Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1341

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Verot Suomeen


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Verot Suomeen
  • Vuosi: 2017
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

VEROT SUOMEEN

AGGRESSIIVINEN VEROSUUNNITTELU LAITTOMAKSI – VAROJEN PIILOTTELU MAHDOTTOMAKSI

SDP:n aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin vastainen ohjelma

SDP:n julkaisuja 09/2017

Kirjoittaja: Lauri Finér, veropoliittinen asiantuntija, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

TIIVISTELMÄ

Aggressiivinen verosuunnittelu sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä verovilppi - eli verokeidasvilppi - haittaavat talouden toimintaa ja kehitystä monin tavoin. Siksi kansainväliset järjestöt, kuten EU, OECD ja YK vaativat yksimielisesti niihin puuttumista.

Aggressiivinen verosuunnittelu sekä verokeidasvilppi aiheuttavat myös eriarvoisuutta, sillä ne rajoittavat erityisesti varakkaimpien raskaampaa verottamista. Ne uhkaavat Pohjoismaista yhteiskuntamallia, jossa hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat verovaroilla tarjottuun koulutukseen ja muihin julkisiin palveluihin.

Tässä ohjelmassa SDP esittää 23 konkreettista toimenpidettä, joilla Suomi voi torjua monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovilppiä. Ohjelma sisältää kolmenlaisia toimenpiteitä.

Ensiksi lakimuutoksilla tiivistettäisiin veropohjaa ja muutettaisiin siten aggressiivinen verosuunnittelu entistä useammin laittomaksi. Muun muassa korkovähennysrajoituksen aukkoja tulisi paikata, kun veronkiertodirektiivi toteutetaan Suomessa ensi vuonna.

Toiseksi lisättäisiin läpinäkyvyyttä, jolloin tulojen ja varojen piilottaminen veroviranomaisilta olisi vaikeampaa. Hallintarekisteriveronkierto saadaan lopetettua varmistamalla, että viranomaiset saavat tiedot osinkojen ja osakkeiden myyntivoittojen todellisista edunsaajista. Laajentamalla maastapoistumisverotusta estettäisiin Suomessa kertyneiden tuottojen verotuksen välttely muuttamalla tilapäisesti pois Suomesta.

Kolmanneksi ohjelma sisältää tavoitteita, joita Suomen tulee ajaa kansainvälisessä yhteistyössä muun muassa EU-tasolla. Suomen tulisi olla aktiivisesti mukana edistämässä EU-tason yhteistä yritysveropohjaa ja 20 prosentin minimiverokantaa, joilla saataisiin aggressiivinen verosuunnittelu tehokkaimmin kuriin.

Kansallisilla lakimuutoksilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä on saatu viime vuosina tuloksia aikaan ongelmien ratkaisussa. Ohjelman toimenpiteillä vahvistettaisiin tätä kehitystä. Muun muassa Valtion taloudellisen tuore tutkimus osoittaa, että lakimuutoksilla voidaan puuttua tehokkaasti verovälttelyyn. Uudistukset eivät haittaa taloutta vaan - päinvastoin ne muuttavat verotusta neutraalimmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

1. JOHDANTO

Tässä ohjelmassa SDP esittää 23 konkreettista toimenpidettä, joilla Suomi voi torjua monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovilppiä. SDP on sitoutunut toimenpiteiden edistämiseen.

Aggressiivinen verosuunnittelu sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä verovilppi - eli verokeidasvilppi - haittaavat talouden toimintaa ja kehitystä monin tavoin. Siksi kansainväliset järjestöt, kuten EU, OECD, IMF ja YK vaativat niihin puuttumista. Erityisesti EU ja OECD ovat myös onnistuneet konkreettisten toimien läpiviennissä. Raportin alussa on kuvattu verosuunnittelun ja verokeidasvilpin roolia maailmantaloudelle.

Verosuunnittelu ja verokilpailu uhkaavat erityisesti Pohjoismaista hyvinvointimallia, joka on riippuvainen verotuloista. Pohjoismaisessa mallissa yhteiskunta investoi yrityksiä ja niiden työntekijöitä hyödyttäviin palveluihin, kuten koulutukseen, terveyteen ja infrastruktuuriin. Mallin rahoittaminen edellyttää, että yhteiskunta saa osansa investointien tuotoista verotuloina. Tämä edellyttää sekä yritysten että pääomien tehokkaampaa verottamista. Se on myös oikeudenmukaisemman verotuksen edellytys.

Verosuunnittelu ja verokeidasvilppi ovat moniulotteisia ilmiöitä ja niin ovat myös ohjelman sisältämät toimet niiden torjumiseksi. Toimenpiteiden tavoitteet voi tiivistää kolmeen kohtaan:

  1. Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
  2. Varojen piilottelu mahdottomaksi
  3. Verojen kiertäminen kannattamattomaksi kansainvälisellä yhteistyöllä

Ensiksi ohjelma sisältää kansallisesti toteutettavia lakiehdotuksia, joilla tiivistetään veropohjaa muuttamalla aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi.

Toiseksi ohjelmassa on läpinäkyvyyttä lisääviä toimia, joilla vaikeutetaan verorikollisuutta, kun viranomaiset saavat verorikokset paremmin tietoonsa. Verosuunnittelussa ja verorikollisuudessa hyödynnetään usein salaisuuden verhoa. Läpinäkyvyys lisää myös kansalaisten, tutkijoiden, median ja poliitikkojen tietämystä ilmiöistä, mikä antaa paremmat eväät niihin puuttumiseen.

Kolmanneksi ohjelmassa on tavoitteita, joita Suomi voi edistää kansainvälisillä foorumeilla, kuten EU:ssa, OECD:ssa, YK:ssa ja Pohjoismaiden kesken. Vaikka verovilppiin ja verosuunnitteluun voidaan puuttua tehokkaasti myös kansallisesti, kansainvälinen yhteistyö on keskeisessä roolissa niiden torjunnassa.

2. MITÄ VAIKUTUKSIA AGGRESSIIVISELLA VEROSUUNNITTELULLA JA VERO- KEIDASVILPILLÄ ON?

Monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja yksityishenkilöiden sijoitustoimintaan liittyvä verokeidasvilppi sisältävät omat erityispiirteensä (ks. laatikot alla), jotka on otettava huomioon niihin puututtaessa. Niiden vaikutukset talouteen, kehitykseen ja eriarvoisuuteen ovat kuitenkin samanlaisia. Eri vaikutuksia on kuvattu seuraavissa alaluvuissa.

Mitä on monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu?1

Aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan monikansallisten yritysten tekemiä järjestelyjä, joiden ensisijainen tavoite on verojen välttely. OECD määritelmän mukaan verosuunnittelu on aggressiivista, kun

  1. järjestelyllä siirretään yrityksen tuloa pois maasta, jossa harjoitetusta toiminnasta se on kertynyt; ja sen seurauksena
  2. yritys välttää verot kokonaan tai verotuksen taso laskee merkittävästi.

Aggressiivinen verosuunnittelu koostuu siten sekä voitonsiirrosta että siirrettyjen voittojen matalasta verotuksesta toisessa maassa. Matalan verotuksen syynä on yleensä haitallinen verokilpailu, jossa yritysverokeitaat tarjoavat siirretyille voitoille tarjottua matalaa verokantaa. Voitonsiirtojärjestelyt ovat usein laillisia, mutta ne voidaan muuttaa lakimuutoksilla laittomiksi.

Aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistavat kansainvälisen yritysverotuksen peruspilarit, siirtohinnoittelun markkinaehtoperiaate sekä erillisyhtiöverotus. Tämä tarkoittaa, että valtiot verottavat monikansalliseen yritykseen kuuluvia yksittäisiä konserniyhtiöitä, joiden välisissä liiketoimissa tulisi käyttää markkinaehtoisia hintoja. Käytännössä näiden liiketoimien ehdot sekä konsernin rakenne määritellään kuitenkin koko yrityksen pääkonttorissa. Liiketoimien ehtoja ja konsernirakennetta muokkaamalla yritys voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin maihin konsernin voitot kertyvät.

Mitä on verokeidasvilppi?2

Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä verovilppi eli verokeidasvilppi on yleensä rikollista toimintaa. Esimerkiksi veronalaisten tulojen salaaminen viranomaisilta on yleensä rikollista. Verokeidasvilpillä tarkoitetaan veronalaisten varojen tai sijoitustuottojen piilottamiseen ulkomaille asuinvaltion viranomaisilta. Verokeidasvilpissä hyödynnetään tyypillisesti verokeitaiksi eli veroparatiiseiksi kutsuttuja alueita, joista asuinvaltion viranomaiset eivät saa vertailutietoja verovalvontaa varten.

2.1 Suorat veromenetykset

Sekä aggressiivinen verosuunnittelu että verokeidasvilppi aiheuttavat Suomelle huomattavia veromenetyksiä. Tarkkaa arviota veromenetyksistä on mahdoton tehdä, sillä tutkimista varten ei ole riittäviä tietoaineistoja. Verokeidasvilppi perustuu tulojen ja salaisuuden piilottamiseen viranomaisilta, ja samalla ne on myös piilotettu tutkijoiden ulottumattomiin. Veroparatiisit eivät julkista tietoja ulkomaisista sijoituksista.3

Myös monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun laajuudesta on vaikea saada tarkkaa tietoa. Sen mittaaminen ei onnistu esimerkiksi kansantalouden tilinpidon aineistojen avulla. Myös yrityskohtaiset tilinpäätösaineistot ovat riittämättömiä kokonaisvaikutusten arvioimiseksi, vaikka niiden avulla saadaan luotettavaa tietoa esimerkiksi yksittäistapauksista ja eräistä verosuunnittelun muodoista.4

Puutteellisista tutkimusaineistoista huolimatta vaikutuksia on arvioitu eri menetelmillä. Verokeidasvilpin on arvioitu aiheuttavan maailmanlaajuisesti vähintään 190 miljardin dollarin vuotuiset menetykset, joista 75 miljardia kohdistuu Eurooppaan.5 Suomessa ei ole tehty kattavaa arviota veromenetyksistä, mutta osittaistutkimusten perusteella verokeidasvilpin suorien veromenetysten mittaluokaksi voi arvioida vähintään useista sadoista miljoonista euroista jopa yli miljardiin euroon vuodessa.6

OECD on arvioinut, että monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa maailmanlaajuisesti 100-240 miljardin dollarin vuotuiset veromenetykset, mikä vastaa 4-10 prosenttia maailman yhteisöveropotista.7 Finnwatch haarukoi vuonna 2016 eri tutkimusaineistojen pohjalta, että Suomen veromenetykset ovat vuodessa 430-1 400 miljoonaa euroa eli 10-31 prosenttia suhteutettuna yhteisöveron tuottoon vuonna 2015.8

On hyvä huomata, että aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin vaikutukset eivät ole kaikille maille samat. Haitallista verokilpailua harjoittavat maat ovat houkutelleet veroeduilla muista maista verorikollisia ja verosuunnittelijoita. Tällaiset maat hyötyvät muiden kustannuksella. Yritysverokeitaat erottuvat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n investointitilastoissa (kuva 1). Alankomaiden ja Luxemburgin vastaanottamat ulkomaiset suorat investoinnit ovat yli kaksikymmenkertaiset Suomeen ja viisinkertaiset Saksaan verrattuna. Oikeita investointeja verokeitaat eivät houkuttele, sillä valtaosa investoinneissa kiertää maiden kautta vain kirjanpidollisesti. Niille jää vain pieni korvaus, kun muiden veromenetykset lasketaan jopa kymmenissä miljardeissa.9

[Poistettu Kuva 1 - Maailman kymmenen suurinta suorien investointien kohdemaata 201510]

2.2 Vaikutukset veropolitiikkaan

Aggressiivisella verosuunnittelulla ja verokeidasvilpillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Aggressiivinen verosuunnittelu on johtanut verokilpailuun, jonka seurauksena OECD-maiden keskimääräiset yritysverokannat ovat puolittuneet 80-luvun alusta noin 25 prosenttiin (ks. kuva 2).

Verokeidasvilppi taas on estänyt pääomatulojen ja omistamisen tehokasta verottamista, kun sijoitusvarallisuutta on siirretty verokeitaisiin piiloon viranomaisilta. Verovilpillä on vältetty verojen maksamista muun muassa osingoista ja muista pääomatuloista, perinnöistä sekä lahjoista ja varallisuudesta. Osinkotulojen verottamista rajoittavat lisäksi kansainväliset verosopimukset sekä EU:n emo-tytäryhtiödirektiivi, joiden vuoksi yhteisövero monissa tilanteissa valtioille ainut tapa verottaa yritystoiminnan tuloa.11

Yritysverokannat ovat kuitenkin monissa maissa alittaneet kriittisen tason, mikä on muuttanut verokilpailun luonnetta 2000-luvun alun jälkeen. Yleisten verokantojen sijaan verokilpailussa käytetään yhä enemmän erityisiä verohuojennuksia, joita räätälöidään erityisesti monikansallisille suuryrityksille. Käytännössä verohuojennuksilla kavennetaan suuryritysten veropohjaa, jolloin niiden voitostaan tosiasiallisesti maksama veroprosentti - eli efektiivinen verokanta - laskee. EU:ssa verohuojennuksia ovat tarjonneet erityisesti Benelux-maat. Vuoden 2014 LuxLeaks-tietovuoto paljasti, että Luxemburgissa satojen yritysten todellinen vero prosentti oli painettu alle yhden, vaikka maassa peritään normaalisti 29 prosentin yritysveroa.12

Verokilpailun luonteen muutos johtuu siitä, että yritysveron laskeminen pienentää myös ansiotuloveron tuottoa. Monilla veronmaksajilla on mahdollisuus kanavoida palkkatulonsa yritysten kautta, jolloin niihin kohdistuu ansiotuloveron sijaan yritys- sekä osinkovero. Kanavointi kannattaa, jos yrityksen kautta nostettuun tuloon kohdistuu huomattavasti matalampi verotus kuin suoraan nostettuun palkkaan.

