseksi
  2. Matalan kynnyksen Ohjaamo-konsepti
  3. Paikallisen yhteistyön toimintamallit

Kehitetään, ei hajoteta

SDP:n päivitetty nuorisotakuumalli kehittää ja vie eteenpäin vuonna 2013 käyttöön otettua valtakunnallista nuorisotakuuta. Erityisenä tavoitteena on tiivistää nuorille tarjottavaa tukiverkkoa niin, että jatkossa yksikään nuori ei jäisi vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, jatko-opiskelupaikkaa tai työtä. Lisäksi tavoitteena on laventaa nuorisotakuun käsitettä niin, että se huomioi koko nuoruuskauden varhaisesta tuesta aina ensimmäiseen työpaikkaan asti. Haluamme myös korostaa nuoren itsensä merkitystä, aloitteellisuutta, nuorisotakuun toteutumisessa. Nuorten on voitava olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. Heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiseen päätöksentekoon on kannustettava ja tuettava. Nuoret voivat ja haluavat ottaa valinnoillaan vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Auttamalla nuoria oman elämän hallinnassa parannetaan samalla heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja olla mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Emme halua tuuppia nuoria tiettyyn suuntaan, me haluamme pitää kädestä yhteisellä matkalla.

Nivelvaiheet turvallisiksi

SDP:n päivitetty nuorisotakuumalli lähtee siitä perusajatuksesta, että jokainen alle 25-vuotias ja alle 30-vuotias vastavalmistunut nuori kuuluu nuorisotakuun piiriin ja on näin oikeutettu saamaan nuorisotakuun tarjoamat palvelut sekä henkilökohtaisen avun. Nuorisotakuu ei saa muodostua nuorten ongelmien leimakirveeksi, vaan sen on oltava kaikkia nuoria kuuleva ja tukeva, yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöitävä työkalu, joka tukee nuorta elämän nivelvaiheissa aina varhaiskasvatuksesta työelämään. Keskeisten nivelvaiheiden, kuten siirtyminen perusasteelta toiselle, siirtyminen toiselle asteelle ja työelämään, lisäksi nuoristotakuun on yllettävä myös näitä seuraavaan nivelvaiheeseen, aina korkeakouluopintoihin tai työelämään saakka. Lisäksi nuorisotakuuta on syytä laventaa myös sen alkupäästä, jolloin voidaan parhaiten taata nuorelle hyvät edellytykset koulutukseen ja työllistymiseen. Kun viestikapula kulkee jo varhaiskasvatuksessa havaittujen erityistarpeiden tai -toiveiden pohjalta, on oikea-aikaisen tuen ja palveluiden kohdentaminen tehokkaampaa. Nuorisotakuun on tavoitettava myös esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piirissä tai kuntoutuksessa olevat nuoret. Mahdollisuus kehittää itseä ja rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia on myös yksi askel kuntoutuspolulla.

Lääkettä yksinäisyyteen

Yksinäisyys on ylipainoakin tappavampi kansantauti. Nuoret ikäluokat kokevat huomattavasti muita herkemmin yksinäisyyttä. Jatkuva, vastentahtoinen yksinäisyys voi olla musertavaa itsetunnolle. Se voi viedä elämänilon ja -halun ja johtaa monenlaisiin terveyshaittoihin. Jotta nuorten yksinäisyyttä voitaisiin helpottaa, on syytä miettiä keinoja parempaan kohtaamiseen. Nuori ansaitsee tulla kohdatuksi omana itsenään, ilman ennakkoluuloja tai -oletuksia. Meidän tehtävämme on tukea häntä hänen omien vahvuuksiensa löytämisessä.

Yksinäisyyden karkottaminen lähtee pienistä teoista. Siksi ehdotamme aloitettavaksi “Mitä sinulle kuuluu?” -välittämiskampanjaa, jossa nuoren kohtaavat aikuiset, viranomaiset, kasvattajat ja sote-työntekijät sitoutuvat kysymään jokaiselta työnsä kautta kohtaamaltaan nuorelta näiden kuulumisia. Toisinaan pieni ystävällinen sana voi pelastaa päivän, joskus koko elämän.

NUORISOTAKUUN KEHITTÄMINEN - elämänvaiheet haltuun

    KORKEA ASTE
VARHAISLAPSUUS JA -NUORUUS

VARHAISEN TUEN TOIMENPITEET
PERUSKOULUSTA TOISELLE ASTEELLE

YLI VIIDENNES
NUORISTA MIEHISTÄ ON
KOULUTUKSEN JA TYÖN ULKOPUOLELLA
TOINEN ASTE

LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS
SIIRTYMINEN TYÖELÄMÄÄN

NUORTEN TYÖLLISTYMISTÄ
TUKEVAT TOIMENPITEET
  • Tukiketjujen katkeamattomuus
  • Perheiden hyvinvointi
  • Sosiaaliset tukiverkot
  • Koulutuksen tasa-arvo
  • Koulutustakuu
  • Etsivä nuoristotyö
  • Työpajatoiminta
  • 10-luokka
  • Nuoret, jotka eivät olekoulussa eivätkä töissä
  • Nuoristotyön rooli
  • Opinto-ohjaus
  • Kolmannen sektorin toimijoiden rooli
  • Koko ikäluokalle paikka 2. asteelle
  • Ammatillisen koulutuksen kehittäminen:
    Keskeytykset
    Työelämäläheisyys (2+1-malli)
  • Oppioikeuden rajat
  • Jatko-opiskelukelpoisuus
  • Palkkatuki (sanssiraha/kortti)
  • TES-palkkamääritteet
  • Oppisopimuskoulutus
  • Työharjoittelu
  • Työkokeilut
  • TET-toimistojen palvelut nuorille
  • Kesätyöt
  • Laki nuorten työntekijöiden suojelusta
  • Piilotyöpaikat, yritysten tietoisuuden lisääminen nuorten työllistämistuista

Eteenpäin ja kehittäen

Tällä hetkellä nuorisotakuu nojaa seitsemään pilariin: koulutustakuuseen, työllistymistä edistäviin toimiin, etsivään nuorisotyöhön, ohjaamopalveluihin ja pajatoimintaan sekä nuorten yrittäjäpajatoimintaan, määräaikaiseen nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (vuosille 2013-2016) sekä viime vaalikaudella valmistuneeseen sosiaalihuoltolakiin ja laajempaan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyyn. Uutena elementtinä SDP:n nuorisotakuuohjelmaan lisätään koordinoidun tuen tarjoaminen laajana kaarena nuoren elämän nivelvaiheissa varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluun tai työelämään asti. Tämä tarkoittaa yhtä vastuullista tahoa, jolla on kokonaiskuva nuoren tilanteesta muuttuvissakin elämäntilanteissa. SDP:n mielestä tämä kokonaisvastuunkantaja on kunta.

Viime hallituskaudella asetettu nuorisotakuutyöryhmä loi joukon suosituksia, joiden pohjalta nuorisotakuuta olisi syytä kehittää. Näihin lukeutuivat mm. maahanmuuttajanuorten kielikoulutuksen ja opinto-ohjauksen parantaminen, nuorten asunnottomuuden torjunta, opinto-ohjaukseen satsaaminen yleisesti, oppisopimuskoulutuksen nostaminen esiin varteenotettavana opiskelun muotona, nuorten työelämä- sekä työnhakutaitojen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen työnantajakentän kanssa nuorten rekrytointitulosten parantamiseksi.

Samalla kun rakennetaan nuoria yhteiskuntaan integroivia palveluita, on pidettävä huoli siitä, ettei erityispalveluja tarjoamalla rakenneta muuria tukea tarvitsevan nuoren ympärille. Mietittäessä harrastusmahdollisuuksien tai opiskeluun liittyvien haasteiden yli tukemista, on ratkaisut tehtävä niin, etteivät ne aiheuta nuorelle leimaa tai hankaloita hänen kuulumistaan muiden joukkoon ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Palvelujen rakentamisen lähtökohtana on oltava nuori ja niitä tulee kehittää nuorten kanssa.

Nuorelle voi rakentua elämän murjoessa vääristynyt ja hauras minäkuva ja nuoret suojautuvat uusilta pettymyksiltä eivätkä he pääse eteenpäin.

