Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1173

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomi työlinjalle - Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti 2016


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Suomi työlinjalle - Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti 2016
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN

SUOMI TYÖLINJALLE

SOSIALIDEMOKRAATTIEN VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016

ROHKEA
REILU
REALISTINEN

SOSIALIDEMOKRAATTIEN VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016

TILANNE VUONNA 2016

Hallitus ajaa Suomea syvemmälle epävarmuuteen

Suomen taloudellinen tilanne jatkuu vaikeana. Euroopan unionin ja erityisesti euroalueen talousvaikeudet ovat pitkään syöneet Suomen kasvumahdollisuuksia. Koska Suomen viennistä 55 prosenttia suuntautuu EU-maihin, Suomi ei ole saanut kysyntäapua maailmalta. Kansantuotteella mitaten Suomen pitkittynyt taantuma on jo ollut pahempi kuin 1990-luvun alun lama.

Hallituksen toimet ovat osaltaan heikentämässä ensi vuoden ja pidemmän ajan kasvunäkymiä. Julkisen talouden leikkaukset heikentävät ihmisten ostovoimaa, mikä puolestaan heikentää talouskasvua. Hallituksen leikkaukset iskevät pahasti myös koulutukseen, mikä on Suomen pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksien kannalta vaarallista.

Jos hallitus saa läpi perustuslaillisesti kyseenalaiset pakkolait palkkojen alentamiseksi, kotimainen kysyntä ja julkisen talouden rahoitus kärsivät entisestään. Työehtosopimusten minimisuojan purkaminen lisäisi painetta palkkojen alentamiseen. Vaarana on deflaatiokierre. Samaan aikaan hallitus myrkyttää työmarkkinoiden ilmapiiriä, niin että kansantaloudelle elintärkeät pidättyvät tulosopimukset ja yhteisymmärryksessä sovittavat kasvun toimet joutuvat vakavaan vaaraan.

Hallituksen takia vuosi 2016 on suuren epävarmuuden aikaa. Huolestuttavaa on, että hallitus ei ole tehnyt mitään tänä ja ensi vuonna työllisyyttä ja kasvua tukevia päätöksiä. Päinvastoin: hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja. Hallitus pakastaa Suomen kasvun ja kilpailukyvyn koko ensi vuoden ajaksi.

Vaikeina aikoina tarvitaan yhteenkuuluvuuden henkeä. Hallituksen politiikka vaikuttaa kuitenkin päinvastoin. Vuoden 2016 budjetin leikkaukset on suunnattu yhteiskunnan vähäosaisille, mutta hyvätuloisilta ei edellytä todellisia taloudellisia uhrauksia. Hallituksen kaavailemien pakkolakien pahimmat seuraukset kohdistuisivat tavallisiin palkansaajiin, erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin. Samaan aikaan hallitus on tuonut eduskuntaan kaikkein rikkaimman eliitin eduille räätälöityjä lakiesityksiä. Hallitus ei uskottavasti aja koko kansakunnan etua, vaan lietsoo eripuraa ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

Hallitus on lisäksi jo alkutaipaleellaan sisäisesti riitaisa. Hutiloiden tehtyjä päätöksiä joudutaan jatkuvasti perumaan ja lakiesityksiä vetämään pois eduskunnasta. Luottamus ja tulevaisuudenusko ovat koetuksella. Suomi on menossa kohti suurempia ristiriitoja ja tuloeroja.

Ostovoimaa huomattavasti heikentävä ja tempoileva politiikka on rapauttanut ihmisten luottamusta talouteen. Kuluttajien luottamus on heikentynyt kesän jälkeen merkittävästi, eikä edes elinkeinoelämän luottamus osoita elpymisen merkkejä.

Hallituksen talouspolitiikan iso virhe on, ettei siinä panosteta työllisyyden edistämiseen tässä ja nyt. Työttömyys uhkaa nousta yli 10 prosentin vuonna 2016 - varsinkin hallituksen tahallisen toimettomuuden vuoksi. Vaikka työllistämisen määrärahat ovat monin paikoin loppuneet kokonaan jo kesällä 2015, hallitus kieltäytyy panostamasta aktiiviseen työllistämiseen, jolla työttömyysjaksot jäisivät mahdollisimman lyhyeksi.

Työmarkkinoiden akuutein ongelma on se, että pitkittyvät työttömyysjaksot kasvattavat nopeasti rakenteellista työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut jo yli sataan tuhanteen. Kun rakenteellinen työttömyys on kerran päässyt nousemaan, sitä on vaikea saada laskemaan edes silloin, kun talouskasvu joskus alkaa. Tästä pahasta kierteestä on kokemuksia 1990-luvun lamavuosilta. Pitkittyvä suurtyöttömyys ja siitä seuraava syrjäytymisen kierre vaurioittavat yhteiskuntaa sekä inhimillisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti vielä vuosikausia sen jälkeen, kun akuutti kriisi on ohi. Hallituksen tarkoituksella sallima suurtyöttömyys heikentää entisestään kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä.

Sipilän hallitus perustelee epäoikeudenmukaisia leikkauksiaan julkisen talouden tasapainottamisella. Tavoite on oikea, mutta hallitus ei siihen kykene. Hallitus on puhunut ponnekkaasti velkaantumisen pysäyttämisestä, mutta vuoden 2016 budjetin täydentävässä talousarviosta ilmenee, että hallitus ottaa vuoteen 2015 verrattuna yli puoli miljardia euroa lisää velkaa.

Hallitus elää velaksi siitä syystä, että se ei ole kyennyt sopimaan uusista kasvua tukevista toimista, eikä se halua jakaa laman taakkaa verotuksessa oikeudenmukaisella tavalla. Erityisesti hyväpalkkaiset ja pääomatulon saajat nauttivat hallituksen erityistä suojelua - silloinkin, kun päiväkotilapsilta on "pakko" ottaa.

Verotuottojen välttely on vastuutonta valtiontalouden hoitoa. Tavoitellessaan palkkojen alennusta hallitus luopuisi samalla noin 900 miljoonan euron verotuotoista. Se kaavailee kompensoivansa palkka-alen verotusta keventämällä - jälleen miljardin euron veronmenetys. Kun mukaan lasketaan vielä yrityksille lupailtu sotu-maksujen alentaminen, hallitus luopuisi kertaheitolla lähes kolmen miljardin euron verotuotosta - joka vuosi. Kun vielä ns. kärkihankkeet aiotaan rahoittaa valtion omaisuutta myymällä, uudet leikkaukset uhkaavat vaalikauden lopussa.

Hallituksen tavoitteena on julkisen vallan ja palveluiden määrätietoinen heikentäminen. Paitsi rahoitusta vähentämällä, se tapahtuu yksityistämällä julkisia palveluita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio puristetaan tyhjiin, jäljelle jäävät vain kuoret. Kansalaisyhteiskuntaa muutetaan markkinapaikaksi.

Kansakunta ei kuitenkaan ole yhtiö. Kansalaiset eivät ole alaisia. Suomea ei voi johtaa pelolla, sillä demokratiassa valta kuuluu aina kansalaisille. He vaativat päättäjiltä vastuuta ja tasapuolisuutta, he vaativat vaihtoehtoa.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat uudesta tuloratkaisusta ja tasapuolisista, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavista toimista. Laajan tuloratkaisun synty ja näköala koko vaalikauden työmarkkinaperiaatteista vahvistaisivat Suomen talouden vakautta.

Sosialidemokraattien velvollisuus on osoittaa vaihtoehto hallituksen budjettilinjalle. Vaihtoehtomme on yhtä aikaa rohkea, reilu ja realistinen. Se näyttää aidon kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin tien. Vaihtoehtomme on sosiaalisesti oikeudenmukainen, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä. Se on myös taloudellisesti vastuullisempi vaihtoehto. Se vie Suomen turvallisesti tulevaisuuteen - työlinjalle.

PAREMPI VAIHTOEHTO

SDP:n ratkaisut aitoon kasvuun, oikeudenmukaisuuteen ja vastuulliseen valtiontalouteen

Suomea riivaa kolme talouden ongelmaa yhtä aikaa. Investoinnit ovat vähentyneet, työttömyys kasvaa ja kysyntä niin kotimaassa kuin päävientimaissa ovat heikentyneet. SDP:n vaihtoehtobudjetin velvollisuus on esittää ratkaisuja jokaiseen haasteeseen: edistää aitoa kasvua ja työllisyyttä.

Ei riitä, että kasvu näkyy tilastoissa ja taulukoissa, vaan kaikkien suomalaisten täytyy kokea hyvinvoinnin parantuneen. Ennen muuta on vahvistettava työllisyyttä luomalla tuhansia uusia työpaikkoja ja pitämällä samalla huolta vanhoista osaamisaloista.

Luottamus on yhteiskunnan tärkein pääoma. Budjetin on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen, sen täytyy vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oikeudenmukaisuus on itseisarvo, mutta verraten pienet tuloerot ja terveyserot ovat tyypillisiä myös taloudellisesti menestyvimmille yhteiskunnille. Suomi on ollut maailmalla esimerkki luottamusyhteiskunnan voimasta, ja on sitä myös tulevaisuudessa.

Tasapuolisuutta on edistettävä samalla, kun huolehditaan vastuullisesta valtiontaloudesta. Yksinkertaistava uusliberaali retoriikka asettaa tavoitteet usein vastakkain, mutta todellisuudessa oikeudenmukaisuus ja talouden tasapaino edellyttävät toinen toisiaan.

