Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1164

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suunta Suomelle - SDP:n vaaliohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Suunta Suomelle - SDP:n vaaliohjelma
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

SUUNTA SUOMELLE

TYÖTÄ, TASA-ARVOA JA TURVALLISUUTTA

SDP:N VAALIOHJELMA

"Minä haluan elää maassa, jossa uskalletaan katsoa eteenpäin ja pyritään luomaan uutta.

Ennen kaikkea haluan elää maassa, jossa jokaisen ihmisarvon kunnioittaminen ja hyvinvoinnin mahdollisuuden tarjoaminen jokaiselle on kunnianhimoisin tavoite, olosuhteista riippumatta.

Muutosta ei voi tehdä yksi puolue tai yksittäinen päättäjä.

Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka tahtovat muutosta. Tämä tahto demokratiassa kerrotaan vaaleissa."

- Antti Rinne

Sosialidemokraatit haluavat rakentaa Suomea, jossa jokainen yksilö on arvokas ja tärkeä sellaisena kuin on.

SUUNTA SUOMELLE - TYÖTÄ, TASA-ARVOA JA TURVALLISUUTTA

On aika katsoa eteenpäin. On aika löytää keinot, joilla Suomi nousee pitkästä taantumasta maana, jossa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Maana, jossa toteutuu kaikille kuuluva jakamaton ihmisarvo, kestävä kehitys ja usko tulevaisuuteen. On aika rakentaa Suomesta jälleen reilu, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Tähän tarvitsemme kasvua ja yhteisvastuuta.

Sosialidemokraatit haluavat rakentaa Suomea, jossa jokainen yksilö on arvokas ja tärkeä sellaisena kuin on. Me haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen ihminen voi onnistua lähtökohdistaan riippumatta ja jossa apu ja tuki ovat tarvittaessa valmiina. Haluamme rakentaa Suomea, joka ajaa kansainvälisessä yhteisössä ihmisoikeuksien toteutumiseen ja rauhaan tähtäävää politiikkaa ja kehittää kunnianhimoisesti ympäristöystävällistä teknologiaa.

Meille menestyksen avaimia ovat työ, tasa-arvo, turvallisuus ja ihmisten välinen luottamus, ei markkinavoimien valta. Sivistyksen avain on rohkeus huolehtia heikoimmista myös silloin, kun taloudellinen tilanne on vaikea. Kutsumme kaikki, joille nämä arvot ovat tärkeitä, mukaan tekemään tästä Suomesta totta.

Yksin- ja pienyrittäjien mahdollisuuksia liiketoimintansa kasvattamiseen on tuettava.

KASVU TURVAA HYVINVOINNIN

Tulevan vaalikauden tärkein tehtävä on saada aikaan kestävää taloudellista kasvua ja uutta työtä. Vain tämä turvaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kasvun tukemiseksi on uskallettava hakea uusia keinoja.

Taloudellisen taantuman ja ikärakenteen pysyvän muutoksen vuoksi valtion ja kuntien taloudellinen liikkumavara on kansallisella tasolla pieni. Siksi tämä aika vaatii päättäjiltä rehellisiä valintoja, kykyä keskittyä olennaiseen ja rehellisyyttä siinä, mikä määritellään olennaiseksi ja miksi. Moneen tärkeään kohteeseen rahaa löytyy vain rajallisesti.

On samaan aikaan investoitava uuteen kasvuun ja huolehdittava hyvinvointivaltion tärkeimmistä toiminnoista. Hyvinvointivaltion täytyy huolehtia siitä, että vaikeinakin aikoina kaikki pysyvät mukana. Sen tulee vähentää eriarvoisuutta ja torjua syrjäytymistä. Samalla hyvinvointivaltio on myös kannattava investointi: ilman sitä meillä ei ole koulutettua, hyvinvoivaa työvoimaa jonka varaan rakentaa kasvua.