Suomessa mahdollisuutta ovat käyttäneet erityisesti varakkaat ammatinharjoittajat, kuten lääkärit ja juristit. Tämän vuoksi valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti alkuvuodesta huojennettujen osinkojen verotuksen kiristämistä, jotta verokantojen eroa kurottaisiin umpeen.13

Suomessa ei ole arvioitu tulon kanavoinnista aiheutuneita kokonaisveromenetyksiä, mutta Isossa-Britanniassa niiden on arvioitu kasvavan nykyisestä 1,1 miljardista punnasta 2,5 miljardiin puntaan.14 Siellä ongelma on kärjistynyt, kun verokantaa on laskettu viimeisen kymmenen vuoden aikana asteittain 30 prosentista nykyiseen 19 prosenttiin.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että riittävän tasoinen yritysverotus turvaa veropohjaa laajemmin.15 Esimerkiksi Euroopan komissio ja OECD tunnustavat, että yritysveroa tarvitaan "perälautana", jotta ansiotulojen verotus voidaan varmistaa.16 Siksi kehittyneissä verotuloista riippuvaisissa maissa ei ole vakavasti puhuttu yritysverokantojen laskemisesta merkittävästä laskemisesta esimerkiksi alle 10 prosentin - saati siitä luopumisesta.

[Poistettu Kuva 2 - Yhteisöverokantojen kehitys 1981-201417]

2.3 Vaikutukset tuloeroihin

Aggressiivinen verosuunnittelu ja verokeidasvilppi ovat siis johtaneet verokilpailuun, jota muiden muassa OECD pitää haitallisena.18 Ne estävät talouden ja oikeudenmukaisuuden kannalta optimaalisen verotuksen rakenteen. Tällä on ollut sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia tulonjakoon ja hyvinvointiin.

Tuloerot lisääntyvät kahdesta syystä. Ensiksi verokilpailu rajoittaa valtioita keräämästä lisää verotuloja julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Käytännössä muiden verovelvollisten on kannettava suurempi vastuu veronmaksusta tai julkisista palveluista on leikattava. Laadukkaan koulutuksen tai terveydenhuollon kaltaiset palvelut ovat tarpeen erityisesti köyhimmille, jotta he voivat saada esimerkiksi korkeamman palkan muodossa suuremman osuuden yhteiskunnan tuottamasta arvonlisästä. Koulutuksella ja terveydellä taataan myös yrityksille työvoimaa ja siten eväät hyvinvoinnin kasvuun. Ongelma korostuu kehitysmaissa, joissa yritysverotuottojen osuus verotuloista on merkittävämpi.

Toiseksi verokilpailu rajoittaa verotuksen käyttöä suoriaan tuloerojen kaventamiseen, sillä se rajoittaa nimenomaan pääomatulojen ja omistamisen verottamista. Esimerkiksi IMF, OECD ja useat Joseph Stiglitzin kaltaiset taloustieteilijät ovat esittäneet, että verotusta tarvitaan työkaluna tuloerojen kaventamisessa.19 Niiden mukaan tuloerot haittaavat myös talouskasvua. Verokilpailun vuoksi verotuloja on kerätty yhä enemmän arvonlisäveroina sekä palkkatuloa verottamalla. Tämän on ongelmallista, sillä tuloeroja kavennettaisiin nimenomaisesti verottamalla pääomia ja omistamista raskaammin.

Verokilpailu on uhka erityisesti Pohjoismaiselle hyvinvointimallille, joka on riippuvainen verotuloista. Pohjoismaisessa mallissa yhteiskunta investoi yrityksiä ja niiden työntekijöitä hyödyttäviin palveluihin, kuten koulutukseen, terveyteen ja infrastruktuuriin. Mallin rahoittaminen edellyttää, että yhteiskunta saa osansa investointien tuotoista verotuloina. Tämä edellyttää sekä yritysten että pääomien tehokkaampaa verottamista. Se on myös oikeudenmukaisemman verotuksen edellytys.

2.4 Vaikutukset markkinoihin ja talouskasvuun

Aggressiivinen verosuunnittelu ja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä verovilppi haittaavat taloutta monella tavalla. Kuten edellä todettiin, niiden vuoksi kasvaneiden tuloerojen arvioidaan haittaavan talouskasvua. Ne myös ohjaavat markkinoiden toimintaa tavalla, joka haittaa talouskasvua.

Nykytilanne suosii monikansallisia suuryrityksiä pienten kansallisesti toimivien yritysten kustannuksella. Euroopan komissio on arvioinut, että monikansalliset yritykset maksavat verosuunnittelun vuoksi voitostaan keskimäärin 32 prosenttia vähemmän veroa kuin kansallisesti toimivat yritykset.20 OECD:n arvion mukaan ero monikansallisten ja kansallisten suuryritysten efektiivisissä veroasteissa on 4-8,5 prosenttia.21 Suuryritysten saama kilpailuetu ohjaa investointeja tehottomasti ja tukee suuria yksiköitä silloinkin, kun pienet voisivat toimia tehokkaammin.

Myös verokeidasvilppi haittaa markkinoiden toimintaa, kun sijoitukset kohdistuvat tehottomasti ja syntyy tarpeettomia riskejä sekä transaktiokustannuksia. Sijoituksia tehdään kohteisiin, joissa on mahdollisuus verokeidasvilppiin, vaikka muutoin sijoituksen tuottopotentiaali ei olisi paras mahdollinen. Lisäksi sijoitusten salaaminen edellyttää lisäkustannuksia aiheuttavien varainhoitopalveluiden käyttöä. Sijoitusten läpinäkymättömyys aiheuttaa riskejä, kun markkinatoimijoiden vastuita ja sitoumuksia ei voida arvioida luotettavasti. Verokeidassijoitukset olivat myös vuonna 2007 käynnistyneen finanssikriisin taustalla.22

2.5 Vaikutukset kehitysmaihin

Aggressiivinen verosuunnittelu ja verokeidasvilppi haittaavat eniten kehitysmaita, sillä niille lisäverotulot ovat kehittymisen edellytys. IMF:n tutkimuksen mukaan alle 13 prosentin kokonaisveroaste eli verotuottojen suhde bruttokansantuotteeseen estää hyvinvoinnin ja talouden kehittymistä.23 Kokonaisveroasteet ovat matalampia nimenomaan kehitysmaissa, kun kehittyneissä maissa veroasteet vaihtelevat 26 prosentista yli 50 prosenttiin. Siksi esimerkiksi OECD suosittaa tyypillisesti kehitysmaita kasvattamaan verotuottoja.24 Tässä nimenomaan ulkomaisten yhtiöiden verottaminen on keskeisessä roolissa, sillä köyhimpien maiden kansalaisten veronmaksukyky on heikko. Korkeakaan kokonaisveroaste ei sen sijaan ole este hyvinvoinnin kasvulle ja perinteisesti veroasteet ovatkin olleet korkeimpia Pohjoismaissa, jotka ovat hyvinvointimittareiden kärkisijoilla.

