Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1283

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kannanotto kansainvälisistä asioista


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Kannanotto kansainvälisistä asioista
  • Vuosi: 1999
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

SDP:n XXXVIII puoluekokous
Turku 26.-30.5.1999

Kannanotto kansainvälisistä asioista

Sosialidemokraattinen liike on perusteiltaan kansainvälinen liike. Yhteistyöhön perustuva maailma on aina ollut osa liikkeen identi-teettiä. Myös suomalainen sosialidemokratia on koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt aktiiviseen kanssakäymiseen kansainvälisesti. Modernissa, kehittyneessä ja globaalissa maailmassa tämä on osoittautunut vahvuudeksi.

1. Eurooppalainen sosialidemokratia on vahvempi kun koskaan aikaisemmin. Kansalaiset ovat myös antaneet maailmanlaajuisesti yhä selkeämmin tukensa poliittiselle liikkeelle, joka perustuu tasa-arvon, solidaarisuuden ja kansalaisille hyvinvoinnin takaavan ympäristönäkökohdat huomioivan taloudellisen tehokkuuden periaatteille. Osana kansainvälistä sosialidemokraattista liikettä aktiivinen ihmisoikeuksien puolesta tehtävä työ on SDP:lle luontainen osa poliittista työkenttää.

2. Pohjoismainen yhteistyö on ratkaisevasti uudistunut viime vuosina. Pohjoismaitten erilaiset ratkaisut suhteessa eurooppalaiseen yhteistyöhön ovat muuttaneet myös maiden keskinäistä suhdetta. On entistä tärkeämpää, että tämän hetkisessä tilanteessa jatketaan myös pohjoismaisen yhteistyön syventämistä. Pohjoismaitten yhteinen vakautta luova yhteiskuntapoliittinen malli, jossa työmarkkinaosapuolien yhteistyö on keskeisellä sijalla, on myös muualla Euroopassa saanut laajasti arvostusta.

3. Osana Euroopan unionia Suomi toteuttaa aktiivista politiikkaa myös pohjoisessa Euroopassa. Suomen tekemä ja yhteisesti EU:ssa hyväksytty aloite pohjoisen ulottuvuuden politiikan luomiseksi on tästä paras esimerkki. Kehitys lähialueilla on Suomelle tärkeä asia. On edesautettava kehitystä lähialueilla sekä helpotettava mahdollisissa yllättävissä tilanteissa ahdinkoon joutuneita ihmisiä keskitetyn humanitäärisen avun kautta selviytymään arkipäivästä. SDP pitää tärkeänä kehittää sosialidemokraattien yhteistyötä Barentsin- ja muilla lähialueilla. Perimmäinen vastuu kansalaisista ja maan kehityksestä on kuitenkin aina kullakin valtiolla itsellään. Suomalaisilla ei ole myöskään käytettävissään niin suuria resursseja, joilla alueelliseen kehitykseen esim. lähialueilla voitaisiin laajamittaisesti vaikuttaa, vaan eurooppalainen yhteistyö on tässäkin asiassa avainasemassa.

4. Globaalissa järjestelmässä Yhdistyneillä Kansakunnilla (YK) ja sen erityiskonferensseilla on edelleen keskeinen asema. Suomen YK-toiminnan painopisteinä tulee olla ihmisoikeuksien toteutumisen edistäminen, kriisinhallinnan ja laajennetun turvallisuuden edellytysten turvaaminen sekä YK-järjestelmän uudistaminen ja toiminnan tehostaminen. YK:n turvallisuusneuvoston toimintakykyä on kehitettävä yhtäaikaisesti kuin sen jäsenkunta saatetaan vastaamaan kansainvälisiä voimasuhteita. Suomi ei tulevaisuudessakaan osallistu rauhan-turvaamis- ja kriisinhallintatoimiin ilman, että operaatioilla on poliittinen valtuutus YK:n turvallisuusneuvostolta tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöltä ETYJ :ltä.

5. Eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri rakentuu toisiaan täydentävien järjestelmien verkosta, joiden tavoitteena on lisätä vakautta ja turvallisuutta alueella. Järjestelmä muodostuu Euroopan unionin (EU), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ), Euroopan Neuvoston (EN), Pohjois-Atlantin puolustusjärjestön NATOn ja sen euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) sekä Länsi-Euroopan unionin (WEU) varaan.

6. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema on vakaa. Nykyisessä tilanteessa Suomen liittoutumattomuuspolitiikalla on ratkaiseva merkitys Euroopan pohjoisten alueiden vakautta lisäävänä tekijänä. Sotilaallinen liittoutumattomuus edellyttää omalta osaltaan Suomelta myös itsenäisen uskottavan puolustuksen ylläpitämistä ja sen kehitysmahdollisuuksista huolehtimista. Suomen turvallisuuspolitiikan valinnat ovat nyt ja tulevaisuudessa suomalaisilla itsellään. Kehittyvän yhteistyön maailmassa liittoutumattomuuden politiikkaa noudattava Suomi toimii aktiivisessa yhteistyössä kaikkien Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin keskeisten osien kanssa. Suomen ulkopolitiikan hoidossa on kyse arkisesta toiminnasta, jota hoidetaan avoimesti, läpinäkyvästi ja keskustelua rohkaisten.

7. Suomen on tärkeää toimia aktiivisesti myös kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD). Kysymys on tärkeiden kansallisten kauppapolitiikan kysymysten seurannasta ja edunvalvonnasta. Yhä enemmän toiminta tapahtuu EU:n puitteissa komission edustaessa jäsenmaita. On pyrittävä vaikuttamaan siihen, että mm. työntekijöiden oikeuksiin, ympäristön tilaan ja kansallisten alkuperäiskulttuurien säilymiseen liittyvät seikat tulevat huomioiduiksi kansainvälisessä järjestelmässä vapaakaupan periaatteita vaarantamatta. Tämä tulee huomioida myös MAI-sopimuksen tai vastaavan järjestelyn jatkoneuvotteluissa. Maailmanpankin (World Bank) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) toiminnan tulee olla entistä tehokkaampaa ja globaalin talousjärjestelmän ongelmakohdat tulevaisuudessa paremmin huomioivaa.

8. Puolustusmäärärahoja on käsiteltävä kuten valtion muitakin harkinnanvaraisia menoja. Puolustusmenojen keskimääräinen osuus ei saa ylittää 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta pitkän aikavälin tarkastelussa. Tämä linja on hyväksytty myös hallituksen eduskunnalle antamassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteossa. Puolustusmenojen sisäisessä jaossa on kiinnitettävä huomiota hankintojen suuntaamiseen kotimaiselle teollisuudelle. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota EU:n keskinäiseen puolustusvälinetuotantoon ja perusteltuihin vientikohteisiin suomalaisen alalla olevan tietotaidon ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Asevientipäätösten on oltava osa ulkopoliittista päätöksentekoa ja niissä on huomioitava kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit, joiden mukaan aseita ei saa viedä kriisialueille eikä valtioihin, joissa loukataan räikeästi ihmisoikeuksia.

9. Asevelvollisten palvelusaikoja ja koulutusjärjestelmää on vuonna 1998 merkittävästi uudistettu vastaamaan entistä paremmin nykytilanteen vaatimuksia. Uudistuneen asevelvollisuuskäytännön alkuvaihe on lähtenyt liikkeelle onnistuneesti. Siviilipalvelus on demokraattisessa yhteiskunnassa luonnollinen vaihtoehto aseelliselle palvelulle. Palvelusaikauudistusta tulee jatkaa lyhentämällä myös siviilipalveluksen kestoa siihen, mitä asepalvelu pisimmillään on. Osana asevelvollisten sosiaalisen aseman parantamista on harkittava päivärahojen korottamista lähitulevaisuudessa.

10. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön avulla voidaan edistää maanpuolustuksen yleisiä tavoitteita, erityisesti koulutusta. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta ei saa tukea militaristista kulttuuria eikä yksipuolisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Aseellisen koulutuksen on tapahduttava vain puolustusvoimien valvonnassa, ja siinä on otettava huomioon ikärajat. Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ei tarvita suojeluskuntajärjestöjä, joille ei ole olemassa maanpuolustuksellisia perusteita eikä yhteiskunnallisia edellytyksiä.