Julkisen talouden tasapaino on varmistettava kolmella elementillä: vahvalla työllisyyspolitiikalla, menojen säästöillä ja laajalla veropohjalla. Sosialidemokraatit suhtautuvat vakavasti velkaantumiseen, ja siksi budjettimme esitysten painopiste on työllisyyden tukemisessa, sitä kautta työttömyysmenojen vähentämisessä ja tulojen lisäämisessä. Esitämme useita rakenteellisia uudistuksia muun muassa työllisyyden hoitoon. Budjetin lähtökohtana on, että valtio ottaa ensi vuonna vähemmän velkaa kuin tänä vuonna ja näin katkaistaan kova velkaantumisvauhti.

Kasvu on kaiken avain. Talouskasvu on saatava käyntiin sekä yritysten että julkisen sektorin investointeja lisäämällä.

Vientiteollisuuden kustannuksia alennetaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Samalla viennin kapeaa kärkeä on laajennettava. Suomessa pienten ja keskisuurten yritysten osuus viennistä on vain neljännes - kun luku on Ruotsissa 35 % ja Tanskassa 45 %. Sosialidemokraattien yrittäjäpaketti osoittaa välittömiä keinoja PK-yritysten viennin edistämiseksi ja yritysrahoituksen parantamiseksi. Olennaista on nostaa vientituotteiden arvonlisää: laatua ja hintaa. Siksi Tekesin innovaatio- ja tuotekehitysohjelmista on pidettävää hyvää huolta.

Oikein kohdennetut julkiset investoinnit luovat kasvua ja työpaikkoja. Itse asiassa hallituksen kaavailema kasvu uhkaa jäädä haaveeksi jo siitä syystä, että kasvukeskusten liikenteen ja asuntorakentamisen tarpeet on lyöty laimin. Jotta työllistävät ja menestyvät yritykset voivat saada työvoimaa, julkisen liikenteen on tehostuttava ja kohtuuhintaisten asuntojen määrää lisättävä voimakkaasti. Rohkaisemme kuntia investoimaan myös homekoulujen ja päiväkotien sekä kirjastojen korjaamiseen - siihen velvoittaa jo yksin lasten ja henkilöstön terveydestä huolehtiminen.

Kasvua ei synny, jos koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan. Kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat ovat kutakuinkin yksimielisesti teilanneet hallituksen lyhytnäköiset leikkaukset Suomen tulevan menestyksen edellytyksistä. Toimiva varhaiskasvatus sekä ohjaa lapsen kotitaustoista ja asuinpaikasta riippumatta korkeatasoisen opin tielle, että tasaa ennen kaikkea naisten tietä työelämässä. Innovaatiot syntyvät riippumattomasta perustutkimuksesta. Jos ongelma on se, että innovaatioista ei synny investointeja, se ei ratkea vähentämällä innovaatioita.

Kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Kuten edellisessä luvussa kuvattiin, työllisyystilanne on kriittinen. Järkevät investoinnit lisäävät työllisyyttä tässä ja nyt. Lisäksi välttämättömiä keinoja ovat aktiivinen työllistäminen sekä työllistämisen kulujen alentaminen.

Työllistämistä edistetään uusin ja perinteisin keinoin. SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen esittämässä mallissa passiivinen työttömyysetu muutetaan aktiiviseksi työllistämisseteliksi. Edelleen panostetaan käytännössä koeteltuun aktiiviseen työllistämispolitiikkaan, jonka hallitus uhkaa leikkauksillaan tärvellä. Kolmanneksi on syytä siirtää työllistämisvastuu ja siihen kuuluvat resurssit suoraan kunnille, joilla on parhaat edellytykset tehokkaisiin toimiin ja kannustin huolehtia omista verotuloistaan.

Jos työn hintaa lasketaan yksioikoisesti palkkoja polkemalla, heikennetään työntekijöiden oikeuksia samalla, kun verotulot supistuvat. Työllistämisen hintaa voidaan alentaa viisaammin keinoin. TEL-maksun väliaikaisen alennuksen ansiosta työnantajat säästäisivät työvoimakuluissa satoja miljoonia euroja vuodessa ja suurempi nettopalkka lisää työntekijöiden ostovoimaa.

Uusiin ratkaisuihin kuuluu myös pienyritysten työllistämisen edistäminen kokeilulla, jossa ensimmäisen työntekijän palkkaa voi vähentää verotettavasta tuloksesta. Kokeilu on tarkoitettu rohkaisemaan pienyrittäjiä kasvun tielle.

Oikeudenmukaisuus on menestystekijä. Vaihtoehtobudjetti korjaa hallituksen politiikan räikeimmät epäkohdat: satojen miljoonien leikkaukset koulutuksesta, työllistämisestä ja heikoimpien auttamisesta.

Hallituksen vaihtoehdossa leikkaukset kohdennetaan ennen kaikkea heihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnalta eniten apua: lapset, nuoret, syrjäytymisvaaraan joutuneet, sairaat ja ikäihmiset. Pääministeri perusteli, että heikoimmilta otetaan siksi, että hyväosaiset eivät saa sosiaalitukia. Perustelu ei pidä tarkalleen ottaen edes paikkaansa, mutta olennaista on, että se paljastaa hallituksen jääkylmän maailmankuvan ja ihmiskäsityksen. Kansalaiset jaetaan voittajiin ja häviäjiin, edellisiä suositaan ja jälkimmäisiä rangaistaan. Jokainen hyväosainen suomalainen on saanut apua yhteiskunnalta lapsuudestaan asti, jokainen menestyvä yritys nauttii yhteiskunnan palveluista. Tämän ovat oivaltaneet peliyhtiö Supercellin perustajat, jotka kertovat maksavansa mielellään veroina takaisin osan menestyksestään - joka on myös yhteiskunnan tuen ansiota.

Oikeudenmukainen yhteiskunta on mahdollistava yhteiskunta, ja mahdollisuuksien tasa-arvo on pitkällä tähtäimellä myös parasta talouspolitiikkaa.

Kansalaisten kahtiajako on tuhoisaa Suomen tulevaisuudelle. Jos olemme kaikki samassa veneessä, myös pelastusrenkaita pitää riittää jokaiselle - ja airoja.

Pieni- ja keskituloiselle enemmän käteen, eläkeläisille yhtä paljon. Kahtiajako näkyy siinäkin, että hallitus suunnittelee verotuksen keventämistä ensi vuonna vain työssäkäyville, mutta ei eläkeläisille.

Sosialidemokraattien veromallissa työtulovähennykseen tehtävät muutokset ja työeläkemaksujen alennus takaa pieni- ja keskituloiselle työntekijälle enemmän käteen jäävää tuloa kuin hallituksen esitys. Myös ylempi keskiluokka hyötyy SDP:n oikeudenmukaisemmasta työtulovähennyksestä, kun taas hallituksen malli suosii suurituloisia. Hallituksen esitys keventää myös kansanedustajien verotusta - samaan aikaan kun eduskunta edellyttää "kaikkia" mukaan julkisen talouden talkoisiin.

Hallituksen esityksessä eläkeläisten verotus olisi kireämpää kuin palkansaajien. Sosialidemokraattien verolinja taas on, että eläkkeensaajat saavat samat kevennykset kuin työssä olevat - mitä myös hallituspuolueet ennen vaaleja lupasivat.

On viisasta keventää työn verotusta, jotta varsinkin palveluiden kysyntä lisääntyisi vaikeassa taloustilanteessa. On oikeudenmukaista, että eläkeläisten ostovoima tulee apuun työllisyystalkoissa siinä kuin palkansaajienkin.

Laaja veropohja - kohti eurooppalaista verorakennetta. Suomen verotuksen rakenne on jäänyt jälkeen eurooppalaisesta mallista erityisesti siinä, että omistamista verotetaan huomattavasti keveämmin kuin EU-maissa keskimäärin. Työtä ja kulutusta verotetaan sen sijaan kireämmin. Erot eri maiden välillä ovat huomattavia, mutta läntisessä Euroopassa on yleisesti oivallettu, että laiskaa pääomaa on järkevämpi verottaa kuin ahkeraa työntekoa.

[Kuvio poistettu]

Kuvio 2. Eurostatin ("Taxation Trends in European Union", 2014) jaottelun mukaan omistamisen veroihin lasketaan yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU:ssa keskimäärin, omistamisen verotuksen osuus olisi noin 5,5 miljadia euroa suurempi kuin nyt. Tiedot vuodelta 2012. (Olli Savela/ Tilastokeskus, 4.5. 2015)

Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi on syytä laajentaa veropohjaa ja ottaa talkoisiin mukaan myös ne, jotka hallitus on päättänyt vapauttaa yhteisestä vastuusta. Pääomatulon verotusta nostetaan maltillisesti. Korotettu pääomaverotus on tarkoitettu olemaan voimassa siksi aikaa, kun valtion velkaantuminen on saatu hallintaan.

Veropohjaa laajennetaan myös niin, että otetaan käyttöön pohjoismainen rahoitusvero. Pankit ja muut rahoituslaitokset eivät maksa arvonlisäveroa, toisin kuin muut yritykset. Muissa pohjoismaissa on ryhdytty toimiin epäsuhdan oikaisemiseksi. Ruotsin hallitus valmistelee rahoitusveroa - Suomen kannattaisi osallistua yhteistyöhön.

Yritys- ja osinkoverotusta uudistetaan mahdollisimman laajan veropohjan periaatteen mukaisesti. Verovapaiden osinkojen ehtoja uudistetaan Martti Hetemäen työryhmän esittämään suuntaan.

SDP:n aloitteesta ja johdolla on torjuttu harmaata taloutta monin toimin. Ohjelma on tuonut merkittävää verohyötyä ja parantanut rehellisten yrittäjien kilpailuasemaa. Harmaan talouden ohjelmaa täytyy jatkaa, varsinkin kun myös EU-tasolla toimitaan huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin aggressiivista verosuunnittelua vastaan. Suomen hallitus on ollut huomioita herättävän haluton puuttumaan veronkiertoon ja veronvälttelyyn. Jotta Suomi olisi tälläkin alueella eurooppalaista valtavirtaa, on tukittava rajat ylittävän kiinteistösijoittamisen miljardiluokan porsaanreikä. Myös vakuutuskuoret, joita markkinoidaan avoimesti verohyödyllä, tulisivat sosialidemokraattien vaihtoehdossa veron piiriin, kuten ne ovat Ruotsissa jo pitkään olleet.

Verottaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo. Verotuksen ainoa tavoite on varmistaa riittävä verokertymä ja siten julkisen talouden tasapaino sekä julkisten palveluiden kohtuullinen rahoitus. Työtä ja tuotantoa ei pidä rasittaa liiaksi; verotuksen on kannustettava pääomien tehokkaaseen käyttöön. Kun valtion velkaantuminen on saatu luotettavasti hallintaan, on mahdollisuus veropolitiikalla edelleen tukea kasvua ja työpaikkoja.

Vaihtoehtobudjetin verolinjausten ansiosta Suomi ottaisi pienen askeleen kohti eurooppalaista verotuksen rakennetta. Edelleenkin omistamisen verotus jäisi keveäksi EU:n keskiarvoon nähden. Kokonaisuutena SDP:n malli kannustaa yrittäjyyttä sekä liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä sekä poistaa pörssiin listautumisen esteitä.

YHTEENVETO

Sosialidemokraatit ovat asettaneet vaihtoehtobudjetille kolme tavoitetta. Hallituksen esitykseen nähden sen tulee olla:

  • aitoa kasvua ja kestävää työllisyyttä edistävämpi;
  • sosiaalisesti oikeudenmukaisempi;
  • valtiontaloudellisesti vastuullisempi.
Luotamme siihen, että vaihtoehtomme johtaa Suomen uuden menestyksen tielle, ja huolehtii siitä, että menestys on kaikille suomalaisille yhteinen.

ROHKEASTI TULEVAISUUTEEN

Työllisyyden, investointien, yrittäjyyden ja viennin kasvupaketti

SDP vie Suomen työlinjalle. Työstä syntyy kasvu, kasvu tuottaa työtä. Sosialidemokraattien esittämiin rakenteellisiin uudistuksiin kuuluu myös passiivisen työttömyysturvan muuttaminen aktiiviseksi työllistymisturvaksi. Vaihtoehtobudjetin suurimmat panostukset kohdennetaan työllisyyden ja kasvun hyväksi - noin 600 miljoonaa euroa.

Julkisten investointien on osaltaan autettava myös yksityisiä investointeja liikkeelle. Ensimmäisessä vaiheessa synnytetään kymmeniä tuhansia työpaikkoja suuriin hankkeisiin. Investointien on kuitenkin oltava tuottavia; autettava olemassa olevaa liiketoimintaa ja luotava uutta sekä taattava työvoiman saatavuus kasvaviin yrityksiin.

Aktiivinen työllistäminen on investointi myös inhimilliseen pääomaan. Työttömyys ei saa rapauttaa ihmisen ammatillisia kykyjä ja uuden oppimista. Vastuullisen työllistämisen tavoite on, että ihminen siirtyy työstä työhön. Se on myös vastuullista talouspolitiikkaa: osaamisen resursseja ei pidä hukata kortistoon.

TYÖELÄKEMAKSUJEN ALENNUS: SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN

Vakava taloustilanne vaatii poikkeuksellisten keinojen käyttöä. Hyvinä vuosina työeläkerahastoihin on kerätty Emu-puskuria talouden vakavia häiriöitä varten. Nykyisessä taloustilanteessa puskureita on perusteltua käyttää työnantajan ja palkansaajan työeläkemaksun alentamiseen, kuten järjestelmästä sovittaessa vuonna 1997 kaavailtiin.

Sosialidemokraatit esittävät, että maksuja alennetaan yhteensä 0,8 prosenttia (maksualennus jakautuu puoliksi työnantajan ja palkansaajan välillä) väliaikaisesti vuosina 2016-2018. Tämän jälkeen puskurit kartutetaan takaisin normaalille tasolleen siten, että vuosina 2020-2023 maksu mitoitetaan korkeammalle tasolle. Aikataulusta ja toimista sovitaan kolmikantaisesti.

Maksujen alennus kasvattaa nettopalkkoja ja lisää palkansaajien ostovoimaa. Samalla se alentaa työvoimakustannuksia. Näin se rakentaa siltaa yli heikoimman taloustilanteen. Alennus vähentää työeläkerahastojen tuloa väliaikaisesti. Kun rahastot ovat ennätyssuuret (yli 180 miljardia euroa), niiden kasvatusvauhdista voidaan hyvin hiukan tinkiä. Kun työllisyys vauhdittuu, myös eläkerahastointi lisääntyy nopeammin kuin staattiset laskelmat osoittavat.

Koska työeläkemaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa, maksualennus lisää valtion ja kuntien verotuloja yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla.

RINTEEN TYÖLLISTÄMISMALLI

Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 6 miljardia euroa. Tästä rahasta suurin osa kuluu passiivisten työttömyysetuuksien maksamiseen. Vain noin 10 prosenttia rahoista käytetään työtä vailla olevien ihmisten työllistämiseen ja kouluttautumiseen. Tätä suhdetta on muutettava merkittävästi. Työttömyysturvan tärkeimmäksi tavoitteeksi on kirkastettava ihmisten nopea työllistyminen, ja se on otettava etuuksien lähtökohdaksi.

Suomen työmarkkinoiden vakavin ongelma on työttömyysjaksojen pitkittyminen. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on palata työmarkkinoille. Tämä nostaa rakenteellista työttömyyttä, jonka nopea lisääntyminen uhkaa talouden kasvua tulevaisuudessa. Siksi nyt on tehtävä kaikki mahdollinen työttömien saamiseksi töihin.

Työttömyysturvan leikkaukset eivät tässä tilanteessa toimi, koska niiden avulla ei synny uusia työpaikkoja. Leikkausten sijaan tarvitaan rakenteellinen uudistus, joka mahdollistaa nopeamman työllistymisen ja sitä kautta merkittävät säästöt.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen esittämässä mallissa jokaisella työttömällä on kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen oikeus käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelinä. Työllistymisseteli olisi peruspäivärahan suuruinen eli n. 700 euroa kuukaudessa ja se kestäisi enintään 300 päivää. Työtä hakiessaan työtön voisi kertoa, että työnantaja saa setelin, jos työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä eikä hänellä ole voimassa olevaa työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta. Työllistymisseteli rahoitettaisiin suoraan työttömyysturvajärjestelmän kautta, mikä poistaisi viiveitä palkkatuen maksussa.

Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140 - 250 miljoonalla eurolla. Mitä suurempi osa työllistyvistä on pitkäaikaistyöttömiä ja työmarkkinatuella, sitä suuremmat ovat hyödyt julkiselle taloudelle.

TYÖLLISTÄMINEN KUNTIEN VASTUUKSI JA OIKEUDEKSI

Vastuu pitkäaikaistyöttömien työllistämispalveluista ja siihen liittyvät resurssit siirretään kaikilta osin kunnille Tanskassa jo pitkään sovelletun mallin mukaisesti.

Kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien etuuksien rahoituksessa on viime vuosina lisätty. Kuntien osuus työmarkkinatuen kustannuksista on kasvanut räjähdysmäisesti ja noussee tänä vuonna yli 400 miljoonaan euroon. Kuntien vastuut kasvavat, mutta toimivalta ja voimavarat pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi puuttuvat. Uudistus on välttämätön.

Pitkäaikaistyöttömien palvelut järjestyvät tehokkaasti vain, jos vastuu siirretään kokonaisuudessaan kunnille. Näin varmistetaan yhteys muihin kunnan tarjoamiin palveluihin ja elinkeinopolitiikkaan. Lisäksi kunnissa on usein paras asiantuntemus paikallisista työmarkkinoista.

Kuntien vastuun laajentamista on aiemmin kokeiltu työllisyyden kuntakokeilussa (2012- 2015). Kokeilusta tehdyn seurantatutkimuksen loppuraportissa (TEM julkaisuja 47/2015) todetaan, että kokeilukunnista saadut tulokset työllisyyden hoidosta ovat parempia kuin vastaavissa verrokkikunnissa. Nyt on aika ottaa nämä hyvät kokemukset käyttöön kaikkialla. Jo nyt kymmenen suurinta kaupunkia on ilmoittanut valmiutensa uuden mallin käyttöönottoon.

Sosialidemokraattien esittämässä rakenneuudistuksessa on kyse nykyisten resurssien ja toimivallan siirtämisestä. Kuntavastuun kautta saadaan uudenlaista otetta välityömarkkinoihin, työn välittämiseen, yritysyhteistyöhön ja aktiiviseen sosiaaliturvaan.

TYÖSTÄ TYÖHÖN

Uusien työvoimapolitiikan välineiden ohella on vahvistettava myös perinteisiä keinoja. Esimerkiksi palkkatuki, työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilut, starttiraha tai vuorotteluvapaasijaisuudet ovat toimivia keinoja työttömien työllistymisen edistämisessä.

Hallituksen niihin toteuttamat leikkaukset uhkaavat passivoida yhä useamman työttömän. Siksi nämä leikkaukset on peruttava ja resursseja lisättävä. Budjettivaikutus 158 miljoonaa, ja vuorottelukorvauksen osalta 4,1 miljoonaa.

Määrärahaan sisältyy 28 miljoonaa euroa nuorisotakuun ylläpitämiseen. Tavoitteena on, että alle 25-vuotias työtön tai alle 30-vuotias vastavalmistunut työtön pääsee kolmessa kuukaudessa työhön, opiskelemaan tai työllistymistä edistävään toimintaan.

KUNNOSTETAAN HOMEKOULUT JA -PÄIVÄKODIT

Kunnat investoivat liian vähän, vaikka hyviä kohteita ja kiireellistä korjattavaa olisi paljon. Ennen kaikkea homekoulut ja -päiväkodit on heti kunnostettava turvallisiksi työympäristöiksi. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsia eikä työntekijöitä.