Verotuloilla voidaan tarjota vähävaraisille koulutusta ja terveyspalveluja, jotka ovat edellytys talouden kehittymiselle. Niillä voidaan myös vahvistaa yhteiskunnan instituutioita ja vahvistaa demokraattista kehitystä, kehitysmaiden johto on vastuussa verovarojen käytöstä omille kansalaisilleen. Sen sijaan kehitysapua vastaanottaessa vallankäyttäjät ovat vastuussa kaukaisille avun antajille.26

3. MITEN AGGRESSIIVISEEN VEROSUUNNITTELUUN JA VERO- KEIDASVILPPIIN ON PUUTUTTU?

Kuten edellisestä luvusta käy ilmi, aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin torjunnalla on useita positiivisia vaikutuksia. Sillä voidaan vähentää eriarvoistumista ja kasvattaa talouskasvua. Se antaa mahdollisuuden oikeudenmukaisempaan ja talouden kannalta tehokkaampaa veropolitiikkaan ja verotulojen kasvattamiseen palvelujen parantamiseksi. Niiden hillintä on myös edellytys globaalin etelän maiden kehitykselle ja sille, että YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteeseen eriarvoisuuden vähentämiseksi päästään.27

Viime vuosina kehityksen suunta on kääntynyt, kun OECD:n ja EU:n toimilla on puututtu tehokkaasti aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verokeidasvilppiin. Viime vuonna hyväksytty veronkiertodirektiivi vaikeuttaa kunnianhimoisesti toimeenpantuna aggressiivista verosuunnittelua merkittävästi. Tänä vuonna käynnistyvä OECD CRS-standardiin perustuva tilitietojenvaihto yli sadan maan viranomaisten välillä taas vaikeuttaa varojen piilottamista veroparatiiseihin. Myös onnistuneista kansallisista toimista on kokemusta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus osoitti, että vuonna 2014 voimaan tullut korkovähennysrajoitus esti tehokkaasti haitallista verosuunnittelua.28 Sillä ei myöskään todettu olleen haitallisia vaikutuksia taloudelle.

4. OHJELMAN TOIMENPITEET

Aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verokeidasvilppiin on siis puututtu Suomessa ja muualla. On kuitenkin selvää, että verojärjestelmässä on edelleen merkittäviä aukkoja, joiden vuoksi tarvitaan lisätoimia. Tässä luvussa on esitetty 23 SDP:n toimenpidettä, joilla aggressiivinen verosuunnittelu ja verokeidasvilppi saataisiin huomattavasti paremmin kuriin.

Ensi vuoden loppuun mennessä toimeenpantava veronkiertodirektiivi asettaa minimistandardin aggressiivista verosuunnittelua koskevalle lainsäädännölle. Se velvoittaa myös Suomen lakimuutoksiin, kun muun muassa korkovähennysrajoitusta on sovellettava konsernin ulkopuolisiin lainoihin. Tässä ohjelmassa toimenpiteiksi ei ole erikseen listattu veronkiertodirektiivin säännöksiä, joiden toteuttamiseen Suomi on sitoutunut jo veronkiertodirektiivin seurauksena. Toimenpiteisiin sisältyy kuitenkin veronkiertodirektiiviä tehostavia toimia, jotka voidaan toteuttaa sen toimeenpanon yhteydessä.

Pääosa toimenpiteistä on toteutettavissa kansallisilla lakimuutoksilla. Ne on jaoteltu kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla toimilla pyritään tiivistämään veropohjaa, jotta monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu muuttuisi laittomaksi. Toiseen ryhmään kuuluvilla toimenpiteillä lisättäisiin läpinäkyvyyttä ja vaikeutettaisiin kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verokeidasvilppiä. Kolmanteen ryhmään kuuluvat toimenpiteet ovat tavoitteita, joita Suomen tulee edistää kansainvälisessä politiikassa EU:ssa ja esimerkiksi verosopimusneuvotteluissa.

4.1 Toimenpiteet aggressiivisen verosuunnittelun rajoittamiseksi

1. Veronkiertosäännöksen täsmentäminen

Veronkiertodirektiiviä toimeenpannessa Suomen veronkiertosäännös tulee muotoilla niin täsmällisesti, että sillä voidaan puuttua verovälttelyjärjestelyihin, joilla on veroseuraamuksiin suhteutettuna vähäiset liiketaloudelliset perusteet. Vaihtoehtoisesti voidaan säätää erillinen veronkiertosäännös, jonka kohteena ovat nimenomaisesti monikansallisten yritysten veronkiertojärjestelyt. Tällaisen säännöksen pohjana voidaan käyttää Iso-Britannian voitonsiirtoa rajoittavaa säännöstä (diverted profit tax).

2. Verosopimusetuuksien hyödyntämistä ja lähdeverotuksen välttelyä rajoittava säännös

Verosopimusetuudet ja matalammat lähdeverokannat tulee rajata ainoastaan tulojen todellisille edunsaajille, joille ne on tarkoitettu. Verosopimuskeinottelua ja postilaatikkoyhtiöitä hyödyntävää verovälttelyä tulisi rajata erillisellä säännöksellä, jonka pohjana voitaisiin käyttää Yhdysvaltain tulojen kanavointia rajoittavia säännöksiä (anti-conduit regulation).

3. Siirtohinnoitteluoikaisun (VML 31 §) täsmentäminen

Suomen siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä tulisi uudistaa siten, että sitä voidaan soveltaa OECD uusien siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa. Siirtohinnoitteluohjeita uudistettiin merkittävästi OECD:n BEPS-hankkeessa, jossa puututtiin aggressiiviseen verosuunnitteluun. Uudistuksella varmistettaisiin, ettei Suomen säännös estäisi uusien tulkintojen soveltamista. Samalla voitaisiin varmistaa, että siirtohinnoitteluoikaisu soveltuisi OECD:n ohjeiden mukaisesti myös esimerkiksi rahoitusinstrumenttien uudelleenluokitteluun, jonka KHO:n päätös vuonna 2014 esti (KHO:2014:119). Valtiovarainministeriö teki asiasta esityksen jo vuonna 2015, mutta se on jäänyt toteuttamatta.

4. Kiinteiden toimipaikkojen tulon kohdentamisen täsmentäminen

Suomessa on yritetty käyttää useissa tapauksissa kiinteitä toimipaikkoja aggressiivisessa verosuunnittelussa. Tämä johtuu osittain siitä, ettei Suomen lainsäädännössä ole määritetty, miten tuotot ja kulut sekä varat ja velat kohdennetaan kiinteille toimipaikoille.29 Lainsäädännöllä tulisi vahvistaa, että kohdentamisessa sovelletaan OECD:n uusia kohdentamisohjeita.30

5. Korkovähennysrajoituksen tiukentaminen

Vähennyskelpoisten korkojen ylärajaksi tulee asettaa 10 prosenttia suhteutettuna liiketoiminnan voittoon (EBIT/EBITDA), joka on myös OECD:n suositus. Vähäisiä korkomenoja koskevan poikkeuksen rajaa tulee laskea 250 000 euroon. Nykyinen 500 000 euron raja antaa mahdollisuuden jopa 100 000 euron verosäästöön verosuunnittelua harjoittaville yrityksille.

Vähennyskelvottomien korkojen lykkäämismahdollisuus tulee lyhentää viiteen vuoteen. Tämä estää sen, että aiemmin vähentämättömistä koroista tulee kauppatavaraa yrityskaupoissa. Pidempään jatkunut kannattamaton liiketoiminta ei ole yleensä taloudellisesti kestävällä pohjalla, joten tällöin ei ole myöskään tarvetta verovähennyksille. Lykkäysten seuranta on myös hallinnollisesti raskasta. Lisäksi tulee valmistella säännös, jolla puututaan korkojärjestelyjen käyttöön rahoitusalalla.

6. Yritysjärjestelyillä luotujen korkojen vähentämisen rajoittaminen

Holding-yhtiöjärjestelyihin, joilla luodaan keinotekoisesti verovähennyskelpoisia korkoja, tulee puuttua erillisellä säännöksellä. Mallina voidaan käyttää esimerkiksi Alankomaiden tai Ranskan säännöksiä. Myös konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen on vaihtoehto.

