Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1136

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP uudistuu -ohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP uudistuu -ohjelma
  • Vuosi: 2008
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Hyväksytty 7.6.2008

SDP uudistuu -ohjelma

SDP:n puoluekokous, Hämeenlinna 5.-7.6.2008

Sisältö

SDP uudistuu - kohti nykyaikaista vasemmistopuoluetta
Nyky-yhteiskunnan ja maailman kehityspiirteitä
2000-luvun modernin vasemmistopuolueen haasteet
Poliittisesta ohjelmatyöstä:
Puolueen toiminnallisista lähtökohdista:
Puoluetoiminnan uudistamisesta:
Sosialidemokraattisesta yhteisöstä:
Sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälisestä yhteistyöstä:
Muista hallinnollisista uudistustarpeista:

SDP uudistuu - kohti nykyaikaista vasemmistopuoluetta

Monet aikamme suurimmista haasteista vaativat enemmän ja parempaa poliittista toimintaa. Politiikan rooli tulevaisuudessa korostuu, oli sitten kyse ilmaston muutoksesta, väestön ikääntymisestä tai hyvinvointipalveluiden kehittämisestä. Näin on kaikilla politiikan tasoilla.

Sosialidemokraatit haluavat vapauttaa ihmisen taloudellisesta, sosiaalisesta, sivistyksellisestä ja kulttuurisesta epätasa-arvosta. Ihanteenamme on kestävän kehityksen yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden.

Aatteellinen jako vasemmistoon ja oikeistoon on edelleen ajankohtainen. Globaalissa maailmassa, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, on sovitettava yhteen yksilöiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja työhön sekä markkinatalous ja vapaa liikkuvuus.

Syntyjään eurooppalaisena ja tänään globaalina liikkeenä sosialidemokratialla on parhaat mahdollisuudet vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Voiton kasaamiseen ja kasautumiseen perustuva kapitalismi sekä maailmanlaajuinen tajuntateollisuus haastavat kehittämään yhä parempaa politiikkaa ja uudenlaisia keinoja tasa-arvoisen yhteisvastuullisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Sosialidemokraattinen liike kokoaa yhteen ihmisiä, joille humaanisuudesta, vapaudesta, tasa-arvosta ja solidaarisuudesta nousevat tavoitteet ovat tärkeitä omassa elämässä ja yhteiskunnassa yleensä. Yhteiskunnassa vallitsevat normit muokkaavat myös käsityksiä sukupuolesta ja niiden tunnistaminen on edellytys paremman tasa-arvon toteutumiselle. Sosialidemokratia kokoaa ihmiset toimintaan valoisamman tulevaisuuden ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.

Nyky-yhteiskunnan ja maailman kehityspiirteitä

Demokraattisessa yhteiskunnassa vaalien kautta saavutettu valta avaa mahdollisuuden muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi. Tänään yhä tärkeämpää on myös mielipidevalta: kansalaisyhteiskunnassa jokaisen mielipiteellä on merkitystä. Olemme kaikki vähintään oman lähipiirimme mielipidevaikuttajia.

Alamaisista on tullut kansalaisia, jotka voivat aiempaa vapaammin rakentaa oman elämänsä haluamilleen periaatteille niin opintiellä, erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa tilanteissa kuin arkielämän valintatilanteissa.

Nykypäivän kansalaisuus ei olekaan enää vain oikeudellista (mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yksilöillä on), ei liioin vain sosiologista (miten oikeudet toteutuvat), vaan myös toiminnallista (kuinka kansalaiset omalla toiminnallaan muuttavat ympäristöään). Kansalaisten omilla arkielämän valinnoilla on suuri merkitys heidän poliittiselle kannanmuodostukselleen.

Kansalaisvaikuttaja haluaa itse valikoida asiat, joiden puolesta tehdä politiikkaa. Asialistasta tulee paitsi yhteinen, myös henkilökohtainen: sille nousee esimerkiksi kuluttamiseen, ympäristönsuojeluun, eläinoikeuksiin, paikalliseen kaupunkisuunnitteluun sekä etnisiin, seksuaalisiin tai muihin kulttuurisiin identiteetteihin liittyviä huolenaiheita.