Valtio tarjoaa kunnille porkkanaksi 10 prosenttia korjausinvestoinnin kuluista. Kunnille korvamerkitty 100 miljoonaa euroa olisi siemenraha kunnan omalle panostukselle, ja auttaisi käynnistämään miljardin euron korjausrakentamisen.

Vaikka korjausvelka on suuri, vanhan korjaaminen vanhaan konseptiin ei tarvitse olla itsestään selvä ratkaisu. Siemenrahaa voi käyttää myös kuntien palvelurakentamisen uusiin toimintamalleihin. Rakennusten käyttötarkoituksia on voitava muuttaa joustavasti. Päiväkodit ja palvelutalot voidaan sijoittaa toistensa yhteyteen sekä lasten että vanhusten iloksi. Myös kirjastojen peruskorjausta sekä sijoittumista näihin palvelukokonaisuuksiin voidaan tukea.

Myös julkisissa hankkeissa voidaan suosia innovaatioita, joko palvelukonseptissa, teknologiassa, rahoituksessa tai ylläpitovastuissa. Päätarkoituksen lisäksi hankkeet voivat tuottaa ratkaisevan tärkeää tilauskantaa kotimaisille huippuosaamisen yrityksille. Tämän referenssin turvin - ja käytännössä koeteltua liiketoimintaa kehittämällä - myös PK-yritykset voivat osallistua kansainvälisiin tarjouskilpailuihin. Tässä apuna on vientiveturimalli, joka esitellään 8+2 kohdan yrittäjäpaketissa.

ASUMISEN JA LIIKENTEEN TOIMENPIDEOHJELMA

Kasvuun ja työllisyyteen tarvitaan merkittäviä panostuksia heti. Investoinnit asuntorakentamiseen ja liikenneväyliin parantavat talouskasvun edellytyksiä ja tuovat työpaikkoja. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on kasvukeskuksissa hälyttävä, mikä haittaa jo työvoiman liikkuvuutta. Merkittävästi lisää painetta asuntomarkkinoille tulee myös turvapaikan saaneiden asumistarpeista. Asumisen hintaa ei saada kestävästi alas muuten kuin lisäämällä asuntotuotantoa merkittävästi.

Hallitus ei tarjoa näihin ongelmiin mitään ratkaisuja ja varsinkin kaupunkipolitiikka on täysin tuuliajolla. Asumisen ja liikenteen pullonkaulojen purkaminen kaupunkiseuduilla edistää koko maan kasvua.

ASUNTO- JA LIIKENNEPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMASSA:

  • Sidotaan asunto- ja liikennepolitiikka tiiviimmin toisiinsa. Keskeisenä työkaluna ovat MAL-sopimukset. Kunnat sitoutuvat merkittävään kaavoituksen lisäämiseen. Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan 40 % lisäystä nykyiseen MAL-sopimukseen verrattuna.
  • Valtio sitoutuu suurten infrahankkeiden, erityisesti raideliikenteen, rahoitukseen. Painopisteiksi valitaan hankkeita, jotka saavat parhaiten rakentamisen liikkeelle. Rahoitus järjestetään niin, että hankkeet saadaan liikkeelle ilman viiveitä. Politiikan tulee olla johdonmukaista jotta kunnat voivat luottaa valtioon sopimuskumppanina.
  • Valtion asuntorahaston mahdollisuudet vauhdittaa asuntorakentamista ovat hyvät. Sen välineitä vahvistetaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Kohtuuhintaista asuntorakentamista vauhditetaan pitämällä omavastuukorko 1 prosentissa, korottamalla korjausavustusten valtuutta 50 miljoonaan euroon ja jatkamalla käynnistysavustuksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa. Lisäksi selvitetään mallia, jolla korkotukilainoituksen ehdot saadaan pysyvästi houkutteleviksi koron osalta. Korjausavustuksissa myöntämisen painopiste siirretään uusien hankkeiden tukemisen avustamiseen ja kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen. Myös pientalojen energiatehokkuuskorjauksia on tarpeen tukea.
  • Kuntakohtaiset rakentamismääräykset esimerkiksi pysäköintipaikkojen rakentamiseen tulee ottaa tarkasteluun ja tehdä suunnitelma ns. hankalien tonttien rakentamisesta niin, että määräyksissä pystytään joustamaan ja löytämään uusia ratkaisuja. Myös esimerkiksi toimistorakennuksia on voitava muuttaa joustavasti asuinkäyttöön.
  • A-Kruunu oy:n mahdollisuudet asuntotuotannon lisäämisessä turvataan.
  • Asunto- ja muuhun rakentamiseen kaavoitettavien maiden (kuten vanhojen ratapihojen) infrarakentamista varten perustetaan uudenlaisia, rakentamista nopeuttavia ja tehostavia malleja. Valtio ja kunnat voivat esimerkiksi luovuttaa omistamansa maat yhtiölle, joka rakennuttaa ja hoitaa kohteiden infrastruktuurin. Kunta vastaa kaavoituksesta.
  • Lähiöiden kehittämisohjelmaa jatketaan.

Osana ohjelmaa lisätään väyläverkkojen kehittämisen rahoitusta 100 miljoonalla eurolla, jota käytetään uusien väylähankkeiden käynnistämiseen koko maassa. Rahoitusta jatketaan koko vaalikauden ajan.

Valtion asuntorahaston välineiden käyttöä lisätään 80 miljoonalla - sillä ei ole budjettivaikutusta, koska ARA on budjetin ulkopuolinen rahasto.

YRITTÄJÄPAKETTI

Vaihtoehtobudjetin painopisteitä on yrittäjyyden ja PK-yritysten kasvun tukeminen. Eri kokoisilla yrityksillä on erilaiset tarpeet ja erilaista annettavaa kansantalouteen. Siksi toimet ulottuvat kaikkein pienimmistä yrityksistä pörssiyhtiöihin.

Yksinyrittäjien asemaa parannetaan luomalla ensimmäisen työntekijän vähennys. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voi vähentää seuraavan vuoden tuloksesta 20 000 euroa. Työllistämisvähennys toteutetaan alueellisena kokeiluna, joka laajennetaan myönteisten tulosten myötä koko maahan.

Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen painottuu luovien alojen kasvuun, palveluyritysten kehittämiseen sekä matkailun edistämiseen. Tekesin innovaatiorahoituksen valtuuksia palautetaan ja uudistetaan yritysten pääomahuoltoa.

Kaiken kokoisten yritysten kumppanuuksia kannustetaan rahallisesti. Suuria vientihankkeita varten rakennetaan veturiverkosto, jonka ansiosta suomalaiset yritykset voivat yhteistyössä saada kansainvälisiä kokonaisurakoita strategisen huippuosaamisen aloilla.

Yrittäjäpaketin ja Tekesin rahoituksen turvaamisen yhteisvaikutus budjettiin on 140 miljoonaa euroa.

Katso koko Yrittäjäpaketti osoitteesta www.sdp.fi.

VAHVISTETAAN VIENNIN EDELLYTYKSIÄ

Päästökauppakorvaus. Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ja hiilivuotoriskin vähentämiseksi otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Järjestelmällä kompensoitaisiin sähköintensiivisille toimialoille sähkön hinnan noususta syntyviä kustannuksia. Sen piirissä olisivat päästökauppadirektiivin määrittelemät, hiilivuotoriskille alttiit toimialat. Kompensaatiojärjestelmiä on jo käytössä useissa Suomen kilpailijamaissa (esim. Saksa, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Norja ja Espanja).

Suomessa kompensaatioon oikeuttavien toimialojen osuus kokonaistuotannosta on merkittävämpi kuin EU-maissa keskimäärin ja nämä toimialat ovat erityisen merkittäviä Suomen viennille. Siksi kompensaatio on syytä ottaa käyttöön Komission määrittelemän sallitun enimmäismäärän mukaisena. Kompensaation käyttöönotto ei vaikuta EU:n päästökauppasektorin kokonaispäästöihin. Komissio antoi heinäkuussa 2015 päästökauppadirektiivin uudistamisesta esityksen, jossa se kannustaa jäsenmaita ottamaan käyttöön kompensaatiojärjestelmät. Kustannusarvio on päästöoikeuden nykyisellä hinnalla noin 80 miljoonaa.

Energiaveron palautus. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus nostetaan väliaikaisesti 90 prosenttiin valmisteverojen määrästä siltä osin, kun se ylittää 0,5 prosenttia jalostusarvosta. Kustannusvaikutus on 20 miljoonaa.

Väylämaksun lisäalennus. Kuljetuskustannusten alentamiseksi ja satamien kilpailukyvyn parantamiseksi väylämaksu on jo puolitettu 2015-2017 tavalla, joka painottaa lastialuksia ja parhaita jääluokkia. Sitkeän taantuman vuoksi on perusteltua puolittaa vielä jäljelle jäänyt osuus kyseisille vuosille, mikä vähentää valtion tuloja 20 miljoonaa.

REILU PELI

Palkasta ja eläkkeestä enemmän käteen, kaikista pidetään huolta

SDP:n vaihtoehtobudjetti on aidosti vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle, eikä keskity vain korjailemaan väärien leikkausten vahinkoja. Hyväksymme monia säästöjä, mutta haluamme peruuttaa leikkaukset koulutukseen, työllistämiseen ja peruspalveluihin - niiltä osin, kun hallitus ei itse jo ole joutunut perääntymään.

Työn verotusta on syytä alentaa, jotta pieni- ja keskituloisten perheiden ostovoima lisääntyy. Palkkaveron alennus motivoi myös maltillisiin palkkaratkaisuihin, joita Suomi kipeästi tarvitsee ja joita mikä tahansa vastuullinen hallitus varoisi vaarantamasta.