Valtion on edistettävä tulevaisuusinvestointeja nykyistä voimakkaammin. Erityisesti pitkäjänteiset investoinnit vaativat julkisen sektorin aktiivista roolia. Tämä on välttämätöntä, jotta yksityisen sektorin luottamus voi parantua ja kasvu käynnistyä. Meidän on etsittävä ennakkoluulottomasti uusia vaihtoehtoja investointien edistämiseen, muun muassa hyödyntämällä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmiä. Yritystukia on suunnattava pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseen, työllisyyden edistämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Pienen maan on osattava valita aloja, joilla voimme olla kokoamme suurempia edelläkävijöitä. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristön suojeleminen on nostettava erityisasemaan. Puhdas ympäristö on itseisarvo. Samalla se voi olla uuden työn ja kasvun lähde. Ympäristökriisin ratkaiseminen on maailmanlaajuinen haaste, johon kaivataan myös uutta teknologiaa. Tämä on yksi suurista trendeistä, joihin vastaamaan voimme kehittää vientiin uusia tuotteita ja palveluita. Valtion omistajapolitiikassa on vahvistettava työllisyys- ja kasvunäkökulmaa.

Suomalainen talouspolitiikka on osa eurooppalaista talouspolitiikkaa. Siksi Suomen on oltava aktiivisesti mukana vaikuttamassa siihen, että muutoksia talouspolitiikan linjaan ja instituutioihin tehdään myös Euroopan tasolla. Julkisten investointien mahdollisuuksia ja finanssipolitiikan toimintatilaa on kasvatettava sekä vähennettävä haitallista verokilpailua, jotta kasvuun on mahdollista panostaa.

Tulevalla vaalikaudella sosialidemokraatit panostavat kasvuun ja uusiin työpaikkoihin näin:

LUOMME UUDEN, MONIPUOLISEMMAN VIENNIN STRATEGIAN.

Ilmastonmuutoksen torjunta, kaupungistuminen, uusiutuva energia sekä koulutukseen, terveyteen ja hoivaan liittyvät innovaatiot tarjoavat pohjan uusille viennin menestystarinoille niin palveluissa kuin teollisuudessa.

RAKENNAMME UUSIA KOTIMAAHAN SIJOITTAVIA RAHOITUSVÄLINEITÄ.

Esimerkkinä kohteista voivat olla kuntien kiinteistöomaisuuden hoitoon sekä yhteiseen infrastruktuuriin sijoittaminen.

LISÄÄMME JULKISIA INVESTOINTEJA.

Tavoitteena on tehostaa talouden toimintaa, luoda kysyntää työlle ja vahvistaa yksityisen sektorin kasvunäkymiä. Eurooppa-politiikka viritetään tukemaan taloudellista kasvua ja investointien merkittävää lisäämistä.

TUEMME YRITTÄJIEN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINTANSA KASVATTAMISEEN.

Yritysten ALV-velvollisuuden alarajaa on nostettava, yrittäjien sairasloman omavastuuajasta on poistettava kolme päivää ja epäkohdat yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvassa on korjattava.

NOPEUTAMME INVESTOINTIEN TEKEMISTÄ JA HELPOTAMME YRITYSTEN KASVUA HAITTAAVIA NORMEJA.

Hakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi, vähennettävä eri viranomaisten ristiriitaisia päätöksiä sekä helpotettava yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa. Sääntelyn selkiyttämisen yhteydessä on kuitenkin tärkeää, ettei mm. harmaan talouden torjunnasta, turvallisuudesta tai työ- ja ympäristönsuojelun tasosta tingitä.

PANOSTAMME KOULUTUKSEEN JA OSAAMISEEN.

Sivistys on paitsi itseisarvo, myös yksilön paras vakuutus nopeasti muuttuvassa maailmassa. Työmarkkinoiden näkökulmasta erityisen tärkeää on vahvistaa muutosturvaa ja huolehtia vähemmän koulutetun ja suurimman työttömyysuhan alla olevan aikuisväestön osaamisesta sekä riittävästä toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta.

VARMISTAMME KASVUHAKUISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET KASVAA JA TYÖLLISTÄÄ.

Viennin kapeat hartiat sekä kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten vähäinen määrä ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Kasvuhakuisten yritysten kohtaamat pullonkaulat rahoituksen, osaavan työvoiman saannin ja lupaprosessien sujuvuuden kannalta on poistettava. Luovien alojen uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä on vahvistettava.

VAHVISTAMME KOTIMARKKINOIDEN OSTOVOIMAA.