Samaan aikaan kun yksilöllisyys lisääntyy, tarvitaan yhä enemmän yhteisöllisyyttä. Maailmassa vallitsee tänään suurempi keskinäisriippuvuus kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset Euroopassa, Amerikoissa, Afrikassa tai Aasiassa tietävät toisistaan yhä enemmän, käyttävät samoja tuotteita ja ovat tietoisempia vallitsevista tulo- ja varallisuuseroista. Ymmärrys siitä, että ihminen muokkaa omalla toiminnallaan kohtalokkaasti yhteistä maailmaamme on lisääntynyt.

Tulevaisuuden suuret kysymykset koskettavat väistämättä koko maailmaa. Tämän hetken muutostrendejä ovat globalisaatio, ilmastonmuutos ja ekokatastrofin mahdollisuus, teollisuusmaiden väestön ikääntyminen, niiden työvoiman saannin turvaaminen, yksilöllistyminen ja viestinnän merkityksen kasvu, globaalien ääriliikkeiden synty, monikulttuurisuuden yhteensovittaminen sekä kansalaisten tietoisuuden ja vaatimustason kasvu kaikkialla maailmassa.

* * *

Yksittäisten kansakuntien menestys riippuu niiden kyvystä hallita suuria, pitkäkestoisia yhteiskunnallisia muutoksia. Tähän suomalaisella yhteiskunnalla on hyvät edellytykset, kunhan ymmärrämme menneisyytemme menestystekijät ja käytämme rohkeasti hyväksemme uutta tietoa tehdessämme tulevaisuuden valintoja.

Suomalainen yhteiskunta on ollut koko sodan jälkeisen ajan yksi nopeimmin muuttuvista yhteiskunnista läntisessä maailmassa; maatalousmaasta teollisuusvaltioksi, kiihtyvällä tahdilla jälkiteolliseksi maaksi ja jälkiteollisesta vuosikymmenessä informaatioyhteiskunnaksi. Kehitys on muuttanut syvällisesti yhteiskuntamme rakenteita ja myös suomalaisen yhteiskunnan asenteellista ilmapiiriä. Vaikka kaikki kansalaiset eivät kulje kehityksessä samaa tahtia, on yhteiskuntamme tänään avoimempi, moniarvoisempi, suvaitsevaisempi ja monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin.

Sosialidemokraattiselle liikkeelle Suomessa on ollut tunnusomaista se, että se on edustanut vahvaa, historiallista vapauden ja tasa-arvon vaatimusta, mutta myös suurta valmiutta tarttua tulevaan. Liikkeemme toiminnassa ovat yhdistyneet turvallisuus ja yhteiskunnallinen edistys.

Maatalousyhteiskunnassa sosialidemokratia edusti maattomia, mutta kiinnittyi myös orastavaan teollisuuteen. Teollisuusyhteiskunnassa sillä oli vahva asema perinteisen työväestön piirissä. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa liikkeemme kamppailee työväenluokan lisäksi myös taloudellisen ja kulttuurisen keskiluokan kannatuksesta.

Yhteiskunnassa vallitsee edelleen työn ja pääoman ristiriita. Osa haluaa kasvavia palkkaeroja ja eriarvoisuuden kasvua joustavuuden nimissä työmarkkinoilla. Suomalaisessa mallissa eturistiriitoja on lievennetty sopimalla ja sopimuskulttuurista on tullut yhteiskuntaamme koossapitävä arvokas piirre. Työelämässä korostuvat edelleen liian usein työsuhteiden määräaikaisuus, työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus. Työ- ja elämäntilanne, koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat ihmisten poliittiseen samaistumiseen.

Sosialidemokraattinen puolue on hakenut historiallisesti oikeutuksensa kamppailusta heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten aseman parantamiseksi. Nykyaikaisen yhteiskunnan synty on seurausta tästä hyvinvointiyhteiskunnan rakennustyöstä. Yhteiskunnallinen muutos näkyy koulutuksellisena ja sosiaalisena rakennemuutoksena, tulojen suhteellisen tasaisena jakautumisena ja perinteisen työväenluokan vaurastumisena.