Hallitus on markkinoinut työtulovähennystään pieni- ja keskituloisia suosivana. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että hallituksen vähennys ulottuu jopa 119 000 euroa ansaitseviin. SDP:n malli takaa pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle enemmän käteen jäävää tuloa, mutta myös suurituloisia ja pääomatulon saajia vaaditaan osallistumaan talkoisiin.

Toisin kuin hallitus, SDP pitää kiinni vaalilupauksesta, ettei eläkeläisiä veroteta kireämmin kuin palkansaajia. Hallituksen esitykseen verrattuna sosialidemokraattien tasapuolinen veromalli antaa eläkeläisille huomattavan hyödyn - keskituloiselle eläkkeensaajalle jää vuodessa 300 euroa enemmän käteen.

Sosialidemokraatit kasvattavat myös kaikkein pienituloisimmille tärkeätä perusvähennystä enemmän kuin hallitus. Kun samaan aikaan peruutetaan vähäosaisiin suunnattuja leikkauksia, varmistetaan, että ketään ei syrjäytetä ehdoin tahdoin yhteiskunnan ulkopuolelle.

SDP:n Suomessa kaikista kannetaan vastuu, ja kaikki kantavat vastuuta.

PIENI- JA KESKITULOISILLE ENEMMÄN KÄTEEN PALKASTA

SDP toteuttaa työtulovähennyksen oikeudenmukaisemmin kuin hallitus. Kun mukaan lasketaan TEL-maksun alennus, keskituloisen palkansaajan verotus kevenee vuodessa 80-150 euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä, ja yli 75 000 euroa ansaitsevan verotus kiristyy vastaavasti 80-200 euroa enemmän. (Kuvio 3)

Hallitus muutti verotaulukoita niin, että 12 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla toimitusjohtajalla on sama veroprosentti kuin puolet siitä tienaavalla akavalaisella asiantuntijalla. Melkoinen kädenojennus kaikkein suurituloisimmille. Sosialidemokraattien vaihtoehto pitää voimassa vuoden 2015 veroluokat, jolloin yli 90 000 ansaitsevat maksaisivat kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa solidaarisuusveroa (33.75 %).

SDP:n palkkaveromalli säästää valtiontaloudelle lähes 100 miljoonaa euroa, mutta hyödyttää 97,5 prosenttia palkansaajista. Työeläkemaksujen väliaikainen alennus lisää huomattavasti palkansaajan ostovoimaa ensi ja seuraavana vuonna.

[Kuvio poistettu]

Kuvio 3: Palkansaajan käteen jäävä tulo. SDP:n malli verrattuna hallituksen esitykseen vuonna 2016 (perusvähennyksen lisäys, työtulovähennyksen muutos, solidaarisuusveron nosto yli 90 000 ansaitseville, TEL-maksun alennus). Eduskunnan tietopalvelu

ENEMMÄN KÄTEEN ELÄKKEESTÄ

Hallituksen esitys poikkeaa pitkäaikaisesta veropolitiikan linjasta, jossa eläketulojen verotukseen tehdään samanlaiset muutokset kuin palkkatulojen verotukseen. Eläkeläisille tehty vaalilupaus on petetty. SDP turvaa yhtä lailla myös eläkkeiden ostovoiman.

Hallituksen esityksessä keskituloinen eläkeläinen jää jälkeen palkansaajasta 250 euroa vuodessa. Kun sosialidemokraattien vaihtoehdossa eläkeläisille hyvitetään sekä työtulovähennyksen nosto että työeläkemaksujen alennus, jää keskituloiselle eläkeläiselle vuodessa noin 250 euroa enemmän kuin hallituksen veromallissa.

Eläketulovähennyksen muutos vastaamaan työtulovähennystä alentaa valtion ja kuntien verotuloja yhteensä 283 miljoonaa euroa - se on oikeudenmukaisuuden hinta. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedämme, että merkittävä osa palautuu palveluiden lisääntyvänä kulutuksena kansantalouteen.

[Kuvio poistettu]

Kuvio 4: Eläkkeensaajan käteen jäävä tulo. SDP:n malli verrattuna hallituksen esitykseen vuonna 2016. Kuoppa - jossa hyöty on "vain" 100 euroa, johtuu eläketulovähennysten rakenteesta, jonka korjaaminen vaatii lisätoimia.

KAIKISTA PIDETÄÄN HUOLTA

Kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa parannetaan nostamalla perusvähennyksen ylärajaa 3260 euroon. Muutos alentaa verotuloja 106 miljoonaa euroa.

Pienituloisimpien ihmisten ostovoiman tukemiseksi perutaan lisäksi työttömyysturvan (peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiopäivärahan perusosa) indeksileikkaus. Muutos lisää etuusmenoja 11,3 miljoonaa euroa.

Sosialidemokraatit esittävät myös eräitä pieniä, mutta oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeitä muutoksia budjettiin. Elatustuen indeksileikkaus jätetään tekemättä. Haluamme myös pitää huolta turvakotien sekä päihdeäitien hoidon voimavaroista.

[Kuvio poistettu]

Kuvio 5: Käteen jäävä päivärahatulo. SDP:n malli verrattuna hallituksen esitykseen vuonna 2016. Pienituloinen hyötyy 60 euroa vuodessa.

NUORET TARVITSEVAT TUKEA JA TOIVOA

Pitkä taantuma iskee etenkin nuoriin. Toimettomuudesta ja näköalattomuudesta on päästävä eroon. Yhden nuoren syrjäytyminen työelämästä maksaa noin miljoona euroa - inhimillinen hinta on mittaamaton.

Kaikille nuorille on tarjottava mahdollisuus opiskeluun, harjoitteluun tai työhön.

Suomalainen nuorisotakuu on ollut esikuva, jota on kopioitu kaikkialla Euroopassa. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta nuorten keskimääräinen työttömyys on saatu pidettyä alle kolmessa kuukaudessa, mikä on lyhin aika koko EU-alueella.

Hallitus on päättänyt leikata tästäkin työllisyyttä edistävästä ohjelmasta käsittämättömät 96 prosenttia, mikä noudattaa hallituksen yleistä piittaamattomuutta työllistämisestä.

Sosialidemokraatit palauttavat 28 miljoonaa euroa nuorisotakuun jatkamiseen vuodelle 2016 osana työllisyydenhoidon rahoitusta.

Kaikki nuoret on myös tavoitettava. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan 3 miljoonaa euroa.

IKÄIHMISET ANSAITSEVAT PAREMPAA

Hallituksen politiikka kohtelee ikäihmisiä piittaamattomasti. Asiakasmaksujen korotukset, lääkekorvausten ja matkakorvausten leikkaukset hoitajamitoituksen pienentäminen ja asumistuen leikkausaikeet osoittavat, kuinka vähän hallitus ymmärtää ikäihmisten arkea.

On hyvä, että hallitus joutui yleisen paheksunnan vuoksi peruuttamaan eläkeläisten asumistuen leikkauksen. Se ei kuitenkaan riitä.

SOSIALIDEMOKRAATTIEN VAIHTOEHDOSSA

  • kevennetään eläkeläisen verotusta (keskimäärin noin 250 euroa vuodessa)
  • jätetään kansaneläkemenojen indeksileikkaus tekemättä (13,2 milj.)
  • jätetään rintamalisän indeksileikkaus tekemättä (0,1 milj.)
  • ei koroteta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja
  • varaudutaan siihen, että hoitajamitoitusta ei pienennetä
  • lisätään voimavaroja sotainvalidien kotipalveluihin

TERVEYSEROJA KAVENNETAAN

Hallituksen päättämät leikkaukset pahentavat heikossa asemassa olevien ihmisten ahdinkoa ja uhkaavat kasvattaa terveyseroja entisestään. Lääke- ja matkakorvausten leikkaukset sekä asiakasmaksujen korotukset jättävät suuren loven monien ihmisten tuloihin ja uhkaavat vaikeuttaa hoitoon pääsyä.

Asiakasmaksut ovat Suomessa jo nyt pohjoismaisittain korkeita. Julkisten palvelujen käyttö ei saa olla lompakon paksuudesta kiinni. SDP:n vaihtoehdossa nämä kohtuuttomat leikkaukset ja maksujen korotukset perutaan.

SDP JÄTTÄISI SEURAAVAT LEIKKAUKSET TEKEMÄTTÄ:

  • Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset palautetaan (22,5 milj.),
  • Sairausvakuutuksen indeksiä ei leikata (0.1 milj.),
  • Ruokavaliokorvausta ei lakkauteta (10 milj.)
  • Matkakorvauksia ei leikata (11 milj.)
  • Aura-kuntoutusta ei lopeteta (9 milj.)
  • Kunnallisten asiakasmaksujen korotus (150 milj.)

Vaikutus valtion menoihin on yhteensä 52,5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksen peruuttaminen kompensoidaan kunnille.

[Kuvio poistettu]

Kuvio 6. Pääomaveroja korotettava. TNS-Gallupin mielipidetutkimus lokakuulta 2015 kertoo, että jos veropohjaa laajennetaan, suuri enemmistö suomalaisista puoltaa SDP:n vaihtoehtoa. Vastaajia 1004, virhemarginaali 3.1 %

PÄÄOMAT MUKAAN TALKOISIIN

Kun tavallisilta palkansaajilta vaaditaan huomattavia uhrauksia, on kohtuullista, että myös pääoma ja pääomatulojen saajat ovat talouden vaikeiden vuosien aikana mukana talkoissa. Pääomatuloa nostetaan molemmissa verokannoissa kahdella prosenttiyksiköllä (ylempään verokantaan sisältyy hallituksen esitys yhden prosenttiyksikön korotuksesta).