Palkkaratkaisujen on oltava sellaisia, että työtätekevien ihmisten rahat riittävät elämiseen. Vahvistamme pieni- ja keskituloisten ostovoimaa keventämällä verotusta. Veroratkaisujen keskiössä on työllisyyden, oikeudenmukaisuuden sekä kotimaisen ostovoiman ja kysynnän vahvistaminen.

LISÄÄMME ASUNTO- RAKENTAMISTA ERITYISESTI SUURISSA KAUPUNGEISSA.

Asuntojen tarjonnan merkittävä lisääminen pudottaa asumisen hintaa ja mahdollistaa tarvittaessa muuton työpaikkakunnalle. Kaavoitusta ja rakentamisen aloittamista on nopeutettava, valtion ja kuntien yhteistyötä tonttipolitiikassa edistettävä sekä tuettava riittävästi kohtuuhintaisen asuntotuotannon syntymistä. Asuntojen kysyntään on vastattava edistämällä erityisesti tiivistä rakentamista olemassa olevien yhdyskuntien sisään. Erityishuomio suunnataan lähiöiden kehittämiseen ja alueiden välisen eriarvoisuuden torjumiseen. Kaavoitetun, mutta rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveroa on nostettava.

LUOMME KASVUA JA HYVINVOINTIA KOKO MAASSA.

Voimme nopeuttaa talouden kasvua järkevällä, kunkin alueen ja seutukunnan vahvuuksiin sekä osaamiseen keskittyvällä alue- ja elinkeinopolitiikalla. Maakuntien korkeakoulujen erikoistuminen ja laajeneva yhteistyö alueellisen elinkeinoelämän kanssa, laadukas infrastruktuuri sekä toimivat palvelut luovat edellytykset koko maan menestykseen. Arktisen alueen kasvava merkitys tulee hyödyntää kestävällä tavalla. Eurooppalaisten rahoituskanavien tunnettuutta ja hyödyntämistä on tehostettava.

VAHVISTAMME ENERGIA- OMAVARAISUUTTA JA -TEHOKKUUTTA.

Kotimaisen, vähäpäästöisen uusiutuvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti ja pidettävä energiaan kuluvat eurot nykyistä paremmin kotimaan kulutuksessa ja työllisyydessä. Energiapaletin moninaisuutta on vahvistettava edelleen.

KANNUSTAMME UUDEN TEKNOLOGIAN NOPEAAN KÄYTTÖÖNOTTOON JA SOVELTAMISEEN KOKO YHTEISKUNNASSA

Tuottavuushyödyt on maksimoitava nopeasti ja täysimääräisesti - niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Puhdas ympäristö on uuden työn ja kasvun lähde.

Reilu työelämä tarkoittaa myös palkkaa, jolla tulee toimeen sekä työaikoja, jotka jättävät tilaa myös muulle elämälle.

REILU TYÖ, OIKEUDENMUKAINEN PALKKA

Suurin työelämän ongelma on työttömyys. On kestämätöntä, että sadat tuhannet työkykyiset ja -haluiset suomalaiset eivät yrityksistään huolimatta pääse kiinni työelämään. Pitkittyvä työttömyys rapauttaa työkykyä ja on yhteydessä moniin sosiaalisiin ongelmiin. Siksi on tehtävä kaikki voitava, jotta työttömyysputket sekä periytyvä syrjäytyminen työelämästä voidaan katkaista.

Työttömyyden lievittämisen ohella on huolehdittava työssä käyvien jaksamisesta ja työurien pitenemisestä. Tärkeintä on parantaa työelämän laatua, oikeudenmukaisuutta ja sitä, että kaikkia kohdellaan työelämässä reilusti. Jokaiselle on annettava mahdollisuudet osallistua työhön, jaksaa työssään, yhdistää työtä ja perhe-elämää sekä päästä terveenä ja toimintakykyisenä eläkkeelle.

Reilu työelämä tarkoittaa myös palkkaa, jolla tulee toimeen sekä työaikoja, jotka jättävät tilaa myös muulle elämälle. Sosialidemokraatit eivät hyväksy työmarkkinoita, joilla heikossa asemassa olevia ihmisiä käytetään hyväksi tai kyvykkäät ja ahkerat ihmiset poltetaan loppuun liialla työllä tai kohtuuttomilla vaatimuksilla ja paineella.