Vaikka Suomi on edelleen tulonjaolla, koulutuksella tai sukupuolten tasa-arvolla mitattuna yksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, ovat erot viimeisen vuosikymmenen aikana kasvaneet. Syynä on ollut erityisesti se, että korkeimpia tuloja ansaitsevien tulotaso on parantunut muita enemmän. Sosialidemokraateille tasaisen tulonjaon ja universaalien palveluiden hyvinvointiyhteiskunta on edelleen aatteellinen tavoite, johon politiikalla pyrimme. Yhteiskunnan arvopohjan mitta on, kuinka hyvin tai huonosti se huolehtii kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.

Yhteiskunnallinen asema ohjaa poliittista samaistumista, mutta sen merkitys on heikentynyt. Ihmiset tekevät yhä harvemmin elinikäisiä ideologisia valintoja.

Pohjoismaiselle yhteiskuntamallille on ollut ominaista, että se on perustunut markkinatalouteen, mutta yhteiskuntaa ei ole kehitetty markkinayhteiskunnaksi. Niin kauan kun suurin osa ihmisistä kokee saavansa verovaroille vastinetta mm. hyvinä palveluina ja toimeentuloturvana, säilyy pohjoismaisen hyvinvointimallimme kannatus korkealla. Hyvinvointiyhteiskunnan on kyettävä myös vastaamaan kansalaisten yhä kasvaviin laatuvaatimuksiin.

2000-luvun modernin vasemmistopuolueen haasteet

Demokraattisissa yhteiskunnissa poliittiset liikkeet muuttavat yhteiskuntaa lainsäädännöllä ja kehittämällä yhteiskunnallista normistoa. Edistyksellistä poliittista toimintaa on edistää vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta yhteiskunnassa. Sen ympärille rakentuva innostava poliittinen toiminta synnyttää uutta aktiivista kansalaisuutta.

Suomalaiset arvostavat demokratiaa, mutta haasteena on yhä useamman saaminen mukaan poliittiseen toimintaan. Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kyselytutkimusten mukaan samalla tasolla kuin 1960- ja 1970-luvuilla, mutta selvästi harvemmat liittyvät nykyään puolueiden jäseniksi. Joka kymmenes suomalainen on kuitenkin edelleen jonkin puolueen jäsen.

Erityisesti nuorten kiinnostus perinteiseen politiikkaan on laimeaa: kun puolet aikuisväestöstä on kiinnostunut politiikasta, on nuorten keskuudessa kiinnostuneita enää joka viides. Toivoa herättävää on, että viimeisimpien tutkimusten mukaan nuoret itse ajattelevat olevansa aktiivisempia poliittisia vaikuttajia kuin vanhempansa. Tulokset kertovat siitä, että myös ajatus poliittisesta vaikuttamisesta on muuttunut.

Äänestysaktiivisuus on silti laskenut jo pitkään. Kansalaiset luottavat yhteiskunnan avaininstituutioihin aiempaa vähemmän. Puolueiden ja perinteisten kansalaisjärjestöjen jäsenmäärät ovat laskevia. Kansalaisten omat käsitykset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan eivät ole kovin myönteisiä. Naisia valitaan poliittisiin luottamustehtäviin silloin, kun valintaprosessi on avoin, mutta suljetuissa valintaprosesseissa sukupuolten tasa-arvo ei edelleenkään aina toteudu.

Suomalainen väestö jakautuu myös poliittisessa vaikuttamisessa. Äänestäjien keskuudessa perinteinen luokkaperusta on heikentynyt ja liikkuvuus on lisääntynyt. Viimeisissä tutkimuksissa on kuitenkin viitteitä siltä, että puoluevalinnan merkitys olisi jälleen kasvamassa. Suomessa on tänään n. 4,1 miljoonaa äänioikeutettua, joista suurin osa saattaa vaaleissa äänestää useampaa puoluetta aina tilanteen mukaan. Äänestämättömyys puolestaan korreloi koulutuksen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman kanssa. Suomen yksilökeskeinen vaalitapa johtaa myös aiempaa suurempaan äänestäjien liikkuvuuteen.

* * *

Sosialidemokratia syntyi työväenluokan vapauttamiseksi ja kehittyi sittemmin itsenäisessä Suomessa työväestön etuja ajavaksi kansanvaltaiseksi liikkeeksi. Sosialidemokraattisella puolueella oli keskeinen asema hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.

