SDP:n XXXVIII puoluekokous
Turku 26.-30.5.1999

Kannanotto järjestötoiminnasta

SDP:n periaateohjelman mukaan valta puolueessa kuuluu jäsenistölle, jota yhdistävät vastuu yhteisistä arvoista, yhdessä päätetyt säännöt ja vapaaehtoinen järjestötyö. Puolue on lisännyt jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia mm. suoria jäsenvaaleja lisäämällä ja siirtymällä niissä suhteelliseen vaalitapaan. Edellisessä puoluekokouksessa lisättiin sääntöihin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vähimmäiskiintiöt puolueen ja piirien hallintoelimissä.

Puoluekokous edellytti v.1996 puoluevaltuuston muuttavan puolueen sääntöjä siten, että jäsenäänestys europarlamenttiehdokkaista tulee mahdolliseksi ja presidenttiehdokkaasta järjestettävään jäsenvaaliin voisivat osallistua ennakkoon rekisteröityneet äänioikeutetut. Puoluevaltuusto muuttikin tältä osin sääntöjä syksyllä 1997 ja uudet säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin 2.11.1998.

Puolueen jäsenmäärä on laskenut viimeisen 17 vuoden ajan. Puolue on pyrkinyt kääntämään jäsenkehitystä positiiviseksi toteuttamalla lukuisia jäsenhankintakampanjoita, viimeksi vuosina 1996-1997. Puolueeseen liittyy vuosittain 1000-3000 jäsentä ja eroaa, erotetaan tai kuolee yli 3000 jäsentä. Myönteisimmin jäsenmäärä kehittyy kunnallisvaalivuosina.

Puoluejärjestöjen resurssit ovat supistuneet, eikä muutosta tähän kehityssuuntaan ole nähtävissä. Palkattu henkilöstö on vähentynyt sekä kunnallisjärjestöistä, piireistä että puoluetoimistosta. Toimintamäärärahat ovat myös varsin niukat, vaikkakin hyvä vaalitulos v.1995 eduskuntavaaleissa lisäsi SDP:n saamaa osuutta puoluetuesta. Puoluetuen tason laskettua usean vuoden ajan on puoluetuen taso edelleen v.1990 tasolla.

Puolueen jäsenmaksujärjestelmän uudistamista on pohdittu menneellä puoluekokouskaudella puoluehallituksen asettamassa työryhmässä. Piirijärjestöjen kantaa on selvitetty tiedusteluin, jotka ovat koskeneet jäsenmaksutasoa, maksuluokkia, vapaajäsenyyttä, jäsenmaksusta päättämistä sekä eri puoluejärjestöjen saamaa osuutta.

1. Puoluetta kehitetään edelleen jäsenistöönsä nojaavana kansanliikkeenä. Jäsenistön mahdollisuuksia vaikuttaa puolueen sisäiseen päätöksentekoon kehitetään edelleen. Jäsenellä on oltava oikeus esteettä asettua ehdolle puolueen sisäisiin vaaleihin ja hänellä on oltava oikeus äänestää vaaleissa. Toisaalta puoluejärjestöillä on oltava mahdollisuus puuttua ehdolle asetteluun, mikäli se ei jäsenvaalien tuloksena muodostu riittävän edustavaksi maantieteellisesti tai sukupuoli- ja ikäjakauman suhteen. Uusia osallistumisen muotoja kehitetään edelleen sekä sääntöjä kehittäen että uuden tekniikan mahdollisuudet kartoittaen.

2. Puolueosastojen mallisääntöjen kokonaisuudistus toteutetaan vuonna 2002. Tällöin otetaan kantaa puoluejärjestöjen rakenteeseen, sukupuolikiintiöihin, jäsenmaksujärjestelmään ja jäsenyyden muotoihin. Järjestöuudistusta tehtäessä kuullaan puolueen eri organisaatiotasojen asiantuntijoita ja otetaan huomioon alueelliset näkökohdat.

3. Puolueen ja sen jäsenjärjestöjen koulutustoimintaa lisätään. Tavoitteeksi jäsenkoulutuksessa asetetaan yli 15 prosentin osallistumisaste puolueen ja piirijärjestöjen järjestämään koulutukseen. Euroopan Unioniin liittyvää koulutusta jatketaan yhteistoiminnassa TSL:n ja sosialidemokraattisten europarlamentaarikkojen kanssa.