Samanaikaisesti on syytä uudistaa yritys- ja osinkoverotusta. Martti Hetemäen verotyöryhmä arvioi vuonna 2010, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ohjaa yritysten resursseja varmatuottoiseen sijoitusvarallisuuteen sen sijaan, että ne sijoitettaisiin perusliiketoimintaan kuuluviin reaali-investointeihin. Työryhmä piti tätä keskeisenä perusteena alentaa yhteisöverotusta (26 prosentista) ja vastaavasti nostaa pääomaveroa (28 prosentista) ja luopua verottomista osingoista.

On siis perusteltua, että listaamattoman yhtiön osinkotulon raja, josta veroa tulee maksaa, laskee maltillisesti kahdeksasta kuuteen prosenttiin yhtiön nettovarallisuudesta. Tämä niin sanottu normaalituottoraja jäisi silti monin verroin korkeammaksi kuin vaihtoehtoinen riskitön tuotto nykyisissä, lähes nollakoron oloissa ja korkeammaksi kuin Hetemäen työryhmä aikoinaan esitti.

Valtionvarainministeriössä on laskettu malleja, joissa normaalituottoraja laskettaisiin yhteen prosenttiin. Hidas eteneminen on kuitenkin perusteltua, koska tutkimusten mukaan osinkoja jakavista yrityksistä jopa puolet noudattaa kulloistakin "verottomuuden" rajaa. Uudistuksen jälkeen samasta osinkosummasta maksetaan veroa kaksi prosenttia. 9500 euron mediaaniosingosta jäisi käteen 9310 euroa.

Pääomatulon veroprosenttimuutokset lisäävät veron tuottoa noin 120 miljoonaa ja normaalituottorajan alentaminen noin 115 miljoonaa.

Hallitus esittää, että arvopaperien luovutustappiot voisi vähentää muiden pääomatulolajien voitoista. Tämä on tarpeeton riskinsiirto sijoittajalta yhteiskunnalle, ja kannustaa spekulatiivisen sijoittamiseen. Kun nykyinen järjestelmä pidetään voimassa, verotuottoina hyödytään 20 miljoonaa euroa.

VEROPOHJAN LAAJENNUS: POHJOISMAINEN RAHOITUSVERO

Myös finanssialan on syytä osallistua taloustalkoisiin, varsinkin kun se on vapautettu muita yrityksiä rasittavasta arvonlisäverosta. Muissa pohjoismaissa on joko käytössä tai valmisteilla rahoitusvero, Financial Activies Tax (FAT). Samaan aikaan myös euromaiden keskuudessa valmistellaan omaa rahoitusveroa.

Tanskassa on jo 1990-luvulta alkaen ollut käytössä rahoitusalan vero. Veron tuotto on 0.25 % BKT:stä eli peräti 750 miljoonaa euroa. Vero ei ole heikentänyt tanskalaispankkien kilpailukykyä, eikä sen ole havaittu nostaneen korkomarginaaleja tai asiakasmaksuja. Norjan yritysverokomitea esitti viime vuonna raportissaan, että pankkien palvelumaksuihin sovellettaisiin arvonlisäveroa ja korkomarginaalia verotettaisiin erikseen. Luotonanto alv-velvollisille yritysasiakkaille olisi verotonta, kotitalouksille verollista. Ruotsissa valmistellaan rahoitustoimintaveroa, jolla tavoitellaan 450-500 miljoonan euron tuottoa.

SDP esittää, että Suomessa valmistellaan ripeästi Ruotsin kanssa yhteisin perustein pankkien liiketoimintavero, jonka tuottotavoite Suomessa olisi noin 230 miljoonaa euroa vuodessa. Pohjoismaiset rahoitusmarkkinat ovat pitkälle integroituneet (Nordea, Danske, If), ja markkina-alue on riittävän merkittävä vaikuttamaan koko EU:ssa.

VEROPOHJAN LAAJENNUS: VAIKEUTETAAN VEROSUUNNITTELUA

Korkovähennyksen porsaanreiät tukitaan. Tuloverotuksen piiriin kuuluvien yritysten korkomenojen vähennysoikeutta ei ole nykyisin rajattu, toisin kuin elinkeinoverotuksen piiriin kuuluvien. Tätä rajoituksetonta vähennysoikeutta voivat hyödyntää ennen kaikkea ulkomaiset tai suomalaiset, verohyödyn vuoksi ulkomaille omistajayhteisön perustaneet kiinteistösijoitusyhtiöt. Ulkomailla toimivilla kiinteistöyhtiöillä on Suomessa miljardiluokan sijoitukset, ennen kaikkea kauppakeskuksissa.

SDP esittää, että tämä merkittävä porsaanreikä tukitaan tuloverotuksessa samalla periaatteella kuin elinkeinoverotuksessa. Tavoitteena on heikentää aggressiivista verosuunnittelua ja mahdollistaa noin 60 miljoonan euron veronmenetyksen välttäminen.

Sijoitusvakuutuksille vero Ruotsin malliin. Sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten eli ns. vakuutuskuorten markkinat ovat kehittyneet nopeammin kuin lainsäädäntö. Yksityishenkilöiden kapitalisaatiosopimusten arvo on noussut muutamassa vuodessa jo yhdeksään miljardiin euroon. Myyntivaltti on se, että näiden kuorien sisällä käytävä kauppa on tällä hetkellä verotonta, mikä on omiaan heikentämään verotuksen neutraaliutta eri sijoitustuotteiden välillä.

SDP esittää, että sijoitusvakuutusten osalta otetaan käyttöön soveltuvin osin Ruotsin verotusjärjestelmä, jossa verotetaan vakuutuskuoren arvopapereiden vuosittainen minimituotto. Veroperusteena on valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko tai valtiolainan keskikorko (kuitenkin minimissään yksi prosentti).

Koska vakuutuskuorten koko kanta on noin 36 miljardia euroa, tämän erittäin kohtuullisen veron tuotto olisi 115 miljoonaa euroa vuodessa. Verotuksen ansiosta tämä omaisuuserä tulee myös julkiseen tietoon.

MILJOONAPERINTÖIHIN MYÖS 2 PROSENTTIYKSIKÖN KOROTUS

Yli miljoonan euron perintöjen verotus nousee kaksi prosenttiyksikköä. Vaikutus verotuottoihin on noin kymmenen miljoonaa euroa.

HARMAA TALOUS KURIIN

Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle arviolta kuuden miljardin menetyksen veroissa ja maksuissa joka vuosi. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Talousrikosten tekomahdollisuudet ja uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa.

SDP:n aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina. On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas takavarikointi lisäävät ohjelman tehoa.

Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi veronumerokäytännön laajentamisella sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden parantamisella voitaisiin toteuttaa konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa.

Lisäksi lainsäädäntömuutoksilla voidaan edelleen lisätä yrityksien vastuuta harmaan talouden torjunnassa.

Harmaan talouden torjunnan resursseja lisätään 20 miljoonalla eurolla. Arvioidut verotulohyödyt ovat 200 miljoonaa euroa.

SÄÄSTÖJÄ TURHISTA TUKIAISISTA JA TEHOTTOMASTA HALLINNOSTA

Julkishallinnon tietoteknisissä hankinnoissa ja järjestelmissä on saavutettavissa huomattavia säästöjä. Usein järjestelmät ovat vanhentuneita, ja niiden päälle tehdyt laajennukset johtavat turhaan työhön ja silti riittämättömiin suoritteisiin, kuten TEM:n työttömyysmäärärahojen iäkäs ja puutteellinen seurantaohjelma osoittaa. Toisaalla järjestelmät, joiden pitäisi kommunikoida keskenään, eivät siirrä olennaista tietoa automaattisesti. Pirstaloituneet hankintakäytännöt nostavat kustannuksia ja konsulttimenoja.

Suomessa on 193 erilaista verotukea. Eritoten yritystukien seuranta on riittämätöntä, ja niiden täsmällisempi vaikutusarvio osoittaa, mistä tehottomista tuista löytyy haitatonta säästöä. Myös Makeralle osoitettu 14 miljoonan euron pääomitus valtion budjetista on käynyt tarpeettomaksi, kun ns. kärkihankkeissa toimintaan osoitetaan peräti 90 miljoonaa.

Säästöjen kokonaisarvio on 65 miljoonaa euroa.

Lisäksi otetaan käyttöön voimalaitosvero, joka koskee päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä ylisubventoitua tuulivoimaa. Vero toteutetaan valtiollisena kiinteistöverona ja sen tuotoksi arvioidaan varovasti 95 miljoonaa euroa.

Viime vuosina on voimistunut vaatimus siitä, että valtion omaisuus otetaan tehokkaampaan käyttöön suomalaisen yritysrahoituksen, työllisyyden ja kasvun tarpeisiin. Siinä missä valtion tuottoisimman osakeomistuksen myynti johtaa lyhytnäköisesti varman osinkovirran menetykseen, Sitran tasetta ja Suomen Pankin tuottoja voi hyödyntää aiheuttamatta lainkaan vahinkoa pitkän aikavälin rahoitustasapainolle.

Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, Sitralle, on kertynyt lähes 700 miljoonan euron omaisuus, jonka tuloksesta se ei jaa tuloja valtiolle. Tuloutetaan taseesta kertaluontoisesti puolet (350 miljoonaa). Tämänkin jälkeen Sitralle jää poikkeuksellisen mittava omaisuus ja sen tuotot.

Suomen Pankin vakavaraisuus on hyvä. Lisävarauksia ei siksi enää tarvita. Valtio voikin tulouttaa 60 miljoonaa euroa aiottua enemmän Suomen Pankin tuloksesta. Sitran ja Suomen tuloilla rahoitetaan kertaluonteisia työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia.