Suuri osa SDP:n perusjärjestöistä perustettiin 1900-luvun alussa, koska työväestö halusi parantaa omassa arkielämässään vallinneita epäkohtia. Järjestöjä syntyi tuhansia ja työväentaloja rakennettiin. Valistustoimintaa järjestettiin ja työväenliikkeestä kehittyi myös aito sivistysliike.

Puolueosastojen määrä alkoi laskea ja kunnallisjärjestöjen rooli vahvistua, kun toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltiokehityksen osana kuntien palveluvastuut lisääntyivät ja kunnallispolitiikasta tuli paikallispolitiikan ydin. Kunnallinen vaikuttaminen on yhä tänään keskeisin paikallisen toiminnan muoto.

Kuntien määrän vähentyminen johtaa myös tulevaisuudessa puolueosastojen yhdistymisiin ja niiden määrän vähenemiseen. Siksi on tärkeää kehittää erityisesti niiden puolueosastojen toimintaa, jotka tulevaisuudessa muodostavat osastoverkkomme ytimen.

Tänään sosialidemokratia on ensisijaisesti arvoihinsa nojaava yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa korostava humaani poliittinen liike. Politiikan sisällöt ovat puoluetoiminnan ydin ja niihin vaikuttaminen on keskeinen syy tulla mukaan puoluetoimintaan.

Meidän on uudistettava liikettämme vanhasta työväenliikkeestä 2000-luvun moderniksi vasemmistopuolueeksi. Tärkeimpänä haasteenamme on luoda uutta edistyksellistä politiikkaa, innostaa yhteiskunnallista arvokeskustelua sekä löytää uusia, raikkaita tapoja ihmisten kohtaamiseen. Tämä edellyttää yhteiskunnan ja oman toimintamme ennakkoluulotonta arviointia. Uusien jäsenten hankinta on nostettava järjestötoiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Toimintaamme on uudistettava siten, että jäsenille kyetään tarjoamaan mahdollisimman paljon toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia kehittää sosialidemokratiasta liike, johon he voivat samaistua ja jossa he voivat edistää yhdessä sovittuja tavoitteita kunnanvaltuustoissa, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

* * *

Sosialidemokraattisen puolueen tavoitteena on uudistaa merkittävästi toimintaansa seuraavan viiden vuoden aikana. Keskeisin tavoite on kehittää SDP:stä nykyistä houkuttelevampi uusille ihmisille liittyä puolueen jäseniksi ja kanavoida vaikuttamisensa sen kautta.

Sosialidemokratia on kansanliike, jossa toimintaan on tultu monesta eri ovesta. Siksi puolueella on muun muassa lapsi-, nuoriso-, opiskelija- ja naistoimintaa, toimintaa ay-liikkeessä, eläkkeensaajissa ja vanhoissa tovereissa. Näiden verkostojen kautta ollaan tultu mukaan puoluetoimintaan ja jatkettu vaikuttamista aina kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.

Liikkeemme uudistumiseksi tarvitsemme vahvaa nuoriso- ja järjestötyötä, jotta uusien sukupolvien myötä myös liikkeemme toiminta modernisoituu. Tänään haasteemme liittyvät sekä keskiluokan poliittisen liikkuvuuden lisääntymiseen että yhteiskunnallisen osattomuuden kasvamiseen vähäosaisimpien keskuudessa. Erityisen haasteen SDP:lle muodostaa myös itsensä - ja muita - työllistävien yrittäjien parempi tavoittaminen, koska heidän ongelmansa ovat usein samankaltaisia kuin palkkatyötä tekevillä.

Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä ja jäseneksi liittymisen kynnyksiä on madallettava. Jo tällä hetkellä puolueen säännöt mahdollistavat liittymisen kannattajajäseneksi tai toiseen puolueosastoon kannattavaksi jäseneksi. Kannattajajäsenyyttä ei erityisesti ole kuitenkaan markkinoitu eikä heille laadittu erityisiä jäsenetuja.

Haastamme lisäksi veljespuolueemme Euroopassa yhä tiivistyvään yhteistyöhön. Kosmeettiset muutokset eivät ole riittäviä, vaan tarvitsemme muutoksia kaikilla tasoilla ja kaikki toimintamuodot on voitava arvioida muutostarpeista käsin.