TOIMENPITEET

  • Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria, niin maahanmuuttajataustaisia, oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia kuin osatyökykyisiä ja vammaisia nuoria.
  • SDP:n päivitetty nuorisotakuumalli vie eteenpäin vuonna 2013 käyttöön otettua valtakunnallista nuorisotakuuta.
  • Uutena elementtinä SDP:n nuorisotakuuohjelmaan lisätään koordinoidun tuen tarjoaminen nuoren elämän nivelvaiheissa varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluun tai työelämään asti.
  • Viime hallituskaudella asetettu nuorisotakuutyöryhmä loi joukon suosituksia, joiden pohjalta nuorisotakuuta olisi syytä kehittää.
  • Nuorten yksinäisyyttä kitkemään ehdotamme aloitettavaksi “Mitä sinulle kuuluu?” –välittämiskampanjaa.
  • Palvelujen rakentamisen lähtökohtana on oltava nuori, ilman leimaamista.

SDP:N NUORISOTAKUUN 9 PILARIA:

  • Varhaislapsuus ja nuoruuden tuki
  • Koulutustakuu
  • Etsivä nuorisotyö
  • Pajatoiminta ja yrittäjäpajatoiminta
  • Nuorten aikuisten osaamisohjelma
  • Sosiaalihuoltolain turvaama ammatillinen kuntoutus
  • Koordinoitu tuki nuoren elämän nivelvaiheissa
  • Työllisyyttä edistävät toimet
  • Eurooppalainen nuorisotakuu

KUNNILLE KOKONAISVASTUU NUORISTA

SDP:n nuorisotakuumallissa kuntien roolia halutaan kasvattaa. Jotta kaikille nuorille haja-asutusalueilta lähiöihin voidaan taata katkeamaton palveluketju, jonkun on otettava kokonaisvastuu. Luonteva vastuunottaja on kunta, joka jo nyt tuottaa ja tilaa suuren osan nuorisotakuun piiriin kuuluvista palveluista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta toimii sinä vastuutahona, joka koordinoi nuorten saamat palvelut ja tukitoimet ja on esimerkiksi osapuolena tehtäessä hankesopimuksia kolmannen sektorin kanssa tai yhteistyösopimuksia yritysten ja työnantajien kanssa. Kunnan mukanaolo luo kestävät puitteet rakentaa yhteistyötä ja on eräänlainen perälauta, joka takaa jatkuvuutta toimintaan sekä parhaimmillaan vahvistaa kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä nuorisotakuun toteuttajina.

Resurssit vastuun mukaan

Nuorisotakuun toimeenpanon kokonaisvastuun siirtäminen kunnille on järkevää, jotta voidaan taata tiedonkulku sekä katkeamattomat palveluketjut. Yksikään nuori ei saa tipahtaa yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle siksi, että hän on jäänyt viranomaisyhteistyön katvekohtaan. Saumattoman yhteistyön paras takaaja on yhteinen päävastuunkantaja. Koska nuorisotakuun toteuttamisen ja valvomisen siirtäminen kuntien vastuulle lisää kuntien velvoitteita, on luontevaa, että tämä näkyy myös valtion kunnille ohjaamissa valtionosuuksissa. Valtion tehtävä on osaltaan taata kunnille ne resurssit, jotka laadukkaan nuorisotakuun toteuttaminen vaatii. Toisaalta kunta tullee pitkällä aikavälillä hyötymään pehmeistä varhaisen tuen toimista, kun esimerkiksi koulupudokkaiden määrä vähenee. Kun kunta toimii koko nuoren palvelupaletin vastuullisena ja sopijaosapuolena, on kumppanuussopimusten solmiminen myös kolmannen sektorin kanssa luonnollista.

Sote ei saa sotkea palvelutarjontaa

Suomalainen sote-kenttä on parhaillaan suuressa myllerryksessä. Hallituksen kaavailemat muutokset kuntien asemaan, kuten maakuntahallinnon perustaminen ja palvelutuottajana toimimisen kieltäminen, tulevat vaikuttamaan myös siihen, mitä nuorisotakuulle tapahtuu. On yhä epäselvää, mitä esimerkiksi TE-toimistoille tulee tapahtumaan. Nykyisten suunnitelmien valossa vaikuttaa sille, että niitä uhkaa nykymuodossaan lakkauttaminen ja laaja yhtiöittäminen koko rakennekentän muutosten yhteydessä. Myös kuntien aiemmin tarjoamien työllisyyspalvelujen pakkoyhtiöittäminen tullee vaikuttamaan tapaan, jolla nuorisotakuuta toteutetaan. Murrosvaiheessa on erityisen tärkeää varmistaa nuorten palvelujen laadun ja saatavuuden säilyminen. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, etteivät nuoret joudu uudistuksessa heittopusseiksi, vaan heille tarjotaan apua yhdeltä luukulta. Oppilaitosten roolia työelämään valmistautumisessa ja siirtymisessä voitaisiin korostaa esimerkiksi tuomalla myös TE- palveluja ja ohjaus- ja ohjaamo-palveluja, oppilaitoksiin. Näin palvelut olisivat helposti saatavilla kaikille nuorille, eivätkä ne aiheuttaisi käyttäjilleen turhaa leimaa.

FAKTA

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

  • Etsivän nuorisotyön tehtävä on tavoittaa tukea tarvitsevat alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Etsivä nuorisotyö on yksilöllistä palvelua suoraan nuorelle. Sen tavoittavuus on kasvanut vuosi vuodelta.
  • Pääkohderyhmänä 16–20-vuotiaat ja 21–25-vuotiaat.
  • Vuonna 2015 etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista noin 90 % oli iältään 16–25-vuotiaita.
  • Etsivän nuorisotyön piirissä on enemmän miehiä kuin naisia kaikissa ikäryhmissä, mutta alle 20-vuotiaiden ikäryhmissä sukupuolet jakautuvat tasaisemmin.
  • Vuonna 2015 tavoitti noin 18 900 nuorta
  • Etsivinä nuorisotyöntekijöinä työskenteli 555 nuorisotyöntekijää.

Lähde: OKM

Nuorisolain merkitys nuorisotakuulle

Uuden, vuoden 2017 voimaan tulevan nuorisolain mukainen nuoren määritelmä koskee kaikkia alle 29 -vuotiaita. Lain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö.

Nuorisotyön osalta laissa on mainittu paikallisten olosuhteiden huomioiminen. Tämä jättää kunnille jonkin verran soveltamisvaraa. Yksi keskeinen kysymys liittyykin alueelliseen tasa-arvoon palveluiden suhteen.

Laissa on tarkennuksia osallisuusnäkökulmiin, ja laki sisältää esimerkiksi maininnan nuorisovaltuustoista. Tämä yhdenmukaistaa nuorten kuulemista alueittain, sillä käytännöt ovat olleet vanhan lain aikana monenlaisia.

Nuorisolain mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkoston tai muun yhteistyöryhmän tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen verkosto. Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös muiden viranomaisten luovuttamien tietojen perusteella.

TOIMENPITEET

  • SDP:n nuorisotakuumallissa kokonaisvastuu nuorisotakuun toteutumisesta on kunnilla.
  • Valtion tehtävä on taata osaltaan kunnille ne resurssit, jotka laadukkaan nuorisotakuun toteuttaminen vaatii.
  • Nuoret eivät saa joutua sote-uudistuksen heittopusseiksi, muutoksen yhteydessä on varmistettava nuorten palvelujen laadun ja saatavuuden säilyminen.
  • Uuden nuorisolain mahdollisuuksia tulee kuntasolla hyödyntää ja nuorisotyön resursseja tulee suunnata myös nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamiseen.
  • Oppilaitosten roolia työelämään valmistautumisessa ja siirtymisessä voitaisiin korostaa esimerkiksi tuomalla myös TE-palveluja ja ohjaus- ja ohjaamo-palveluja oppilaitoksiin.

VARHAINEN TUKI MAHDOLLISTAA

Nuorisotakuun toteutuminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa on panostettava laatuun ja pidettävä huolta, että tarpeeksi pienet ryhmäkoot mahdollistavat ammattilaisen työn sekä antavat lapsille rauhallisen ympäristön. Lapsille ja nuorille on tarjottava tukea jo ennen elämän varsinaisia nivelvaiheita.