7. Väliyhteisölain tiukentaminen

Suomen nykyisen väliyhteisölain puutteet voidaan poistaa, kun veronkiertodirektiivi toimeenpannaan ensi vuonna. Direktiivin toimeenpano tulee tehdä Suomen nykylainsäädännön pohjalta eikä supistaa lain soveltamisalaa ainoastaan niin kutsuttuihin passiivituloihin. Suomen nykyinen malli on ennustettavampi ja se puuttuu tehokkaammin verokeitaiden haitalliseen verokilpailuun. Lisäksi se estää monikansallisia suuryrityksiä painostamasta kehitysmaita antamaan niille verovapauksia.

Väliyhteisölakia tulee täsmentää siten, että matalasti verotettujen väliyhteisöjen tulojen verottaminen on mahdollista myös ETA-alueen yhteisöihin, kun väliyhteisön tulot eivät tosiasiallisesti kerry sen kotivaltiosta. Tulon kertymisvaltion määrittämistä tulee selkeyttää erillisillä kriteereillä, joiden pohjalta niiden kertymispaikkaa arvioidaan. Määrityksen lähtökohta tulee olla, että tulot kertyvät siinä maassa, missä niihin liittyvää toimintaa harjoitetaan.

Väliyhteisölain tulee koskea kaikkia matalasti verotettuja tuloja riippumatta toimialasta tai siitä, minkä tyyppisistä säännöksistä matala verotus johtuu. Tämä yksinkertaistaisi lainsäädäntöä ja parantaisi sen soveltamisen ennustettavuutta. Väliyhteisölain tulisi soveltua yhteisöihin, joiden verotus on alempi kuin 75 prosenttia Suomen verosta. Tämä on perusteltua, sillä alle 15 prosentin verokannat ovat maailmanlaajuisesti poikkeuksellisia ja niitä voidaan pitää haitallisina verojärjestelmälle muun muassa niiden aiheuttaman tulon kanavoinnin vuoksi.

8. Suomen tulee ottaa käyttöön säännös hyvitysmenetelmästä vapautusmenetelmään siirtymiseksi

Niin kutsuttu switch over rule -säännös sisältyi komission veronkiertodirektiiviehdotukseen, mutta jäi sen lopullisesta versiosta pois eräiden maiden vastustuksen vuoksi. Säännös kohdistuisi ulkomailta saatuihin osinkoihin, joita maksetaan matalasti verotetusta voitoista (esim. alle 50 % Suomen tasosta). Säännöksellä täydennettäisiin väliyhteisölakia ja varmistettaisiin, että konsernien tuloa verotetaan kohtuullisesti edes yhdessä maassa.

9. Ulkomaisten yhteisöjen yleisen verovelvollisuuden määrittäminen

Ulkomailla rekisteröityjen yhteisöjen verovelvollisuutta Suomessa tulee laajentaa tuloverolaissa siten, että ne ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia, kun niitä tosiasiallisesti johdetaan Suomesta. Tällainen sääntely on kansainvälisesti yleinen ja käytössä muun muassa Norjassa, Saksassa ja Tanskassa. Säännöksellä täydennetään muun muassa väliyhteisölakia ja varmistetaan, ettei Suomen verotuksen välttely onnistu rekisteröimällä Suomessa toimivaa yhtiötä muualle. Samalla laissa tulisi täsmentää, milloin yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Tämä olisi perusteltua, kun veronkiertodirektiivi velvoittaa Suomea lisäämään lainsäädäntöön yhteisöille säännökset maastapoistumisverosta.31

10. Verokeitaisiin maksetuille koroille lähdevero

Ulkomaille maksetuista koroista ja muista vähennyskelpoisista suorituksista tulee periä 30 prosentin lähdevero, jos niitä verotetaan tosiasiallisen edunsaajan asuinvaltiossa kevyesti. Tällä hetkellä esimerkiksi ulkomaille maksettava korot on vapautettu yleensä lähdeverosta, vaikka niitä maksetaan verokeitaaseen.

4.2. Toimenpiteet läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja verokeidasvilpin torjumiseksi

11. Todellisen edunsaajan määrittäminen

Täsmentämällä todellisen edunsaajan käsitettä voitaisiin puuttua erilaisten juridisten järjestelyjen, kuten vakuutuskuorten käyttöön sijoitustoimintaan liittyvässä verovälttelyssä. Poiketen monien maiden lainsäädännöstä Suomen laissa ei ole määritelty niin kutsuttua todellisen edunsaajan (beneficial owner) käsitettä. Tämän vuoksi käsite on määräytynyt oikeuskäytännössä, jonka vuoksi siitä on muodostunut poikkeuksellisen muodollinen. Käytännössä tulon todellinen edunsaaja voi välttää veroja esimerkiksi edestakaisilla kaupoilla tai muilla juridisilla järjestelyillä, kuten vakuutuskuorilla. Todellinen edunsaaja tulisikin määrittää lainsäädännössä siten, että verotuksessa otetaan paremmin huomioon järjestelyjen taloudellinen luonne.

12. Maastapoistumisveron laajentaminen

Yritysvarallisuuden arvonnousuihin soveltuu useimmissa tilanteissa niin kutsuttu maastapoistumisvero, jos yritys siirtää varallisuutta pois Suomesta. Ensi vuonna toimeenpantava veronkiertodirektiivi velvoittaa Suomen ottamaan käyttöön erillisen säädöksen yritysten maastapoistumisverosta (exit tax), jotta Suomessa syntyneeseen arvonnousuun kohdistuvaa veroa ei voi välttää. Suomen tulee laajentaa maastapoistumisvero myös yksityishenkilöiden varallisuuden arvonnousuihin. Näin estetään luovutusvoittoverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen välttämistä muuttamalla tilapäisesti pois Suomesta. Muun muassa Norja ja Tanska kantavat maastapoistumisveroja henkilöiltä.32 On kohtuullista, että Suomi saa verottaa arvonnousuja siltä osin, kun ne tapahtuvat verovelvollisen asuessa Suomessa. Suomi verottaa myös esimerkiksi ulkomaille maksettavia eläkkeitä, kun ne ovat kertyneet Suomessa tehdystä työstä.

Maastapoistumisveron puuttuminen voi kannustaa verovelvollisia muuttamaan pois Suomesta, jos sillä vältetään huomattavia veroja. Puute aiheuttaa myös verokilpailua, kun eräät valtiot ovat ryhtyneet houkuttelemaan varakkaita yksityishenkilöitä veroetuuksilla. Maastapoistumisvero ei saa kuitenkaan asettaa esteitä esimerkiksi työperäiselle muutolle ja siinä on otettava huomioon EU-oikeuden asettamat vaatimukset. Käytännössä verotusta tulisi lykätä mahdollisiin myöhempiin luovutuksiin ja muuton sekä luovutuksen välissä tapahtuneet arvonalennukset olisi syytä ottaa huomioon veron määrässä. Jäähyväisverolle tulee asettaa alaraja, ettei se koske tarpeettomaksi pieniä omaisuuksia. Samoin sen tulisi sisältää esimerkiksi kymmenen vuoden aikaraja, ettei se soveltuisi pysyviin muuttoihin.

13. Pörssiyhtiöiden osakkaiden ja osingonsaajien tunnistamisvelvollisuus

Velvoitetaan pörssiyhtiöt tai niiden osakkeita hallinnoivat säilyttäjäyritykset tunnistamaan kaikki yhtiön osakkaat. Lisäksi velvoitetaan säilyttäjät toimittamaan tiedot osingoista ja osakekaupoista veroviranomaisille sekä velvoitetaan säilyttäjät toimittamaan osakastiedot julkiseen rekisteriin.33 Tällä estetään hallintarekisterien hyödyntäminen veronkierrossa ja muussa talousrikollisuudessa, kuten esimerkiksi Verohallinto totesi lausunnossaan elokuussa 2017.34

14. Tiedot yli 10 prosentin tosiasiallisista edunsaajista julkiseen rekisteriin

Velvoitetaan yhtiöt toimittamaan tiedot kaikista osakkaistaan julkiseen rekisteriin. Lisäksi velvoitetaan yhtiöt tunnistamaan tosiasialliset edunsaajansa, jos heidän edunsaajaosuutensa on vähintään 10 prosenttia. Myös tiedot tosiasiallisista edunsaajista tulee saada julkiseen rekisteriin. Tämä helpottaa verokeidasvilpin torjuntaa ja estää talousrikollisuutta.

15. Suomen tulee sitoutua kattavaan maakohtaiseen julkiseen veroraportointiin

Suomen tulee sitoutua kattavaan maakohtaiseen veroraportointiin ja edistää sen toteutumista EU:ssa. Maakohtaisen veroraportin tulee sisältää riittävät tiedot verosuunnittelun luonteen arvioimiseksi kaikista monikansallisen yrityksen toimintamaista. Ensi vaiheessa Suomen tulee velvoittaa valtio-omisteiset yhtiöt julkaisemaan kattavat maakohtaiset veroraportit. Raportin laajuus tulee vastata vähintään verotusmenettelystä annetun lain 14 d-e §:n määräyksiä. Viranomaiset tulee lisäksi velvoittaa raportoimaan heidän saamistaan maakohtaisista raporteista julkisesti, jolloin tutkijat, media, kansalaiset ja poliitikot saavat ne tietoonsa. Näin haitallisiin järjestelyihin voidaan tarvittaessa puuttua lainsäädännöllä.

16. Veropalveluyrityksille raportointivelvollisuus

Verosuunnittelurakenteet ovat tyypillisesti veropalveluyritysten suunnittelemia. Ne myyvät rakenteita asiakasyrityksilleen. Suomen tulee velvoittaa veropalveluyritykset raportoimaan järjestelyt veroviranomaisille. Tämän tyyppinen lainsäädäntö on käytössä Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Portugalissa. Euroopan komissio on myös tehnyt asiasta direktiiviesityksen. Viranomaiset tulee lisäksi velvoittaa raportoimaan järjestelyistä ja niiden vaikutuksista julkisesti, jolloin tutkijat, media, kansalaiset ja poliitikot saavat ne tietoonsa. Näin haitallisiin järjestelyihin voidaan tarvittaessa puuttua lainsäädännöllä.

4.3 Toimenpiteet tavoitteiksi kansainväliseen ja EU-tason veropolitiikkaan

17. Suomen tulee osallistua aktiivisesti EU:ssa yhteisen yritysveropohjan (CCTB) ja yhteisen yhdistetyn veropohjan (CCCTB) valmisteluun

Yhteisellä veropohjalla estettäisiin tehokkaasti haitallisiin verokannustimiin perustuvaa verokilpailua. Suomen tulee varmistaa, että ehdotettu veropohja on yhtä tiivis kuin Suomen nykyinen veropohja ja että niihin sisältyvät kattavat veronkiertosäännökset. Veropohjaa kaventaviin ylimääräisiin vähennyksiin tulee suhtautua kriittisesti.

Yhteisellä yhdistetyllä yritysveropohjalla muutettaisiin merkittävästi kansainvälisen yritysverotuksen periaatteita, mikä lopettaisi nykymuotoisen aggressiivisen verosuunnittelun EU:ssa. Suomen tulee edellyttää, että valmistelun yhteydessä tutkitaan yhdistetyn veropohjan jakokaavan vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Jakokaava tulee määrittää siten, että estää mahdollisimman tehokkaasti aggressiivista verosuunnittelua ja edistää verotulojen oikeudenmukaista jakautumista.

18. Suomen tulee edistää EU:n yhteistä minimiyritysverokantaa

Suomen tulee edistää EU:n yhteistä minimiyritysverokantaa. Minimiverokanta voisi olla 20 prosenttia, sillä tätä alempi verokanta aiheuttaa tulojen kanavointia yritysten kautta ja uhkaa siten ansiotulojen veropohjaa (ks. luku 2.2). Minimiverokanta estäisi tehokkaasti verokilpailua ja antaisi jäsenvaltiolle mahdollisuuden kehittää verojärjestelmiään itsenäisemmin taloudellinen tehokkuus ja oikeudenmukaisuus huomioiden.

19. Automaattisen tietojenvaihdon aukkojen poistaminen

Tänä vuonna käynnistyvä OECD:n CRS-standardin mukainen automaattinen verotietojenvaihto tulee vaikeuttamaan huomattavasti verokeidasvilppiä. Järjestelmä sisältää kuitenkin aukkoja, joiden vuoksi vilppi on edelleen mahdollista.35 Aukkojen poistaminen edellyttää, että olennaiset aukot tunnistetaan ja että niihin puututaan tehokkaasti.

Keskeinen ongelma on yli sadan lainkäyttöalueen jääminen järjestelmän ulkopuolelle. Näihin maihin kohdistuvaan rikolliseen sijoitustoimintaan tulee puuttua esimerkiksi painostamalla maita muun muassa EU:n tulevan veroparatiisilistausten avulla. Listaukset mahdollistavat myös lähdeveron perimisen veroparatiiseihin maksettavilta suorituksilta. Näin tekee esimerkiksi Yhdysvallat, joka on kuitenkin jättäytynyt OECD:n standardin ulkopuolelle. Kehitysmaiden osallistumista tietojenvaihtoon tulee tukea esimerkiksi antamalla niille mahdollisuus yksisuuntaiseen tietojensaamiseen.

Suomen tulee lisäksi edistää kansainvälisesti siirtymistä sähköisiin maksutapoihin, sillä jäljitettävä maksuliikenne estää verokeitaisiin piilotettujen varojen hyödyntämistä.

20. Haitallisen verokilpailun tunnistaminen

Suomen tulee varmistaa EU:ssa ja OECD:ssa, että haitalliset verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tunnistetaan, ja että näihin puututaan tehokkaasti. Erityisen kriittisesti tulee suhtautua aineettomille oikeuksille ja rahoitusvarallisuudelle annettuihin verokannustimiin, joita on käsitelty OECD:n BEPS-raporteissa. Suomen tulee myös osallistua sellaisten maiden painostamiseen, jotka tarjoavat verokansalaisuuksia varakkaille ulkomaalaisille tai muita keinoja päästä keinotekoisesti matalamman verotuksen piiriin.

21. Haitallisten verosopimusmääräysten poistaminen

Suomen tulee arvioida kriittisesti nykyiset verosopimuksensa ja tarvittaessa neuvotella uudelleen määräyksiä, joita hyödynnetään verokeidasvilpissä ja aggressiivisessa verosuunnittelussa. Kriittisiä ovat esimerkiksi Iso-Britannian verosopimuksessa olevat määräykset, jotka estävät Suomea verottamasta sinne maksettuja osinkoja. Tätä määräystä on hyödynnetty verovilpissä kanavoimalla osinkoja Iso-Britannian kautta.

22. Verosopimuskeinottelua rajoittavat säännökset

Suomi sitoutui kesäkuussa OECD:n monenväliseen verosopimukseen, joka sisältää verosopimuskeinottelua koskevan säännöksen (nk. principle purpose test). Suomen tulee neuvotella vastaava säännös myös niihin verosopimuksiin, joita monenvälinen verosopimus ei koske. Uusiin sopimuksiin tulee lisäksi sisällyttää yksityiskohtaisempi verosopimuskeinottelun estämistä koskeva säännös (limitation of benefits rule), jonka soveltaminen on ennustettavampaa.36

23. Kehitysmaiden verohallintojen vahvistaminen

Suomen tulee panostaa lisää kehitysmaiden lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin sekä kahden että monenvälisessä yhteistyössä. Suomalaiset viranomaiset voivat antaa tukea esimerkiksi tietojärjestelmien käytössä sekä verovalvonnan menetelmien kehittämisessä. Kehitysmaiden oman veronkantokyvyn kehittäminen on keskeistä niiden kehityksen kannalta.

1Ks. OECD (2015): Measuring and Monitoring BEPS, s 18. Saatavilla osoitteessa: http://www.oecd.org/tax/measuring-and-monitoring-bepsaction-11-2015-final-report-9789264241343-en.htm
2Ks. Finér, Lauri ja Tokola, Antti (2017): Automaattisen tietojenvaihdon laajentumisen vaikutukset verokeidasvilppiin sekä rahoituslaitosten ja veroviranomaisten toimintaan. Verotus 3/2017.
3Ks. ilmiöstä esim. Zucman, Gabriel (2015): The Hidden Wealth of Nations: The Scourge of Tax Havens. University of Chicago Press, 2015.
4Ks. mittaamisen ongelmista esim. Valtiovarainministeriö (2017a): BEPS-toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointiraportti. Saatavilla: http://vm.fi/julkaisu?pubid=20402 sekä Finér, Lauri – Ylönen, Matti (2017): Tax-driven wealth chains: A multiple case study of tax avoidance in the finnish mining sector. Saatavilla: http://www.sciencedirect. com/science/article/pii/S1045235417300084
5Ks. Zucman 2015.
6Ks. Hirvonen, Markku – Lith, Pekka – Walden, Risto (2010): Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/trvj_1+2010.pdf
7Ks. OECD 2015.
8Ks. Finnwatch (2016): Jäävuorta mittaamassa: Arvioita monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun laajuudesta Suomessa. Saatavilla: https://www.finnwatch.org/images/pdf/jaavuori.pdf
9Ks. Finnwatch 2016.
10IMF (2017): Coordinated Direct Investments Survey. Saatavilla: http://data.imf.org/?sk=40313609-F037-48C1-84B1-E1F1CE54D6D5
11Verohallinto (2017a): Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit 2017. Saatavilla: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49131/suomesta_ulkomaille_maksettavien_mm_osi/12Marian, Omri (2016): The State Administration of International Tax Avoidance. Saatavilla: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2685642
13Valtiovarainministeriö (2017b): Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti. Saatavilla: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-pitaa-suomen-yritysverotusta-kilpailukykyisena
14Ks. Office for Budget Responsibility (2016): Economic and fiscal outlook. Saatavilla: http://cdn.budgetresponsibility. org.uk/Nov2016EFO.pdf
15Ks. esim. Weichenrieder, Alfons (2005): (Why) Do we need Corporate Taxation? Saatavilla: https://ideas.repec.org/p/ces/ceswps/_1495.html#
16Euroopan komissio (2006): The Corporate Income Tax: international trends and options for fundamental reform. Saatavilla: http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/pages/publication530_en.pdf
17Kari, Seppo (2015): Corporate tax in an international environment - Problems and possible remedies. Saatavilla: http://vatt.fi/en/publications/corporate-tax-in-an-international-environment-problems-and-possible-remedies
18Ks. OECD (1998): Harmful Tax Competition: An Emerging Global Issue. Saatavilla: http://www.oecd-ilibrary.org/taxation/harmful-tax-competition_9789264162945-en
19IMF (2015): Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective Saatavilla: https://www.imf. org/en/Publications/Staff-Discussion-Notes/Issues/2016/12/31/Causes-and-Consequences-of-Income-Inequality-A-Global-Perspective-42986, OECD (2014): Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth. Saatavilla: http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/trends-in-income-inequality-and-its-impact-on-economic-growth_5jxrjncwxv6j-en; Stiglitz, Joseph (2015) Inequality and Economic Growth. Saatavilla: https://pdfs.semanticscholar.org/e7a9/1a0a266fdf99e8aeb6626710225209a070b0.pdf
20Egger, Peter, Eggert, Wolfgang ja Winner, Hannes (2010): Saving taxes through foreign plant ownership, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022199609001573
21OECD 2015, s. 156-157.
22Haitoista kattavammin esim. Norjan valtion komitea (2009): Tax havens and development, s 48–52. Saatavilla: https://www.regjeringen.no/contentassets/0a903cdd09fc423ab21f43c3504f466a/en-gb/pdfs/nou200920090019000en_pdfs.pdf
23IMF (2016): Tax Capacity and Growth: Is there a Tipping Point? Saatavilla: https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2016/wp16234.pdf
24OECD (2016): Rising tax revenues are key to economic development in African countries. Saatavilla: http://www. oecd.org/tax/rising-tax-revenues-are-key-to-economic-development-in-african-countries.htm
25UNCTAD (2016): UNCTAD study on corporate tax in developing countries. Saatavilla: http://uncounted. org/2015/03/26/unctad-study-on-corporate-tax-in-developing-countries/
26Ulkoministeriö 2016: Verotus ja kehitys: Suomen toimintaohjelma 2016-2019. Saatavilla: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=160596&GUID=%7B2FA3C21A-0268-418F-81CB-7DC83E07C4A3%7D
27YK (2017): Sustainable development goal 10: Reduce inequality within and among countries. Saatavilla: https://sustainabledevelopment.un.org/sdg10
28VATT (2017): Suomen korkovähennysrajoitus hillitsi monikansallisten yritysten voitonsiirtoa. Saatavilla: http://vatt. fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-korkovahennysrajoitus-hillitsi-monikansallisten-yritysten-voitonsiirtoa
29Yle (2015): KHO:n ratkaisut suitsivat kansainvälisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua Suomessa – jopa satoja miljoonia menetetty. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-8893243
30Ks. OECD (2010): Report on the Attribution of Profits to Permanent Establishments. Saatavilla: https://www.oecd. org/ctp/transfer-pricing/45689524.pdf
31Samaa ehdotti valtionvarainministeriön elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän vuonna 2013. Ks. Valtiovarainministeriö (2013): Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistio. Saatavilla: http://vm.fi/dms-portlet/document/0/311935
32Norjan verohallinto (2017): Tax residence in Norway when moving to or from Norway. Saatavilla: http://www. skatteetaten.no/en/person/Tax-Return/Topic-and-deductions/Abroad/Concerning-residence-in-Norway-for-taxpurposes-in-connection-with-moving-to-or-from-Norway-/?chapter=179043
33Tämän tyyppinen järjestelmä sisältyi valtiovarainministeriön asiaa koskevaan lakiluonnokseen kesäkuussa 2017. Esitys koski kuitenkin ainoastaan osingonsaajatietojen toimittamista veroviranomaisille. Ks. Valtiovarainministeriö (2017c): Lakiluonnokset veroviranomaisten tiedonsaannin turvaamisesta lausuntokierrokselle. Saatavilla: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnokset-veroviranomaisten-tiedonsaannin-turvaamisesta-lausuntokierrokselle
34Verohallinto (2017b): Osinkojen lähdeverotuksen muuttaminen, VM083:00/2017. Saatavilla: http://www.hare.vn.fi/Uploads/30421/416971/LAUSUNTO_20170830123000_416971.PDF
35Ks. Finér – Tokola (2017).
36Ks. OECD (2017): Multilateral Convention to Implement Tax Treaty Related Measures to Prevent BEPS. Saatavilla: http://www.oecd.org/tax/treaties/multilateral-convention-to-implement-tax-treaty-related-measures-to-prevent-beps.htm

LÄHTEET

Egger, Peter, Eggert, Wolfgang ja Winner, Hannes (2010): Saving taxes through foreign plant ownership, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022199609001573

Euroopan komissio (2006): The Corporate Income Tax: international trends and options for fundamental reform. Saatavilla: http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/pages/publication530_en.pdf

Finér, Lauri ja Tokola, Antti (2017): Automaattisen tietojenvaihdon laajentumisen vaikutukset verokeidasvilppiin sekä rahoituslaitosten ja veroviranomaisten toimintaan. Verotus 3/2017.

Finér, Lauri - Ylönen, Matti (2017): Tax-driven wealth chains: A multiple case study of tax avoidance in the finnish mining sector. Saatavilla: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1045235417300084

Finnwatch (2016): Jäävuorta mittaamassa: Arvioita monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun laajuudesta Suomessa. Saatavilla: https://www.finnwatch.org/images/pdf/jaavuori.pdf

Hirvonen, Markku - Lith, Pekka - Walden, Risto (2010): Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/trvj_1+2010.pdf

IMF (2015): Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective Saatavilla: https:// www.imf.org/en/Publications/Staff-Discussion-Notes/Issues/2016/12/31/Causes-and-Consequences-of-Income-Inequality-A-Global-Perspective-42986

IMF (2016): Tax Capacity and Growth: Is there a Tipping Point? Saatavilla: https://www.imf.org/external/ pubs/ft/wp/2016/wp16234.pdf

IMF (2017): Coordinated Direct Investments Survey. Saatavilla: http://data.imf.org/?sk=40313609-F03748C1-84B1-E1F1CE54D6D5

Kari, Seppo (2015): Corporate tax in an international environment - Problems and possible remedies. Saatavilla: http://vatt.fi/en/publications/corporate-tax-in-an-international-environment-problems-and-possible-remedies

Marian, Omri (2016): The State Administration of International Tax Avoidance. Saatavilla: https://papers. ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2685642

Norjan valtion komitea (2009): Tax havens and development, s 48-52. Saatavilla: https://www.regjeringen.no/contentassets/0a903cdd09fc423ab21f43c3504f466a/en-gb/pdfs/nou200920090019000en_pdfs. pdf

Norjan verohallinto (2017): Tax residence in Norway when moving to or from Norway. Saatavilla: http:// www.skatteetaten.no/en/person/Tax-Return/Topic-and-deductions/Abroad/Concerning-residence-inNorway-for-tax-purposes-in-connection-with-moving-to-or-from-Norway-/?chapter=179043

OECD (1998): Harmful Tax Competition: An Emerging Global Issue. Saatavilla: http://www.oecd-ilibrary. org/taxation/harmful-tax-competition_9789264162945-en ; OECD (2010): Report on the Attribution of Profits to Permanent Establishments. Saatavilla: https://www.oecd.org/ctp/transfer-pricing/45689524.pdf

OECD (2014): Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth. Saatavilla: http://www. oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/trends-in-income-inequality-and-its-impact-on-economic-growth_5jxrjncwxv6j-en; Stiglitz, Joseph (2015) Inequality and Economic Growth. Saatavilla: https:// pdfs.semanticscholar.org/e7a9/1a0a266fdf99e8aeb6626710225209a070b0.pdf

OECD (2015): Measuring and Monitoring BEPS. Saatavilla osoitteessa: http://www.oecd.org/tax/measuring-and-monitoring-bepsaction-11-2015-final-report-9789264241343-en.htm

OECD (2016): Rising tax revenues are key to economic development in African countries. Saatavilla: http://www.oecd.org/tax/rising-tax-revenues-are-key-to-economic-development-in-african-countries. htm

OECD (2017): Multilateral Convention to Implement Tax Treaty Related Measures to Prevent BEPS. Saatavilla: http://www.oecd.org/tax/treaties/multilateral-convention-to-implement-tax-treaty-related-measures-to-prevent-beps.htm

Office for Budget Responsibility (2016): Economic and fiscal outlook. Saatavilla: http://cdn.budgetresponsibility.org.uk/Nov2016EFO.pdf

Ulkoministeriö 2016: Verotus ja kehitys: Suomen toimintaohjelma 2016-2019. Saatavilla: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=160596&GUID=%7B2FA3C21A-0268-418F-81CB-7DC83E07C4A3%7D

UNCTAD (2016): UNCTAD study on corporate tax in developing countries. Saatavilla: http://uncounted.org/2015/03/26/unctad-study-on-corporate-tax-in-developing-countries/

Valtiovarainministeriö (2013): Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistio. Saatavilla: http://vm. fi/dms-portlet/document/0/311935

Valtiovarainministeriö (2017a): BEPS-toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointiraportti. Saatavilla: http://vm.fi/julkaisu?pubid=20402

Valtiovarainministeriö (2017b): Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti. Saatavilla: http://vm.fi/ artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-pitaa-suomen-yritysverotusta-kilpailukykyisena

Valtiovarainministeriö (2017c): Lakiluonnokset veroviranomaisten tiedonsaannin turvaamisesta lausuntokierrokselle. Saatavilla: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnokset-veroviranomaisten-tiedonsaannin-turvaamisesta-lausuntokierrokselle

VATT (2017): Suomen korkovähennysrajoitus hillitsi monikansallisten yritysten voitonsiirtoa. Saatavilla: http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-korkovahennysrajoitus-hillitsi-monikansallisten-yritysten-voitonsiirtoa

Verohallinto (2017a): Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit 2017. Saatavilla: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49131/suomesta_ulkomaille_maksettavien_mm_osi/

Verohallinto (2017b): Osinkojen lähdeverotuksen muuttaminen, VM083:00/2017. Saatavilla: http://www.hare.vn.fi/Uploads/30421/416971/LAUSUNTO_20170830123000_416971.PDF

Weichenrieder, Alfons (2005): (Why) Do we need Corporate Taxation? Saatavilla: https://ideas.repec. org/p/ces/ceswps/_1495.html#

YK (2017): Sustainable development goal 10: Reduce inequality within and among countries. Saatavilla: https://sustainabledevelopment.un.org/sdg10

Yle (2015): KHO:n ratkaisut suitsivat kansainvälisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua Suomessa - jopa satoja miljoonia menetetty. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-8893243

Zucman, Gabriel (2015): The Hidden Wealth of Nations: The Scourge of Tax Havens. University of Chicago Press, 2015.

PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA.
SDP.FI