Reilussa työelämässä toteutuu tasa-arvo. Hyvässä työelämässä, samoin kuin hyvässä yhteiskunnassa, ihmiset ovat yhdenvertaisia sukupuolesta, taustasta, ihonväristä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta riippumatta.

Tulevalla vaalikaudella sosialidemokraatit parantavat suomalaista työelämää näin:

VAHVISTAMME TYÖMARKKINOIDEN TASA-ARVOA.

Tuemme erityisen voimakkaasti sellaisia työmarkkinaratkaisuja, jotka kaventavat sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä toimivat erityisesti osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työtään tekevien hyväksi. Tavoitteena on perhevapaiden tasajako molempien vanhempien kesken.

ESTÄMME TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIEN POLKEMISEN JA SOPIMUS- KEINOTTELUN.

Kiellämme nollatyösopimukset, puutumme alipalkkaukseen ja vahvistamme vuokratyöntekijöiden asemaa.

KEHITÄMME NUORISOTAKUUTA EDELLEEN.

Nuorten syrjäytymisen inhimillinen ja taloudellinen hinta on valtava. Siksi nuorisotakuun puitteissa jokaiselle nuorelle taataan tie opintoihin, harjoitteluun tai töihin. Takuuta tulee kehittää edelleen nuorten lähtökohdista käsin. Kuntien vastuuta työllisyystoimista tulee korostaa.

TEEMME TYÖELÄMÄSTÄ JOUSTAVAMPAA TYÖTÄ TEKEVIEN EHDOILLA.

Joustavuus työajoissa ja työn tekemisen tavoissa parantaa työelämän laatua, tukee jaksamista pidentäen työuria ja saa aikaan hyvää henkeä työpaikoilla. Tästä hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät.

ETSIMME PYSYVÄSTI TYÖKYVYTTÖMILLE, IKÄÄNTYNEILLE TYÖTTÖMILLE RATKAISUN, JOLLA VARMISTETAAN KUNNIALLINEN TIE ELÄKKEELLE.

Valitusjonoihin uupuminen ja tukijärjestelmien väliin putoaminen ei saa enää olla vaihtoehto.

PUUTUMME MIELENTERVEYS- ONGELMIEN SYIHIN.

Stressi, loppuunpalaminen, masennus ja muut mielenterveysongelmat ovat merkittävä kansanterveysongelma. Niiden ennaltaehkäisy on otettava vakavasti. Ongelmien puhjetessa palveluiden saatavuutta, hoitoon pääsyä ja työhön paluun mahdollisuuksia on parannettava.

EDISTÄMME OSATYÖKYKYISTEN JA ERI TAVOIN VAMMAISTEN IHMISTEN MAHDOLLISUUTTA OSALLISTUA TYÖHÖN.

Uudistuksia tarvitaan kuntoutuksessa, koulutuksessa, työllistämisen tuissa sekä työhön sijoittumisessa.

Ennaltaehkäisevistä palveluista, tulevaisuuden kasvutekijöistä tai pienituloisimpien ihmisten ihmisarvoisen elämän turvasta ei saa tinkiä.

PERUSASIAT KUNTOON - TASA-ARVO JA TURVALLISUUS KUNNIAAN

Solidaarisuuden merkitys korostuu vaikeina taloudellisina aikoina. Vaikka taloudellinen liikkumavara on rajallinen, meidän on huolehdittava suomalaisen yhteiskunnan eheydestä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta kaikille. Mikäli teemme väärin kohdennettuja ja epäoikeudenmukaiseksi koettuja leikkauksia hyvinvointivaltion perusrakenteisiin, menetämme paljon enemmän kuin mitä saamme.

Ennaltaehkäisevistä palveluista, tulevaisuuden kasvutekijöistä tai pienituloisimpien ihmisten ihmisarvoisen elämän turvasta ei saa tinkiä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava reilut lähtökohdat ja tasa-arvoiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen - taustaan katsomatta. Kenenkään ei myöskään tule joutua pelkäämään vanhenemistaan. Ihmisistä, jotka sairastuvat, menettävät työpaikkansa tai työkykynsä tai joutuvat onnettomuuteen, on yhdessä huolehdittava ja autettava uuteen alkuun. Näin vahvistetaan kaikkien suomalaisten tunnetta samassa veneessä olemisesta.