11. Sosialidemokraattinen puolue tukee tasapainoista maahanmuuttopolitiikkaa, joka perustuu oikeusturvan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä maahanmuuttajien omalle vastuulle elämäntilanteestaan. Näitä periaatteita tulee noudattaa myös Euroopan unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä. Hallitus hyväksyi lokakuussa maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman, jossa perustavoitteeksi asetettiin maahanmuuttajien nopea ja joustava integroiminen yhteiskuntaan. Tavoitteena on korostaa maahanmuuttajan omaa vastuuta elämäntilanteestaan ja sitoutumista kotoutumiseensa esimerkiksi kieli- ja ammattikursseille osallistumisen kautta. Tällöin maahanmuuttaja voi tarvitessaan saada saman tasoiset sosiaalietuudet kuin syntyperäiset suomalaiset.

12. SDP rakentaa monikulttuurista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jonka jokainen jäsen syntyperästään tai ihonväristään riippumatta on samanarvoinen. Rasismin ja syrjinnän vastainen toiminta on SDP:ssä tärkeällä sijalla sekä muodostaa luonnollisen osan järjestötyöstä kaikilla tasoilla. Erilaisten ihmisten toimiminen yhdessä on koko yhteiskunnan etu ja vahvuus. On tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen ja että heidän erityisosaamistaan käytetään suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

13. Suomen kehitysyhteisyhteistyön perustavoitteet ovat laajamittaisen köyhyyden vähentämistä, yhteiskunnallisen tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja kansanvallan edistämistä kehitysmaissa sekä kansainvälisten ympäristöuhkien torjumista. Näillä tavoitteilla on Suomessa laaja yhteiskunnallinen tuki. Hallituksen syyskuussa 1996 tekemä kehitysyhteistyön periaatepäätös ja lokakuussa 1998 hyväksymä kehitysmaapoliittinen linjaus luovat hyvän pohjan Suomen kehitysyhteistyölle 2000-luvun alussa.

14. Suomen kehitysyhteistyövaroilla tulee lähtökohtaisesti tukea kehitysmaiden asukkaiden omaa yritteliäisyyttä. Taloudellis-kaupallisen kehitysyhteistyön osuutta on pienennettävä ja korkotukimäärärahat alennettava hallituksen periaatepäätöksessä määritellylle tasolle. Kansalaisjärjestöjen toteuttamaan kehitysyhteistyöhön on jatkossakin varattava vähintään10 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Tulevalla hallituskaudella on laadittava aikataulu määrärahojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

15. Maailman köyhimpien maiden asemaa on parannettava kansainvälisessä järjestelmässä. Ulkomaisten velkojen hoitokulut ovat todellinen este kehitykselle monissa maailman köyhimmissä maissa. Myös lainanantajien on kannettava vastuuta löyhin perustein myönnetyistä luotoista. Mahdollisiin velkahelpotuksiin on kuitenkin aina liitettävä kehitysmaan oma sitoutuminen tarkkaan taloudenpitoon ja sekä velanhoitokuluista vapautuvien resurssien käyttäminen sosiaalisen kehityksen edistämiseen.

16. SDP tukee tavoitetta, jonka mukaan lapsityövoiman kieltävä sopimus on saatava ILO:n piirissä aikaan. Tavoite edellyttää myös koko työmarkkinajärjestelmän toimivuuden kohentamista erityisesti kehittyvissä maissa, joissa lapsityö on erityinen ongelma. SDP kehottaa aktiiviseen toimintaan tiedon levittämiseksi lapsityövoiman käytön haitoista, jotta kuluttajat voivat ottaa asian huomioon tuotevalinnoissaan.

17. Aseidenriisunnassa Suomen on toimittava tavoitteidensa ja turvallisuusetujensa pohjalta päättäväisesti. Tämä tapahtuu monenkeskisissä aseidenriisunta- ja asevalvontaneuvotteluissa kuten YK:n aseriisuntakonferenssissa (CD) sekä sopimusten valmistelussa ja toimeenpanemisessa EU:n jäsenenä.