OSAAMISEN JA OSALLISUUDEN SUOMI

Koulutuksesta ei voi tinkiä: kaikille mahdollisuuksien tasa-arvo

Korkeatasoinen koulutus on yksi harvoista asioista, joista Suomi tunnetaan maailmalla. Syrjäisen, pienen ja vähien pääomien Suomen menestys on sidottu erottamattomasti hyvään ja tasa-arvoiseen koulutukseen - päiväkodista aina tohtoriseminaariin. Pienestä väestöstä on haluttu löytää jokainen lahjakkuus vanhempien vähävaraisuuden tai syrjäisen asuinpaikan estämättä. Jokaiselle on taattu korkea perusoppitaso, jotta yrityksillä on käytössään maailman osaavin ja oppivin työvoima.

Ei siis ihme, että hallituksen koulutusvihamielisyys herättää hämmennystä ja epäuskoa myös kansainvälisesti. OECD:n pääsihteeri Angel Gurria varoitti lokakuussa 2015, että Suomi on vaarassa heikentää kilpailukyvyn ja tuottavuuden edellytyksiä. Myös kotimaiset taloustieteilijät ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että varhaiskasvatuksen, ammattikoulutuksen, korkeakoulujen, tutkimuksen ja innovaatiojärjestelmän leikkaukset ovat lyhytnäköisiä. Ne tuhoavat tulevaa kasvua.

Hallitus ei ole vähääkään uskottava, kun se naamioi leikkauksensa "kehittämiseksi" ja "uudistamiseksi", mutta perustelee ne silti säästötavoitteilla - jotka ovat lyhyelläkin aikavälillä luultavasti kuvitteellisia ja pitkän päälle varmuudella vahingollisia.

Koulutus on yhteiskunnan paras investointi.

Jokaisella lapsella tulee olla vanhempien olosuhteista riippumaton oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmien on oltava riittävän pieniä, jotta jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. Hallituksen päättämät varhaiskasvatuksen heikennykset ovat vastuuttomia, ja ne tulevat tulevaisuudessa kalliiksi.

SDP:n vaihtoehdossa laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.

  • Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata (6,6 milj.)
  • Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta (15 milj.)

KOULUTUS ON TULEVAISUUDEN TURVA

SDP painottaa, että koulutukseen on panostettava nimenomaan taloudellisesti vaikeina aikoina. Siihen on sosiaalisesti painavat syyt: työttömät kannattaa ohjata opiskelemaan, syrjäytymisvaaraan joutuneiden perheiden lapsista on huolehdittava päiväkodeissa ja kouluissa, nuoria ei pidä päästää katoamaan kuvasta. Myös taloudellinen merkitys on vahva. Korkeatasoinen tutkimus ohjaa suoraan ja välillisesti Suomea uuden kasvun tielle.

SDP:N VAIHTOEHDOSSA

  • Perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon suunnattu avustus säilyy (10 milj.)
  • Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään (2 milj.)
  • Ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin lisätään resursseja (1.3 milj.)
  • Ammattikorkeakoulujen leikkaukset perutaan (25 milj.)
  • Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan (20 milj.)
  • Poliisikoulutuksen aloituspaikat säilytetään (5.6 milj.)
  • Yliopistojen leikkauksia perutaan (50 milj.)
  • Suomen Akatemian leikkaukset perutaan (10 milj.)

Panostukset yhteensä 123,9 miljoonaa euroa.

KULTTUURI LUO LISÄARVOA

Kulttuuri on kansakunnan suuri henkinen voimavara. Se on vahva itseisarvo, minkä lisäksi se on tärkeä talouden ja työllisyyden moottori. Luovien alojen kasvun potentiaali on yhä lähes hyödyntämättä. Runsas, monimuotoinen ja arvaamaton kulttuuriympäristö luo itsessään myös taloudellista lisäarvoa, vahvistaa Suomi-kuvaa maailmalla ja houkuttelee osaajia ja sijoituksia maailmalta.

SDP esittää, että

  • Kirjailijoiden lainauskorvauksia korotetaan
  • Otetaan käyttöön elokuva-alan tuotantokannustin. Kriteerit täyttävä tuotanto saa takaisin osan kuluista, jotka on käytetty kotimaisiin palveluostoihin ja palkkauksiin
  • Käynnistetään luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma, jota kuvataan tarkemmin yrittäjäpaketissa.

Panostukset yhteensä 11 + 6 miljoonaa euroa.

YMPÄRISTÖÄ EI UNOHDETA TALOUDEN KUSTANNUKSELLA

Joukkoliikenteen rahoitukseen lisätään 18,8 miljoonaa euroa, jolla saadaan turvattua työmatkaliikennettä, poikittaisliikennettä ja harvaan asuttujen seutujen liikennettä. Samalla perutaan osa hallituksen vaalikaudelle osoittamasta autoveron alennuksesta, mikä lisää vuoden 2016 verotuottoja 31 miljoonaa.

Hallitus leikkaa rankalla kädellä sekä vesien suojelusta että luonnonsuojelualueiden hankinnasta. Monimuotoinen luonto on itseisarvo, josta on huolehdittava kulloisestakin taloustilanteesta riippumatta. Se on perintömme tuleville polville.

SDP:n vaihtoehto lisää 15 miljoonaa euroa käytettäväksi vesien ja ympäristönhoidon edistämiseen ja luonnonsuojelualueiden hankintaan. Metsähallituksen luontopalvelujen työllistämistoimintaan lisätään 0,5 miljoonaa.

Eläinsuojeluasiamiehen toiminnan jatkamiseen lisätään 0,1 miljoonaa.

KANNETAAN VASTUUMME MAAILMASTA

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kaoottiset konfliktit ovat aiheuttaneet humanitaarisen kriisin, joka purkautuu kansainvaelluksena Eurooppaan. Terrori-iskut järkyttävät maanosamme turvallisuutta. Suomi ei voi kääntää selkäänsä maailmalle, vaan jo yksin kansallisen edun takia on huolehdittava vaikutusvallastamme EU:ssa, YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Ikävä kyllä Suomen asema on heikentynyt, kun hallitus on leikannut rajusti globaalista toiminnasta.

SDP palauttaa kehitysyhteistyöhön 190 miljoonaa euroa hallituksen esitykseen verrattuna. Kriisinhallintaan lisätään 5 miljoonaa euroa. Finnfundin pääomitus palautetaan aiemmalle tasolle (-90 milj.)

ARJEN KIPUPISTEET JA KANSALAISYHTEISKUNNAN TUKEMINEN

Hallitusohjelma ja hallituksen budjettiesitys heikentää suomalaista yhteiskuntaa monin eri tavoin. Hallitus ei ole tehnyt edes arviota, miten koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön leikkaukset vaikuttavat eri väestöryhmiin ja mitä seurannaisvaikutuksia niillä voi olla.

Koska hallituksen esityksessä on paljon puutteita, varaamme ennakoimattomien vaikutusten korjaamiseen 100 miljoonaa euroa.

SDP haluaa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Kun hallitus vähentää rajusti määrärahoja kaikkien alojen kansalaisjärjestöiltä, se heikentää tarkoituksella kolmatta sektoria ja vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta ja usein korvaamatonta työtä, jonka tukemiseen lisätään 5 miljoonaa euroa.

Määrärahaa kohdennetaan mm. Ihmisoikeusliitolle, kylätoimintaan, 4H-toimintaan, ympäristö- ja rauhantyöhön, nais- ja tasa-arvojärjestöille.

KIELITAITO ON KOTOUTTAMISEN AVAIN

Pakolaiskriisi haastaa Suomen koko yhteiskunnan ennennäkemättömällä tavalla. Jotta Suomeen tulijat pääsevät kiinni mielekkääseen arkeen ja antamaan panoksensa työelämään, kotoutuminen ja työllistäminen on järjestettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Kielikoulutukseen on päästävä mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuusi kuukautta maahantulon jälkeen. Tähän hallitus ei nykyisellään yllä. Parasta olisi, että velvoittava kielenopetus alkaisi jo ennen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttavaan kielikoulutukseen lisätään 3 miljoonaa euroa ja vapaaseen sivistystyöhön, maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen kansanopistoissa, 1 miljoona euroa.

Pakolaiskriisin hoidosta aiheutuvista toimista ja kustannuksista on annettava heti alkuvuodesta 2016 selvitys eduskunnalle. Hallituksen on varauduttava kotouttamisen lisäresursseihin lisätalousarvioissa.

SUOMI TYÖLINJALLA

Vastuu valtiontaloudesta, vastuu tulevaisuudesta

SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 sisältää vahvat panostukset kasvuun ja työllisyyteen (noin 600 miljoonaa euroa), sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (noin 300 miljoonaa euroa) sekä osaamiseen ja osallisuuteen (noin 200 miljoonaa euroa). Samaan aikaan vahvistamme ostovoimaa ja sitä kautta työllisyyttä keventämällä verotusta ja laskemalla väliaikaisesti työeläkemaksuja.

Verojen ja tulojen pohjaa laajentamalla sekä valtion tasetta aktivoimalla vaihtoehtobudjetti kykenee rahoittamaan investoinnit, jotka ovat välttämättömiä sekä nykyisten talousvaikeuksien ylittämiseksi että tulevan kasvun luomiseksi.

Vaihtoehtobudjetin rakennustyö osoittaa harhaluuloksi sen hallituksen käsityksen, että kasvun investoinnit, oikeudenmukaisuus ja vastuullinen taloudenpito eivät voisi toteutua yhtä aikaa. Kysymys on tahdosta ja tärkeysjärjestyksistä - aidoista arvovalinnoita.

SDP:n talousarvio on 332 miljoonaa euroa ylijäämäinen suhteessa hallituksen esitykseen. Vahvistuva kasvu ja työllisyys parantavat koko julkisen talouden tasapainoa noin miljardilla eurolla. Kun lisäksi huomioidaan TEL-maksujen alennus, niin sanottu EMU-alijäämä supistuu 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa hallituksen esitykseen.