Luokkayhteiskunnan paluun torjumiseksi sekä suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen eheyden ja turvallisuuden vahvistamiseksi on taloustilanteesta riippumatta toteutettava tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta lisääviä panostuksia ja uudistuksia. Erityisen tärkeää on myös varmistaa suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen ympäristön kannalta kestävän kehityksen mukaisesti. Ilmaston lämpenemisen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen sekä päästövähennyksiin sitoutuminen ovat sukupolvien välistä solidaarisuutta.

Tulevalla vaalikaudella sosialidemokraatit vahvistavat suomalaista yhteiskuntaa näin:

HUOLEHDIMME KOULUTUKSELLISESTA TASA-ARVOSTA.

Sivistyksen merkitys yksilön ja yhteiskunnan kehitykselle on tunnustettava täysimääräisesti. Peruskoulun parhaita puolia - tasa-arvoa ja jokaisen oikeutta oppimiseen on vahvistettava jokaiselle lapselle kuuluvana erottamattomana oikeutena. Suomen kaltaisella pienellä ja syrjäisellä maalla ei ole varaa hukata ainoankaan lapsen lahjakkuutta.

Lisärahoitusta on suunnattava erityistä tukea tarvitsevilla alueilla toimiville kouluille sekä ajanmukaistettava oppimisympäristöt koko maassa, niin että kouluviihtyvyys lisääntyy. Koulupäivien yhteyteen on tuotava kulttuuria, liikuntaa ja muita harrastuksia joihin oppilaat voivat osallistua maksukykyyn katsomatta. Opettajien jaksamisesta ja ammattitaidon kehittämismahdollisuuksista on huolehdittava. Homekoulut on korjattava tai suljettava.

KEHITÄMME VEROJÄRJESTELMÄÄ REILUMMAKSI.

Ei ole oikein, että tavallista työtä tekevän ihmisen veroprosentti nousee korkeammaksi kuin merkittävillä pääomatuloilla elävien. Harmaan talouden torjuntaa tulee edelleen tehostaa lisäämällä omistuksen läpinäkyvyyttä, toimimalla veroparatiiseja ja niissä toimivia yrityksiä vastaan sekä tukkimalla verotuksen porsaanreikiä.

PARANNAMME YKSIN ASUVIEN JA YKSINHUOLTAJA- PERHEIDEN ASEMAA.

Päivähoitopalveluissa ja -maksuissa on huomioitava nykyistä paremmin yh-perheiden tarpeet. Kotitalousvähennystä on kehitettävä yksin asuvien näkökulmasta sekä mahdollistettava sen soveltaminen nykyistä paremmin ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen.

KAVENNAMME ERIARVOISTUMISESTA JOHTUVIA TERVEYSEROJA.

Varallisuuteen perustuvat terveyserot kertovat yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Köyhyys näkyy jopa elämän pituudessa; pienituloisten mahdollisuudet huolehtia terveydestään ovat muita vähäisemmät.

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa huomio on keskitettävä yhteisten palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä sujuviin palveluketjuihin. Uudistuksen tavoitteena on vahva ja toimintakykyinen, kaikkien luottamusta nauttiva laadukas julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, jota yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelutuotanto täydentävät.

Epäterve monikanavarahoitus on purettava ja voittoa tavoittelemattomien toimijoiden asemaa palveluiden tuottajina vahvistettava.

TUEMME LAPSIPERHEITÄ.

Erilaisten perheiden ja eri elämänvaiheiden huomiominen palveluissa on tärkeää. Laadukas neuvola, päivähoito ja esikoulu takaavat lapsille hyvät eväät koulunkäynnin aloittamiseen ja vähentävät lasten välistä eriarvoisuutta. Lapsiperheiden kotipalvelua on vahvistettava ja laajennettava koskemaan entistä useampaa perhettä - aikainen puuttuminen orastaviin ongelmiin aikaansaa suuria säästöjä myöhemmin. Päivähoitomaksujen perheille aiheuttamat kustannukset eivät saa vaikeuttaa työn vastaanottamista.