Ollakseen jatkossakin laajasti suomalaista yhteiskuntaa kokoava kansanliike on panostettava väkevästi uuden toiminnan synnyttämiseen, olemassa olevan toiminnan tehostamiseen, ulospäin suuntautumisen lisäämiseen ja palveluhenkisyyteen suhteessa kasvavaan jäsen- ja kannattajakuntaan.

Kansanliikkeen visio ja tavoitteet syntyvät avoimesta kansalaiskeskustelusta. Yhteisten arvojen pohjalta muodostuu erilaisia näkemyksiä rakentaa huomispäivän yhteiskuntaa. Keskeinen tavoite on avata väyliä keskustelulle ja uusille näkemyksille niissä elimissä, joissa puolueen käytännön politiikka syntyy.

Puolueen uudistuminen on nähtävä jatkuva prosessina, jonka pohja rakentuu olemassa olevalle ottamalla huomioon niin historian kuin tulevaisuudenkin uudistumiselle asettamat haasteet.

Uudistustarpeisiin vastaamiseksi puoluekokous päättää:

Poliittisesta ohjelmatyöstä:

1. Politiikkamme nojaa ohjelmatyöhön. Arvopohjaisella ohjelmatyöllä olemme uudistaneet suomalaista yhteiskuntaa. Vaaleissa pyydämme kansalta valtakirjaa ohjelmamme toteuttamiseen. Puolueen tulee voimakkaasti panostaa politiikan sisällölliseen valmistelutyöhön, jotta pääsemme nykyistä enemmän yhteiskunnan muutostarpeisiin reagoinnista yhteiskuntamme aktiiviseen kehittämiseen. On tunnistettava ne politiikan sisällöt, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Tämä edellyttää puolueen ja sen lähiyhteisöjen ohjelmatyön parantamista ja tulevaisuuteen suuntautuvan otteen lisäämistä.

2. Puoluehallituksen tulee vahvistaa puoluekokouskauden keskeisimmät ohjelmatyön tavoitteet ja varmistaa ohjelmatyön riittävät resurssit. Samalla yhteydenpitoa puolueen ja tiedeyhteisön välillä on tiivistettävä.

3. Puoluehallituksen tulee antaa oma, vahva panoksensa ohjelmatyön kehittämiseen ja jäsenistön osallistumismahdollisuuksien merkittävään lisäämiseen puolueen ohjelmatyössä. Työryhmä- ja ohjelmatyö tulee organisoida myös piiri- ja paikallistasolle. Tämän lisäksi puoluehallituksen tulee päättää tavasta, jolla jokaisella kiinnostuneella on niin halutessaan mahdollisuus osallistua puoluekokouksien välillä tapahtuvaan ohjelmatyöhön. Tämä voi tapahtua kokoustyöskentelyn lisäksi mm. järjestämällä aktiivisempaa seminaari- ja kokoustoimintaa sekä hyödyntämällä toiminnassa internetin suomia mahdollisuuksia. Työryhmille annetaan selkeät vastuut ja niiden toiminnan tulee tukea paremmin mm. puoluevaltuuston ohjelmatyötä.

Puolueen toiminnallisista lähtökohdista:

4. Puolueen toiminnallinen lähtökohta on sen jäsenissä. Tärkeimpiä syitä tulla mukaan puoluetoimintaan ovat halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti, kokea yhteisöllisyyttä sekä saada tietoa yhteiskunnallisista asioista. Vaikuttaminen voi puolestaan perustua mandaatti- tai mielipidevaikuttamiseen. Tulevan puoluekokouskauden keskeinen haaste on parantaa jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sekä palauttaa perusjärjestötoiminnalle sille kuuluva arvo puolueessa.

5. Perusjärjestötoiminta antaa puitteet paikalliselle ja erityisesti kunnalliselle vaikuttamiselle. Sitä tulee tukea kehittämällä jäsenpalvelua ja järjestämällä yleistä, kaikille osastoille ja erityisesti niiden vetäjille tarkoitettua koulutusta ja valmennusta. Koulutuksen järjestämisessä tulee tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Työväen Sivistysliiton, Työväen Akatemian ja Voionmaan Opiston kanssa. Järjestöllisten taitojen lisäksi koulutusta järjestetään myös politiikan sisällöistä.