Varhainen puuttuminen ja tuki ovat kevein keino tukea lasta kohti opintopolkua. Kun esimerkiksi oppimisvaikeudet tai neuropsykologiset haasteet tunnistetaan ajoissa, voidaan lapselle räätälöidä sopiva henkilökohtainen ja pitkäjänteinen tuki, joka kantaa aina perusasteen opetuksesta toiselle asteelle tai työelämään ja siitä eteenpäin.

Perhe on lapsen tärkein tukiverkko

Perhe on yksi lasten ja nuorten tärkeimmistä tukiverkoista. Perhe ja perheen tukeminen voivat olla yhteiskunnan tarjoamaa palvelujärjestelmääkin tehokkaampia tapoja auttaa ja tukea lasta ja nuorta pääsemään yli elämän vaikeista kohdista. Lasten huostaanotot ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Taustalla on usein vanhempien uupumus, pitkäaikainen sairaus tai vaikea taloudellinen tilanne. Tilanne puhuu karua kieltä perheiden voimavarojen hupenemisesta. Kunnilla ja valtiolla on monia keinoja, joilla perheitä voidaan auttaa ennen kuin vanhempien jaksaminen loppuu. Näitä keinoja on käytettävä huolellisesti. Vaikka hyödyt varhaisessa tuen tarpeessa ovat ilmeiset, on samalla huolehdittava siitä, etteivät varhaiset luokittelut avun takaamisen sijaan päädy rajoittamaan tai leimaamaan lasta. Kaikki erityistarpeiden kartoittaminen on tehtävät lasta kuullen ja niin, että lannistamisen sijaan tuetaan lasta matkalla kohti opintoja ja työelämää. Oppilashuoltolaki on saatava koskemaan myös varhaiskasvatuksen piirissä olevia. Avain tähän on tarjota kaikille vähintään osa-aikainen mahdollisuus maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Päiväkodeissa ja varhaisessa tukemisessa on mahdollista luoda myös uusia toimintamalleja. Joustavuus palveluiden aukioloajoissa pitäisi olla enemmän normi kuin poikkeus. Lisäksi varhaisessa tukemisessa on huomioitava paremmin perheet kokonaisuutena. Esimerkiksi kotiapu on liian vähän käytetty mahdollisuus, jolla pystyttäisiin antamaan tukea koko perheen jaksamiseen. Samoin perheet tarvitsevat enemmän tukea löytääkseen kaikki mahdollisuudet auttaa omaa lastaan eteenpäin, mikäli ongelmia on.

Tasa-arvo lähtee varhaiskasvatuksesta

Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. Lapsiperheköyhyys on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kehitykselle varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys kielen oppimiselle, kotoutumiselle ja myöhemmälle koulumenestykselle.

TOIMENPITEET

  • Oppilashuoltolaki on saatava koskemaan myös varhaiskasvatukseen kuuluvia.
  • Kaikkien lasten on voitava osallistua maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Kaikille lapsille tulee tarjota joustavasti maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi jokaisella lapsella olisi oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen.
  • Nollamaksuluokka säilytetään.
  • Nostetaan varhaiskasvatukseen osallistumisaste eurooppalaiselle tasolle Suomessa.

PERUSKOULUSTA PONNISTETAAN

Peruskoulun aikana on pidettävä huolta siitä, että oppilashuoltolain tuomat palvelut ovat nuoren saatavilla. Koulun, kodin sekä sote-palvelujen tarjoajien yhteistyön on oltava saumatonta. Palvelukokonaisuuden on oltava selkeä, ja niitä on tuettava verkon yli tarjottavilla etäpalveluilla.

Yhä suurempi määrä lapsia ja nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin. Tuoreimmat PISA-tutkimusluvut kertovat karua kieltään erityisesti poikien opintomenestyksen hiipumisesta sekä vanhempien talous-sosiaalisen taustan vaikutuksen näkymisestä lasten ja nuorten opintomenestyksessä. Enemmistö ilman toisen asteen tutkintoa jäävistä nuorista on miehiä.

Nuoren ja ikääntyneiden miesten heikon työllisyysasteen taustalla ovat jo lapsuudessa ja nuoruudessa koulutuksen aikana syntyneet erot. Jotta suunta voidaan muuttaa, tarvitaan opiskelua tukevia palveluja. On kiinnitettävä huomiota myös poikien asemaan ja hyvinvointiin. On selvitettävä poikien erityistarpeet ja keinot, joilla poikia voidaan tukea nykyistä paremmin. Monet oppilaat jäävät vaille heille kuuluvaa tuki- ja erityisopetusta. Näin ei saa olla. Monissa kunnissa ja kouluissa on herättävä ja varmistettava perusopetuslain edellyttämä tuki- ja erityisopetus oppilaille.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa peruskoulun alkuperäistä tavoitetta; olla kaikkialla laadukas ja hyvä koulu, sivistyskoulu ja tulevaisuuskoulu alueen lapsille ja nuorille. Toisissa kouluissa on paljon enemmän tukea tarvitsevia oppilaita kuin toisissa. Haasteellisempien alueiden kouluja tulee tukea erillisillä avustuksilla lähikouluperiaatteen vahvistamiseksi. Kaikkien oppilaiden tulee saada tarvitsemaansa tukea, oli sitten kyse yleisestä, tehostetusta tai erityisestä tuesta.

FAKTA

NUORTEN TYÖLLISYYSTILANNE

  • Toimeentulo on nuorten suurin huolenaihe
  • Vuonna 2015 nuorten 15-29-vuotiaiden työllisyysaste oli 50,5 prosenttia
  • 30 prosenttia 18-30-vuotiaista työttömistä ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä
  • Ulkopuolisuus ja työttömyys periytyvät osittain sukupolvelta toiselle
  • Vuonna 2010 noin 5 prosenttia 15-19-vuotiaiden ikäluokasta laskettiin syrjäytyneiksi
  • Koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten miesten määrä on lähes tuplaantunut vuodesta 2005 vuoteen 2015

Lähde: Allianssi: Nuorista Suomessa

Sopiva luokkakoko tukee oppimista

Oppilaiden taustojen monimuotoistuminen edellyttää, että opetusryhmien koot ovat kohtuulliset. On kuitenkin syytä tarkastella aikuisten ja lasten määrän suhdetta esimerkiksi koulukohtaisesti, sillä eri oppimistilanteissa ryhmäkoko voi olla erisuuruinen. Uusi oppiminen on usein myös yhteistyötä oppilaiden sekä opettajien kesken ja opetusryhmät voivat muodostua erilaisiksi eri oppimistilanteissa. Uusi oppiminen myös edellyttää ja luo erilaisia oppimistilanteita, jolloin ryhmien koko ja opetusmenetelmät voivat vaihdella. Tämä ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että opettajien määrä suhteessa oppilaisiin heikkenee pysyvästi.

On pidettävä huoli siitä, että mahdollisiin oppimisen haasteisiin tartutaan nopeasti, varhaisen tuen mallia käyttämällä varmistetaan mahdollisimman eheä opinpolku. Tämä edellyttää, että opettajat tunnistavat myös erilaiset oppijat ja osaavat tarjota erilaisiin oppimistyyleihin sopivaa opetusta. Erilaisia oppijoita on noin 20-25 % kaikista oppijoista ja jos heitä ei tunnisteta, uhkaa normaalilta oppimispolulta putoaminen hyvin herkästi. Erilaisten oppijoiden lisäksi tukea on tarjottava erityisoppilaille. Samalla on pidettävä huoli, että näillä nuorilla säilyvät mahdollisimman hyvin jatko-opinto-oikeudet.

Erilaisia oppijoita on noin 20-25 % kaikista oppijoista ja jos heitä ei tunnisteta, uhkaa normaalilta oppimispolulta putoaminen hyvin herkästi.