PUUTUMME VASTENTAHTOISEN YKSINÄISYYDEN AIHEUTTAMIIN ONGELMIIN.

Yksinäisyys on uuden ajan eriarvoisuuden muoto, jolla on vakavia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Järjestölähtöisen auttamistyön mahdollisuuksia puuttua yksinäisyyteen on vahvistettava sekä yhdistystoiminnassa että internetissä. Mielenterveystyöhön on panostettava. Julkisia tiloja on avattava kansalaisjärjestöjen käyttöön.

TUEMME OMAISHOITAJIEN TYÖTÄ.

Omaishoitajien palveluja, tuen saatavuutta ja oikeusturvaa on parannettava uuden omaishoitolain myötä. Työelämän joustoja tulee kehittää siten, että yhä useammalla omaishoitajalla on mahdollisuus yhdistää työtä ja omaisensa hoitoa.

TURVAAMME ARVOKKAAN VANHUUDEN.

Yhä useampi ihminen voi elää pitkän elämän entistä terveempänä. Ikäihmiset ovat olennainen osa aktiivista yhteiskuntaa. Ikärakenteen muutos on pysyvää, joten hyvä ikääntyminen on nähtävä osana kaikkea yhteiskunnan toimintaa, yhdyskuntasuunnittelusta erilaisiin hoivapalveluihin. Hyvän vanhuuden lähtökohtana on tukea ihmisen toimintakykyä ja mahdollisuutta asua kotonaan. Kotiin vietäviä palveluja, kuntoutusta ja omaishoitoa on vahvistettava. Tämän rinnalla on rakennettava erilaisia yhteisöllisiä palvelutaloja ja ryhmäkoteja.

TORJUMME ELÄKKEENSAAJIEN KÖYHYYTTÄ.

Korotamme takuueläkettä. Tämä helpottaa arjessa selviytymistä ja lisää turvallisuutta.

TAKAAMME JOKAISEN OIKEUDEN KULTTUURIIN.

Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille ja ovat tärkeä osa henkistä kasvua ja täysipainoista elämää. Monipuolisen kulttuurin harrastaminen ei saa olla kiinni varallisuudesta tai asuinpaikasta. Vapaan sivistystyön edellytykset on turvattava ja varmistettava jokaiselle kuuluva oikeus kehittää itseään.

Omaishoitajien palveluja, tuen saatavuutta ja oikeusturvaa on parannettava uuden omaishoitolain myötä.

VAHVISTAMME SUOMEN TURVALLISUUTTA KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN JÄSENENÄ.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävänä on Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on myös keskeinen turvallisuuspoliittinen valinta. Jäsenenä olemme eurooppalaisten arvojen, demokratian ja tasa-arvon, ytimessä.

Näemme EU:n suvereenien valtioiden liittona. Yhteisellä valuutalla ja vapaalla liikkuvuudella on keskeinen merkitys maiden yhdentymisessä. Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa Suomi toimii aktiivisesti turvallisuutta vahvistavassa yhteistyössä YK:ssa, EU:ssa, ETYJ:ssä ja muissa monenkeskisen yhteistyön foorumeissa.

Suomen turvallisuutta palvelee parhaiten pitäytyminen nykyisessä turvallisuuspoliittisessa linjassa. Suomen päätökset jäsenyydestä Euroopan unionissa, kumppanuudesta Naton kanssa, lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa ja oman puolustuksemme kunnossa pitämisestä ovat kestävä linja. Korostamme kansainvälisen taloudellisen ja sosiaalisen kanssakäymisen perustavaa merkitystä rauhan lujittamisessa sekä solidaarisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Suomen puolustuspolitiikan perustana on yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustuskyky ja maan koko alueen puolustaminen.

VAHVISTAMME VÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSIA.

Aidosti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vaalitaan vähemmistöjen oikeuksia ja osallisuutta sekä monipuolista kulttuuria. Rasismi ja syrjintä ovat tuomittavia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kuuluvat samat oikeudet kuin valtaväestölle. Maahanmuuttopolitiikan on oltava oikeudenmukaista ja reilua. Maahanmuuttaneiden osaaminen on saatava parempaan käyttöön.

MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ.