Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1298

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kannanotto asuntopolitiikasta


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Kannanotto asuntopolitiikasta
  • Vuosi: 1999
  • Ohjelmatyyppi: muu ohjelma

SDP:n XXXVIII puoluekokous
Turku 26.-30.5.1999

Kannanotto asuntopolitiikasta

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään, terveelliseen ja turvalliseen asuntoon ja asumisympäristöön. Nuorten, lapsiperheiden ja taloudellisesti heikossa asemassa olevien, syrjäytyneiden ja asunnottomien, asuntotilannetta on parannettava. Myös väestöön ikääntyminen luo uusia haasteita asuntopolitiikalle.

Yhteiskuntamme eri toimintojen kehitys ohjautuu entistä enemmän markkinoiden ehdoin. Rakennemuutoksen myötä on elinkeinotoimintojen kasvu ja väestön muuttoliike suuntautumassa maan suurimpiin keskuksiin. Maamme jakautuukin entistä selvemmin toisaalta väestöltään kasvaviin ja toisaalta väestöltään ennallaan pysyviin tai taantuviin alueisiin. Suurimpien kaupunkiseutujen kasvu edellyttää määrätietoisen kaupunkipolitiikan luomista, jotta yhdyskuntien tasapainoinen tulevaisuus voidaan turvata. Samoin tämä kehitys edellyttää sitä, että varmistetaan kohtuullisten elinolojen säilyminen maan kaikille alueilla. Asuntopolitiikan on oltava myös väline syrjäytymisen ehkäisyssä ja erityisryhmien asumisen parantamisessa.

Asunto-olojen kehittäminen edellyttää yhteiskunnan ohjaukseen ja tukeen perustuvaa ja markkinoita hyväksi käyttävää pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Sosiaalisen asuntopolitiikan avulla on mahdollisuus sekä parantaa ihmisten asunto-oloja että luoda yhteiskunnan kehitykseen muutoinkin vakautta, minkä tarve korostuu jatkuvasti ja nopeasti muuttuvissa oloissa.

1. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista on lisättävä kasvukeskuksissa, joissa puute vuokra-asunnoista vaikeuttaa elinkeinotoimintojen kehitystä ja työllisyyden parantumista. Erityisesti vuokra-asuntopula koskettaa nuoria.

2. Vanhan asuntokannan korjaamista sekä lähiöiden ja muidenkin alueiden kehittämistä on jatkettava siten, että ne vastaavat sekä kunnoltaan että toiminnoiltaan ja palveluiltaan entistä paremmin asukkaiden tarpeita.

3. Ikääntyvien ihmisten ja vajaakuntoisen väestön tarpeet on otettava huomioon asunto-olojen kehittämisessä. Palveluasuntojen rakentamisen lisäksi on kiinnitettävä riittävää huomiota asuinympäristön esteettömyyteen ja hissien rakentamiseen sekä tarvittavien avopalveluiden järjestämiseen. Nämä vaatimukset edellyttävät yhteistyön lisäämistä asuntotoimen ja sosiaali- ja terveyssektorin välillä. Toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi on tehostettava.

4. Asumiskustannusten kohtuullisuus on taattava kehittämällä lainajärjestelmiä ja asumistukea. Valtion tukemassa tuotannossa säilytetään hinta- ja laatuohjaus ja kehitetään ottaen mm. huomioon paikkakuntien oloissa olevat erot sekä kestävän kehityksen periaatteet.

5. Aravavuokra-asuntokanta on säilytettävä vuokra-asuntokäytössä. Vuokra-asuntojen välityksessä olevat epäkohdat on poistettava kiireellisesti.

6. Asuntorahoitusta ja -lainoitusta on kehitettävä sekä asukkaiden että yhteiskunnan kannalta tehokkaalla ja pitkäjänteisellä tavalla niin, että voidaan turvata riittävä asuntojen tuotanto ja edistää olemassa olevan asuntokannan taloudellista käyttöä ja perusparantamista. Aravalainoitusta kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen lainoituksen päämuotona. Kohtuuhintaisten vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen otetaan käyttöön lainakorkojen alentamiseksi järjestelmä, jossa Asuntorahasto myöntää valtiontakauksen ja valvoo kohteiden kustannus - laatu suhdetta.

7. Kunnilla on keskeinen vastuu asukkaidensa asunto-olojen kehittämisestä. Niiden on vastattava yhteiskunnan asuntopoliittisten tukitoimien ohjauksesta sekä maapolitiikasta ja kaavoituksesta siten, että asunto-olojen kehitys voidaan turvata. Erityisesti on sovittava työnjaosta asunnottomuuden poistamiseksi.

8. Kuntien ja valtion yhteistoimintaa on kehitettävä kaikissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kasvukeskuksissa on laadittava tarvittaessa yhteistoimintasopimus, jonka toteuttaminen varmistetaan valtiovallan ja kuntien yhteisellä sopimuksella.