SDP:n XXXVIII puoluekokous
Turku 26.-30.5.1999

Kannanotto Eurooppa-politiikasta

Euroopan unioni on vuosituhannen vaihteessa olemassaolonsa suurimpien haasteiden edessä. Suomi on EU:n jäsenenä mukana eurooppalaisessa päätöksenteossa ja kantaa oman vastuunsa sen onnistumisesta. Suomen vastuu korostuu vuoden 1999 jälkipuoliskon puheenjohtajuuskaudella, jonka aikana on tehtävä monia kauaskantoisia päätöksiä EU:n kehittämisestä.

SDP on vuosien ajan kehittänyt ja toteuttanut johdonmukaista politiikkaa suhteessa Euroopan unioniin. SDP on voinut vaikuttaa vuodesta 1995 eduskunnan ja hallituksen kautta Suomen Eurooppa-politiikkaan. SDP:n Eurooppa-politiikka ei kuitenkaan ole ollut pelkästään toimimista valtiollisten laitosten kautta ja valtiollisen päätöksenteon kautta. Vähintään yhtä tärkeää on ollut osallistuminen kansalaismielipiteen muodostumiseen. SDP on keskuudessaan käynyt keskustelua Suomen suhteesta Euroopan unioniin, ja puolueen päätökset ja sen edustama politiikka on linjannut koko Suomen Eurooppa-politiikkaa.

Euroopan sosialidemokraattisen puolueen (ESP), Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ja muiden eurooppalaisen sosialidemokratian yhteistyöfoorumien kautta SDP on vaikuttanut suoraan eurooppalaisella tasolla. Euroopan siirtyminen uudelle vuosituhannelle enimmäkseen sosialidemokraattisten hallitusten johtamana antaa eurooppalaiselle sosialidemokratialle uusia mahdollisuuksia ja lisää vastuuta. Mikäli eurooppalainen sosialidemokratia epäonnistuu vastuun kantamisessa, seuraukset voivat olla sille ja koko Euroopalle kauaskantoisia.

1. Euroopan unionin viidestätoista jäsenmaasta yksitoista siirtyi Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alettua vuoden 1999 alussa käyttämään yhteistä rahaa, euroa. Ulkopuolelle jääneistä neljästä jäsenmaasta Kreikka on asettanut euroalueeseen kuulumisen tavoitteekseen vuoteen 2002 mennessä ja muut ovat lähivuosina pohtimassa uudestaan suhdettaan euroalueeseen.

Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas vaihe on käynnistynyt ilman sen edellyttämää yhteistä talouspolitiikkaa. Euroopan keskuspankki ei myöskään ole saanut rinnalleen EU:n hallitusten talouspolitiikkaa koordinoivaa toimielintä tai rakennetta. Näiden puutteiden korjaamiseksi on päästävä yhteisymmärrykseen päätöksenteon muodoista ja talouspolitiikan sisällöstä.

SDP on tehnyt päätöksensä euroalueeseen liittymisestä Maastrichtin sopimuksen ja talous- ja rahaliittoon liittyvän vakaussopimuksen perusteella. SDP kannattaa näiden sopimusten mukaisen eurooppalaisen talouspolitiikan kehittämistä.

2. Euroopan unioni neuvottelee laajenemisesta jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa. Laajenemisneuvotteluissa on vuoden 1998 alusta ollut mukana viisi itäisen Euroopan maata ja Kypros. Jäsenyyden toteutumisen edellytyksenä on uusien maiden kyky huolehtia jäsenvelvollisuuksista ja niiden talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sopeutuminen jäsenyyteen. Tässä yhteydessä SDP korostaa EU:n työmarkkina- ja ympäristölainsäädännön tason saavuttamista hakijamaissa.

SDP tukee EU:n laajenemista. Laajeneminen hyödyttää sekä uusia että vanhoja jäsenmaita. SDP pitää erityisen tärkeänä Baltian maiden tukemista siten, että ne voivat ottaa osaa laajenemisen ensimmäiseen vaiheeseen. Uudet jäsenmaat pääsevät mukaan rauhan, kansanvallan, poliittisen ja taloudellisen vakauden turvaavaan yhteistyöhön. Vanhat jäsenmaat hyötyvät koko Euroopan vakauden lisääntyessä ja yhteismarkkinoiden alueen laajentuessa. Laajenemiseen liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja työmarkkinaongelmat ovat ratkaistavissa. Monien laajenemiseen liitettyjen kysymysten - kuten maatalouden ja EU:n rakennepolitiikan ja rahoituksen - ratkaiseminen tulisi lähivuosina tarpeelliseksi joka tapauksessa.

3. EU:n on parannettava toimintakykyään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä perustuu ihmisoikeuksien noudattamiseen, konfliktien ennalta ehkäisyyn ja yhteistyöhön rauhan turvaamisessa ja rauhan palauttamisessa. Euroopan unionin on myös kannettava vastuunsa maailmanlaajuisista turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. SDP tukee Suomen osallistumista yhteiseen eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta.

4. SDP tukee Euroopan kehittämistä avoimena talousalueena. EU:n oltava avoin sekä kehittyneiden markkinatalousmaiden että kehittyvien maiden suuntaan. Erityisesti unionin kauppapolitiikkaa on uudistettava kehitysmaiden taloudellisen kehityksen ja niiden kaupan edistämiseksi. WTO:ssa on toimittava ympäristö- ja sosiaalisten normien huomioimiseksi maailmankaupan sääntöjen kehittämisessä.

5. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet sosiaalisen ulottuvuuden perusrakenteet. Eurooppalaista sosiaalista mallia kehitetään sopimusyhteiskunnan pohjalta siten, että kaikki eurooppalaiset maat voivat säilyttää oman kulttuurinsa ja perinteensä mukaisen järjestelmän. Kehittämisen painopisteenä on eurooppalainen työllisyyspolitiikka: työttömyys on uhka eurooppalaiselle sosiaaliselle mallille, ilman sen ratkaisua ei eurooppalaisella sosiaalisella ulottuvuudella ole tulevaisuutta.

6. SDP tukee EU:n yhteisen työllisyysstrategian laatimista. Strategian päämääränä tulee olla täystyöllisyys mahdollisimman korkealla työllisyyden asteella.