Omia kokemuksia ja ohjausta päätösten tueksi

Nuorisotakuun tavoitteena on, että jokainen nuori hankkii itselleen vähintään toisen asteen koulutuksen. Näin ollen opinto-ohjaukseen ja opintoneuvontaan sekä tet-jaksoihin on käytettävä viisaasti resursseja niin, että nuori saa tietoa ja tukea löytääkseen itselleen sopivimman opiskelupaikan perusasteen jälkeen. Lisää panostuksia tarvitaan myös peruskoulun jälkeiseen toisen asteen opintoihin valmentavaan koulutukseen. Koulutusta on tarjottu aktiivisesti esimerkiksi lukioon haluaville maahanmuuttajille mutta valmistavaa koulutusta pitäisi tarjota laajemmin kaikille sitä tarvitseville. Opinto-ohjaus saattaa olla monelle nuorelle ainoa paikka, jossa käydään systemaattisesti läpi tulevaisuuden suunnitelmia ja huolia. Jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus punnittuihin ratkaisuihin elämässään, on hänellä oltava riittävät mahdollisuudet hyödyntää opinto-ohjauspalveluja. Perinteisen kasvokkain käytävän keskustelun lisäksi on kehitettävä ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja, esimerkiksi verkkotapaamisia. Opiskelijalla pitäisi olla nimetty opettaja ja opinto-ohjaaja, jotka seuraavat opintojen sujumista kokonaisvaltaisesti ja ohjaavat opiskelijaa nykyistä tiiviimmin. Yksilökeskeisen ohjauksen lisäksi olisi syytä selvittää myös ryhmämuotoisen ohjauksen mahdollisuuksia, jolloin opinto-ohjaajille jäisi riittävästi aikaa auttaa eniten apua tarvitsevia. Opinto-ohjausta on kehitettävä erityisellä opinto-ohjauksen kehittämisohjelmalla, jossa pidemmän aikavälin kehittämistavoitteena tulisi olla, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa oppilasta. Alueellisen tasapuolisuuden kannalta varminta olisi, jos kouluterveydenhuolto ja sen resurssit säilyisivät jatkossakin kuntien vastuulla.

Jokaiselle on oltava oma paikka

Sosialidemokraatit tavoittelevat koulutustakuuta, jonka mukaisesti jokaiselle perusasteen päättävälle taataan opiskelupaikka toisella asteella. Perusasteen päättävien paikka ei ole kotona syrjäytyneenä tai työpaikalla puutteellisten tietoja ja taitojen varassa. Niille peruskoulunsa päättäville, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan toisen asteen tutkintoa suorittamaan, varataan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavasta koulutuksesta, työpajoista tai kymppiluokalta. Osalle nuorista kymppiluokka voi olla positiivinen mahdollisuus parantaa omia jatko-opiskelumahdollisuuksiaan ja miettiä rauhassa tulevaisuuden suunnitelmiaan. Myös kymppiluokan nimeä ja konseptia voidaan tarkastella. Esitys kymppiluokan muuttamiseksi uudeksi konseptiksi nimeltä avoin toinen aste - avoin ammattiopisto - on kannatettava. Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi fyysisesti toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä peruskoulussa. Lähtökohtana uudistuksessa olisi, että peruskoulun arvosanaa korotettaisi erityisen tutkinnon kautta ja samalla voisi tehdä ns. avoimia opintoja toisella asteella niissä aineissa ja niillä aloilla, joista nuori on kiinnostunut ja joilla hän toivoo opintojaan jatkavansa. Näin nuori pääsisi kokeilemaan onko aiottu opiskeluvalinta itselle toimiva ja samalla hän kartuttaisi jo kymppivuoden aikana tulevia opintojaan.

Niille nuorille, jotka eivät heti löydä tai pääse mieluisaan opiskelupaikkaan, on nuorisotakuun kirjausten mukaan tarjottava työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nuoren erityistarpeet on huomioitava ja tunnistettava nuorta itseään kuullen.

Käynnistetään perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus jatkoksi perusopetuksen uudistamiselle.

TOIMENPITEET

  • Opiskelijalla pitäisi olla nimetty opettaja ja opinto-ohjaaja, jotka seuraavat opintojen sujumista kokonaisvaltaisesti.
  • Opinto-ohjausta on kehitettävä erityisellä opinto-ohjauksen kehittämisohjelmalla, jossa yhtenä tavoitteena tulisi olla, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa oppilasta.
  • Määritellään perusopetukselle uudet laatukriteerit ja tarkastellaan samassa yhteydessä kuntien kasvaneita eroja perusopetuksen vuosittaisissa tuntimäärissä.
  • Huolehditaan siitä, että oppilaiden ja opettajien koulukohtainen suhdeluku mahdollistaa laadukkaan ja riittävän yksilöllisen opetuksen.
  • Poikien koulutukseen on panostettava selvittämällä keinot, joilla heitä voidaan paremmin tukea opinnoissa.
  • Jokaiselle tukea oppimisessa tarvitsevalle oppilaalle on annettava perusopetuslain edellyttämää tuki-ja/ tai erityisopetusta.
  • Jatketaan toimintaympäristöltään haasteellisten koulujen tukemista ja perusopetuksen laadun kehittämistä eri keinoin.
  • Oppivelvollisuusikää tulee pidentää. Jokainen perusasteen päättävä jatkaa opiskelua toisella asteella tai toisen asteen opintoihin valmistavassa koulutuksessa.
  • Vahvistetaan opinto-ohjausta peruskouluissa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista
  • Perusopetukseen kehitetään varhaisen tukemisen toimintamalli, jossa tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.
  • Toisen asteen koulutuksen saavutettavuuteen ja laatuun on panostettava. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on tiivistettävä mm. digitaalisten, sosiaalisten ja ongelmaratkaisutaitojen osalta.
  • Kaksoistutkintojen suorittaminen turvataan.
  • Pidetään kymppiluokka mukana keinovalikossa. Yhtenä uutena kehittämismuotona kymppiluokka muutetaan avoimeksi toiseksi asteeksi, jonka aikana voidaan numeroiden korottamisen lisäksi tehdä jo toisen asteen opintoja.

TOINEN ASTE JOKAISEN NUOREN KOULUVALIKKOON

Opetuksen ja koulutuksen yksi tärkeä tehtävä tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi on nuoren innostaminen löytämään oma sisäinen halu menestyä ja halu onnistua. Tätä halua voidaan ruokkia esimerkiksi oppilaskeskeisen opetuksen avulla. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus vähintään toisen asteen koulutukseen. Nykyinen työelämä muuttuu valtavalla vauhdilla, ja ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta on vaikea päästä kiinni työelämään. Muutokset asettavat painetta myös koulutuksen uudistamiselle, sillä nuoret eivät koe saavansa toisen asteen opetuksesta tarvittavia välineitä jatkoa varten. Koulutusta on kehitettävä kokonaisuutena vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. Lähiopetusta on oltava riittävästi. Leikkaukset erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen mureuttavat koulutuksen laatua ja saatavuutta. Opettajien pedagogisiin valmiuksiin on kiinnitettävä huomiota, jotta he osaavat ohjata erilaisia oppijoita. Opettajat tarvitsevat myös asiantuntijoiden apua ja tukea sekä työelämätietojen kartuttamista.

Tärkeää on, että jokainen pysyy mukana opinnoissa. Tavoitteena on oltava, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja ongelmiin puututtava ehkäisevästi jo ennen niiden syntymistä. Opiskeluhuollon palveluiden on oltava koottuna selkeäksi kokonaisuudeksi, jotta palveluihin hakeutuminen on jokaiselle opiskelijalle helppoa. Verkon yli tarjottavilla etäpalveluilla on mahdollista täydentää kokonaisuutta, ja tehdä palveluista entistä helpommin saavutettavia.

Opiskelijahuollon palvelut on kirjattava lakisääteisiksi lähipalveluiksi, ja niiden saatavuus turvattava. Mikäli opiskelija päätyy jättämään opinnot kesken, on hänet ohjattava tarvittaviin palveluihin, oli se sitten ohjaamo, kuntoutus, työelämävalmennus tai uusi koulutusala.

Lisää työelämää opintoihin

Nuorten työllistymistä on tuettava sisällyttämällä työelämäsisältöjä opetukseen. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisjaksoilla on keskityttävä entistä enemmän ohjauksen laatuun, jotta jakso aidosti kehittää opiskelijan ammattitaitoa ja antaa valmiuksia työelämään. Tässä yhtenä avaintekijänä on oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. Lukiokoulutukseen on tuotava vastaavia mahdollisuuksia esimerkiksi ottamalla käyttöön perusopetuksesta tuttu työelämäjakso, jonka voi suorittaa joko työelämässä, korkeakoulussa tai molemmissa. Näin pystytään rikkomaan ennakkoluuloja ja etäisyyttä työelämään ja arkeen korkea-asteen oppilaitoksissa. Lisäksi on hyödynnettävä myös muita opiskelun malleja.

Oppisopimus on hyväksi havaittu tapa hankkia ammatillinen perustutkinto. Oppisopimus täydentää hyvin perusammattikoulutusta ja tuo siihen lisää joustoa. Oppisopimuskoulutuksessa noin 70-80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin. Oppisopimuskoulutuksen voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Oppisopimus soveltuu myös yrittäjän urasta haaveilevalle, sillä myös yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Ns. 2+1 –mallia, jossa nuori suorittaa kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta tavalliseen tapaan oppilaitoksessa, mutta viimeisen vuoden hän suorittaa palkallisena oppisopimusopiskelijana työpaikalla, on kehitettävä. Oppisopimusmallia on syytä kehittää eteenpäin, jotta löydetään jokaiselle nuorelle luonnollinen tapa kouluttautumiseen ja omien taitojensa kehittämiseen.

Ns. tuettua oppisopimusmallia tulee kehittää erityisesti niille nuorille, jotka eivät eri syistä ole saaneet toisen asteen koulutusta. Pidämme kuitenkin huolestuttavana hallituksen esittelemää koulutussopimusmallia, joka pahimmillaan voi mm. johtaa koulutuksen laadun heikkenemiseen ja nuorten palkka-aleen. Nuorten kannalta viisaampaa olisi keskittyä löytämään uusia ratkaisuja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen, työharjoittelun ja työkokeilujen kehittämiseen. Tätä tavoitetta voisi palvella esimerkiksi se, jos nuori voisi solmia oppisopimuksen useamman työnantajan kanssa, jolloin työnantajan ohjaustaakka jakaantuisi. Tämä edellyttäisi työnohjauspalvelun edelleen kehittämistä.

Peruskoulun varaan jääneiden nuorten aikuisten työurien keskimääräinen kesto on noin 25 vuotta miehillä ja 22 vuotta naisilla. Saadessaan vähintään toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon, näiden nuorten aikuisten työurat pitenevät keskimäärin yli kuudella vuodella.

Nivelvaihe toimivaksi

Valitettavan harva löytää tiensä suoraan toiselta asteelta korkeakouluun. Välivuodet ovat yleisiä joko tahtomatta tai tarkoituksella. Välivuosi ei saa olla pudotus täysin tuntemattomaan, vaan nuorelle pitäisi tarjota tukea myös toisen asteen jälkeen. Oikeuden opinto-ohjaukseen on jatkuttava vielä välivuoden aikana. Arvioidaan, onko mahdollista ottaa käyttöön koulutussetelit, joilla tuetaan opintoja välivuoden aikana esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

Siirtyminen toiselta asteelta eteenpäin korkea-asteelle on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi. Ykkösedellytys tähän on varmistaa, että nuoren jatko-opintokelpoisuus säilyy, vaikka nuori olisikin käyttänyt opintojen aikana tukipalveluja. Opinto-ohjauksen on oltava laadukasta ja siihen on panostettava tarpeeksi, jotta nuorilla on mahdollisuus yksilöllisempään ohjaukseen. Opintojen ohjauksen lisäksi opiskelijat tarvitsevat konkreettisesti taitoja käytännön asioissa, esimerkiksi työnhakuprosessissa ja TEtoimistojen palveluiden hyödyntämisessä. Peruskoulun varaan jääneiden nuorten aikuisten työurien keskimääräinen kesto on noin 25 vuotta miehillä ja 22 vuotta naisilla. Saadessaan vähintään toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon, näiden nuorten aikuisten työurat pitenevät keskimäärin yli kuudella vuodella. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa tulee jatkaa ja kehittää niin, että siitä muodostuu eräänlainen perustaitotakuu.

Nuorten tukeminen ammatillisiin opintoihin tai lukioon valmentavassa koulutuksessa on erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Jos nuoren alkanut tai alkava syrjäytymiskierre onnistutaan tässä vaiheessa pysäyttämään, pienenevät yhteiskunnan kokonaiskustannukset merkittävästi pidemmällä tarkasteluvälillä mitattuna, nuoren omaan hyvinvointiin tulevista positiivisista vaikutuksista puhumattakaan. Moni nuori hyötyisi, jos tarjolla olisi enemmän työharjoittelua tai oppisopimusopiskelun kaltaista mestari-kisälli -koulutusmalleja.

TOIMENPITEET

  • Jokaiselle nuorelle taataan koulustakuun mukainen paikka toisen asteen koulutuksessa.
  • Oppisopimuskoulutusta kehitetään myös nuorten koulutusmuotona, kehitetään uusia joustavia muotoja suorittaa oppisopimuskoulutus.
  • Oikeus opinto-ohjaukseen on jatkuttava vielä välivuoden aikanakin.
  • Selvitetään koulutussetelin käyttöönoton mahdollisuudet, mm. avoimen yliopiston opintojen tueksi.
  • Kehitetään edelleen 2+1-mallia.
  • Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa täytyy jatkaa ja kehittää ja sille tulee varata riittävä rahoitus.
  • Tarjotaan enemmän mahdollisuuksia työharjoitteluun tai oppisopimusopiskelun kaltaista mestari-kisälli-koulutusmalleja.
  • Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa tulee jatkaa ja kehittää niin, että siitä muodostuu eräänlainen perustaitotakuu.

JOKAISELLE NUORELLE KESÄDUUNI

SDP:n tavoitteena on, että Suomen jokainen niin haluava nuori saisi jatkossa itselleen kesätyöpaikan. Tämä ohjelma voitaisiin toteuttaa laajalla yhteistyöllä, johon myös elinkeino- ja yrittäjäelämän järjestöt ja työmarkkina-, kuntaliiton sekä kolmannen sektorin toimijat osallistuisivat allekirjoittamalla kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitoumuksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille. Kesäduunit vaativat myös kunnilta ja kouluilta aktiivista otetta mm. nuorille tarjottavien työpaikkojen kartoittamisessa ja koordinoinnissa.

Nuoret arvostavat työtä ja ovat uteliaan kiinnostuneita tutustumaan peruskoulun yläkoulussa, toisen asteen koulutusvaiheessa ja ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskeluvaiheessa työelämään.
Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämän vaiheessa ottamaan kantaa tulevasta ammattipolun valinnasta. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Kouluja ja eri alojen työelämäyhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, työpaikkojen arjesta ja niistä pelisäännöistä - oikeuksista ja velvollisuuksista mitä työelämässä tulee tietää ja noudattaa.

Nuorten mahdollisuus päästä kesätöihin on erinomainen tapa toteuttaa tässä kuvattuja tavoitteita. Suomessa on pitkät perinteet myös yritysten valmiudesta tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja.

Työharjoittelun motivaation turvaamiseksi ja oikean kuvan saamiseksi työn ja palkan suhteesta, työmarkkinaosapuolten olisi hyvä sopia harjoittelutyön palkkamääräykset työehtosopimuksiin. Nuoret tarvitsevat työpaikkoja ja työelämä puolestaan tulevaisuuden tekijöitä - nuoria.

TOIMENPITEET

  • Toteutetaan kesäduuni-kampanja yhdessä elinkeino- ja yrittäjäelämän järjestöjen sekä työmarkkina-, kuntaliiton ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
  • Kampanjaan osallistuvat tahot allekirjoittavat kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitou-muksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille.
  • Kesäduunit vaativat myös kunnilta ja kouluilta aktiivisuutta kesätyöpaikkojen, etsimisessä, kartoittamisessa ja järjestämisessä.

KORKEA ASTE JA TYÖLLISTYMINEN

Osaamisella luodaan tulevaisuudessa tuottavuutta ja pidetään huolta hyvinvointivaltion edellytyksistä. Jokaisella toisen asteen päättäneellä opiskelijalla on oltava mahdollisuus halutessaan jatkaa korkeaasteen opintoihin. Yhteiskunta ja ennen kaikkea jokainen yksilö menettää paljon, jos joutuu viettämään vastentahtoisesti välivuotta toisen asteen jälkeen.

Ensisijainen keino on hakijasuman purkaminen. Koulutuspaikkoja ja koulutuksen resursseja on lisättävä. Koulutuspaikkojen jakaantumisessa on myös huomioitava työelämän tarpeet. Valintakoejärjestelmää on kehitettävä siten, että opiskelupaikan saaminen on mahdollista ilman kalliita valmennuskursseja.

Korkeakouluissa opintonsa keskeyttäneille on tarjottava tukea, ja oman opintopolun muuttamista saman korkeakoulun sisällä on helpotettava. Samoin hyväksiluettavuudet ulkomailla suoritetuista opinnoista tai muiden alojen vastaavista opinnoista on toteutettava nykyistä paremmin. Resurssit tulee keskittää uuden opiskeluun eikä jo opitun jatkuvaan pakolliseen kertaamiseen.

TOIMENPITEET

Ytyä korkeakouluopintoihin

  • Tavoitteena nollatoleranssi vastentahtoisten välivuosien suhteen. Toisin sanoen jokaisen toiselta asteelta jatkokoulutusta haluavan tulisi voida saada korkeakoulupaikka.
  • Ensisijaisena keinona on jo olemassa olevan hakijasuman purku. Purkaminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa korkeakoulupaikkojen lisäämistä ilman lisäresursseja, jolloin koulutuksen laatu kärsii. Koulutuspaikkoja lisättäessä on huomioitava työelämän tarpeet.
  • Siirtymiä saman korkeakoulun sisällä ja välillä tulee helpottaa. Hyväksiluku ulkomailla suoritetuista opinnoista tai muiden alojen vastaavista opinnoista toimii nykytilassa huonosti.
  • Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia saada oman alan työpaikka tulee tukea, esimerkiksi työharjoittelujen ja työelämään valmentavien opintojen mahdollisuuksia on lisättävä.
  • Valintakoejärjestelmää on kehitettävä niin, että se mahdollistaa opiskelupaikan saamisen ilman kalliita valmennuskursseja. Lasikattoja tulee poistaa, myös ammattikoulun käyneiden on oltava mahdollista hakea ammattikorkeakoulujen ohella myös yliopistoihin.
  • Ammatillisen koulutuksen käyneiden osuutta ammattikorkeakouluihin hakeutuvissa täytyy
  • parantaa ja jatko-opintomahdollisuuksia on tuettava.
  • Korkeakouluopintojen keskeyttämiset tulisi saada vähennettyä minimiin. Esimerkiksi ensimmäiseen opiskeluvuoteen liittyviä tukitoimintoja on kehitettävä. Korkeakouluopiskelijoilla voi olla erilaisia oppimisvaikeuksia, joiden tukemiseen ja ohjaamiseen on panostettava.

TYÖLLISTYMINEN OPINTOJEN JÄLKEEN

Nuorisotakuun tarkoitus on koulutusasteen nostamisen ja elinikäisen oppimisen painottamisen lisäksi tukea nuorten työllistymistä ja osallisuutta. Nuorten työllistymisen tukeminen kaipaa nuorisotakuussa lisää painoarvoa. Jotta koulutuksen jälkeinen hakeutuminen työelämään olisi mahdollisimman saumaton nuorella tulee olla jälkiopinto-ohjausoikeus, eli oikeus opinto-ohjaukseen myös toiselta asteelta valmistumisen jälkeen. Myös VALO-valmennuksen tapainen mahdollisuus suorittaa osatutkintoja on pidettävä keinovalikoimassa siinä tilanteessa, että omalle alalle työllistyminen on haasteellista.

On varmistettava, että nuorille on tässä siirtymävaiheessa tarjolla matalan kynnyksen palveluita, kuten ohjaamo-palveluja, oman urapolun hahmottamisen tueksi. Maassamme on lukuisia järjestöjä, jotka pystyvät ottamaan vastuuta nuorisotakuun toiminnoista. On kyettävä hyödyntämään myös sähköisten palvelujen tuomia mahdollisuuksia. Helposti lähestyttävää ja ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua voidaan tarjota esimerkiksi mahdollistamalla etäopinto-ohjaus sekä etätyönohjaus. Näin voidaan parantaa palvelujen tavoittavuutta sekä madaltaa kynnystä avun pyytämiseen.

Sanssi-kortti ja yrittäjäpaja työkalupakkiin

Työllistyminen on pitkä polku, joka alkaa jo opintojen aikana. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia tutustua työelämään jo opintojen aikana ja luoda näin realistinen kuva tulevasta alasta sekä työelämästä yleisesti. Työelämätutustumisjaksojen ja työelämäharjoittelujen lisäksi on löydettävä uusia, luontevia yhteistyön paikkoja työelämän ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen välille. On selvitettävä, voidaanko työpaikolla tapahtuvaa työnohjasta myös osittain valtion rahoituksella, että se innostaisi ja kannustaisi nuorten tukemiseen ja ohjaukseen. Henkilöstöresurssien turvaaminen työelämäjaksojen ohjaustyössä on tärkeä asia.

Yksi tapa tukea nuorten työllistymistä on tarjota tukea ja ohjausta yrittäjyyteen valtakunnallisesti ulotetun yrityspajatoiminnan kautta. Kokemukset nuorten työttömien yrityspoluista ovat olleet rohkaisevia ja saaneet myös kansainvälistä tunnustusta.

Nuorten työttömyys on ollut keskimääräistä työttömyyden kestoa lyhyempi, mutta nyt nuorten työttömyyden kesto on huolestuttavasti pidentynyt. Sanssi-kortti on hyvä keino nuorten auttamiseksi kohti työelämää. Sanssi-kortin on jatkossakin oltava nuorten käytettävissä niin, että sen tuella nuorten työttömyys saataisiin katkaistua viimeistään kolmen kuukauden kohdalla työttömyyden alkamisesta. Nuorelle työttömälle tulee laatia yhdessä nuoren kanssa heti, viimeistään kahden viikon päästä työttömyyden alettua, laadukas työllistämissuunnitelma. Tämä tarkoittaa sitä, että sanssi-kortin rahoitus on turvattava osana nuorisotakuun rahoitusta. Parhaita nuorten työllistämistuloksia on saavutettu siten, että on rakennettu toimiva paikallisen yhteisöjen verkosto ja sitouduttu nuorten kanssa hyvään yhteistyöhön. Hyviä tuloksia on saavutettu, kun on arkisesti avattu yrityksien ovia, etsitty piilotyöpaikkoja ja kerrottu yrityksille niistä tuki- ja muista palveluista, joita he saavat palkatessaan nuoren tai järjestäessä työharjoitteluja sekä oppisopimuskoulutusta. Tällä toimintamallilla Pohjois-Savo on pystynyt maakunnista parhaiten katkaisemaan nuorisotyöttömyyttä.

Työelämätutustumisjaksojen ja työelämäharjoittelujen lisäksi on löydettävä uusia, luontevia yhteistyön paikkoja työelämän ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen välille. Harjoittelua suorittavat nuoret eivät saa päätyä ilmaistyövoimaksi työmarkkinoille, vaan heidän on saatava työharjoittelustaan työpanokseensa perustuva kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksiin määritelty korvaus.

Pallo myös työmarkkinajärjestöille

Nuorisotakuun toimenpiteiden lisäksi on kannatettavaa, että työmarkkinaosapuolet omilla tahoillaan etsivät yhteisiä ratkaisuja joilla parannetaan nuorten työllistymistä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja eri toimialaliittojen tulisi laatia yhteisiä pelisääntöjä ja sopimusratkaisuja nuorten työllistämisen edistämiseksi ja harjoittelupaikkojen turvaamiseksi. Esimerkiksi rakennusalalla yhdessä sovittu sopimus ammatillista koulutusta vaille oleville nuorille rakennettu polku työmarkkinoille on yksi tälle alalle sopiva ratkaisuesimerkki.

TOIMENPITEET

  • VALO-valmennuksen tapainen mahdollisuus suorittaa osatutkintoja on pidettävä mukana nuorisotakuun työkalupakissa.
  • Nuorille on oltava toisen asteen jälkeisessä siirtymävaiheessa tarjolla matalan kynnyksen palveluita oman urapolun hahmottamisen tueksi, myös sähköisesti.
  • Sanssi-kortin on jatkossakin oltava nuorten käytettävissä nuoren työllistämisen edistämiseksi.
  • On selvitettävä, voidaanko työpaikoilla oleville työnohjaajille ja työnantajille on maksaa valtion taholta korvausta ohjaustyöstä
  • Nuoren työttömän kanssa on laadittava laadukas työllistämissuunnitelma heti työttömyyden alussa, viimeistään kahden viikon päästä työttömyyden alettua.
  • On löydettävä uusia, luontevia yhteistyön paikkoja työelämän ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen välille.
  • On tarjottava tukea ja ohjausta yrittäjyyteen valtakunnallisesti yrityspajatoiminnan kautta.
  • Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja eri toimialaliittojen tulisi laatia yhteisiä pelisääntöjä ja sopimusratkaisuja nuorten työllistämisen edistämiseksi ja harjoittelupaikkojen turvaamiseksi.
  • Nuorten on saatava työharjoittelustaan työpanokseensa perustuva kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksiin määritelty korvaus.

JOKAISELLA ON OIKEUS HARRASTAA

Erot koulussa pärjäämisessä riippuvat yhä useammin lapsen vanhempien sosioekonomisesta taustasta ja koulun ulkopuolisesta ajasta. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa ja kehittää itseään vapaaajalla ohjatussa ympäristössä, koska harrastukset ovat kallistuneet valtavasti. Koko Suomessa on 126 000 vähävaraista lasta, enemmän kuin Lahdessa asukkaita. Liikuntaa harrastavilla perheillä oli vuonna 2014 keskimäärin 87 000 euron tulot vuodessa. Vain kolmasosa perheistä yltää tähän tulotasoon Suomessa.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkimuksen (2016) perusteella tiedetään, että harrastuksellisuus on merkittävä resurssi koulussa menestymisessä. Harrastukset kehittävät sosiaalisia ja tiedollisia kykyjä, valmentavat tietoja ja taitoja sekä auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia hyvinvoinnin edistämisen lisäksi. Harrastusten merkitys koulutuksen periytyvyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä on keskeistä. Siksi vähävaraisten lasten mahdollisuutta harrastaa on tuettava.

Yhteiskunnan tehtävä on turvata jokaiselle nuorelle harrastusmahdollisuus. Jokaiselle lapsella tulee turvata mahdollisuus laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen, jossa voi kehittää itseään riippumatta perheen varallisuudesta.

Vuonna 2015 voimaan tullut liikuntalaki nostaa esille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen. Tämä tulisi yltää myös kulttuuri- ja taidelajeihin. Julkisia varoja kohdennettaessa tulisi huolehtia siitä, että voi harrastaa voi myös edullisesti. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista voitaisiin auttaa kohdentamalla harrastuskuluihin tukea valtakunnallisesti yhdenmukaisin periaattein.

34 % nuorista on joutunut jättämään jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia, vieraskielisistä nuorista peräti 47 %.
Lähde: Allianssi

Koko kylä harrastaa

Sosiaalisten taitojen kehittyminen, tietojen välittyminen ja yhteisöllisten kokemusten jakaminen kasvattavat vahvaa tulevaisuuden yhteisöä. Turvattaessa jokaiselle lapselle harrastus tulisi mukaan ottaa harrastusseurojen lisäksi mm. nuorisoseurat, koulut, kylätoimikunnat, kaupunginosaverkostot ja vanhemmat. Tärkeintä olisi luoda konsepti, joka olisi helppo toteuttaa jokaisessa kunnassa jo olemassa olevia resursseja hyödyntämällä. Tällaisia ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi kokonaiskoulupäivä, jossa opintojen päätyttyä oppilailla olisi mahdollisuus jatkaa koulun tiloissa harrastustoimintaan osallistuen. Lisäksi kunnat voisivat antaa tai vuokrata edullisesti esimerkiksi koulutiloja tukipalveluineen ilta- ja viikonloppuaikaan harrasteryhmien käyttöön. Myös kaikille nuorille kehitettävä liikuntaseteli voisi olla tapa tukea nuorten harrastusmahdollisuuksia.

TOIMENPITEET

  • Jokaiselle lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen.
  • Harrastustoimintaa kehittämään tulee ottaa mukaan harrastusseurojen lisäksi mm. nuorisoseurat, koulut, kylätoimikunnat, kaupunginosaverkostot ja vanhemmat.
  • Harrastusmahdollisuuksia voisi tarjota esimerkiksi kokonaiskoulupäivä, jossa opintojen päätyttyä oppilailla olisi mahdollisuus jatkaa koulun tiloissa harrastustoimintaan osallistuen.
  • Kunnat voisivat antaa tai vuokrata edullisesti koulutiloja tukipalveluineen ilta- ja viikonloppuaikaan harrasteryhmien käyttöön.
  • Kaikille nuorille kehitettävä liikuntaseteli voisi olla tapa tukea nuorten harrastusmahdollisuuksia.

FAKTA

Nuorten asunnottomuus:

  • Asunnottomuus on Suomessa yleisesti laskussa.
  • Vuoden 2015 lopussa asunnottomia oli lähes 7900.
  • Lähes joka neljäs asunnottomista oli alle 25-vuotias.
  • Vuoteen 2014 verrattuna nuorten asunnottomuus kasvoi.
  • Erityisen paljon nuorten asunnottomuus kasvoi Helsingissä.

Lähde: Allianssi: Nuorista Suomessa

OIKEUS KOTIIN

Suomalaisnuoret muuttavat tilastollisesti katsottuna varhain pois kotoa. Meillä on kova tarve osoittaa pärjäävämme ja omaan kotiin muuttaminen on yksi tapa osoittaa itsenäisyyttä. Myös opintojen perässä muutetaan. Varhainen omilleen muuttaminen voi jättää nuoren yksin arjen haasteiden kanssa. Vaikka asunnottomuus on Suomessa ollut laskussa, on nuorten asunnottomuus ollut nousussa.

Asunto ensin -periaatteen mukaan asunto on perusoikeus ja asumisasioiden tulee olla kunnossa, jotta muita ihmisen ongelmia voidaan hoitaa. Nuorten asumista edistetään ja asunnottomuutta ehkäistään parantamalla asumisen tukipalveluita, lisäämällä oikeasti kohtuuhintaista vuokra-asuntojen tuotantoa ja edistämällä yksityisen vuokraasuntokannan saatavuutta nuorille. Tärkeä kehittämisen kohde on palvelut, joita lisäämällä ja parantamalla nuorten edellytykset sekä saada että säilyttää asunto paranevat. Tällainen palvelu on esimerkiksi asumisneuvonta. On panostettava myös sektorirajat ylittäviin yhteistyön muotoihin. Kaikissa nuorten palvelukohtaamisissa on selvitettävä asumisen ja arjen nykytilanne.

Vuonna 2014 lähes joka neljäs asunnottomista ihmisistä oli nuori. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii, että nuorella on koti. Ilman kotia oleva nuori ei pysty täysipainoisesti opiskelemaan, kuntoutumaan tai työllistymään. Jotta nämä nuoret saavat reilut edellytykset elämässä etenemiseen, on heidän asunnottomuutensa ratkaistava ensin.

55% nuorista asuu itsenäisesti vuokralla.
Lähde: Allianssi

TOIMENPITEET

  • Nuorisotakuuseen liitetään asuntotakuu, joka muodostuu
    • palvelukokonaisuudesta, joka perustuu uuden sosiaalihuoltolain nuorisopalvelutakuun mukaiseen mahdollisuuteen omatyöntekijän käyttämisestä ja palvelutarpeen arvioinnista ja arkea tukevien palveluiden hyvästä saatavuudesta.
    • valtiontakausjärjestelmästä, joka mahdollistaa vuokratakuun ja kotivakuutuksen saamisen myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle asunnottomalle tai asunnottomuusuhan alla olevalle nuorelle.
  • Nuorten asunnottomuutta ehkäistään parantamalla asumisen tukipalveluita, lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntojen tuotantoa ja edistämällä yksityisen vuokra-asuntokannan saatavuutta nuorille.
  • On edelleen kehitettävä asumisneuvonnan kaltaisia palveluja, joita lisäämällä ja parantamalla nuorten edellytykset sekä saada että säilyttää asunto paranevat.
  • Kaikissa nuorten palvelukohtaamissa on selvitettävä asumisen ja arjen nykytilanne.

