Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1267

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Sisäpoliittinen kannanotto


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Sisäpoliittinen kannanotto
  • Vuosi: 1996
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

Sisäpoliittinen kannanotto

Lähtökohdat

Vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat sosialidemokratian aatteellinen lähtökohta ja arvoperusta.

Näiden ihanteiden mukaiset uudistukset ovat vähitellen mullistaneet erityisesti länsieurooppalaiset yhteiskunnat sen jälkeen kun sosialidemokraattinen liike järjestäytyi ja on saanut kannatusta vapaissa vaaleissa. Uudistustyön tavoitteet ovat saaneet eri aikoina kannatusta sosialidemokratian ja työväenliikkeen lisäksi muissakin kansalaispiireissä.

Sosialidemokratian panos oli erittäin keskeinen, kun läntisessä Euroopassa torjuttiin kommunismin nousu ja osoitettiin välttämättömäksi yhdistää ihmisten ja kansojen vapaaseen itsemääräämiseen myös tasa-arvoisen hyvinvoinnin rakentaminen.

Pitkän taloudellisen kasvun ajanjakson taittuminen ja samanaikaiset poliittiset murrokset ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehneet tilaa uusille oikeistohenkisille, taantumuksellisille ajatuksille ja kokeiluille.

* * *

Tasa-arvon ja hyvinvoinnin samanaikainen eteenpäin vieminen on edelleenkin sosialidemokratialle toiminnan pääsisältö. Sosialidemokratialle on vierasta "lopullisten" mallien asettaminen käytännön uudistustyössä.

Sosialidemokratian perustavoitteiden toteuttaminen edellyttää solidaarisuusajattelun, yhteisvastuun vahvistamista. Aito yhteisvastuu nojaa inhimilliseen auliuteen ja haluun ottaa osaa kanssaihmisten iloon ja myös taakan kantamiseen. Yhteisvastuu edellyttää aktiivista ja vahvaa yhteiskuntaa. Kansalainen tarvitsee suojaa myös markkinatalouden lyhytnäköisiä vaikutuksia vastaan.

Taloudellisen kehityksen muutostekijät, luonnon ja ympäristön arvojen huomioon ottaminen sekä kansalaisten omatoimisuuden kunnioittaminen ovat keskeisiä perusteita, kun arvioidaan pohjoismaisen mallin ajanmukaisuutta. Sen taloudelliset edellytykset ja tehokkuus ovat jo monin osin olleet uudelleenarvioitavina.

Hyvinvointiyhteiskunnan perustana ovat julkisen vallan vastuulla toteutetut yhteiset palvelut. Niiden kattavuudesta, laadusta ja tehokkuudesta on huolehdittava. Ne on asetettava etusijalle tulonsiirtojen kasvattamiseen nähden. Uudistuspolitiikan menestymisen ehto on, että se sopeutetaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaiseksi. Tehokkuus, kannustavuus, palveluhakuisuus ja kansalaisten osallisuus ovat käyttökelpoisia arviointiperusteita myös julkiselle vallalle ja yhteisten palvelujen tuottamiselle.

Eurooppalainen sosialidemokratia on myös yhteisenä puolueena kansalaisten vaikutuskanava ja mielipiteen muodostaja. Kansainvälinen vuorovaikutus ja ylikansallinen päätöksenteko on yhä olennaisempaa vietäessä eteenpäin hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteisvastuuta.

Edellä mainitut lähtökohdat ja ongelmanasettelut ovat esillä silloin, kun arvioidaan sosialidemokratian perussanomaa ja uudistetaan sitä ajan vaatimusten mukaisesti.

SDP kutsuu jäseniään, kannattajiaan, kaikkia tasa-arvosta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita mukaan uudistamaan puolueemme periaateohjelmaa.

Politiikan päälinja

Joukkotyöttömyys uhkaa sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa ja turvallisuutta. Se voi saattaa uhanalaiseksi myös suomalaisen yhteiskunnan eheyden ja vakauden.

Täystyöllisyys, kaikkien työkykyisten ihmisten oikeus ja mahdollisuus hankkia toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus oman työn avulla on sosialidemokratian tavoitteena ja talouspolitiikan perustana. Sen mukainen yhteiskuntapolitiikka kohtaa myös vastustusta. Esiintyy pyrkimyksiä heikentää työehtosopimustoimintaa. Halutaan syyllistää työttömiä siitä, että he ovat menettäneet työnsä.

Työttömyyden vähentämiseksi talouspolitiikan on johdettava taloudelliseen kasvuun, yrittämisen ja työtilaisuuksien lisääntymiseen. Sen vuoksi kysynnän tulee kasvaa ripeästi. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat osaamiseen ja luovuuteen perustuvaa kasvua. Taloudellisen kasvun voimistaminen Euroopassa edellyttää poliittista tahtoa, sitä että kasvupolitiikka asetetaan niin Euroopan unionin kuin jäsenmaiden hallitusten keskeiseksi tavoitteeksi.

On vietävä eteenpäin sopimuksiin nojautuen joustavien työaikamuotojen toteutusta ja työn jakamista työtilaisuuksien lisäämiseksi. Lyhyemmän työajan tavoittelu on edelleen kannatettavaa, vaikka se ei yksin poista työttömyysongelmaa. Työttömyyttä kuitenkin voidaan helpottaa monipuolisilla työaikamuodoilla ja jakamalla työnteon mahdollisuuksia erilaisin, mutta toisiaan tukevin solidaarisin työaikajärjestelyin. Työajan lyhentämiseen tähdäten on otettava huomioon myös ihmisten jaksaminen sekä itsensä kehittämisen ja virkistäytymisen tarpeet.

Euroopan talous- ja rahaliiton toteuttaminen lisää kasvupolitiikan mahdollisuuksia poistaessaan valuuttakurssispekulaatioista ja niihin liittyvästä korkovaihtelusta aiheutuvan epävarmuuden. Se tuo myös uusia tehtäviä työllisyyden, tasapainoisen aluekehityksen ja suhdannepolitiikan hoitamiselle. Talous- ja rahaliitto ei voi suuntautua yksipuolisesti vain rahanarvon vakauteen, vaan Euroopan unionin on saatava todelliset mahdollisuudet ja välineet harjoittaa samanaikaisesti kasvua ja työllisyyttä tukevaa talouspolitiikkaa.

* * *

Pitkäjänteisellä tulo- ja työehtosopimuspolitiikalla voidaan parhaiten huolehtia siitä, että inflaatio pysyy alhaisena, kilpailukyky hyvänä ja että kasvavien vientimarkkinoiden tarjoamat tuotantomahdollisuudet kyetään käyttämään hyödyksi.

Rahapolitiikan tulee tukea kasvua suuntautumalla alhaisen reaalikoron saavuttamiseen. Alhainen reaalikorko edistää investointeja ja on välttämätön, kun tavoitellaan oikeudenmukaista tulonjakoa.

Julkisen talouden tulee tukea kysynnän kasvua. Julkisella vallalla on velvollisuus ja sillä on oltava myös mahdollisuudet taata koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä tutkimuksen ja kulttuurin kukoistus. Yhteiskunnan perusrakenteiden, kuten rautateiden, teiden, postin, tietoliikennepalvelujen ylläpidon turvaaminen on niin ikään julkisen vallan tehtävä. Myös työttömyysongelman ratkaisu vaatii kuntienkin yhä lisääntyvää osallistumista työllistämistoimiin.

Tällä hetkellä finanssipolitiikka ei kykene valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi täyttämään sille kuuluvia kasvun tukemisen tehtäviä. Vain vahvan valtiontalouden turvin julkinen valta voi kantaa vastuunsa aktiivisesta, työllisyyttä tukevasta finanssipolitiikasta. Siksi valtiontalouden kohtuullinen tasapaino on palautettava määrätietoisella ja pitkäjänteisellä talous- ja budjettipolitiikalla. Tähän työhön on nykyinen hallitus päättäväisesti ryhtynyt.

Markkinat eivät luo kasvua ja lisää työllisyyttä. Markkinoiden ylikorostaminen johtaa lyhytaikaisten, spekulatiivisten investointien suosimiseen ja tulevaisuuden merkityksen vähättelyyn.

Talouspolitiikan on edistettävä yrittäjyyttä ja paikallista aloitteellisuutta.

Taloudellinen kasvu ja pitkävaikutteiset investoinnit edellyttävät myös julkisen vallan aktiivista teollisuus-, elinkeino- ja energiapolitiikkaa. Julkisen vallan toimin voidaan luoda se usko tulevaisuuteen, joka on ylläpitänyt kasvua sodanjälkeisenä aikana. Ilman tätä perusluottamusta pitkäaikaisia investointeja ei tapahdu.

Kasvun työllisyysvaikutuksia on lisättävä muun muassa poistamalla palveluelinkeinojen kehittymisen tiellä olevia esteitä. Arvonlisäverojärjestelmä on uudistettava palveluelinkeinoja edistäväksi. Tämä edellyttää Euroopan unionissa tehtäviä ratkaisuja.

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtaessa kireää. Työhön kohdistuvan verotuksen keventämistä on jatkettava. Verotuksen on hillittävä nykyistä enemmän ympäristön kuormittamista. Tässä on edettävä myös Euroopan unionin tekemillä päätöksillä ja kansainvälisten sopimusten nojalla.

* * *

Kansalaisturvaan kuuluvat yhteiset palvelut, vanhuuden, vanhemmuuden, sairauden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle järjestetty ansiosidonnainen turva; työelämään osallistumisesta riippumatta saatavilla oleva vähimmäisturva sekä tarveharkintainen, mm. asumiseen myönnettävä lisäturva. Keskeiset ansiosidonnaiset, työntekoon kannustavat sosiaalietuudet on rakennettu työmarkkinajärjestöjen ponnistuksin ja tulopoliittisin sopimuksin. Ilman tätä järjestelmää talouden kriisi olisi ollut vielä vaikeampi ja sen sosiaaliset seuraukset kohtalokkaita.

Sosiaaliturva on ylläpitänyt kysyntää ja turvannut kotitalouksille mahdollisuuden tehdä tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä pääosin tukee, toisin kuin monissa muissa maissa, talouselämässä tapahtuvia muutoksia ja työmarkkinoiden liikkuvuutta.

Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa on jatkettava yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että sosiaalivakuutus ulotetaan kaikilta osiltaan kattamaan myös osa-aikaiset, lyhytaikaiset tai muuten epätyypilliset työsuhteet.

* * *

Työmarkkinoilla on kysymys ihmisten elämään keskeisesti vaikuttavasta perusasiasta, työstä ja työllistämisestä. Juuri siksi niillä tarvitaan sääntöjä ja menettelytapoja, jotka turvaavat työntekijän aseman ja määrittelevät osapuolten oikeudet ja velvoitteet. Työehtosopimusjärjestelmä turvaa parhaiten työmarkkinoiden tehokkaan ja tasapainoisen toiminnan ja edistää taloudellista kasvua muun muassa vähentämällä ristiriitoja ja inflaatio-odotuksia. Työttömyysturvajärjestelmään liittyvän koulutusvakuutuksen kehittämisellä voidaan parantaa ammatillista osaamista ja siten helpottaa työllistymistä ja työhön paluuta.

Poliittinen yhteistyö

Kansalaisten valinnat kunnallisissa, valtiollisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa sekä etu- ja kansalaisjärjestöissään ovat perusta yhteiskuntaelämälle ja poliittisten ryhmittymien yhteistyölle.

Sosiaalisen tasoituksen ja markkinatalouden yleinen hyväksyminen, ulkopolitiikan parlamentaarisen perustan vahvistuminen sekä monipuoluedemokratian ehdoton hyväksyntä ovat poistaneet viimeisetkin esteet kaikkien merkittävien poliittisten ryhmittymien keskinäiseltä yhteistyöltä. Viime vuosina on lisätty enemmistöpäätösten tekemisen mahdollisuuksia niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Eräitä kuntia lukuun ottamatta poliittiset voimasuhteet ovat kuitenkin sellaisia, että useiden poliittisten ryhmien yhteistyö on välttämätöntä. On suotavaa, että päätöksenteossa pyritään sovitteluun. Kaikille on turvattava yhdenvertaiset oikeudet päätöksenteossa tarvittaviin tietoihin.

Kunnissa ja kansalaisjärjestöissä toimivien sosialidemokraattien on tehtävä yhteistyöratkaisut järjestödemokratiaa noudattaen ja tietoisena siitä, miten yhteistyöpolitiikan tavoitteet vastaavat sosialidemokratian periaatteellisia ja ko. yhteisössä omaksuttuja pyrkimyksiä.

Kansallisessa päätöksenteossa ja hallituspolitiikan perustana SDP korostaa parlamentarismia ja parlamentaarisia menettelytapoja, joita on edistettävä vireillä olevassa valtiosääntöuudistuksessa. Presidentin ja muiden ylimpien valtioelinten valtaoikeuksien uudistusta koskevat mahdolliset päätökset on käsiteltävä nykyisessä eduskunnassa.

Hallitusyhteistyölle on ratkaisevaa kyky määritellä selkeästi hallituspolitiikan käytännön tavoitteet, kunkin puolueen vaaleissa saama kannatus sekä tahto ottaa huomioon rakentava yhteistyö työmarkkina- ja etujärjestöjen kanssa. SDP ei sulje pois hallitusyhteistyötä minkään eduskuntapuolueen kanssa.

Euroopan parlamentissa ja unionin poliittisessa yhteistyössä SDP toimii aktiivisena osana vahvaa sosialidemokraattista ryhmää ja Euroopan Sosialidemokraattista Puoluetta. Siten voidaan edistää myös Suomelle kansallisesti tärkeiden hankkeiden etenemistä. Samalla kannetaan vastuu siitä, että Euroopan unionin toiminnassa aloite on sosiaalisen vastuun, taloudellisen vakauden ja yhteisen turvallisuuden rakentajilla.

* * *

Vapauden, tasa-arvon ja yhteisvastuun toteutuminen riippuu tänään ja huomennakin kansalaisten aatteellisista valinnoista. Suomalainen sosialidemokratia on ylpeä saavutuksistaan ja tietoinen nyt käsillä olevien tehtävien vaikeudesta. Tasa-arvon aate antaa suunnan tulevaisuudelle.