4. Yhteistyötä sisarjärjestöjen kanssa lisätään. Sosialidemokraattisten naisten kanssa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja aktivoidaan naisia mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Puolue tukee Sosialidemokraattiset Nuoret ry:tä, Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry:tä sekä Nuorten Kotkain Keskusliitto ry:tä nuoriso- ja varhaisnuorisotoiminnan kehittämisessä. Siirtyminen järjestömuodosta toiseen tehdään yhdessä mahdollisimman helpoksi. Nuoria rohkaistaan liittymään puolueeseen ja ottamaan vastaan luottamustehtäviä erityisesti kunnalliselämässä ja ay-liikkeessä. Puolueesta laaditaan jäsenhankintaa varten laadukas esite.

5. Puoluetoimistoa kehitetään puolueen päätöksentekoelimiä ja kenttää tukevana palveluorganisaationa. Jäsenhuoltoa parannetaan ja jäsenrekisteri siirretään kokonaan puolueen omien organisaatioiden hallintaan. Sosialidemokraattisten naisten toimiston, europarlamentaarikkojen avustajien ja sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän sekä kansanedustajien avustajien ja puoluetoimiston yhteistyötä lisätään.

6. Piiritoimistojen palvelukykyä parannetaan yhdessä piirien kanssa. Viestinnän päällekkäisyyksien poistamiseksi puoluetoimisto tiedottaa järjestöasioista piireille ja nämä puolestaan puolueosastoille. Tiedonkulkua kentälle nopeutetaan rakentamalla piirien kautta kunnallisjärjestöihin ja työväenyhdistyksiin mahdollisimman kattavat sähköpostilistat. Piirien puhelin- ja atk-järjestelmien kehittämistä jatketaan. Piirejä rohkaistaan jatkamaan ja kehittämään keskinäistä yhteistyötään.

7. SDP jatkaa toimintaansa työpaikoilla ja toimii yhdessä ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattien kanssa poliittisen ja ammatillisen järjestäytymisen lisäämiseksi. Puolue edistää myös eri ammattiliittoihin kuuluvien sosialidemokraattien keskinäistä yhteistyötä.

8. Puolue rohkaisee jäsenistöään aktiiviseen kansalaistoimintaan eri järjestöissä. Puolue vahvistaa yhteyksiään työväenliikkeen osana toimiviin taloudellisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin ja liikunnallisiin järjestöihin. Puolue tulee jatkossakin toimimaan sen puolesta, että myös työväenliikkeen piirissä syntyneet järjestöt voivat kehittyä ja saada toimintaansa yhteiskunnan tukea.

9. Puolue tekee kaikkensa työväentalojen käytön lisäämiseksi yhdessä taloja ylläpitävien yhdistysten ja Työväentalojen liiton kanssa. Puolue toimii aktiivisesti työväentalojen kunnostusmäärärahojen puolesta.

10. SDP katsoo, että puoluetuen leikkaaminen on menneinä vuosina ollut välttämätöntä, mutta näkee välttämättömäksi turvata puolueiden yhteiskunnan tuen kehittämisen välittömästi, kun se on taloudellisesti mahdollista. Yhteiskunnan on suojauduttava epäterveiltä politiikan rahoitusmuodoilta. Paras keino on hyvin valvottu, riittävän suuri puoluetuki. Koska puolueiden menot vaihtelevat vuodesta toiseen suuresti riippuen järjestettävien vaalien määrästä ja laadusta, on tarkoituksenmukaista kehittää osa tuesta vaalitueksi. Sekä puolue- että vaalituen käytön tulee olla oikeusministeriön valvomaa ja julkista.

11. Puolue tulee uudistamaan jäsenmaksujärjestelmänsä siten, että vuonna 2002 puoluekokous voi päättää uudesta järjestelmästä. Puolueessa säilyy yhtenäisjäsenmaksu. Puolue kerää maksut, tilittää ne piireille, kunnallisjärjestöille ja puolueosastoille. Jäsenmaksuluokkia vähennetään, jäsenmaksun perintää ja tilitystä yksinkertaistetaan. Puolueen saamaa osuutta jäsenmaksusta pienennetään. Samalla on mahdollista alentaa jäsenmaksun tasoa.

Ponsi:

Puoluekokous velvoitti puoluehallituksen seuraavalla puoluekokouskaudella:

1. määrittelemään uuden periaateohjelman pohjalta puolueen toiminnallisen tehtävän;
2. kartoittamaan tutkimuksen avulla sosialidemokratian kannattajien yhteiskunnalliset osallistumistarpeet ja -mahdollisuudet;
3. tekemään puoluevaltuustolle esityksen puolueen uusista toimintatavoista ja käynnistämään ne;
4. nimeämään työryhmän selvittämään ja kehittämään puolueosastojen toimintaa osana paikallisdemokratian toteuttamista, puolueen toiminnan tukemista ja edistämistä.