Sosialidemokraattien vaihtoehto siis vähentää valtion velanoton tarvetta vähintään tuon runsaan 300 miljoonaa ja kasvuvaikutusten kautta vielä enemmän. Varsinaiseen budjettiesitykseen verraten SDP taittaisi velkaantumisen tahdin jo ensi vuonna.

Niin paljon kuin hallitus puhuu velkaantumisen vaaroista, se ottaa lisävelkaa ensi vuodelle yli puoli miljardia euroa (ainakin 570 miljoonaa euroa) enemmän kuin tänä vuonna. Tätä lisääntyvää alijäämäisyyttä emme pidä hyväksyttävänä, varsinkin kun se tapahtuu ilman panostuksia kasvuun, tulevaisuuden investointeihin ja työllisyyteen.

Vaihtoehtobudjetin vaikutus ostovoimaan, €/v, verrattuna hallituksen esitykseen

  1500 €/kk 2000 €/kk 2500 €/kk
Palkkatuloja saava 108 120 84
Eläkeläinen 276 264 204
Muuta etuutta saava 60 - -
       
  3000 €/kk 3500 €/kk 4000 €/kk
Palkkatuloja saava 96 132 96
Eläkeläinen 324 288 60
Muuta etuutta saava - - -

Kustannusten korvausten, yhteisöveron jakomuutoksen ja työllisyyden rakenneuudistusten johdosta vaikutus kuntatalouteen on lievästi positiivinen verrattuna Sipilän hallituksen päätöksiin.

Kun huomioidaan veropohjan laajennus ja veroperusteisiin tehdyt muutokset, ja toisaalta TEL-maksun alennus, veroaste säilyy ennallaan - ilman harmaan talouden ohjelmasta saatavia verotuottoja.

DYNAAMISET VAIKUTUKSET: 35 000 TYÖPAIKKAA

SDP:n talousarvio on ylijäämäinen jo yksin staattisilla luvuilla, jotka eivät ota huomioon investointien vaikutusta talouskasvuun ja työllisyyden lisäykseen. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin linjaukset on kuitenkin suunniteltu niin, että niiden vaikutus näkyy jo vuonna 2016. Suomi tarvitsee kasvun sykäyksiä tässä ja nyt.

Vaihtoehtobudjetin dynaamiset vaikutukset ovat luonnollisesti vain karkeita arvioita. Aikaisempaa kokemukseen, vakiintuneisiin vaikutuskertoimiin ja suoraan työllistymiseen tähtäävien toimien tavoitteisiin perustuen voi arvioida, että työllisyys kasvaisi noin 35 000 hengellä.

Työllisyysvaikutukset  
Asunto- ja liikennerakentaminen 9000- 10 000
Rinteen malli, kuntien työllistämisvastuu ja suorat työllistämistoimet 17 000 - 1900
TEL-maksun alennus 4000-6000
Yrittäjäpaketti 2000-3000
Yhteensä 35000

Lisäksi muut toimet vaikuttavat työllisyyteen myönteisesti - kuten vientipaketin toimet ja kuntien investointien porkkanarahoitus. Toimille ei ole kuitenkaan laskettu tarkkaa työllisyysvaikutusta, koska ne turvaavat olemassa olevia työpaikkoja, aikaistavat investointeja tai arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Työllisyyden kasvu 35 000 henkilöllä kasvattaa työllisyysastetta noin 1,3 prosenttiyksikköä. Se puolestaan parantaisi julkisen talouden tasapainoa noin miljardilla eurolla (jota ei ole huomioitu staattisissa alijäämälaskelmissa).

YHTEISEEN SUOMEEN

Sosialidemokraatit osoittavat vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle: rohkean, reilun ja realistisen linjan. Vaikka talousarvio on täynnä numeroita ja prosentteja, ja vaikka ohjelma keskittyy vain yhteen vuoteen ja välittömiin vaikutuksiin, siitä heijastuu kuitenkin kuva toisenlaisesta Suomesta. Mahdollisuuksien Suomesta.

Sosiaalidemokraattien Suomi on osaamisella menestyvä, jokaisesta kansalaisesta huolehtiva, keskinäisen luottamuksen yhteiskunta. Se on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, moniarvoinen maa. Se on aktiivinen osa kansainvälistä yhteisöä, sekä puolustaakseen omia etujaan että kantaakseen vastuun globaaleista haasteista.

Sosialidemokraattien Suomessa arvostetaan työtä ja työn tekijöitä. Työ on kuitenkin ihmistä varten, ei päinvastoin. Taloudellinen menestys vaatii jokaisen panosta ja kuuluu jokaiselle. Se on yhteisen kasvun Suomi. Se on maa, jolla on tulevaisuus. Työlinjalla.

Sosialidemokraattien Suomessa arvostetaan työtä ja työn tekijöitä. Työ on kuitenkin ihmistä varten, ei päinvastoin. Taloudellinen menestys vaatii jokaisen panosta ja kuuluu jokaiselle.

Se on yhteisen kasvun Suomi. Se on maa, jolla on tulevaisuus. Työlinjalla.

RYHMÄN MENOLISÄYSESITYKSET SEKÄ TULOESITYKSET VUODELLE 2016

MENOLISÄYKSET- JA VÄHENNYKSET

Ministeriö    
VM Valtion ICT-hankkeet ja hallinto
Harmaan talouden torjunta (VM jakaa määrärahan)
-51
20
    -31
UM Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön
Finnfundin pääomittamiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä
Kriisinhallinta
190
-90
5
    105
LVM Väyläverkon kehittämiseen
Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen
100
18,68
    118,68
TEM Työvoimapolitiikan määrärahojen turvaamiseen (sis. nuorisotakuu)
Päästkaupan kompensaatio
Tekesin toiminnan turvaamiseen
Yritysrahoituksen uudistus
Palveluyritysten tuki
Viennin veturiverkosto
Matkailun edistäminen
Uusyrityskeskus
Kotouttaminen ja kieli koulutus
158
80
70
10
10
17
5
2
3
    355
STM Sairausvakuutuksen lääkekorvauksen valtionosuuteen
lndeksileikkausten perumiseen:
  Asumistuki
  Elatustuki
  Ansiopäiväraha
  Peruspäiväraha
  Työmarkkinatuki
  Aikuiskoulutustuki
  Vuorottelukorvaus
  Sairausvakuutusmenot
  Kansaneläke
  Rintamalisä
Valtionosuuteen vuorottelukorvauksesta
Subjektiivinen päivähoito-oikeuden turvaamiseen
Ruokavaliokorvauksen lakkauttamisen peruutus
Matkakorvausten leikkauksen peruutus
Aura-kuntoutuksen turvaamiseen
Sotainvalidien kotipalveluiden turvaamiseen
Perheväkivallan uhrien auttamiseen
Yleiseen asumistukeen (lisäksi 1 miljoona KEL-indeksin palautuksessa)
11,3
27,04
1
0,9
4,4
1,6
5,3
0,32
0,12
0,1
13,2
0,1
4
6,6
10
11
9
5
2,8
21
    107,74
OKM Avustus kunnille homekoulujen, päiväkotien ja kirjastojen korjauksiin
Päivähoidon laadun varmistamiseen (ryhmäkoot)
Perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon
Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen
Lainauskorvaukseen
Kulttuuripanostukset (elokuvan tuot.tuki, avustukset teattereille, museoille, orkestereille)
Luovien alojen kasvu
Ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan
Etsivään nuorisotyöhön
Ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittamiseen
Yliopistojen toiminnan rahoittamiseen
Suomen Akatemian toiminnan turvaamiseen
Vapaa sivistystyö, kansanopistojen maahanmuuttajien kotouttamistyöhön
100
15
10
30
2
9
6
24
20
3
25
50
10
1
    305
MMM Eläinsuojeluasiamiehen toiminnan jatkamiseen
Makera
0,1
-14
    -13,9
SM Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 5,6
    5,6
YM Luonnonsuojelun turvaamiseen sekä vesistöjen ja ympäristön hoitoon
Metsähallituksen luontopalvelujen työllistämistoimiin
ARA-asuntorakentaminen
* ARA-rahasto on budjetin ulkopuolinen
15
0,5
*80
    15,5
Lisäksi: Arjen kipupisteet (mm. kansalaisjärjestöjen tuki 5 ja kylätoiminta 0,4) 100
    100
MENOT YHTEENSÄ   1067,62

TULOESITYKSET

Veroperusteiset tulot  
Rahoitusvero
Solidaarisuusvero
Pääomavero
Osinkoverouudistus
Sijoitusvakuutusten verotus
Säästö autoveron alennuksessa
Voimalaitosvero valtiollisena verona
Kiinteistöyhtiöiden korkovähennyksen rajaus
Miljoonaperinnöt
Asuntolainan korkovähennys
Luovutustappion vähennysoikeuden pitäminen ennallaan
Energiaveron palautus
1. työntekijän palkkaamisen vähennys
Eläketulovähennys
Työtulovähennys
Veroperusteiset tulot yhteensä*
* Kokonaisvaikutukseen on laskettava myös kuntien verotus ja sosiaaliturvarahastot. Ottaen
huomioon kunnallisverotukseen vaikuttavat eläketulovähennys ja perusvähennys ja
työeläkemaksujen alennus, kokonaisveroaste ei nouse.
230
60
120
115
115
31
95
60
10
-11
20
-20
-20
-100
35
740
Muut tulot
Harmaan talouden torjunta
Sitran taseen tuloutus
Väylämaksun alennus
Suomen pankin voiton tuloutus
Työeläkemaksun alennus (nettovaikutus valtiolle)
Kuntien yhteisövero-osuus
Rinteen työllistämismalli
Kuntatyöllistämismalli
Muut tulot yhteensä
 
200
350
-20
60
130
-100
30
10
660
TULOT YHTEENSÄ 1400
VELKAANTUMISEN VÄHENTÄMINEN 332,38