Puoluetoiminnan uudistamisesta:

6. Puolue käynnistää osastotoiminnan kehittämishankkeen 100 - 200 puolueosaston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on määrätietoisesti kehittää puoluetoimintaan uusia muotoja, erityisesti jäsenhankintaa sekä toimintaa internetissä. Työssä tavoitellaan myös uusia kohderyhmiä mm. maahanmuuttajia. Hankkeeseen osallistuville puolueosastoille taataan riittävä koulutuksellinen ja muu tarvittava tuki.

7. Puolueen jäsenpalvelun ja jäsenhuollon nykytila ja tarpeet kartoitetaan, minkä jälkeen puoluehallitus päättää tarvittavista lisätoimista jäsenpalvelun ja jäsenten rekrytoinnin parantamiseksi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Jäsenten toiveiden ja tarpeiden selvittämiseksi toteutetaan puoluekokouskauden alussa laajamittainen jäsenkysely.

8. Osana jäsenpalvelun uudistamista käynnistetään jäsenhankintaprojekti, jonka tavoitteena on kaksinkertaista puolueeseen vuosittain liittyvien uusien jäsenten määrä nykytilaan verrattuna. Jäseneksi liittyminen tehdään mahdollisimman helpoksi, jäsenhankinnan tehostaminen ja jäsenpalvelu organisoidaan keskitetysti ja luodaan uusia palkitsemisjärjestelmiä.

9. Nykyinen perusjärjestötoiminta ei puhuttele kaikkia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita. Sen rinnalle tarvitaan uusia valtakunnallisia verkostoja ja vertaisryhmiä. Nämä toimijat voivat muodostua sisällöllisistä verkostoista, uusista elämänkaareen liittyvistä vertaisryhmistä tai kansalaisyhteiskunnan toimintaryhmistä. Puoluehallituksen tulee päättää, kuinka olemassa olevia yhden asian yhdistyksiä tuetaan ja mitä uusia verkostoja tarvitaan, jotta parannamme yhteyksiä toimintamme kannalta tärkeisiin yhteisöihin.

10. Tavoitteenamme on tavoittaa nykyistä enemmän kansalaisia internetin kautta. Tietoverkoissa tapahtuvaan toimintaan tulee sijoittaa enemmän voimavaroja ja toimintoja kehitettäessä tulee käyttää hyvää asiantuntemusta. Kehitetään erilaisia kanavia ja verkostoja, jotka kokoavat yhteen internetin käyttäjiä ja kannustavat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Puolue ajaa kaikkien pääsyä tietoverkkoihin, yhdistystoiminnan muotojen avointa kehittämistä verkoissa ja resursoi omalta osaltaan koulutusta puolueen jäsenistön tietoteknisten valmiuksien parantamiseksi. Puolueen omassa toiminnassa jäsenverkosta kehitetään tehokas sisäisen tiedottamisen ja keskustelun väylä.

11. Puolue järjestää vaalikampanjoiden lisäksi myös yksittäisiä, erityisesti kansainväliseen toimintaan, solidaarisuustyöhön tai yhdenvertaisuuteen liittyviä kampanjoita, joista veljespuolueillamme on lukuisia esimerkkejä. Nämä kampanjat ovat avoimia kaikille. Kampanjat tulee tuotteistaa niin, että niitä voidaan helposti monistaa myös paikallistasolla valtakunnallisen ilmeen ja ohjeiden mukaisesti.

12. Puoluehallitus selvittää vaalikoneen käyttöönottomahdollisuuden seuraavan puoluekokouksen kokousedustajia valittaessa.

Sosialidemokraattisesta yhteisöstä:

13. Sosialidemokraattisen liikkeen toimintaa tulee kehittää siten, että toimijoiden resurssit kohdentuvat ydintehtäviin ja tukitoiminnot järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Puolue kutsuu sosialidemokraattiset järjestöt erilliseen yhteisöprojektiin kehittämään toimintaansa, muun muassa hallinnollisia toimintoja yhdistämällä, vapauttaen näin lisää resursseja yhdessä määriteltyihin ydintehtäviin. Sosialidemokraattisen puolueen, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän, sosialidemokraattisten nuorten, sosialidemokraattisten opiskelijoiden, sosialidemokraattisten naisten, nuorten kotkien, SDP:n europarlamentaarikkojen sekä Työväen sivistysliiton määriteltyä yhdessä järjestöjensä ydintehtävät ja keskinäisen työnjaon, rakennetaan toimintamallit ydintehtäviä tukeviksi.