PALVELUTAKUU JA PAIKALLISEN YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIT

Nuorisotakuuseen liittyvä palvelutakuu tarkoittaa lupausta nuorelle siitä, että häntä tuetaan nuoruuden nivelvaiheissa ja että saa tarvitsemansa tuen yhdeltä luukulta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ollessaan varhaiskasvatuksen piirissä lapsen tukena ovat varhaiskasvatuksen ammattilaiset sekä heidän tarjoamansa asiantuntemus. Peruskoulun aikana kasvavaa nuorta tukee koulun ja kunnan sote-palvelujen muodostama saumaton yhteistyö. Toiselle asteelle siirtyvä nuori sekä korkeakoulussa oleva nuori saavat tuen perinteisen nuorisotakuun toimenpiteiden kautta. Samaan tukeen he ovat oikeutettuja myös silloin, kun he valmistuvat ja kaipaavat tukea työllistymiseen. Toisella asteella olevia nuoria tuetaan tarvittaessa myös jatkokoulutussuunnitelman teossa.

FAKTA

Työpajatoiminta

  • Ohjattua ja tuettua työntekoa ja räätälöity polku koulutukseen, sen loppuun suorittamiseen tai avoimille työmarkkinoille työllistymiseen
  • Päätehtävä tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, varhaista tukea ja omatahtista yhteisöllistä kasvua ja tekemällä oppimista
  • Vuonna 2015 työpajoja oli 267 kunnassa ja niihin osallistui 14 733 alle 29-vuotiasta nuorta
  • Pajajakson jälkeen 75 prosenttia nuorista sijoittui koulutukseen, työhön tai muuhun aktiivitoimintaan

Lähde: Allianssi: Nuorista Suomessa

Ohjaamo-palvelu

Viime hallituskaudella käynnistetty ohjaamo-palvelu tarjoaa matalan kynnyksen palveluja alle 30-vuotiaille antaen ohjausta, tietoa ja monialaista tukea nuorelle. Palveluiden tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä ja kouluttautumista sekä olla tukemassa ja selkeyttämässä nuorten omaa polkua.

Marraskuussa 2016 on toiminnassa yhteensä jo lähes 40 ohjaamoa eri puolella Suomea ja toiminta ulottuu lähes 100 kunnan alueelle. Uusia hankkeita on myös käynnistymässä laajasti Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla. Ohjaamo-palveluja kehitetään TEM:n johdolla yhteistyössä OKM:n, STM:n ja VM:n kanssa. Ohjaamot ovat hallitusohjelmassa yksi toteuttamistoimista Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeessa. Nuoret hakevat ohjaamoista hyvin erilaisia palveluja sekä erilaista tietoa. Erityisesti ne koskevat työ- ja työllistymisen palveluja, opiskelu- ja uravalintoja, talous- ja raha-asianeuvontaa, tukea tulevaisuuden suunnitelmiin, ihmissuhdetukea, terveyspalveluja ja apua opiskeluongelmiin. Ohjaamo-palvelujen toimintaa tulee kehittää ja niiden rajoitus on turvattava myös jatkossa.

Taloudenpidon haasteet voivat kasvaa huomaamatta ja rampauttaa koko arjen. Maksuhäiriömerkinnät ja pikavippivelat voivat pahimmillaan syrjäyttää työelämästä. Nuorille suunnatuille talousneuvontapalveluille on erityisen suuri tarve.

Sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden tuottamista uudelleen järjestävä sote-uudistus ei saa pirstaloida nuorisotakuuta tai nuorten saamia palveluja. Parhaimmillaan sote-uudistus voisi tuoda mahdollisuuden tarkastella ja kehittää nuorten palvelutarjontaa kokonaisuutena, mutta hallituksen esittämä nykyinen malli uhkaa pikemminkin päinvastoin hajottaa nuorten palvelukokonaisuudet. Nuorten jaksamista ei pidä haaskata turhaan byrokratiaan, vaan palveluntuottajarumban sijaan nuoren on voitava saada tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei nuorelta voida vaatia esimerkiksi valintoja siitä, mitä palveluntarjoajaa hän käyttää, vaan hänen saapuessaan yhdelle palveluntarjoajalle, esimerkiksi nuorisoneuvolaan tai opintoneuvojalle, hänen tarpeitaan käsitellään kokonaisuutena, joista vastaa monialainen asiantuntijajoukko jo heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen. Näin ollen nuoren ei tarvitse erikseen ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisoneuvolaan, terveyskeskukseen ja työvoimatoimistoon, vaan yhdellä yhteydenotolla käynnistyy viranomaisprosessi, jossa kartoitetaan kaikki nuoren tarvitsemat palvelut ja niihin ohjaus.

FAKTA

Ohjaamo:

  • Alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen monialainen ja -ammatillinen neuvontapalvelu
  • Ohjaa nuorta työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen liittyvissä asioissa
  • Tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes tilanteeseen löydetään pidempikestoinen ratkaisu
  • Ohjaamo tuo yhteen kuntien sote-toimen, koulutoimen, nuorisotoimen, TE-toimiston, Kelan, oppilaitokset, 3.sektorin ja asiakkaat
  • Suomessa toimii marraskuussa 2016 yhteensä jo lähes 40 Ohjaamoa
  • Tavoitteena on, että ohjaamo toimisi kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa
  • 1-6/2016 nuorten ohjaamokäyntejä kertyi noin 36 000 kappaletta. Suurin asiakaskunta on ollut 18-24-vuotiaat nuoret

Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ohjaamon keskeisimmät palvelut ovat:

  • sosiaalityö- ja ohjaus
  • etsivä nuorisotyö
  • TE-palvelut
  • oppilaitokset/opinto-ohjaus
  • nuorisopalvelut
  • työpajat/työhönvalmennus, muu työtoiminta
  • terveyspalvelut
  • nuorten tieto- ja neuvontapalvelut
  • palvelut yhdeltä luukulta

TOIMENPITEET

  • Ohjaamo-palvelujen toimintaa tulee kehittää ja niiden rajoitus on turvattava
  • myös jatkossa.
  • Palveluntuottajarumban sijaan nuoren on voitava saada tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta.

NUORISOTAKUU - SUOMEN VIENTI-INNOVAATIO EUROOPPAAN

Suomen nuorisotakuumalli on saanut myös kansainvälistä huomiota. Suomen nuorisotakuu toimi keskeisenä esimerkkinä kun EU-tasolla rakennettiin yhteisiä nuorisotakuun tavoitteita ja päätettiin ottaa kansallisesti jaettava rahoitus EU:n budjettiin. Sen pohjalta kaikissa EU-maissa tehtiin kansallisiin olosuhteisiin soveltuvat nuorisotakuuratkaisut.

Nuorisotyöttömyys on ollut monissa EU-maissa huolestuttavan korkea. EU:n alueella työttömiä on reilut 20,7 miljoonaa josta nuoria, alle 25-vuotiaita, on reilut 4,1 miljoonaa Eurostatin tilastojen mukaan (elokuu 2016).

TOIMENPITEET

  • Tavoitteena on, että nuorisotakuuta tuetaan ja kehitetään osana eurooppalaista työllisyyspolitiikkaa ja siihen varataan EU:n budjetissa sekä kansallisissa budjeteissa riittävät taloudelliset resurssit.
  • Suomen tulee toimia aktiivisesti EU-vaikuttamisessa nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi sekä eri maista saatujen hyvien käytäntöjen soveltamisessa myös Suomessa.
  • SDP toimii aktiivisesti omassa eurooppalaisessa viitekehyksessään ollen aloitteellinen edelläkävijä nuorisotakuun eteenpäinviemisessä.

MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ.