Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1294

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kannanotto kulttuuripolitiikasta


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Kannanotto kulttuuripolitiikasta
  • Vuosi: 1999
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

SDP:n XXXVIII puoluekokous
Turku 26.-30.5.1999

Kannanotto kulttuuripolitiikasta

Henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin perustaan kuuluu taiteellinen luomistyö ja sen tuloksena syntyvä kulttuuri. Kulttuurin merkitys ihmisten vapaa-ajassa on lisääntynyt mm. harrastuksina sekä näyttelyissä ja konserteissa käynteinä. Ne ovat toimineet ihmisten henkisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Kulttuuri on merkittävä osa ihmisen elämää. Kulttuuri korostaa inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Kirjastojärjestelmä on kulttuurin peruspilareita. Kirjastojen palvelutarjonta on viime vuosina laajentunut uusien tekniikoiden johdosta. Kirjasto on muutakin kuin kirjojen lainaustoimintaa. Kun kunnat ovat joutuneet miettimään laman aikana rahojensa riittävyyttä niin erityisesti on painotettava kirjastojen kehittämistä ja sitä, että peruspalvelut ovat maksuttomia.

Kirjastopalvelujen supistamisen seuraukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Vaikutukset ulottuvat laajalle: koulutuksen tasoon ja monipuolisuuteen, kuntien asukkaiden uudelleen sijoittumiseen työelämään, kunnan imagoon, viihtyvyyteen ja palvelutasoon ja monikulttuuriseen tiedonsaantiin yhteiskunnasta.

Yhteiskunnan dynaamisen kehityksen kannalta vahva kansallinen kulttuuri on avaintekijä, sitä ei saa jättää markkinavoimien ja sponsorien varaan. Kulttuuriin sijoitettu markka tuottaa luovuutta ja lisää työllisyyttä. Kulttuuritoiminnan taloudellinen merkitys on kasvamassa. Siksi on välttämätöntä vahvistaa taiteen ja yhteiskunnan välistä kontaktipintaa kaikilla tasoilla. Kulttuuritoiminnan vaikutuksia on tutkittava niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Hyvä ja kattava taiteen perusopetusjärjestelmä on osa sitä infrastruktuuria, jolle hyvinvointi, innovatiivisuus ja luovuus perustuu. Korkeaa teknologiaa ei ole ilman korkeaa kulttuuria.

EU-jäsenyys on aikaisemman identiteetin menettämisen pelon sijaan vahvistanut ja nostanut Suomen kielen ja kulttuurin asemaa Euroopassa. Helsingin toimiminen kulttuuripääkaupunkina vuonna 2000 tarjoaa tilaisuuden suomalaisen kulttuuriosaamisen näkyvälle esiintulolle.

Yleisradion asema suuren yleisömäärän kulttuurin tuottajana on keskeinen. Se on kotimaisen kulttuurin esittäjä, tukija ja tuottaja sekä kansainvälisen kulttuurin välittäjä. Sen ohjelmiston välityksellä suomalaisten tulee voida sivistää itseään, saada tietoa sekä viihtyä ja kokea elämyksiä. Merkittävän yleisön muodostavat esimerkiksi yksinäiset vanhukset, joille juuri radio on usein tärkeä yhteys kulttuuriin ja puuttuvan seuran korvike.

1. Kirjojen lainaus on säilytettävä kaikkien kansalaisten maksuttomana palveluna. Maksullinen kirjojen lainaus olisi vuokraustoimintaa, eikä sovellu nykyisiin tekijänoikeussäännöksiin. Se ei myöskään sovellu ajatukseen ihmisten välisestä tasa-arvosta. Taloudellisesta tilanteesta riippumatta kaikilla on oltava tasaveroinen mahdollisuus nauttia laadukkaista kirjastopalveluista. Kirjastot palvelevat koko kansaa, tuottavat virkistystä ja elämyksiä sekä ylläpitävät äidinkielen rikkautta. Hyvillä ja monipuolisilla kirjastopalveluilla voidaan tukea lasten ja nuorten mielikuvituksen kehitystä ja oppimisen edellytyksiä. Kirjaston kehitystä monipuolisena kulttuurilaitoksena tulee tukea.

2. Taiteen perusopetusta on laajennettava ja monipuolisia harrastamisen mahdollisuuksia on tarjottava. Lapsille ja nuorille on taattava riittävän monipuoliset virikkeet, jotta heissä kehittyy kyky arvostaa ja valikoida kulttuurin eri alueita ja ilmiöitä. Koulun edellytyksistä monipuolisen osaamisen tuottajana ja ihmisen persoonan kehittäjänä on huolehdittava. Taide- ja taitoaineiden opetusta on lisättävä ja sisällytettävä muiden aineiden opetukseen. Tavoitteena tulee olla monipuolinen oppimisympäristö. Harrastamisen mahdollisuuksien lisäämiseksi koulujen ja erilaisten kulttuuri-, urheilu- ja harrastejärjestöjen välistä yhteistyötä on perusteltua kehittää. Kouluilla voitaisiin järjestää iltapäiväaikaan ohjattua harrastetoimintaa, juuri taide-, taito- ja liikunta-aineissa. Näin myös tarjottaisiin yksinäisille lapsille virikkeellistä toimintaa turvallisessa ympäristössä.

3. Yleisradion julkisen palvelun ohjelmatoimintaa tulee ohjata erityisesti suomalaisuuden, riippumattomuuden, luotettavuuden ja laadukkaan ja monipuolisen ohjelmistotarjonnan vaatimusten mukaan. Yleisradion tulee myös antaa alalle vertailukohta, luoda alan standardeja ja taata sähköisen viestintämme laadun jatkuva kehittyminen. Merkittävänä kulttuurialan työllistäjänä sen tulee jatkossakin tarjota areena kansalliselle kulttuuriselle luovuudelle - heijastaa ja luoda suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.

4. Kansainvälistyminen on arkipäivää ja vilkasta vuorovaikutusta. Euroopan unionin jäsenyyden myötä on voitu todeta, että kansallisen kulttuurin omaleimaisuuksilla on ollut entistä paremmin mahdollisuuksia tulla esiin. Suomalaisen kulttuurin edellytyksistä kansainvälisessä kulttuuritarjonnassa on ylläpidettävä keskustelua . Keskusteluun tulee voida osallistua niin valtiovallan, taiteilijoiden ja kulttuuriväen kuin kansalaistenkin. Vahva, terve alueellinen ja paikallinen kulttuuri luo perustan kansallisen kulttuuri-identiteetin kehittymiseen ja tasapainoiseen kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kansainvälistyminen tarjoaa haasteen, joka on myös uskallettava ottaa vastaan - ottaa se haltuun.

5. Ammattitaiteen tukeminen on Suomessa kansainvälisessä mitassa erinomaisessa kunnossa. Se on osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja syntynyt pääosin sosialidemokraattien kantaessa hallitusvastuuta kulttuuriasioissa. On löydettävä uudelleen keinot yhteyksien luomiseen taiteilijoihin, taide- ja kulttuurialan ammattijärjestöihin ja tuettava niiden hyväksyttäviä pyrkimyksiä.