14. Valtakunnallisen yhteisöprojektin osana käynnistetään kussakin piirijärjestössä vastaava projekti, jossa hyödynnetään valtakunnallisen hankkeen tuloksia. Tulevalla puoluekokouskaudella tulee osana yhteisöprojektia pyrkiä siihen, että alueellisen toiminnan resursseja kootaan yhteen paikallisen toiminnan tukemiseksi, poliittisen työn vahvistamiseksi ja jäsenhankinnan tehostamiseksi. Piiritoimitsijoiden työnjohtoon ja palkkaukseen liittyvät kysymykset tulee selvittää yhteisöprojektin osana. Tavoitteena tulee olla, että nykyisten tehtäviensä ohella piiritoimistot ovat jatkossa yhä kiinteämmin osa SDP:n valtakunnallista toimintaa.

15. Puolueen tulee työskennellä sen puolesta, että sosialidemokraattisten nuorten ja sosialidemokraattisten opiskelijoiden jäsenet liittyvät jatkossa myös puolueen jäseniksi. Nuoriso-, opiskelija- ja naisliittojen toimistot integroidaan mahdollisimman tiiviisti osaksi puolueen valtakunnallista työtä. Samassa yhteydessä selvitetään, tulisiko rakenteita muuttaa siten, että kaikki puolueen naisjäsenet olisivat naisliiton ja nuorisojäsenet nuorisoliiton jäseniä.

16. Voimavarojen kokoamiseksi ja poliittisen valmistelutyön tehostamiseksi erityistä huomiota tulee kiinnittää eduskunta-avustajien ja Euroopan parlamenttiryhmämme avustajien sitouttamiseen yhdessä tehtävään poliittiseen valmistelutyöhön. Kaikkien sos.dem. järjestöperheen toimijoiden osaamista tulee hyödyntää puoluetyössä.

17. Puolueelle laaditaan viestintästrategia, jossa määritellään viestinnän keskeiset tavoitteet puoluekokouskaudelle. Strategiassa määritellään myös tarkoituksenmukaisin sos. dem. yhteisön viestinnän organisointi.

18. Puolueen viralliset tunnukset uudistetaan siten, että puolueella on vain yksi, ilme ja tunnus, jota kaikki yhteisön jäsenet soveltuvin osin käyttävät. Vain näin on mahdollista yhtenäistää julkikuvamme yhdenmukaiseksi kaikkialla maassa. Uusi ilme korvaa kulloinkin kaikki edelliset tunnukset.

19. Sosialidemokraattinen sanomalehdistö on tärkeä väline välittää kansalaisille tietoa tavoitteistamme. Puolue toimii sen puolesta, että lehdistö- tai puoluetuki mahdollistaa pää-äänenkannattajamme Uutispäivä Demarin sekä alueellisten työväenlehtien kehittämisen. Erityisen panostuksen kohteena tulevaisuudessa on lehtien kehittäminen tietoverkossa. Nykymaailmassa tietoverkoissa tapahtuvan viestinnän rooli korostuu ja siksi erityisesti sosialidemokraattisen verkkolehden kehittämiseen on varattava riittävästi voimavaroja. Mahdollisuus perustaa korkeatasoinen, joko painettuna tai verkossa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti yhdessä puoluetta lähellä olevien tahojen kanssa selvitetään. Puoluehallituksen tulee pikaisesti selvittää lehdistötukiuudistuksen vaikutukset puolueen lehdistöön.

20. Puoluehallitus ohjaa sosialidemokraattisten toimijoiden yhteistyötä eri toimielimissä. Puoluehallitus nimeää edustajat valtakunnallisiin toimielimiin yhteistyössä eduskuntaryhmän kanssa.

21. Sosialidemokraattinen puolue pyrkii hyvään yhteistyöhön palkansaajaliikkeen kanssa. Perinteistä ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattista ryhmätoimintaa jatketaan ja sille haetaan uusia toimintamuotoja esimerkiksi valtakunnallisista puolueosastoista. Yhteistyötä toimihenkilöiden ammattiyhdistysaktiivien kanssa kehitetään erilaisilla projekteilla, joilla voidaan edistää sosialidemokraattisia arvoja.

22. Puolue vahvistaa muiden vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen parissa tehtävää työtä. SDP:ssä on käynnistetty projekti vahvistamaan vuorovaikutusta kansalaisjärjestöjen kanssa. SDP haluaa käydä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa, kuulla järjestöjen näkemyksiä ja ideoita sekä tarjota järjestöille vaikutuskanavan myös SDP:n kautta.

Projektin tavoitteena on luoda laaja ja pysyvä yhteysverkosto ja vakiinnuttaa yhteistyö kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa erilaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen.

Vuosittain järjestetään kansalaisjärjestöfoorumi, johon kootaan yhteen kansalaisjärjestöjä laajasti. Lisäksi järjestetään tapaamisia eri alojen kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa teemoittain. Kansalaisjärjestöyhteyksiä ja yhteistyötä tiivistetään myös alueellisesti.

Sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälisestä yhteistyöstä:

23. Globaalikapitalismin ja ilmastonmuutoksen synnyttämiin haasteisiin vastaamiseksi liikkeemme kansainvälistä yhteydenpitoa ja konkreettista kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä. On huolehdittava siitä, että sosialidemokratian kansainvälinen luonne näkyy kansalaisille riittävästi ja että puoluetyön kautta avautuu jäsenistölle mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan.

24. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen tulee toimia aloitteellisesti Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen kehittämiseksi siten, että siitä muodostuu avoin ja nykyistä paremmin jäsenpuolueita palveleva yhteisö. Tämä koskee erityisesti ohjelmatyötä ja yhteisten linjausten valmistelua. Tässä työssä käytetään myös PES aktivistien verkostoa. ESP:n tulee myös ylläpitää ja rakentaa keskeisten puoluetoimijoiden säännöllisesti kokoontuvia verkostoja ja vahvistettava parhaita käytäntöjä järjestö- ja vaalityössä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tulee selvittää mahdollisuudet aloittaa puolueiden välinen toimitsijavaihto. SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa on tässä työssä keskeinen toimija kansallisen puolueen ohella.

25. Sosialidemokraattinen puolue on alusta alkaen osallistunut kiinteään sosialidemokraattien pohjoismaiseen yhteistyöhön. Se on edelleen olennainen osa kansainvälistä työtämme. Sen lisäksi Itämeren alue on nousemassa luontevaksi ja entistä tärkeämmäksi yhteistyön kentäksi. Puolueen tulee pitää yllä hyviä yhteyksiä Baltian maiden sosialidemokraattisten puolueiden kanssa. Venäjän kehitystä on seurattava tarkoin sekä tiivistettävä yhteyksiä siellä toimiviin sosialidemokraatteihin ja muihin yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ajaviin poliittisiin ryhmiin.

Muista hallinnollisista uudistustarpeista:

26. Demokraattisen kansalaisyhteiskunnan perusta on järjestäytymisen ja yhdistymisen vapaus. Talous on keskeinen osa järjestötoimintaa ja riippumattoman puoluetoiminnan edellytys on riittävä julkinen rahoitus. Puolueen tulee vaikuttaa siihen, että yhteiskunnan puoluetoimintaan ohjaamat resurssit kehittyvät suotuisasti. Puolueen tulee kuitenkin myös itse hankkia uusia oman varainhankinnan välineitä. Voimavaroja on suunnattava entistä enemmän järjestölliseen ja poliittiseen toimintaan.

27. Tavoitteena on, että puolueen toimipaikat on sijoitettava keskeisille paikoille, että SDP näkyisi jatkossa katukuvassa päivittäin.

28. Viime hallituskaudella kuntalakia uudistettiin siten, että valtuustoryhmille voidaan antaa toimintansa järjestämiseen ja kansalaisten kohtaamiseen tukea. Puolue toimii määrätietoisesti sen puolesta, että kunnat käyttävät lain suomaa mahdollisuutta valtuustoryhmien toimintaedellytysten vahvistamiseen ja että Kuntaliitto tiedottaisi kunnille asiasta riittävästi.