Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1275

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Vakauden kautta kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Vakauden kautta kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • Vuosi: 1997
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

SDP:n puoluevaltuusto 24.09.1997

Julkilausuma

VAKAUDEN KAUTTA KASVUA, TYÖLLISYYTTÄ JA HYVINVOINTIA

- Suomi mukaan Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen

Päätöksenteko

Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas, ratkaiseva vaihe, jossa otetaan käyttöön yhteinen valuutta euro, käynnistyy vuoden 1999 alusta. Euroopan unionin jäsenet ovat päätyneet rahaliiton perustamiseen saattaakseen loppuun sisämarkkinakehityksen ja turvatakseen vakaan taloudellisen kehityksen ja eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Sosialidemokratia on Euroopan yhteistyön ja hyvinvointipolitiikan eteenpäin vievä voima. Sosialidemokraattien ollessa hallituksessa lähes kaikissa unionin jäsenmaissa vastuumme kansalaisista korostuu. Suomen sosialidemokraatit katsovat rahaliittohankkeen olevan tärkeä osa yhteisen Euroopan rakentamista.

SDP oli keskeinen vaikuttaja Suomen päättäessä EY-jäsenyydestä. Puolue tuki hallituksen neuvottelemaa liittymissopimusta sekä kansanäänestyksen että eduskuntakäsittelyn aikana. SDP:ssä on käyty laajaa kansalaiskeskustelua, jossa on monipuolisesti käsitelty rahaliiton uhkia ja mahdollisuuksia. Sosialidemokraatit edellyttävät, että rahaliittopäätös tehdään eduskunnassa vastuullisesti ja maan parasta ajatellen.

Työllisyys, hyvinvointi ja tasa-arvo

Sosialidemokraatit antavat tukensa Suomessa toteutetulle kasvu- ja vakauspolitiikalle, joka on johtanut talouden ja työllisyyden kestävään kasvuun. Talous- ja rahaliitto on väline, joka antaa lisää mahdollisuuksia työttömyyden voittamiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Se antaa mahdollisuudet vakaata työllisyyskehitystä tukevaan rahapolitiikkaan. Euroopan Keskuspankin ohella myös valtiovarainministereiden neuvoston puitteissa tapahtuva talouspoliittinen yhteistyö on tältä kannalta tärkeää.

Talous- ja rahaliitolla tavoitellaan taloudellista tasapainoa, vakaata hintojen ja valuuttakurssien kehitystä ja näiden seurauksena vakaita ja alhaisia reaalikorkoja. Matala korkotaso rohkaisee kotitalouksia hankintoihin, alentaa yritysten investointien kustannuksia ja lisää halua investoida ja työllistää. Rahaliitossa Suomella on mahdollisuus irrottautua inflaation ja devalvaatioiden kierteestä, joka on haitannut maamme tuotantorakenteen kehitystä.

Työllisyyden paranemisen ehto on onnistunut talouspolitiikka, rahaliitossa tai sen ulkopuolella. Ulkopuolisille EU-maille suunnitellussa ERM 2 - järjestelmässä talouspolitiikan pelivara on rajoitettu ja siinä mukana olevat maat joutuvat huolehtimaan häiriöihin sopeutumisesta ilman yhteisvaluutta-alueen tukea.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen riippuu sekä taloudellisista mahdollisuuksista ja että poliittisista päätöksistä ja arvovalinnoista. Hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaavat haasteet ovat samankaltaisia riippumatta rahaliittoratkaisusta. Rahaliiton oloissa vakaa talouskasvu parantaa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämismahdollisuuksia. Kehittyneet ja korkeatasoiset julkiset hyvinvointipalvelut, kuten koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut puolestaan tukevat kilpailukykyistä ja vakaata taloutta ja ovat tärkeitä tasa-arvon toteutumiseksi.

Julkisen talouden tehtävä suhdanteiden tasaajana, elinkeinoelämän edellytysten ja työllisyyden turvajaana on keskeinen myös talous- ja rahaliiton oloissa. Voimakas panostus tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, laatuun, koulutukseen sekä alueelliseen kehittämiseen on varmin tae suomalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.

Työelämä

Suomalainen työmarkkinamalli, jossa molemmat osapuolet ovat järjestäytyneitä ja jossa työehtoja ja työelämän pelisääntöjä säädellään yleissitovilla työehtosopimuksilla ja muilla laajoilla sopimuksilla, soveltuu hyvin rahaliitossa tavoiteltuun alhaisen inflaation olosuhteisiin.

Suomessa on syntynyt ainutlaatuisen laaja yhteistyö talous- ja rahaliiton oloihin valmistautumisessa. Vuoden 1997 toukokuussa työmarkkinajärjestöt totesivat, ettei rahaliittojäsenyys ole uhka sopimustoiminnalle tai nimellispalkoille. Järjestöt neuvottelevat puskurirahastoista, joita tarvitaan tasoittamaan sosiaalivakuutusmaksujen nousupainetta laskusuhdanteessa.

Sosialidemokraatit pitävät suhdannevaihteluita tasoittavia ja työntekijöiden sekä yritysten selviytymisedellytyksiä tukevia puskurirahastoja tärkeänä tavoitteena. SDP kiirehtii puskurirahastoja koskevien neuvotteluiden saattamista myönteiseen päätökseen.

Rahaliitonkin oloissa on työmarkkinoiden kehittämisessä kiinnitettävä huomiota tasa-arvoon, miesten ja naisten palkkaerojen kaventamiseen.

Suomen asema Euroopan unionissa

EU:n jäsenyys on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta, joka perustuu aktiiviseen yhteistyöpolitiikkaan ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Euroopan unionin turvallisuusvaikutus perustuu tiivistyvään yhteistyöhön, jonka kehittämiseen talous- ja rahaliitto kuuluu johdonmukaisena osana. Tehokkain tapa vahvistaa Suomen asemaa on olla mukana päättämässä Euroopan tulevaisuudesta.

Sosialidemokraattien mielestä Suomen on perusteltua osallistua Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten joukossa.